Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten kehittäminen - esiselvitys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten kehittäminen - esiselvitys"

Transkriptio

1 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten kehittäminen - esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 5/2008 gg

2

3 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten kehittäminen - esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 5/2008 Tiehallinto Helsinki 2008

4 Kansikuva: Veli Pekka Lämsä Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt. Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten Helsinki Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 5/2008, 31 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Vähäliikenteiset tiet, palvelutaso, ylläpito, hankinta, tien kunto Aiheluokka: 70 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon lähitulevaisuuden tavoitteena on kehittää pitkäkestoisen urakoitsijalle kohdistetun kuntovastuun sisältäviä palvelusopimustyyppisiä hankintamalleja vähäliikenteisen päällystetyn tieverkon ylläpitoon. Ylläpidon palvelusopimusmalleja on kehitelty ja otettu jo käyttöönkin, mutta niiden sisältö painottuu liikaa vilkkaasti liikennöidyn tieverkon ylläpidon tarpeisiin. Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakalla tarkoitetaan tässä esiselvityksessä urakkaa, jossa palveluntuottaja huolehtii ylläpidosta vuoden ajan laatuvaatimusten ollessa pääosin toiminnallisia tilaajan antamien tiestön palvelutaso- ja kestävyystietojen sekä sopimuskauden laatuvaatimusten pohjalta. Palveluntuottajalla on oikeus ja velvollisuus valita toimenpiteiden ajoitus ja rankkuus, yksittäisiä raskaita RP töitä lukuun ottamatta. Nyt vähäliikenteiseksi tiestöksi on rajattu päällystetty tieverkko, missä liikennemäärä on maksimissaan luokkaa 700 ajon/vrk. Kuntovastuun perusedellytyksenä ovat kuntovaatimukset ja niille asetettavien kriteerien mukaisesti määräytyvät arvonvähennykset/ sanktiot. Kuntomuuttujien tulee olla mahdollisimman yksiselitteisesti mitattavia ja toistettavuudeltaan luotettavia, ja kuntomittauksia tulee tehdä yhtä tiheään kuin kuntovaatimusten toteutumista seurataan, normaalisti vuosittain. Mittaus- ja kunnon todentamisvelvollisuus on yksinkertaisinta osoittaa sopimuksessa palveluntuottajalle. Kuntotilan mittauksen tulee perustua automatisoituun ja jatkuvaan mittausmenettelyyn, mikä tarkoittaa mittausten hyvää toistettavuutta ja tasalaatuisuutta, jolloin mittaustuloksia voidaan myös soveltaa kuntovastuu-urakan tyyppisissä sopimuksissa arvonvähennysten perusteena. Lisäksi mittaukset ovat nopeasti suoritettavia, mikä vaikuttaa positiivisesti mittauksista aiheutuviin kustannuksiin. Tämän hetkisen tiedon perusteella automatisoiduista mittauksista vähäliikenteisten päällystettyjen teiden kuntovastuu-urakan hallinnan välineeksi soveltuvat hyvin ainoastaan PTM -autolla määritetyt harjanne ja 100 m IRI. Automaattinen päällystevaurioiden mittaus APVM on vasta kehitystyön alla, eikä se ole vielä tasolla, mitä palveluntuottajan ylläpitovelvollisuus ja arvonvähennysperusteisuus edellyttävät. Lisäksi ylläpidon palvelusopimuksissa ei ole tällä hetkellä suoria rakenteen kestoikään tai rappeutumisnopeuteen liittyviä vaatimuksia. Kunnon rappeutumisnopeus on kuitenkin potentiaalinen kuntovastuun piiriin sidottava muuttuja. Kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten kehittäminen edellyttää selvitystyötä käyttökelpoisten kuntomuuttujien määrittelemiseksi.

6

7 ESIPUHE Tämän esiselvityksen tavoitteena on alustavasti selvittää, millaisia laatuvaatimuksia vähäliikenteiselle päällystetylle tieverkolle suunnattaviin palveluntuottajan kuntovastuun sisältäviin urakkatyyppeihin tulee sisällyttää sekä kuvata, mihin tekijöihin selvittämistyöhön laatuvaatimusten kehittämisessä tulee keskittyä. Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmässä esiselvityksen tekemiseen ovat osallistuneet Veli Pekka Lämsä ja Jouko Belt. Tilaajan puolesta työtä on ohjannut Kari Lehtonen Tiehallinnon keskushallinnosta. Oulussa joulukuussa 2007.

8

9 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 PALVELUTASO Tien käyttäjän kokema palvelutaso Palvelutason mittaaminen/ määrittäminen Pitkät tieosuudet Vaurioiden määrittäminen Yksittäiset kohdat Tien pintakunnon hoito 16 3 KESTÄVYYS Rakenteelliset mittaukset ja määritykset Palvelutason kehittyminen tieverkolla 17 4 URAKAN HALLINTA Kuntovaatimustyypit Urakan luonne Kunto- ja kestoikävaatimukset 23 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 27 6 KIRJALLISUUS 31

10

11 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten JOHDANTO 9 1 JOHDANTO Pitkäkestoisen tuottajalle kohdistetun ylläpitovastuun sisältäviä palvelusopimustyyppisiä ylläpidon hankintamalleja on kehitelty ja osittain jo kilpailutettu (esim. KT51 Kirkkonummi- Kivenlahti STY, Päällystettyjen teiden ylläpito, Oulun alue , HTU pääteiden palvelusopimus ) viime aikoina. Kyseiset urakkatyypit on kuitenkin kehitetty painottaen vilkkaasti liikennöidyn tieverkon ylläpidon tarpeita, eivätkä ne suoranaisesti sovellu vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ylläpidon sopimusmalleiksi, vaikkakin sopimusten periaatteita voidaan tietyiltä osin soveltaa myös vähäliikenteisten teiden ylläpidossa. Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakalla tarkoitetaan tässä esiselvityksessä urakkaa, jossa urakoitsija huolehtii päällystetyn tien ylläpidosta ja päällysteen hoidosta vuoden ajan tieverkon osalla (tai erikoistapauksessa yksittäisellä tiellä) laatuvaatimukset ovat pääosin toiminnallisia, ja urakoitsija saa valita toimenpiteiden ajoituksen ja rankkuuden, lukuun ottamatta yksittäisiä tilaajan määräämiä raskaita rakenteen parantamisia tilaaja antaa alussa tiekohtaisesti tiedot liikenteen kokemasta palvelutasosta ja tien kestävyydestä sekä määrittää laatuvaatimukset urakan aikaiselle palvelutasojakautumalle ja urakan lopun kestävyysjakautumalle urakka voi olla kunnossapidon alueurakan tai laajemman ylläpitosopimuksen osa. Tässä vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten kehittämiseen liittyvässä esiselvityksessä vähäliikenteiseksi tiestöksi on rajattu päällystetty tieverkko, missä liikennemäärä on maksimissaan luokkaa 700 ajon/vrk.

12 10 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten PALVELUTASO 2 PALVELUTASO 2.1 Tien käyttäjän kokema palvelutaso Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito -tutkimusohjelman S14 yhteydessä tienkäyttäjille suunnattujen ajomukavuustutkimusten perusteella tienkäyttäjien kannalta haitallisimpia päällystevaurioita ovat reiät, heikkolaatuiset paikkaukset, erilaiset pykälällä olevat halkeamat ja reunapainumat. Henkilöautoilijoiden osalta ajettavuudelle aiheutuva haitta on merkittävimmillään silloin, kun vaurioitunut tien kohta on selvästi pykälällä. Raskaan kaluston kuljettajat kokevat yksittäiset suuret heitot merkittävimmäksi ajomukavuutta ja liikenneturvallisuutta heikentäväksi tekijäksi. Kuljettajien kommenttien mukaisesti ajoneuvoyhdistelmän sivusuuntainen heijaaminen on varsin/ erittäin yleistä vähäliikenteisillä teillä. Heijaamista aiheuttavia tekijöitä ovat liian jyrkkä sivukaltevuus, pehmeä/ huonokuntoinen tien reunaosa ja reunapainumat. Urakan hallinnan näkökulmasta palvelutasoa tulee tarkastella erikseen pitkien tieosuuksien osalta ja yksittäisten tien kohtien osalta. Pitkien tieosuuksien käsitetään tässä yhteydessä olevan alue, tieverkon osa tai jopa pitkäjaksoinen yksittäinen yhteysväli, siinä laajuudessa kuin se on kuntovastuu-urakan asiakirjoissa määritelty. Yksittäinen tien kohta on mistä tahansa sopimusalueen tieverkolta eriteltävä lyhyt tien osuus, mihin tulee kuntovastuu-urakalle asetettujen kriteerien perusteella kohdistaa ylläpitotoimenpiteitä. Tyypillisesti tällaiset tien kohdat ovat routa/rumpuheittoja, reunapainumaa ja/tai muita vaurioita sisältäviä kohtia, joissa vähäliikenteisen tien merkittävyys huomioon ottaen palvelutaso on heikentynyt sellaiselle tasolle, että tarvitaan toimenpiteitä. Pitkien tieosuuksien ja yksittäisten kohtien palvelutasoa tarkastellaan käytännössä korkeintaan kerran vuodessa tehtyjen määritysten perusteella. Tämän lisäksi on huolehdittava päivittäisestä palvelutasosta koskien liikennettä vaarantavia tai ajomukavuutta oleellisesti haittaavia tekijöitä. 2.2 Palvelutason mittaaminen/ määrittäminen Pitkät tieosuudet Palvelutasomittauksissa PTM mitataan tien pituus- ja poikkiprofiilia ja mittaustiedoista määritellään tiettyjen laskentamallien mukaisesti tien pintaa kuvaavia tunnuslukuja eli kuntomuuttujia. Tunnuslukuja voidaan kategorisoida esimerkiksi seuraavasti (taulukko 1):

