Heinaveden kartta-alueen kalliopera

Transkriptio

1 WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4221 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 4221 PRE-QUATERNARY ROCKS Tapio Koistinen Heinaveden kartta-alueen kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Heinavesi map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1993

2 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 4221 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheet 4221 Tapio Koistinen HEINAVEDEN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary: Pre-Quaternary rocks of the Heinavesi map-sheet area Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1993

3 Koistinen, T., Heinaveden kartta-alueen kalliopera. Summary : Pre- Quaternary rocks of the Heinavesi map-sheet area. Geological map of Finland I Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheet 4221 Heinavesi. 64 pages, 29 figures and 6 tables. The Heinavesi map-sheet area is situated c. 300 kilometers northeast of Helsinki. It is a part of a hybrid zone with both late Archaean (pre-svecokarelian) and early Proterozoic (Svecokarelian) rocks. Archaean basement gneiss crops out as several oval-shaped or wedge-like occurrences in the northwestern part of the map-sheet area. Probably all of them are allochthonous, and the smallest ones seem to be rootless fragments of the basement. On the basement, separated from it by a sub-karelian unconformity there is the epicontinental formation consisting of various kinds of quartzite and metaconglomerate, basic metavolcanic rocks, calc-silicate rocks and dolomite ṁ Major part of the map-sheet area is occupied by Savo schists which are mica schists, mica gneisses and veined gneisses. This is a feature of geological zoning well known in East Finland, characterized by an increase of veining and at the same time an increase of magmatic and metamorphic activity westwards and southwestwards. In the Heinavesi map-sheet area the magmatic rocks are present only in the western part. In the northeastern half of the area a dozen small or medium size occurrences, at the most a few kilometers long ones, of the Outokumpu assemblage have been located. Common to them is the serpentine rock, and in this area the assemblage also includes metachert, skarn, dolomite and black schist. The text is in Finnish, with the figure captions, table legends and the summary in English. Key words (GeoRef Thesaurus, AGI) : areal geology, explanatory text, bedrock, Archaean, Proterozoic, Heinavesi, Finland. Tapio Koistinen Geological Survey of Finland SF Espoo Finland ISBN Vammalan Kirjapaino Oy 1993

4 Koistinen, T., Heinaveden kartta-alueen kalliopera. Summary : Pre- Quaternary rocks of the Heinavesi map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1 : Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 4221 Heinavesi. 64 sivua, 29 kuvaa ja 6 taulukkoa. Heinaveden kartta-alue sijaitsee noin 300 kilometric Helsingista koilliseen. Se kuuluu leveaan hybridiseen maankuoren vyohykkeeseen, missy on seka myohaisarkeeisia (presvekokarjalaisia) etta varhaisproterotsooisia(svekokarjalaisia) kivilajeja. Arkeeista pohjagneissia pistaa esiin pienina soikeina tai kiilamaisina osueina kartta-alueen luoteisosassa. Todennakoisesti ne kaikki ovat alloktonisia levyja, ja pienimmat niista nayttavat juurettomilta gneissikappaleilta. Gneissipohjan paalla, subkarjalaisen diskordanssin erottamana on epikontinentaalimuodostuma, johon kuuluu erilaisia kvartsiittejaja metakonglomeraatteja, emaksisia vulkaanisperaisia kivilajeja, kalkkisilikaattikiviaja dolomiittikivea. Valtaosa kartta-alueesta kasittaa Savon liuskeita, jotka ovat kiilleliusketta, kiillegneissia ja suonigneissia. Kiilleliuske vallitsee alueen itaosassa ja suonigneissi lansiosassa. Jakautuma kuvastaa ltd-suomessa tuttua geologista vyohykkeellisyytta, minka mukaan liuskeiden suonittumisen voimakkuus seka samalla metamorfisen ja magmaattisen toiminnan voimakkuus kasvavat lanteen ja lounaaseen pain. Magmakivia on Heinaveden kartta-alueella vain lansiosassa. Kartta-alueen koillispuoliskosta on paikallistettu toistakymmenta pienta tai keskikokoista, enintaan muutaman kilometrin pituista Outokumpu-assosiaation esiintymaa. Niiden yhteisenajasenena on serpentiinikivi, ja assosiaatioon kuuluu tally alueella tavallisesti myos metaserttia, karsikivea, dolomiittikivea ja mustaliusketta. Suomenkielisen tekstin lisaksi on englanninkielinen yhteenveto ; kuva- ja taulukkotekstit ovat kaksikielisia. Tapio Koistinen Geologian tutkimuskeskus Espoo

5 SISALTO - CONTENTS Johdanto 5 Pinnanmuodostus ja kallioperan paljastuneisuus 7 Kallioperan paapiirteet 9 Arkeeiset kivilajit I 1 Presvekokarjalainen pohjagneissi 1I Pohjagneissiesiintymat 11 Subkarjalainen diskordanssi 14 Proterotsooiset (svekokarjalaiset) kivilajit 15 Epikontinentaaliset kivilajit 15 Kvartsiitti ja metakonglomeraatti 16 Emaksinen metavulkaniitti ja kalkkisilikaattikivi 18 Metadiabaasi Grafiittiliuske Dolomiittikivi Outokumpu assosiaation kivilajit Serpentiinikivi Metasertti Diopsidi ja tremoliittikarsi Dolomiittikivi Kordieriitti antofylliittikivi Mustaliuske Savon liuskeet Kiilleliuske Kiillegneissi Suonigneissi Mustaliuske ja grafiittiliuske Synorogeeniset syvakivet Kermajarven granodioriitti Maarianvaaran granodioriitti ja graniitti Mikrotonaliitti Kivilajien kemiallinen ja mineraloginen koostumus Metamorfoosi Stratigrafia ja tektoniikka Mineraali ja kiviainesviitteita Geologisia tutu stumiskohteita Summary : Pre Quaternary rocks of the Heinavesi map sheet area Viitteet References

6 JOHDANTO Heinaveden kallioperakartta Koistinen kasittaa Suomen kantakartaston lehden alueen Siihen kuuluu y i puolet Heinaveden pitajasta ja Heinaveden osuus kart talehden pinta alasta on melkein tarkasti kaksi kolmasosaa Karttalehdelle ulottuu reuna alueita Leppavirran Tuusniemen Liperin ja Savonrannan pitajista ja etelaisin osa Outo kumpua Viidennes kartta alueen pinta alasta on vesistoa Heinaveden karttalehti kuuluu : mittakaavaisella Suomen geologisella yleiskartalla vuorilajikartan D Joensuu alueeseen jonka yleinen kartoitus toimitettiin Benj Frosteruksen johdolla vuosina Kohteellisia tutkimuksia tehtiin taman jalkeen aina vuoteen asti Sina vuonna W W Wilkman tarkasti lopuksi alueen lanti sia osia mm Heinavedella Frosterus Wilkman Heinaveden seudun kalliopera on tally yleiskartalla kuvattu paaosin kiilleliuskeina suonigneisseina ja graniitteina Frosterus Wilkman Kermajarven koillis ja pohjoispuolelta tunnettiin muutamia esiintymia oliviini ja serpentiinivuorilajia jotka ovat olleet myos joidenkin myohempien tutkimusten kohteina Haapala ; Vesasalo Mahdollisista kaivannaisista on varhaisessa kirjallisuudessa mainittu grafiitti jota on havaittu useassa paikassa kiillegneissin yhteydesta A Laitakari Outokummun malmigeneettisen provinssin lounaiset haarat ulottuvat Heinaveden kartta alueelle saakka ja luvuilla Outokumpu Oy :lla oli vastuu malmiprovins sin geologisesta kartoituksesta Tyon paattyessa provinssin keskeiselta alueelta julkaistiin kolme : kallioperakarttaa Geologian tutkimuskeskuksen karttasarjassa A Huhma a b c ja niiden yhteinen selitys A Huhma Malmiprovinssin tutkimuksiin liittyen Heinaveden kartta alueen systemaattinen kallio perakartoitus tehtiin Aarto ja Maija Huhman johdolla vuosina ja Kenttatyon tehneet henkilot ja heidan vastuualueensa on ilmoitettu kuvassa Kenttatoita tehtiin Heinaveden alueella erityisesti malminetsinnan tarpeisiin sopivaa geologista karttaa varten ja varsinkin pitaen silmalla ns Outokumpu tyyppisten malmien loytamismahdollisuuksia Luonnollisesti talloin oli selvitettava ns Outokumpu assosi aation levinneisyys alueella jotta jatkotutkimukset voitaisiin kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti Perusteellisen tutkimustuloksen varmistamiseksi tyo ulotettiin peittamaan koko karttalehtialue Tavoitteena oli toisaalta myos julkaistavaksi sopivan kallioperakartan tuottaminen mutta kartoitustulokset jaivat silly kertaa arkistoon tutkimusten painopisteen