13 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten PALVELUTASO 11 Taulukko 1. PTM tunnuslukuja. Epätasaisuuden tyyppi Epätasaisuus tien poikkisuunnassa Epätasaisuus tien pituussuunnassa Tien pinnan haitalliset heitot Päällysteen pinnan karkeus Tunnusluku Urasyvyys (mm) Harjanne (mm) Vesiura (mm) Sivukaltevuus (%) Tasaisuus IRI (mm/m) Pituusheittoriski (kpl) Sivuttaisheittoriski (kpl) Suurin heitto (suurin 10 m IRI-arvo, mm/m) Karkeus (RMS hieno, karkea ja mega, mm) Soveltuvuus tämän hetken tietämyksen perusteella Urakan hallinta Urakan hallinta Verkkotason tarkastelut/ urakan hallinta Urakan hallinta Verkkotason tarkastelut/ urakan hallinta Merkitys pieni vähäliikenteisillä teillä Epätasaisuus tien poikkisuunnassa Urasyvyyttä käytetään yleisesti kuntomuuttujana päällystettyjen teiden ylläpidon ohjauksessa vilkasliikenteisellä tieverkolla, missä päällystystoimenpiteet tehdään lähinnä nastarengaskulutuksesta johtuvan tien pinnan urautumisen vuoksi. Harjanne -tunnusluku soveltuu ajoradan uraisuutta kuvaavaksi kuntomuuttujaksi vähäliikenteisellä tieverkolla, missä nastarengaskulutus ei ole merkittävä tekijä, vaan urautuminen aiheutuu sidotuissa ja sitomattomissa rakennekerroksissa sekä alusrakenteessa tapahtuvan deformaation seurauksena. Harjanne -kuntomuuttuja on sisällytetty arvonvähennysperusteeksi Oulun alueen ylläpidon palvelusopimukseen tieverkolle, missä ylläpitoluokka on Y2a tai Y2b. Kuntomuuttujaa ei ole kuitenkaan sisällytetty kaikista vähäliikenteisimmän tieverkon tuotevaatimukseksi, koska haluttiin välttää kapeilla teillä mahdollinen tämän hetkisestä PTM mittauskäytännöstä johtuva ongelma. PTM-auton mittauspalkin ollessa selvästi leveämpi kuin mitattava ajokaista kupera tien keskikohta voi aiheuttaa huomattavan suuren harjanne - arvon, vaikka tien kohdassa ei havaita haitallista urautuneisuutta, vaan ainoastaan poikkileikkauksen kuperuutta. Ainakin osa ongelmasta poistuisi, jos harjanne -tunnusluvun tulkintaan tehtäisiin muutos, missä arvo määritetään reunaviivan ja keskiviivan väliltä esim. mittauspalkin leveyttä säätämällä. Leveyden muuttaminen on mahdollista normaalista mittausleveydestä 3.2 metriä leveyteen 2.6 metriä (laitteisto Laser RST). Mittauspalkin leveyden säätämistä on edellytetty jo käytettäväksi laatumittauksissa siten, että PTM mittauksessa reunaviiva ei saa olla palkin kohdalla, millä poistetaan massamerkintänä tehtyjen reunaviivojen aiheuttama "virhe" mittaustuloksissa. Epätasaisuus tien pituussuunnassa IRI-tasaisuus on varsin laajasti käytetty tien pituussuuntaisen epätasaisuuden tunnusluku mm. päällystettyjen teiden ylläpidon ohjauksessa. IRItasaisuus soveltuu tieverkon, alueen tai yksittäisen pitempijaksoisen yhteysvälin tasaisuuden trendin kontrollointiin. Tunnusluvun puutteena on se, että sadalle metrille "keskimääräisenä" tasaisuutena esitettävä arvo voi muodostua jopa yksittäisestä poikkeuksellisen suuresta epätasaisuudesta tai se voi

14 12 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten PALVELUTASO kertyä 100 m matkalla olevista suhteellisen vähän ajomukavuutta haittaavista epätasaisuuksista. Lisäksi yksittäisten ajomukavuutta ja liikenneturvallisuutta heikentävien (routa)heittojen määrittäminen ja tarkka paikantaminen ei onnistu IRI:n avulla. Tien pinnan haitalliset heitot Tien pinnan haitallisia heittoja kuvaavista kuntomuuttujista suurin heitto (suurin 10 m IRI-arvo 100 m tieosalla) on sisällytetty ylläpidon palvelusopimuksiin, koskien ensimmäisen sopimuskaudella tehtävän päällystystoimenpiteen jälkeistä aikaa vilkasliikenteisillä teillä. Kokemukset kuntomuuttujien vastaavuudesta todelliseen tilanteeseen tieverkolla on käsityksemme mukaan suhteellisen vähäistä. Tämän vuoksi jonkin kyseisistä kuntomuuttujista sisällyttäminen vähäliikenteisten teiden kuntovastuu-urakkaan edellyttää lisäselvityksiä, jotta muuttujille pystytään määrittelemään järkevät raja-arvot siten, että kriteerien perusteella kuntopuutteisten kohtien määrä jää rajalliseksi käytettävissä olevat resurssit sekä vähäliikenteisen tieverkon taso ja merkittävyys huomioon ottaen. Kuntomuuttujat soveltunevat käytettäväksi lähinnä tilanteessa, missä sopimuksessa edellytetään, että tieverkolla tehtävien toimenpiteiden seurauksena haitalliset heitot poistetaan siten, että toimenpiteen jälkeisellä sopimuskaudella ja urakan luovutusvaiheessa kuntomuuttujalle asetettujen kriteerien ylittyessä arvonvähennysperusteet astuvat voimaan. Alkutilanteessa tilaaja voi määritellä yksittäisten haitallisten heittojen määrän ja sijainnin niiltä osin kuin haluaa niitä korjattavan sopimusalueella, ja sisällyttää korjaukset tehtäväksi sopimuskauden alkupuolella, jolloin tuottaja voi arvottaa ne tarjousta tehdessään. Ongelman aiheuttaa tietysti se, missä määrin tilaaja on halukas panostamaan haitallisten heittojen korjaamiseen, kun kyseessä on vähäliikenteiset tiet, missä heittojen määrä voi paikallisesti olla huomattavakin. Tienkäyttäjän kannalta haitallisten heittojen korjaukset parantavat ajomukavuutta ja liikenneturvallisuutta, mutta tien pitäjän kannalta voidaan käsittää kyseessä olevan laajamittaisesti toteutettuna tieverkon tason nosto, koska haitallisten heittojen oikealla korjaamisella on pitkäaikainen (jopa pysyvä) vaikutus tieyhteyden palvelutasoon. Päällysteen pinnan karkeus Päällysteen pinnan karkeutta kuvaava kuntomuuttuja on sisällytetty ylläpidon palvelusopimuksiin, koskien ensimmäisen sopimuskaudella tehtävän päällystystoimenpiteen jälkeistä aikaa vilkasliikenteisillä teillä. Vähäliikenteisten teiden kuntovastuu-urakkaa silmällä pitäen käytettävän päällysteen karkeutta (=> laatua) voidaan ohjata muulla ohjeistuksella, jolloin kuntomuuttujan liittäminen arvonvähennyksen perusteeksi ei ole välttämätöntä, varsinkin kun tavoitteena on luoda mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen sopimusmalli. Soveltuvuus PTM mittaukset soveltuvat hyvin pitkien osuuksien palvelutason määrittämiseen. Lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa korvaavaa menettelyä. Vähä-

15 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten PALVELUTASO 13 liikenteisten teiden kuntovastuu-urakan hallinnan tarpeisiin PTM tunnusluvuista soveltuvat hyvin tällä hetkellä harjanne ja 100 m IRI -tasaisuus. Todella kapeilla teillä harjanne tunnusluvun käytännön määrittäminen kaipaisi kuitenkin tarkennusta, ettei tien keskikohtaa tulkittaisi harjanteeksi. Lisäselvityksiä PTM tunnuslukujen soveltuvuudesta kuntovastuu-urakan hallinnan välineeksi kaipaavat IRI(10m) -tasaisuus sekä tien pinnan haitallisia heittoja kuvaavat kuntomuuttujat ja sivukaltevuus (kohta 2.2.3). Urakan hallinta helpottuisi merkittävästi, jos tunnusluvut olisivat niin luotettavia, että niiden perusteella voitaisiin asettaa sanktioita tai korjaamisvelvollisuus. Käytännön ongelmana mittaustietojen analysoijan näkökulmasta on IRI(10m) osalta mittaustulosten formaatti. Ainakin tähän saakka "konsultti- ja tutkimuskäyttöön" toimitettu 10 m data on ollut tieosittain omina tiedostoinaan (ei siis yhtenäisenä tietokantana), mikä lisää (turhaa) työtä ja vaikeuttaa tietojen analysointia, kun pyritään hallitsemaan laajan tieverkon osan kuntotilaa, kuten ylläpitourakoissa yleensä. Yksittäisen tieosan tietoja kyseisen tyyppisestä datasta voi selvittää, kun tietää mistä päin tieverkkoa sitä hakee, mutta kyseen ollessa laajemmasta kokonaisuudesta, suotavaa olisi, että analyysien lähtökohtana on yhtenäinen tietokanta. Ja tällöin ongelmaksi voi tietenkin muodostua tietokannan koko, koska 10 m datassa on 10- kertainen määrä rivejä kuntorekisteritietojen 100 m luokitteluun nähden Vaurioiden määrittäminen Päällystevaurioiden säännöllistä inventointia silmämääräisellä menetelmällä (PVI) ei enää tehdä tieverkolla. Pitkäkestoisten ylläpitourakoiden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että pintavaurioiden tarkastelu jää pelkästään silmämääräisten viikko/ kuukausitarkastusten ja tienkäyttäjiltä saatavan asiakaspalautteen varaan, ellei vaurioiden inventointiin kehitetä uutta tietyllä sopimuksen piiriin kuuluvalla tieverkon osalla, alueella tai yksittäisellä yhteysvälillä käytettävää menettelyä. Automaattinen päällystevaurioiden mittaus APVM on kehitystyön alla ja systematiikkaa uusine päällysteen pintakuntoa kuvaavine tunnuslukuineen ollaan kehitystyön edistyessä ottamassa käyttöön. Tällä hetkellä APVM mittauksia suoritetaan suhteellisen suppeassa mittakaavassa tieverkolla. Tiehallinnon käyttöön kehitettyjä verkkotason APVM tunnuslukuja ovat : VO Vaurio-osuus koko kaistan alueella VO_vas Vaurio-osuus kaistan vasemmalla reunalla VO_auv Vaurio-osuus vasemmassa ajourassa VO_keski Vaurio-osuus ajourien keskellä VO_auo Vaurio-osuus oikeassa ajourassa VO_oik Vaurio-osuus kaistan oikealla reunalla. Vaurio-osuus (yksikkö %) kertoo yleiskuvan tien päällysteen vaurioiden määrästä. Suomessa käytetään koko ajokaistalta laskettavan vaurio-osuuden lisäksi viittä eri kaistan pienemmiltä osilta laskettavaa vaurio-osuutta. Kaistalle on valittu kiinteät ajourien paikat, koska ajourien paikkaa ei vielä pystytä määrittämään dynaamisesti. Vasen ajoura alkaa 80 cm päästä mittausalueen vasemmalta reunalta, ajoura on 60 cm leveä. Kaistojen väliin jäävä alue on 80 cm leveä, jonka jälkeen on oikea ajoura (leveys 60 cm). Viimeisen,