7 siirtyessa jatkotutkimuksiin Systemaattisen geologisen kartoituksen jalkeen on tehty valikoivaa detaijikartoitusta geofysikaalisia mittauksia ja syvakairausta Outokumpu Oy Kaikki namakin tiedot on kaytetty hyvaksi nyt tehdyn kallioperakartan viimeistelyssa mika on lopputuloksen kannalta ollut vain eduksi Taman kirjoittaja on paitsi osallistunut kenttatyohon luvulla myos tarkastanut jalkeenpain maastossa vuosien kuluessa suurimman osan aluetta v saakka Outokumpu Oy Malminetsinnan palveluksessa GTK :n kallioperaosasto sai oikeuden kayttaa Outokumpu Finnmines Malminetsinnan omistamaa Heinaveden kartta alueen geologista arkistoaineistoa kallioperakarttaa varten molempien organisaatioiden keskinaisella sopimuksella v Kartan tekemisessa Aarto ja Maija Huhman laatimasta valiaikaisesta karttaversiosta oli paljon apua Tekija tarkasti viela kertaalleen maastossa muutamia tarkeita kohteita Elsa Jarvimaki piirsi kartan seka selitykseen kuuluvat kuvat n :o ja puhtaiksi Maija Hagel Brunnstrom teki selitykseen kuuluvat analyysit llkka Laitakari tarkasti kartan ja kasikirjoituksen ; kiitos hanelle myos ohjauksesta kallioperakartoituksen koordi naattorin ominaisuudessa Maija Huhma ja Heikki Rainio ovat ystavallisesti lukeneet kasikirjoituksen ja tehneet tarpeellisia korjauksia TJK JN HR PS JK VHK TVK ML PV KP EM TJK TJK JK HL VJP PN JP JK KP OK Kuva Eri henkiloiden kartoittamat alueet Fig The areas mapped by different persons TJK = T Koistinen JK = J Koistinen JN = J Nousiainen HR = H Rainio PS = P Salmi KP = K Pelkonen VHK = H Kauppinen TVK = T Kemppainen ML = M Lehtonen PV = P Vuorela EM = E Marttila HL = H Lam VJP = VA Penttila PN = P Nieminen JP = J Patrikka OK = Kouvo