16 14 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten PALVELUTASO ojan puoleisen alueen leveys on 70 cm, 3.5 m mittausleveydestä johtuen. Vauriomuuttujan laskennassa tämä viimeinen rivi käsitellään kuitenkin 20 cm leveänä. Ajoradan eri osissa olevat vaurio-osuudet määritetään vertaamalla alueen vaurioituneiden ruutujen määrää koko kulloinkin vertailtavan alueen ruutujen määrään [Käsikirja tien pinnan kunnon mittaamisesta, Tiehallinnon selvityksiä 21/2007]. Vaurio-osuus tunnusluvuista on vielä tässä vaiheessa suhteellisen vähän kokemuksia. Kuitenkin vähäliikenteisille teille tyypillinen tien mutkaisuus on koettu ongelmalliseksi tulosten tulkinnan ja käytettävyyden kannalta. VO-%:n toistuvuus mutkaisilla osuuksilla ei ole toivotulla tasolla. Kapeilla teillä ongelmaa korostaa vielä se, että suoralla on varsin yleisesti 3 ajouraa, mutta kaarteessa niitä onkin neljä. Soveltuvuus Palvelutason määrittämisen ja yleensäkin kuntovastuu-urakan hallinnan kannalta tarvittaisiin nopeaa ja luotettavaa vaurioiden määrittämismenetelmää. VO % muuttujien perusteella saatava päällysteen pinnan yleiskuvaus ei ainakaan tämän hetkisen käsityksen mukaan ole riittävällä tasolla liitettäväksi pitkäkestoisen kuntovastuu-urakan hallinnan välineeksi jo siitä syystä, että kokemukset muuttujista suhteesta todelliseen tilanteeseen ovat suhteellisen vähäisiä. Jos lähitulevaisuudessa tehtävät selvitykset aiheen tiimoilta osoittavat muuttujat potentiaalisiksi, niitä voitaneen soveltaa jossain muodossa myös pitkäkestoisten urakoiden hallinnan välineenä, mutta siinäkin tapauksessa on otettava huomioon, että tämän tyyppinen vauriomuuttuja ei kohdistu yksittäiseen vauriotyyppiin. Automaattinen päällystevaurioiden mittaus on vähäliikenteisten teiden päällystevaurioiden määrän ja niiden arvottamisen näkökulmasta varsin toivottu ja käyttökelpoinen menettely siinä vaiheessa, kun APVM tunnusluvut on saatu kehitettyä käytännölliseen muotoon. Toivelistalla käyttökelpoisiksi vauriomuuttujiksi ovat ainakin leveät halkeamat, reikäisyys, huonolaatuiset paikkaukset ja pykälällä olevien vaurioiden erittely. Parhaimmillaan uudet vauriomuuttujat ottaisivat huomioon myös vaurioiden vakavuuden, joko luokittelemalla vaurioita niiden vakavuusasteen perusteella tai jättämällä kokonaan tarkastelun ulkopuolelle vakavuudeltaan vähäiset vauriot (vrt. hius-/ kapea/ leveä halkeama, purkauma/ verkkohalkeaman eri muodot/ reiät jne). Aika näyttää saadaanko kuvantulkintaa ja laskentamalleja kehitettyä siten, että em. vauriomuuttujien erittely on mahdollista. Automatisoidun vaurioiden mittauksen lyömättömänä etuna suhteessa silmämääräisesti suoritettavaan vaurioinventointiin on mittausten nopeus (=> hinta) ja varsinkin laatu, mikä tarkoittaa mittausten hyvää toistettavuutta, minkä seurauksena on mahdollista verrata eri aikoina tehtyjä mittauksia keskenään, jolloin mittaustuloksia voidaan myös soveltaa kuntovastuu-urakan tyyppisissä sopimuksissa arvonvähennysten perusteena. Totuus on kuitenkin, että APVM tunnuslukujen kehittämisen saralla on vielä paljon tekemistä ennen kuin tunnusluvut ovat sillä tasolla, että niitä voidaan soveltaa urakan hallinnan välineenä tai hanketasolla, pelkän tieverkkotasolla tapahtuvan tarkastelun lisäksi.

17 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten PALVELUTASO Yksittäiset kohdat Yksittäisten vauriokohtien luonne ylläpitourakassa on eri tyyppinen kuin tietyn alueen, tieverkon osan tai yksittäisen yhteysvälin muodostaman pitkän tieosuuden kuntotilan hallinta. Yksittäisten vauriokohtien paikallistaminen/ mittaaminen palvelutaso- ja päällystevauriomittausten aineistosta on kehitysvaiheessa, ja niiden sisällyttäminen arvonvähennyksen perusteeksi edellyttää riittävän luotettavuuden saavuttamista. Tämän vuoksi olisi kehitettävä systematiikka niiden mittaamiseksi/ määrittämiseksi urakan alussa, aikana ja lopussa. Kriittisiä yksittäisiä vauriokohtia vähäliikenteisellä tieverkolla ovat : Routa, routiminen => heitot, halkeamat Painumakohdat, rumpuheitot Reunapainumat, sivukaltevuuspuutteet Reikä/ paikkaus -problematiikka. Yksittäisten vaurioita sisältävien kohtien yksiselitteinen määrittäminen edellyttää määrittelyn siitä, kuinka vakavia yksittäisiä puutteita tien merkittävyys ja luokka (ylläpitoluokitus) huomioon ottaen tieverkolla sallitaan. Maksimi raja vaurioiden hyväksyttävyydelle Lähekkäisten puutteiden summaaminen Lievempi raja, jos useita vaurioita lähekkäin. Yksittäisten kohtien paikallistamiseksi tieverkolta on tehty muutamia erillisiä selvityksiä (mm. erityyppisten PTM tietojen soveltaminen), joiden anti on urakan hallinnan näkökulmasta jäänyt lähinnä suuntaa antavaksi. Nyt aihepiiriä tulisi tarkastella tekemällä kenttätutkimus, missä keskitytään vakavuudeltaan ja tyypiltään erilaisten puutteiden etsimiseen eritasoisilla (esim. ylläpitoluokitus) teillä. Lähtökohtaisesti Tiehallinnon, urakoitsijoiden yms. alan ammattilaisten muodostaman ryhmän tulisi määritellä valituilla kohteilla kuntopuutteiden vakavuus (korjaustarve). Tutkimus edellyttää erilaisten puutteiden ja yhdistelmäpuutteiden ohjekorttityyppistä dokumentoimista. Ohjekorttien sisältämien vauriorajojen muodostamisen lähtökohtana on vauriokohtien digikuvaus (mukana asteikko) ja mahdollisimman tarkka manuaalinen mittaaminen (oikolauta, mittanauha, vaaitus yms.). Lisäinformaation vuoksi kohteilla suoritetaan PTM/ APVM mittaukset sekä mahdollisesti myös erillinen laserskannaus, vanhojen ja uusien tunnuslukujen testaamiseksi suhteessa manuaalisesti dokumentoituihin puutteisiin. Näin menetellen saadaan paitsi vertailutuloksia, myös arvokasta tietoa mittausten luotettavuudesta yksittäisten puutteiden suhteen, tavoitteena selvittää soveltuuko jokin tunnusluvuista arvovähennysten ja korjausvelvollisuuden perusteeksi. Samalla saadaan tietoa siitä, mitä heikkouksia tunnusluvuilla on ja mihin suuntaan uusia tunnuslukuja tulee kehittää, jotta niitä tulevaisuudessa voidaan soveltaa yhtenä tekijänä urakan hallinnan perusteista. Kokonaisuutena tutkimus muodostuisi laajahkoksi, mutta se on välttämätön pyrittäessä automatisoituihin mittauksiin ja yhteneväisyyteen.

18 16 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten PALVELUTASO Tien pintakunnon hoito Hoito- ja ylläpidon palvelusopimuksissa ei sallita päällysteessä esiintyvinä puutteina liikennettä vaarantavia tai ajomukavuutta oleellisesti haittaavia reikiä, halkeamia, kynnysmuodostumia, routaheittoja, muita isoja heittoja tai äkillisiä kaltevuudenmuutoksia. Tältä osin päällysteen kunto arvioidaan silmämääräisesti tai mittaamalla. Liikennettä vaarantavista puutteista on varoitettava ja puutteet on korjattava välittömästi. Ajomukavuutta oleellisesti haittaavat puutteet on korjattava ja heitot tasattava yhden tai kahden viikon toimenpideajassa ylläpitoluokasta riippuen ja liikennettä on varoitettava. Tilaajan taholta päivittäistä kuntoa seurataan lähinnä kuukausiraportoinnin pohjalta. Menettely ei ole kaikilta osin aukoton johtuen erityisesti silmämääräisestä arvioinnista. Käytännössä on kuitenkin vaikeaa kuvitella, että pystyttäisiin päivittäinen kunto kontrolloimaan esim. automaattisilla mittauksilla.