8 PINNANMUODOSTUS JA KALLIOPERAN PALJASTUNEISUUS Heinaveden kartta alue on kaunista Jarvi Suomea Heinaveden taajama on Kuopion Savonlinnan laivareitin varrella ja reitilta on Varistaipaleen kanavan kautta yhteys Juo jarvelle Kartta alueen halki menee Joensuun Varkauden rautatie ja maantieyhteyksia on kaikille tahoille Korkeusvaihtelu on suurin kartta alueen lounaispuoliskossa Koilliseen pain Viinijar ven seutuun tultaessa maisemat tasoittuvat ja samalla kalliopaljastumat kayvat siella paljon harvalukuisemmiksi Kalliopaljastumia on melkein kaikkialla riittavasti normaalia kallioperakartoitusta varten Myos jarvialueilla kartoitustulos on luotettava koska saaria on runsaasti Kartta alueen koillisosassa on joitakin huonohkosti paljastuneita seutuja Huono paljastuneisuus ruutujen seudussa johtuu Liperin reunamuodostuman paksuista moreenipeitteista Rainio ja Jaamankankaan lansipuolisen saumamuodostumaharjun hiekkakerrok sista Laitasaari ja Pitkaniemi B ovat osa Juojarven poikki menevdd kapeaa harjua joka jatkuu kartta alueen ulkopuolelle molempiin suuntiin Paljastumia on selvasti run saimmin jopa hyvin runsaasti alueen lounaisosassa ja Kermajarven seudussa Siella taalla kumpumoreenit aiheuttavat paljastuneisuuteen paikallisia vaihteluita Heinaveden kartta alueella kalliopaljastumia on kuitenkin yleensa melkein kaikkialla kumpumoreeneja lukuunottamatta yhta hyvin maenharjoilla rinteissa kuin laaksojen juurella ja jarvien rannoilla Pinnanmuodostus kuvastaa hyvin nimenomaan kallioperan pinnanmuotoja joita enimmakseen ohut maapeite ei ole kyennyt hamartamaan Kallioperan korkeat kohdat edustavat ilmeisesti ymparistoaan ehyempia lohkoja jotka ovat parhaiten vastustaneet kuluttavia luonnonvoimia Kivilajilla sinansa on topografiaan vain vahan vaikutusta joskin erityisesti kvartsiittien kohdalla on usein paikallisia makia Kvartsiitit ovat alueella kuitenkin niin pienialaisia etteivat niiden aiheuttamat pinnanmuo dot yleensa erotu selkecsti muista syista aiheutuvista pinnanmuodoista Kaiken kaikkiaan nayttaa silty etta kivilajijakautumalla on vain vahan merkitysta alueen pinnanmuotojen kehittymiselle Sen sijaan kalliopera nayttaa rikkoutuneen kohdalle osuneista kivilajeista mainittavasti riippumatta yhtena suurena kokonaisuutena ruhjeiden mosaiikiksi missy heikoimmat ja usein lineaariset vyohykkeet ovat kuluneet syvimmalle Niissa on nyt jarvialtaita ja laaksoja Kermajarvi ja Juojarvi ovat niista laajimmat Kermajarvi sijaitsee maankuoren murtumavyohykkeessa jota on voitu seurata Savon rannalta Kermajarven Suvasveden ja Vehmersalmen kautta ainakin Kuopion pohjois puolelle saakka Vyohykkeella on useita jarvia mutta se ei ole aivan yhtajaksoinen vesireitti Toisinaan siina on hyvin syva jarven kohta kuten Suvasveden pohjoisosassa syvyys m tai sills kohtaa on kapea salmi Vehmersalmi tai siina on vain pitkan omaisia pikku jarvic Savonrannan alue Kivilajien suuntaus on tassa vyohykkeessa joka samalla on suuri siirros vaantynyt luode kaakkoiseksi Siirroksen reaktivoitunut keskilinja joka on piirretty kallioperakar talle katkoviivalla ylittaa Kermajarven Sappulanlahdelta luoteeseen Kohmanniemelle ja sielta se jatkuu kohti Vehmersalmea Se alittaa valtatien alavan peltoaukean kohdalla kilometric Karvion Iansipuolella Lahimmisssa paljastumissa on myloniittia ja juuri

9 siirroksen kohdalla on usein kapeita laaksoja lampia ja lahtia Siirrosvyohyke nayttaa olleen maankuoren aktiivisten liikuntojen kohteena myohem minkin sills sen seudussa on runsaasti myos jo jaykalle kallioperalle ominaisia murtuma kuvioita Paljon myohemmin ne kuluivat jarvialtaiksi ja laaksoiksi Kermajarven ja sen haarakkeitten teravat ja erilaisissa suunnissa risteilevat muodot kuvastavat hyvin stressi kentan monimutkaisuutta aikaisempaan maankuoren joustavaan vaantymaan verrattuna Aarnisalo s Myos Juojarvi nayttaa sijoittuneen kallioperan murtumien kohdalle jotka eivi t kuiten kaan ole laheskaan nun mittavia kuin Kermajarven suuri vaantymasiirros ja siihen liittyvat ruhjeet Kallioperakartan tektonisista merkinnoista on havaittavissa etta Juo jarven kohdalla on vain paikallinen ja kapeahko rakenteiden kallistuma koilliseen pain Rakennegeologisten havaintojen mukaan kallistuma syntyi samanaikaisesti Kermajarven kautta kulkevan suuren siirroksen kanssa Lopuksi geologisesti aivan askettain mannerjaatikko siloitteli kallionpinnat nykyisiin muotoihinsa c ALA FAA T A R Lammussuare L I Lam IKI IKI/I ll IF ~ikkosau~ci Y I I I I! IIEIN AVESI I i Kuva Naytteiden ottopaikat vrt taulukot pohjagneissialueet nimet Iso LLA KIRIAIMILLA ja Outokumpu assosiaation esiintymispaikat nimet pienilld kirjaimilla Figure The sampling sites cf tables I the basement gneiss areas names using CAPITAL LETTERS and the sites of the Outokumpu assemblage names using lowercase letters