19 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten KESTÄVYYS 17 3 KESTÄVYYS 3.1 Rakenteelliset mittaukset ja määritykset PPL-mittausten heikkoutena pitkän kuntovastuun näkökulmasta on mittausten pistekohtaisuus, minkä vuoksi tuloksista määritettävä kantavuus ja muut tunnusluvut eivät anna riittävän kattavaa kuvaa tiestön kunnosta, tierakenteen huomattavan vaihtelun seurauksena. Lisäksi mittausajankohta ja vallitsevat olosuhteet vaikuttavat myös voimakkaasti tulokseen, minkä vuoksi niiden vertailtavuus eri ajankohtina (vuosina) on kyseenalainen. Mittausten pistekohtaisuus aiheuttaa myös sen, että laajassa mittakaavassa toteutettuna mittauskustannukset kasvavat korkeaksi. Verkkotasolla PPL-mittausten vuosittaista määrää on vähennetty huomattavasti. Maatutkaus on kallis mittaustapa, eikä se ole realistinen menetelmä pitkäkestoisen urakan hallinnan välineeksi. Routanousumittausten liittäminen osaksi kuntovastuu-urakkaa ei ole nykymenettelyllä mahdollista, koska säännöllisiä routanousumittauksia ei suoriteta verkkotasolla. Näytteiden otto on myös pistekohtainen menettely, mistä aiheutuisi laajassa mittakaavassa suuria kustannuksia, mikä käytännössä rajoittaa näytteiden määrän niin vähäiseksi, että se ei ole riittävä urakan hallinnan näkökulmasta. Pitkäkestoisen ylläpitourakan kokonaishallinnan kannalta em. rakenteelliset mittaukset eivät ole realistisia menetelmiä. Yksittäisen tienkohdan tai lyhyen tiejakson kunnon selvittämiseen menetelmiä voidaan soveltaa. Rakenteellisiin mittauksiin pohjautuvat kestävyysmääritykset sisältävät ainakin toistaiseksi lukuisia epävarmuustekijöitä, mikä myös tekee urakan hallinnan kannalta suuressa määrin toteutetut mittaukset kyseenalaiseksi. 3.2 Palvelutason kehittyminen tieverkolla Ylläpitosopimuksen piiriin kuuluvan alueen, tieverkon osan tai yksittäisen yhteysvälin muodostamalle pitkälle tieosuudelle voidaan määrittää rappeutumisnopeus PTM-tunnuslukuja käyttäen. Yleisesti päällystetyllä tieverkolla liikennekuormituksesta ja painumista johtuva kunnon heikkeneminen on nopeimmillaan tehtyjen toimenpiteiden jälkeisinä vuosina, tasaantuen pitkällä ajanjaksolla tietylle tasolleen (kuva 1). Ilmastoperäisten vaurioiden syntyminen ei välttämättä noudata vastaavaa johdonmukaisuutta, koska epätavallisen vaikeat olosuhteet voivat lyhyelläkin ajanjaksolla aiheuttaa yllättäviä vaurioita (esim. routavauriot poikkeuksellisen kylmän pakkastalven jälkeen). Tieosuuksilla, missä rakenne on siihen kohdistuvaan kuormitukseen nähden riittämätön, kunnon heikkeneminen ei tasaannu ajan saatossa yleisen trendin mukaisesti, vaan kunto jatkaa rappeutumistaan. Kuntovastuun sisältävän ylläpitourakan kannalta kiinnostavimpia ovat juuri nämä vähäliikenteisellä tieverkolla nopeasti rappeutuvat tieosuudet.

20 18 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten KESTÄVYYS 100 Poikkisuuntainen tasaisuus Nopeasti rappeutuvat tiet Yleinen trendi tieverkolla Aika Pituussuuntainen tasaisuus Nopeasti rappeutuvat tiet Yleinen trendi tieverkolla Aika Päällystevauriot Nopeasti rappeutuvat tiet Yleinen trendi tieverkolla Aika Kuva 1. Periaatekuva tieverkon rappeutumisnopeudesta; yleinen rappeutumistrendi ja nopeasti rappeutuvat tiet. Vähäliikenteisillä teillä poikkisuuntaista tasaisuutta lähinnä kuvaava kuntomuuttuja on harjanne ja pituussuuntaista tasaisuutta IRI. Päällystevauriot ovat eri tyyppisiä halkeamia, reikiä, purkaumia yms. päällysteen pinnan puutteita, joiden koostemuuttujana määritettiin jo käytöstä poistetussa PVImenettelyssä vauriosumma VS.

21 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten KESTÄVYYS 19 Tien "kestävyys" on termi, joka käsityksemme mukaan kuvaa tien kunnon säilymistä pitkällä ajanjaksolla, ollen kytköksissä palvelutason muutokseen/ heikkenemisnopeuteen ajan suhteen, minkä vuoksi kestävyyden arviointi ja arvottaminen on mahdollista tehdä tarkoitukseen valittujen kuntomuuttujien rappeutumisnopeuden seurannan perusteella. Rappeutumisnopeuden perusteita on alustavasti selvitetty mm. VOH projektissa Päällystettyjen teiden rakenteellinen kuntoindeksi (työraportti: Rakenteellinen kuntoindeksi, 2005 Lämsä & Belt). Rappeutumisnopeuden (kestävyyden) sisällyttäminen ylläpidon kuntovastuuurakkaan ja tarkoitukseen sopivien kuntomuuttujien valinta edellyttää lisäselvityksiä, mutta menettely vaikuttaa varsin potentiaaliselta (vrt. harjanne ja kaikista kapeimmat tiet). Kestävyyttä voidaan kuvata useilla PTM tunnusluvuilla, joista vähäliikenteisten teiden ylläpitoon sopivia kuntomuuttujia ovat ainakin harjanteen kasvunopeus (mm/vuosi) ja IRI:n kasvunopeus (mm/m/vuosi). Käytännössä tarvitaan molempia tunnuslukuja, koska ne korreloivat heikohkosti keskenään. Päällystevaurioiden kehittymisnopeus olisi myös tarpeellinen ylläpidon näkökulmasta, mutta sen edellytyksenä on säännölliset ja toimivat APVM mittaukset. Rappeutumisnopeuden tunnuslukuja käyttäen pyritään takaamaan tieverkon ylläpidettävyys pitkällä tähtäimellä eli varmistamaan, että tiestön rappeutuminen on kohtuullisen hidasta kaikilla tieverkon osilla. Pelkillä kuntovaatimuksilla (kuten ura, harjanne, tasaisuus) pystytään huolehtimaan vain hetkellisestä kunnon ylläpidosta. Rappeutumisnopeuden hyödyntämisen etuja ovat: Käytetään samoja mittauksia ja niistä saatuja tunnuslukuja kuin palvelutason kuvaamisessa Menetelmällä pystytään poimimaan nopeimmin vaurioituvat tieosuudet Rappeutumisnopeuteen päästään käsiksi jo yhdellä mittauskerralla, kun määrittämisyhtälöön sisällytetään päällystetyypeittäin alkuarvo kuntomuuttujalle heti toimenpiteen jälkeen => ei useita seurantamittauksia Urakan lähtötilanne yksinkertainen määrittää Urakan lopputilanteen vaatimukset saadaan määriteltyä Kuntomuuttujia voidaan soveltaa arvonvähennysten perusteena. Rappeutumisnopeuksia käytettäessä on otettava kuitenkin huomioon: Tunnusluvut perustuvat kunto- eikä rakenteellisiin mittauksiin Tunnuslukujen tarkkuus on puutteellinen, jos viimeisestä toimenpiteestä on kulunut vähän aikaan mittaushetkellä alkuarvo-oletuksesta takia. Ongelma koskee lähinnä lähtötilanteen kuvaamista. (Lyhyet) urapaikkaukset saattavat aiheuttaa ongelmia johtuen niiden kirjaamiskäytännöstä. Rappeutumisnopeuden tunnuslukujen periaatteita: Rappeutumisnopeutta seuraamalla ja reagoimalla tuloksiin voidaan osaverkoittain (ylläpitoluokitus) pitää vallitsevaa kuntotilaa yllä kohdistamalla toimenpiteet nopeasti rappeutuville osuuksille (esim. 10 % sääntö)

22 20 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten KESTÄVYYS Poikkeuksellisen nopeasti rappeutuvat tieverkon osat ovat potentiaalisia rakenteen parantamisen kohteita (esim. max sääntö ja jokin %-piste sääntö). Yksittäisten kohtien palvelutason kehittyminen riippuu selvästi kuntopuutteen aiheuttamasta syystä. Routimiseen/kutistumiseen liittyvillä eli ilmastoperäisillä kuntopuutteisilla kohdilla (routaheitot, hakkaavat poikkihalkeamat ja leveät/porrastuneet pituushalkeamat) edeltävän talven ankaruus on tärkein syy kuntopuutteen syntymiseen. Yleensä kuntopuute myös pahenee tien vanhetessa. Painumiseen liittyvillä kuntopuutteisilla kohdilla (painumaheitot ja reunapainumat) palvelutason aleneminen kehittyy säännöllisesti yleensä hidastuen aikaa myöten. Yksittäisten kohtien palvelutason kehittymisen määrittämiseen liittyy mm. seuraavia käytännön ongelmia: Yksittäisten kohtien kuntopuutteita ei rekisteröidä tai rekisteröinti on puutteellista (määritysongelma). Myöskään hoitotoimenpiteitä (eheysvaatimusten edellyttämiä toimenpiteitä) ei rekisteröidä, mikä vaikeuttaa niiden hyödyntämisen kuntopuutteisten kohtien paikantamisessa. Vaurioiden kehittymisnopeuden määrittämisessä voi syntyä periaatteellinen ongelma, koska pintavauriot korjataan kevyesti vuosittain tai tiheämmästi (mm. paikkaus, juottaminen), jolloin "oikea" rappeutumisnopeuden määrittäminen on lähinnä ajoituskysymys. => Toinen tapa vaurioituneimpien/ nopeasti vaurioituvien kohtien selvittämiseen on tieverkolla eheysvaatimusten täyttämiseksi tehtyjen toimenpiteiden (mm. paikkaus, juottaminen) säännöllinen rekisteröinti. Tieosuudet, joissa joudutaan tekemään huomattavissa määrin toimenpiteitä siedettävän pintakunnon ylläpitämiseksi paljastuvat näin heikkokuntoisimmiksi kohdiksi. Milloin/kuinka nopeasti palvelutasopuutteet ovat kehittyneet/ilmestyneet? Miten erotellaan routimisesta ja painumisesta johtuvat kuntopuutteet? Usein esiintyy eri syistä johtuvia puutteita samalla kohtaa.

23 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten URAKAN HALLINTA 21 4 URAKAN HALLINTA 4.1 Kuntovaatimustyypit Koska kuntovastuu-urakan kohteena on vähäliikenteinen tieverkko, oletettavaa on, että koko tieverkolle ei kaikilta osin voida asettaa samoja ja/tai yhtä tiukkoja vaatimuksia. Laadittavien kuntovaatimusten kategorisoinnissa on huomioon otettava ainakin tiestön merkittävyys (~liikennemäärä), mikä ylläpidon palvelusopimuksissa on pääosin hoidettu ylläpitoluokituksen avulla. Toinen kuntovaatimuksien tasoon/ määrään vaikuttava tekijä on, kohdistuuko kuntovaatimus sopimuskaudella juuri päällystettyyn, parannettuun tai muuten korjattuun tieverkon osaan (~uusi) vai vanhaan tieverkon osaan, missä ei ole tehty päällystys/ parantamistoimenpiteitä ylläpitosopimuksen velvoittamana. Kun näille tyypeille laaditaan tietyiltä osin toisistaan poikkeavat kuntovaatimukset, varmistutaan, että heikkokuntoisimmallekin tiestölle voidaan asettaa niiden nykykuntoon nähden realistiset vaatimukset siten, että toimenpiteiden määrä ja kustannukset pysyvät järkevällä tasolla kuntotilan heikentymättä. Samalla jätetään mahdollisuus asettaa toimenpiteiden jälkeiselle sopimuskaudelle tiukemmat/ laajemmat kriteerit (esim. heittojen, reunapainumien, routahalkeamien osalta), jolloin voidaan paremmin vaikuttaa tierakenteiden pitkäaikaiskestävyyteen. Rappeutumisnopeuteen liittyen vaatimukset voivat poiketa ennen/ jälkeen siten, että ennen toimenpidettä nopeasti rappeutuvat tieosuudet eritellään sopimusalueelta absoluuttista raja-arvoa käyttäen. Toimenpiteen jälkeen kriteerinä voi olla: Tieosuus ei saa rappeutua nopeammin kuin ennen toimenpidettä Rappeutumisnopeuden tulee pienentyä (suhteellisesti tai absoluuttisesti). Yksittäisten kunnostettavien kohtien kuntovaatimukset kunnostamisen jälkeen riippuvat lähinnä puutteen aiheuttamasta syystä: Routimiseen/kutistumiseen liittyvät kuntopuutteiset kohdat tulee kunnostaa pysyvästi eli tiukat (takuuajan) vaatimukset Painumiseen liittyvillä kuntopuutteisilla kohdilla (takuuajan) vaatimukset ovat edellistä lievemmät, koska puutteiden kehittyminen hidastuu yleensä aikaa myöten ja puutteiden kunnostamiskustannukset ovat halvemmat kuin ilmastoperäisiin liittyvillä puutteilla. 4.2 Urakan luonne Vähäliikenteisellä tieverkolla laajan alueen, tieverkon osan tai yksittäisen yhteysvälin muodostaman pitkän tieosuuden kuntotilaa voidaan hallita kuntovastuun periaatteita noudattaen PTM tietoihin nojautuen. Kun kyseessä on ns. alempi tieverkko, soveliaita kuntomuuttujia tämänhetkisellä kokemuksella ovat lähinnä harjanne ja IRI-tasaisuus sekä niiden perusteella määritettävä rappeutumisnopeus. Kuntovastuun periaatteiden mukaisesti kuntomuuttujat

24 22 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten URAKAN HALLINTA toimivat paitsi toimenpiteiden ohjelmoinnin apuvälineenä, myös arvonvähennysperusteena. Tulevaisuudessa kuntovastuun piiriin voidaan toivomusten mukaan liittää tien pinnalta havaittavat vauriot, mittausmenetelmien (APVM) kehittyessä sille tasolle. Myös eräiden jo mitattavien PTM tunnuslukujen liittäminen kuntovastuun piiriin voi olla mahdollista, jos käytännön testauksella ja sopivien raja-arvojen määrittelyllä voidaan osoittaa niiden olevan urakan hallinnan vaatimalla tasolla. Yksittäisten vauriokohtien osalta, niin kauan kuin ei ole osoitettavissa tarpeeksi luotettavaa mittaustapaa vauriokohtien paikallistamiseen, ylläpitourakoissa tulee nojautua sopimusalueella toimivan urakoitsijan kokemukseen ylläpitämänsä alueen puutteista. Toisin sanoen urakoitsijan tulee esitellä (valittujen kriteerien pohjalta) yksittäiset heikkokuntoiset tien kohdat, minkä jälkeen tilaaja viime kädessä päättää toimitaanko kohdan parantamiseksi ja minkä tasoisin toimenpitein. Näin päätettäessä urakoitsija tekee toimenpiteet ennalta sovituin yksikköhinnoin ja normaalin takuuajan päätyttyä tien kohta siirtyy normaalin kuntovastuullisen ylläpidon piiriin. Edellä esitetty kuntovastuun sisältävä urakkamuoto on mahdollista kehittää jo tämän hetken tilanteessa. Lähtökohtina voisivat olla Oulun Päälpan (Päällystettyjen teiden ylläpito, Oulun alue ) ja tekeillä olevan Koillismaan Päälpan (Päällystettyjen teiden ylläpito, Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven alue ) palvelusopimukset. Liikennemäärän rajauksesta (KVL 700 ajon/vrk) johtuen kyseeseen tulevat lähinnä Y2 ja Y3 ylläpitoluokkiin kuuluvat tiet. Em. palvelusopimuksissa tiestön kunto ja ylläpidettävyys varmistetaan seuraavasti: Oulun Päälpa Tiestön pintakunto huolehditaan palvelusopimuksen aikana ylläpitoluokkakohtaisilla kuntovaatimuksilla. Urakoitsija vastaa tiestön kunnosta eli tekee tarvittavia ylläpitotoimenpiteitä siinä määrin, että taulukon 2 mukaisten kuntomuuttujien kuntovaatimukset täyttyvät eli toimenpiteet eivät ole yksikköhintaperusteisia. Taulukko 2. Palveluntuottajan kuntovastuu -periaatteen sisältävät kuntomuuttujat eri ylläpitoluokissa (Oulun Päälpa). Ylläpitoluokka Harjanteen korkeus Oikean ajouran IRI-tasaisuus * Sivukaltevuus Eheysvaatimukset Sorapientareiden kunto Y2a ja Y2b Y3a Y3b * ei saa heiketä, RP:n yhteydessä suunnitteluohjeiden mukaiseksi Harjanteen korkeuden ja oikean ajouran IRI -tasaisuuden osalta kuntovaatimusten taso (=kuntovastuu) määritellään ylläpitoluokkiin seuraavien periaatteiden pohjalta:

25 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten URAKAN HALLINTA 23 Yksittäistä 100 m jaksoa koskeva kuntovaatimus; 100 % raja-arvo, jota ei yksikään jakso saa ylittää Tieosaa koskeva kuntovaatimus; tieosalla saa olla korkeintaan 30 % jaksoja, joilla raja-arvo ylittyy Luokkaa koskeva kuntovaatimus; luokan tieverkolla saa olla korkeintaan 10 % jaksoja, joilla raja-arvo ylittyy. Kuntovaatimukset paitsi ovat arvonvähennysten perusteena, ne myös toimivat toimenpiteiden ohjelmoinnin apuvälineenä (ja tärkeimpänä sellaisena sanktioperusteisuuden vuoksi). Palveluntuottaja vastaa 1-2 viikon toimenpideajan puitteissa eheysvaatimuksien (tien pintakunto, reiät, halkeamat yms.) ja sorapientareiden kuntovaatimuksien täyttämisestä. Sivukaltevuuden osalta ylläpitokauden vaatimus on varsin lievä sivukaltevuuden automatisoidun mittaamisen puutteiden vuoksi (PTM mittaustulosten ei katsottu kelpaavan arvonvähennysperusteeksi). Palveluntuottaja hinnoittelee myös nämä toimet kuntovastuunsa piiriin ylläpitokaudelle eli nämä eivät ole yksikköhintaperusteisia töitä. Tiestön ylläpidettävyydestä huolehditaan: Kuntovaatimuksilla palvelusopimuksen päättyessä Kuntovaatimuksilla palvelusopimuksen jälkeen takuuaikana Muilla vaatimuksilla (esim. päällysteen paksuutta ei saa ohentaa paitsi työn aikana) Rakenteen parantamistoimenpiteiden määrävaatimuksilla (=> yksikköhinta). Koillismaan Päälpa Koillismaan Päälpassa Y2 ylläpitoluokkaan kuuluvalla tiestöllä tuotevaatimukset ovat hyvin pitkälle samat kuin Oulun Päälpassa. Y3 tiestöllä palvelutaso ylläpidetään eheysvaatimuksilla ja kumppanuussopimuksella. Eheysvaatimuksina ei sallita päällysteessä esiintyviä liikennettä vaarantavia tai ajomukavuutta oleellisesti haittaavia puutteita. Kumppanuussopimuksessa tilaaja määrittää ylläpito- ja parantamistoimenpiteet urakoitsijan ehdotuksen pohjalta. Urakoitsijalla on toteuttamisen lisäksi ohjelmointi- ja mittausvelvollisuus. Kumppanuussopimus edellyttää, että tilaaja ilmoittaa tarjousvaiheessa arviot toimenpiteiden määristä, jotta urakoitsija voi tehdä tarjouksen (yksikköhinnat) ja tarjouksia pystytään vertailemaan. Lisäksi tarvitaan käytännössä joustoa tehtävien toimenpiteiden keskinäisiin määriin kuitenkin siten, että pysytään kustannusraamissa. 4.3 Kunto- ja kestoikävaatimukset Kuntovastuu-urakan toimivuuden kannalta kunto- ja kestoikävaatimukset ovat keskeisessä asemassa. Kuntovaatimusten asettaminen riippuu useasta eri tekijästä. Tässä yhteydessä arvioidaan eri tekijöiden merkitystä yleisemminkin. Tarkasteltavat tekijät ovat: Urakka-alueen/ylläpitoluokkien laajuus tiekilometreinä

26 24 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten URAKAN HALLINTA Urakka-aika Urakan asema Kuntomittausten toimivuus Vastuu/päättäminen toimenpiteistä Kustannusjousto. Urakka-alueen laajuus Urakka-alueen koko määrittää, voidaanko käyttää esim. Oulun Päälpan kaltaisia jakaumiin perustuvia kuntovaatimuksia. Kovin pieniin urakoihin ne eivät sovellu tai soveltuvat huonohkosti. Kustannusten minimoimiseksi/kurissa pitämiseksi urakka-alueen tulee olla riittävän suuri, että muodostuu riittävästi toimenpiteitä tehtäväksi ainakin tiettyinä vuosina. Suuri urakka-alueen koko kasvattaa urakkasummaa, mikä lisää urakan houkuttavuutta mutta käytännössä rajoittaa tarjoajien määrää ja saattaa joissakin tapauksissa nostaa urakkahintoja. Urakka-aika Tiestön kuntomuutokset ovat hitaita, mistä syystä tarvitaan pitkähkö urakkaaika, jotta jakaumiin perustuvat kuntovaatimukset ovat perusteltuja. Yleisestikin pitkäjänteinen ja tehokas ylläpitotoiminta edellyttää urakalta tiettyä ajallista minimi pituutta, mikä käytännössä tarkoittaa useita vuosia. Myös urakan houkuttavuus lisääntyy urakka-ajan pidentyessä, mikä toisaalta saattaa rajoittaa tarjoajien määrää. Pitkä urakka-aika rajoittaa myös tilaajan toimintaa pitkäksi aikaa urakka-alueella. Urakan asema Periaatteessa kuntovastuu-urakka voi olla erillinen urakka, hoidon alueurakan tai laajemman ylläpitosopimuksen osa. Yhdistämällä kuntovastuu- ja hoitourakointi sama urakoitsija vastaisi tiestön palvelutasosta kokonaisvaltaisesti, mikä helpottaisi ainakin jossain määrin toimintaa. Samalla olisi mahdollista päästä hyvään kustannustehokkuuteen, koska ylläpito painottuu kesä- ja hoito talvikauteen. Kuntomittausten toimivuus Kuntovastuu-urakan hallinnan kannalta nopeat, halvat ja luotettavat automaattiset mittaukset ovat avainasemassa. Mitä yksiselitteisimmin pystytään kuntovaatimukset todentamaan, sitä helpompaa on urakan hallinta. Toimivia mittauksia voidaan käyttää sekä urakan alkutilanteen kuvaamiseen että sanktiopohjaisina kuntovaatimuksina urakan kestäessä ja päättyessä. Sanalliset kuvaukset tai manuaaliset mittaukset ovat selvästi vaikeampia kuin automaattiset mittaukset urakan hallinnan kannalta, mistä syystä tulisi pyrkiä mahdollisimman laajasti automaattisiin mittauksiin. Tällä hetkellä kuntovastuu-urakan hallinnan kannalta käyttökelpoisia automaattisesti määritettyjä tunnuslukuja ovat käytännössä ainoastaan 100 m IRI ja harjanne. Muut mahdollisesti käyttökelpoiset tunnusluvut (esim. sivukaltevuus tai APVM -tulokset) edellyttävät lisäselvityksiä. Osa tarvittavista tunnus-

27 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten URAKAN HALLINTA 25 luvuista edellyttää puolestaan merkittävää tutkimuspanostusta (esim. reunapainumat). Vastuu/päättäminen toimenpiteistä Koko urakan luonne ja se, mitä kuntovaatimuksia käytetään, riippuu käytännössä siitä, kumpi tilaaja vai urakoitsija päättää tehtävistä toimenpiteistä. Periaatteessa, jos edellytetään urakoitsijan laajaa kuntovastuuta, urakoitsijan tulee myös päättää toimenpiteistä. Tarjouksen tekemisen helpottamiseksi voidaan kuten Oulun Päälpassa määrittää jo tarjouspyyntövaiheessa RPtyyppisten töiden määrät urakan aikana sisällyttäen kuitenkin urakoitsijalle myös RP-töiden ohjelmointivelvollisuus. Periaatteessa, mitä suurempi on urakoitsijan vastuu, sitä pienempi on tilaajan vaikutusmahdollisuudet toimenpiteiden valintaan. Kaikkein vähäliikenteisimmällä tiestöllä voidaan haluttaessa käyttää kuten Koillismaan Päälpassa menettelyä, missä tilaaja määrittää ylläpitotoimenpiteet urakoitsijan ehdotuksesta. Urakoitsija vastaa eheysvaatimusten lisäksi ainoastaan tehdyistä toimenpiteistä takuuaikana eli kuntovastuu on pääosin tilaajalla samoin kuin vaikutusmahdollisuudet. Kustannusjousto Puhtaassa palvelusopimuksessa vuosikustannus on vakio lukuun ottamatta indeksisidonnaisuutta. Tällöin sitoutuu tietty (kiinteä) rahamäärä vuosittain koko urakan ajaksi. Tilaajan kannalta tämä saattaa muodostua ongelmalliseksi. Vuosittaista joustoa on mahdollista saada lähinnä RP -tyyppisten toimenpiteiden määrän vaihtelulla, sisällyttämällä urakkaan muita toimenpiteitä (esim. leventämiset) tai Kuten Koillismaan Päälpassa, missä tilaaja päättää vähäliikenteisimmällä tiestöllä tehtävistä toimenpiteistä. Tämän tyyppiset tekijät vaikuttavat myös puolestaan siihen, mitä kuntovaatimuksia voidaan käytännössä asettaa urakoitsijan noudatettavaksi. Kestoikävaatimukset Tiestön ylläpidettävyyden kannalta tarvittaisiin suoria kestoikä-/ rappeutumisnopeusvaatimuksia. Esim. Oulun tai Koillismaan Päälpoissa ei ole varsinaisia kestoikävaatimuksia, vaan ne on pyritty ottamaan huomioon muulla tavoin (kohta 4.2). 100 m IRI:n ja/tai harjanteen kasvuun perustuvat (100 m osuuksien) rappeutumisnopeusvaatimukset voisivat olla esim. seuraavan kaltaisia: Nopeasti rappeutuvan tiestön kunnon heikkeneminen pidetään ennallaan (ylläpitoluokkakohtainen 10 % sääntö) Annetaan suurin sallittu rappeutumisnopeus (ylläpitoluokkakohtainen max sääntö) Annetaan rakenteenparantamisosuuksille rappeutumisnopeusrajoitus (jokin ylläpitoluokkakohtainen arvo tai suhde alkuperäiseen). Em. tyyppiset vaatimukset olisivat käytännössä todennäköisesti suhteellisen lieviä, mutta pakottaisivat kuitenkin urakoitsijaa kiinnittämään huomiota myös rakenteellisiin asioihin ja tilaaja saisi lisävarmuutta tiestön ylläpidettävyydestä urakan päättyessä.

28 26 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten URAKAN HALLINTA Rappeutumisnopeuden määrityksissä on otettava huomioon tulosten epävarmuus, jos toimenpide on uudehko (< 3 vuotta). Asia ai aiheuta ongelmia, jos toimenpiteille asetetaan 3 vuoden takuuaika. Yksittäisten kunnostettavien kohtien kestävyyteen liittyviä vaatimuksia on tarkasteltu kohdassa 3.2.

29 Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimusten YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 27 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakalla tarkoitetaan tässä esiselvityksessä urakkaa, jossa lähtökohtaisesti urakoitsija huolehtii päällystetyn tiestön ylläpidosta vuoden ajan laatuvaatimusten ollessa pääosin toiminnallisia tilaajan antamien tiestön palvelutasoa ja kestävyyttä kuvaavien alkutietojen ja urakan aikaisten laatuvaatimusten pohjalta. Urakoitsija saa valita toimenpiteiden ajoituksen ja rankkuuden, lukuun ottamatta yksittäisiä tilaajan määräämiä raskaita rakenteen parantamisia. Kuntovastuun perusedellytyksenä ovat kuntovaatimukset, joiden tulee olla mahdollisimman yksiselitteisesti mitattavia ja toistettavuudeltaan luotettavia. Mittauksia kuntovastuun piirissä olevalla tieverkon osalla tulee tehdä samaan tahtiin kuin kuntovaatimusten toteutumista seurataan, ts. jos vallitsevan kuntotilan mukaisten arvonvähennysten/ sanktioiden laukeamista tarkastellaan vuosittain, myös niiden määrittämisen perusteena olevat mittaukset on tehtävä joka vuosi. Mittaus- ja kunnon todentamisvelvollisuus on yksinkertaisinta osoittaa sopimuksessa palveluntuottajalle. Eri tyyppiset tiestön kunnon kehittymisen ennusteet sopivat toimenpiteiden ohjelmointiin, mutta eivät arvonvähennyksen perusteiksi (palveluntuottajan oikeusturva) kuntovastuun täyttymisen todentamisessa. Vähäliikenteisen päällystetyn tien kuntovastuu-urakan laatuvaatimuksiksi soveltuvia kuntomuuttujatyyppejä ovat (taulukko 3) : Taulukko 3. Kuntovastuu-urakassa käyttökelpoisia kuntomuuttujia vähäliikenteisellä päällystetyllä tieverkolla. Soveltamiskohde Laajan alueen, tieverkon osan tai yksittäisen yhteysvälin muodostaman pitkän tieosuuden kuntotilan hallinta Yksittäiset vauriokohdat Tien pintakunnon hoito Kuntomuuttuja Harjanne + sen rappeutumisnopeus IRI 100 m + sen rappeutumisnopeus Sivukaltevuus -tunnusluku Yksittäiset heitot -tunnusluku Uudet APVM tunnusluvut tien pinnan vaurioiden määrittämiseksi. Routa, routiminen => heitot, halkeamat Painumakohdat, rumpuheitot Reunapainumat, sivukaltevuuspuutteet Reikä/ paikkaus -problematiikka. Eheysvaatimukset. Eheysvaatimusten täyttymistä ei voida varmistaa kerran vuodessa tehtävin mittauksin. Kuntovastuu-urakkaan tulee aina sisällyttää vastuu päivittäisistä toimenpiteistä (Huom! vaikka APVM vauriotunnuslukuja olisi kehitettyinä). Tällä hetkellä automatisoiduista mittauksista tien palvelutason määrittämiseen urakan hallinnan kannalta soveltuvat hyvin ainoastaan PTM -autolla määritetyt harjanne ja 100 m IRI. Automaattinen päällystevaurioiden mittaus APVM on vasta kehitystyön alla, eikä se ole tällä hetkellä sillä tasolla, että korjausvelvollisuus tai sanktiot voitaisiin sitoa siihen.

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 26/25 Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden

Lisätiedot

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Alueelliset koulutustilaisuudet VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt

Lisätiedot

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3

Lisätiedot

Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti

Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito - loppuraportti Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Tiehallinnon selvityksiä 45/2005 Veli

Lisätiedot

Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka

Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka Jouko Belt, Veli Pekka Lämsä Kunnostusmenetelmän valinnan problematiikka Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 38/2005 Vaurioitumisnopeus Harkittava soratieksi

Lisätiedot

Liikennemerkkien kuntoluokitus

Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) 978-952-221-256-6 2200060-v-09 TIEHALLINTO

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon

Lisätiedot

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN TEETTÄMINEN

TIEMERKINTÖJEN TEETTÄMINEN TIEMERKINTÖJEN TEETTÄMINEN Hyvinkää 6-7.2.2014 Harri Spoof, Pöyry CM Oy MISTÄ ON KYSE? Tiemerkintöjen toimintalinjat (Tiehallinto, 2007) asiakirjan päivitys Asiakirjan nimi muutettu, koska toimintalinja

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Esko Hätälä Inframan Oy 31.12.2004 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 31.12.2004 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Uudet muuttujat...3...3...3

Lisätiedot

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Helsinki 2005. Tiehallinto, Palveluiden suunnittelu. Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. 57 s. + liitt. 7 s. ISSN 1457-9871, ISBN

Lisätiedot

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

Tiemerkintöjen kuntoluokitus. Kunnossapidon laatu

Tiemerkintöjen kuntoluokitus. Kunnossapidon laatu Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kunnossapidon laatu Tiemerkintöjen kuntoluokitus 1 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2004 2 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kansikuva:

Lisätiedot

Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/2004

Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/2004 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/24 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Päällystetyn tiestön mitattu kunto

Päällystetyn tiestön mitattu kunto TIEHALLINTO Veli Pekka Lämsä Päällystetyn tiestön mitattu kunto Tiehallinnon selvityksiä 82/2001 TIEHALLINTO Helsinki 2001 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-846-7 TIEH 3200728 Edita Oyj Helsinki 2001 Julkaisua

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta Väyläomaisuuden ylläpidon Tiedonkeruu, tiedon, järjestelmät 1 Mitä on väyläomaisuus? Päällystetyt tiet 50 616 km Soratiet 27 552 km Varusteet ja laitteet?? kpl Sillat 14176 kpl Kevyen liikenteen väylät

Lisätiedot

Tarvetta hankintaoppaalle?

Tarvetta hankintaoppaalle? 28.9.2011 Tarvetta hankintaoppaalle? Melua vaimentavia päällysteitä on tutkittu jo kohta 10 vuotta. HILJAprojekti valmistui 01/2004. Tällä hetkellä kehitystyössä lähinnä mukana olleilla tilaajilla on verkollaan

Lisätiedot

Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella

Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella Sysmän kansankäräjät 2013, Uudenmaan ELY-keskus 25.8.2013 Hoito ylläpito - investoinnit Hoito: Heinolan alueurakka 2012 17 Talvihoito Sorateiden hoito (sis.

Lisätiedot

VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen

VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen : Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen -julkaisu Julkaisu: Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. Internet: VOH-hankeohjelman sivuilla, Projektit-sivu http://alk.tiehallinto.fi/voh/voh_proj.htm...

Lisätiedot

PEHKO-projekti Hoidon ja ylläpidon alueurakat Kemi ja Karstula

PEHKO-projekti Hoidon ja ylläpidon alueurakat Kemi ja Karstula PEHKO-projekti Hoidon ja ylläpidon alueurakat Kemi ja Karstula 2016-2021 Tekstitarkennukset Tarjouspyyntökirje Tämän alueurakan alueella pilotoidaan päällysteiden ennakoivan hoidon ja kunnostuksen ohjelmointia

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005

Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005 Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005 Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen

Lisätiedot

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI

RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ alustava selvitys RAKENTEELLINEN KUNTOINDEKSI 1.1. 5 Veli Pekka Lämsä Jouko Belt SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 TUTKIMUSAINEISTO JA SEN KÄSITTELY 3 TARKASTELUN TULOKSET 7 3.1

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita

Lisätiedot

Tiemerkintäpäivät Kuopio. HARJA järjestelmän vaikutukset tiemerkintöihin ja tierekisteriuudistus Keijo Pulkkinen

Tiemerkintäpäivät Kuopio. HARJA järjestelmän vaikutukset tiemerkintöihin ja tierekisteriuudistus Keijo Pulkkinen Tiemerkintäpäivät 16.-17.2.2017 Kuopio HARJA järjestelmän vaikutukset tiemerkintöihin ja tierekisteriuudistus Keijo Pulkkinen Sisältö Mikä HARJA on? Käytössä hoitourakoissa Käyttöönotto tiemerkinnöissä

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 8.1.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa vuoteen

Lisätiedot

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Urakoitsijaseminaari 17.8.2016 17.8.2016 Taustaa Lapin ELY-keskuksen vahingonkorvauskäsittelyssä on noussut esille 1.10.2015 alkaneiden sopimusten myötä tilanteita,

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE. Seminaariaineisto Janne Rantanen

KORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE. Seminaariaineisto Janne Rantanen KORJAUSVELAN LASKENTAPERIAATTEIDEN MÄÄRITYSHANKE Seminaariaineisto Janne Rantanen 8.4.2013 2 1 Hankkeen tavoitteet Korjausvelan periaatteiden määrittämishankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet: laskennan

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 22 Tiehallinnon selvityksiä 27/23 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto

Lisätiedot

Aluevastaava Raija Kreutzer. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Orivesi

Aluevastaava Raija Kreutzer. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Orivesi Hoidon ja ylläpidon alueurakka Orivesi 2016 2021 Yleistä urakka-alueesta: 5-vuotinen vaativa urakka Sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Sijoittuu Oriveden, Mänttä-Vilppulan, Juupajoen sekä osin Tampereen

Lisätiedot

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Siirto-projekti Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Vanhan ja uuden uran korrelaatiokuva 30 25 uusi (mm) 20 15 10 5-40 -30-20 -10 0 10 20 30 vanha (mm) 0 Vesa Männistö Inframan Oy 12.12.2003 Siirto-projekti

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat

Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat Veli Pekka Lämsä Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Työraportti Veli Pekka Lämsä Raskaan liikenteen ajotuntuma ja reunapainumat

Lisätiedot

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET Liikennemerkkien ja reunapaalujen tehtävänä on varoittaa, ohjata ja opastaa liikennettä sekä välittää informaatiota tienkäyttäjille. Kuntomäärityksen tarkoituksena on saada

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tiemerkintöjen kuntoluokitus

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tiemerkintöjen kuntoluokitus 37 2015 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Liikenneviraston ohjeita 37/2015 Liikennevirasto Helsinki 2015 Kannen kuva: Juha Rissanen Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-663X ISSN 1798-6648 ISBN

Lisätiedot

CoÖ IO'-i. Kevyen liikenteen vaurioinventointi. Vaurioinventointiohje 7';7 TIEHALLINTO. Kirjasto. VNPNTUNt.!

CoÖ IO'-i. Kevyen liikenteen vaurioinventointi. Vaurioinventointiohje 7';7 TIEHALLINTO. Kirjasto. VNPNTUNt.! CoÖ IO'i Kevyen liikenteen vaurioinventointi 7';7 TIEHALLINTO Kirjasto TIEHALLINTO Helsinki 2005 VNPNTUNt! Kevyen liikenteen väylien vaurioinventointi 2(29) SISÄLTÖ VAURIOINVENTOINTI3 11 Inventoitavat

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI

VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI 1 VÄYLÄVERKON SYYPERUSTEINEN KUNTOARVIOINTI Menetelmäkuvaus - TIIVISTELMÄ Suomen Kuntotekniikka Oy Jari Marjeta 2 1. Vaurioiden toteaminen ja alustava luokittelu Katuverkon vaurioiden toteaminen ja tiedon

Lisätiedot

Liikenneviraston ja ELYkeskuksen. sekä arvonmuutosperusteet. PANK menetelmäpäivä 29.1.2015 Katri Eskola

Liikenneviraston ja ELYkeskuksen. sekä arvonmuutosperusteet. PANK menetelmäpäivä 29.1.2015 Katri Eskola Liikenneviraston ja ELYkeskuksen urakka-asiakirjat sekä arvonmuutosperusteet PANK menetelmäpäivä 29.1.2015 Katri Eskola Tilaajan vastuulla Eri sopimusmalleissa on erilaiset urakka-asiakirjat! T-urakka

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT 2015 12. 13.2.2015

TIEMERKINTÄPÄIVÄT 2015 12. 13.2.2015 TIEMERKINTÄPÄIVÄT 2015 12. 13.2.2015 Solo Sokos Hotel Torni Tampere Kimmo Myllynen 12.2.2015 T A M P E R E E N K A U P U N K I Esityksen sisältö 01 Johdanto 02 Ajoratamerkintöjen teettäminen 03 Laatu ja

Lisätiedot

Liikennemerkkien ja reunapaalujen

Liikennemerkkien ja reunapaalujen Kunnossapidon laatu Tielaitos Liikennemerkkien ja reunapaalujen kuntoluokitus 1FI 1 1 Kunnossapidon ohjaus Helsinki 1994 Tuotannon palvelukeskus ö' // Kunnossapidon laatu Liikennemerkkien ja reunapaalujen

Lisätiedot

HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT

HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito -tutkimusohjelma Tiehallinnon strateginen projekti S14 Esiselvitys HEIKKOKUNTOISEN PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON YLLÄPIDON VAIHTOEHDOT (moniongelmaisten

Lisätiedot

Aluevastaava Janne Saari. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Harjavalta

Aluevastaava Janne Saari. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Harjavalta Hoidon ja ylläpidon alueurakka Harjavalta 2016-2021 Yleistä urakka-alueesta: 5-vuotinen perusurakka Sijaitsee Satakunnan maakunnassa Sijoittuu pääosin Harjavallan, Euran ja Säkylän kuntien alueelle Tiestöä

Lisätiedot

I II LSJ. I Il : Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001

I II LSJ. I Il : Jakelussa mainitut PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN KUNTO 2000 JA KUNTOENNUSTE VUODELLE 2001 Savo TIEHALLINTO Juho Meriläinen, Ismo Iso -Heiniemi, Tuomas Toivonen, Pertti Virtala Päällystettyjen teiden kunto 2000 ja kuntoennuste vuodelle 2001 Kaakkois- Suomi Häme 1996 1997 1998 U 1999 U 2000 -Kaala

Lisätiedot

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Korjausvelan hallinta Joensuussa Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Lähtökohtia Joensuun kaupungin ylläpitovastuulla: Ajoratoja Kevyen liikenteen väyliä 392 km 335 km Katuomaisuuden määrä taseessa noin 50

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen

Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Case Kt55 Petri Niemi Markku Pienimäki Finnmap Infra Oy Finnmap Infra Finnmap Infra Oy on yksityinen infrastruktuurin

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan Ismo Kohonen 17.8.2016 Sisäisen tarkastuksen kohde, laajuus ja rajaukset Tarkastuksen kohde oli Väylänpidon alueurakkasopimusten hallinnan

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Työraportti 9L PANK ry PTM-mittausepävarmuudesta aiheutuvat riskit

Työraportti 9L PANK ry PTM-mittausepävarmuudesta aiheutuvat riskit Työraportti 9L090046 31.01.2011 PANK ry PTM-mittausepävarmuudesta aiheutuvat riskit Sivu 2 (24) Esipuhe Tässä raportissa on arvioitu päällystettyjen teiden kuntomittausten mittausepävarmuudesta aiheutuvia

Lisätiedot

Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys

Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys 5.9.2005 Työraportti Verkkotason taipumamittausten tarveselvitys Tiehallinto Helsinki 2005 Helsinki 2005 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus

Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus Teuvo Ryynänen, Jouko Belt Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Työraportti 25 Teuvo

Lisätiedot

Tiemerkintöjen käyttö. Toimintalinjat

Tiemerkintöjen käyttö. Toimintalinjat Tiemerkintöjen käyttö Toimintalinjat Tiemerkintöjen käyttö Toimintalinjat Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2004 Kansikuva: Valokuva O. Anttila ISBN 951-803-322-6 TIEH 2100025-04 Verkkoversio

Lisätiedot

Aluevastaava Sakari Häyhä. Imatran alueurakka

Aluevastaava Sakari Häyhä. Imatran alueurakka Imatran alueurakka 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Imatra 2016-2021 Pääasiallinen alue: Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Sekä osia: Savonlinna Lappeenranta Taipalsaari Yleistä urakka-alueesta:

Lisätiedot

APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007

APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU

TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU 22.1.2016 TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET Edellinen julkaisu vuodelta 2008 Uudet laatuvaatimukset voimassa

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 31/2007

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 31/2007 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 26 Tiehallinnon selvityksiä 31/27 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 26 Tiehallinnon selvityksiä 31/27 Tiehallinto Helsinki 27 ISBN 978-951-83-98-5 ISSN 1457-9871

Lisätiedot

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy Mikä on digitaalinen suunnitelma Petri Niemi Finnmap Infra Oy Taustaa Julkaistu 25.2.2016 23.8.2016 DIGITAALISTEN PÄÄLLYSTEURAKOIDEN TYÖPAJA 2 Digitaalinen päällystyssuunnitelma 23.8.2016 DIGITAALISTEN

Lisätiedot

Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-

Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013- Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-11.10.2013 1 Talvihoitoluokka I Tie pääosan ajasta paljas Voi esiintyä kapeita, matalia polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä Sään muutostilanteissa

Lisätiedot

VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä

VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä Arto Ahonen, Tieliikelaitos Jukka Ristikartano, Tieliikelaitos Ari Kalliokoski, Tieliikelaitos Markku Knuuti, Tieliikelaitos

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Tiemerkintöjen kuntoarvioinnin kehittäminen

Tiemerkintöjen kuntoarvioinnin kehittäminen Tiemerkintöjen kuntoarvioinnin kehittäminen Tiemerkintäpäivät 2012 Jukka Pasanen Esityksen rakenne 1. Tutkimuskohteet ja - menetelmät 2. Tulokset 3. Päätelmät ja kehitysehdotukset Tutkimuskohteet ja -menetelmät

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Infratieto Espoo Katuverkon urautuminen Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut

Infratieto Espoo Katuverkon urautuminen Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut Infratieto Espoo 20.12.2011 Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut 2009-2011 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 2 1 MITTAUKSET 3 1.1 Mittausten jäsentyminen katuverkkoon 3 1.2 Mittausmäärät 3 2 URAUTUMINEN

Lisätiedot

POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2008

POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2008 POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2008 POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja Tiehallinto Helsinki2008 RAPORTTI

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet. Kunnonhallinta Joensuussa. KEHTO-foorumi Pori 21.3.

Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet. Kunnonhallinta Joensuussa. KEHTO-foorumi Pori 21.3. Korjausvelan laskentaperiaatteiden määritys kadut ja viheralueet Kunnonhallinta Joensuussa KEHTO-foorumi Pori 21.3.2013 Ari Varonen Kadut ja viheralueet Korjausvelan periaateprojekti Korjausvelan periaatteiden

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI

TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI ](2 3/i,,/n KUNNOSSAPIDON LAATU TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS Kurinossapitotoimisto TVH 743925 HELSINKI 1985 KUNNOSSAPIDON LAATU TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Katuverkon korjausvelka Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut Korjaustarve yhteensä

Katuverkon korjausvelka Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut Korjaustarve yhteensä km Korjaustarve yhteensä 2 15 1 5 216 217 218 219 22 Aika 1.5 M /v 3 M /v 4.5 M /v 6 M /v 9 M /v 18.2.216 Espoon kaupungin päällysteiden kuntomittauspalvelut 211-215 Pertti Virtala Espoon kaupungin päällysteiden

Lisätiedot

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.

Lisätiedot

Aluevastaava Raija Kreutzer. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kangasala

Aluevastaava Raija Kreutzer. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kangasala Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kangasala 2016 2021 Yleistä urakka-alueesta: 5-vuotinen perusurakka Sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Sijoittuu Kangasalan, Pälkäneen ja osin Valkeakosken kuntien alueelle

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 16/2006

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 16/2006 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 25 Tiehallinnon selvityksiä 16/26 Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 16/26 Tiehallinto Helsinki 26 ISBN 951-83-699-3 ISSN 1457-9871 TIEH

Lisätiedot

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta

Lisätiedot

Ylläpidon palvelusopimusten kokemukset 2008. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 32/2008

Ylläpidon palvelusopimusten kokemukset 2008. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 32/2008 Ylläpidon palvelusopimusten kokemukset 2008 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 32/2008 Ylläpidon palvelusopimusten kokemukset 2008 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 32/2008 Tiehallinto Helsinki2008 RAPORTTI

Lisätiedot

Kantavuustunnusluvun kehittäminen

Kantavuustunnusluvun kehittäminen Kantavuustunnusluvun kehittäminen Taipumasuhde-hypoteesin testaus Tiehallinnon selvityksiä 6/2007 Kantavuustunnusluvun kehittäminen Taipumasuhde-hypoteesin testaus Tiehallinnon selvityksiä Tiehallinto

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll, 11.2013

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll, 11.2013 KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN Juha Äijö, Ramboll, 11.2013 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN ELI MITEN NÄHDÄÄN METSÄ PUILTA TAVOITE 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Toleranssi

Lisätiedot

Satu Pekkanen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula

Satu Pekkanen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula 23.2.2016 Satu Pekkanen Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula 2016-2021 1 Karstulan alueurakka 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula 2016-2021 Pääasiallinen alue: Karstula Saarijärvi Kyyjärvi

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen

Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen Lauri Suikki Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen Eri menetelmien soveltaminen painumien mittaamisessa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 5/29 Lauri Suikki Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen

Lisätiedot

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä

Lisätiedot

Pakilan alueurakka. IPT-työpaja IPT-työpaja / Anna Tienvieri

Pakilan alueurakka. IPT-työpaja IPT-työpaja / Anna Tienvieri Pakilan alueurakka IPT-työpaja 15.11.2016 Pakilan alueurakan perustietoja (2014-19) Toteutetaan 5-vuotisena palveluallianssisopimuksena Kehitysvaihe ennen toteutusta noin 4 kk Toteutusvaihe 5 vuotta Kumppanit:

Lisätiedot