10 KALLIOPERAN PAAPIIRTEET Heinaveden kartta alue sijaitsee muutamia kymmenia kilometreja lounaaseen Ita Suomen laajalti paljastuneesta arkeeisesta presvekokarjalaisesta pohjakompleksista Se on lahella rajaa jonka lounaispuolella ei arkeeista osaa maankuoressa tiettavasti enaa ole Rajan lounaispuolella suunnilleen Haukiveden tienoilta alkaen koko maankuori on muo dostunut ainoastaan arkeeista nuoremmista svekofennialaisista kivilajeista Ennen Hauki veden vyohyketta Heinaveden kartta alue on tiettavasti lounaisin paikka missy nykyisessa eroosiotasossa presvekokarjalaista pohjagneissia viela pistaa esiin svekokarjalaisten metasedimenttien ja metavulkaniittien joukosta Vahan lannempana vastaavassa geolo gisessa asemassa on Kuopion pohjagneissialueiden etelaisia haarakkeita tai niiden jatkeilla sijaitsevia pohjagneissikappaleita Kartta alueen toinen geologinen erityispiirre on suonigneissien yleistyminen kiille liuskeiden kustannuksella tultaessa kartta alueelle koillisesta pain Alueen koillisosassa liuskemuodostuma ei ole viela lainkaan suonittunut mutta samat liuskeet ovat sen lansi ja lounaisosissa melkein yksinomaan suonigneisseja Myos lanteen ja lounaaseen pain lisaantyva syvakivien maara kuuluu RA Suomea monin tavoin luonnehtivaan laaja alaiseen geologiseen vyohykkeellisyyteen samoista yhteisista syista johtuen kuin siihen suuntaan lisaantyva suonittuminenkin Kuva Kvartsiittia sen alla Iahella vesirajaa vahvasti hiertynytta dolomiittikivea Figure Quartzite underlain by strongly sheared dolomite rock near the water table Juojarvi Kelosaari Heinavesi C ; x = y =

11 Presvekokarjalaisen pohjagneissin kontakti on tiettyjen mineralogisten piirteiden perusteella muutamissa havaintopisteissa tulkittu alkuperaiseksi subkarjalaiseksi diskor danssiksi Voimakkaan hiertymisen vuoksi diskordanssirakenteen primaaripiirteet ovat kuitenkin hamartyneet tai tuhoutuneet Toisin paikoin gneissin kontakti on tulkittu puhtaasti tektoniseksi kontaktiksi jolla ei ole alkuperaisen diskordanssin kanssa mitaan yhteista Heinaveden kartta alueen presvekokarjalaisen pohjagneissin esiintymat sijait sevat alueen luoteis ja keskiosassa kuva Samanlaisia pienia gneissiesiintymia on aikaisemmin kuvattu myos heti kartta alueen pohjoispuolelta A Huhma a Ne kaikki kuuluvat samaan keskisen Juojarven alueen pohjagneissiesiintymien ryppaaseen jonka ymparilla on Savon liuskeita Kvartsiittia metakonglomeraattia ja muita epikontinentaalimuodostuman kivilajeja on yleisesti useimmiten pohjan esiintymi en rajoilla mutta niita on myos liuskemuodostuman sisalla Liuskeitten sisalla ne ovat alkuperaiseen asemaansa nahden aivan vieraassa ymparistossa mihin ne ovat joutuneet ilmeisesti ylityontotyyppisten tektonisten liikuntojen seurauksena Epikontinentaalimuodostuma tai sen tektoniset jaanteet ovat taalla tyypillisesti vain joidenkin kymmenien metrien vahvuisia tai viela sitakin ohuempia Yli sadan metrin vahvuus on harvinainen Savon liuskeet peittavat ylivoimaisesti laajimman osan koko karttalehtialueesta Ne ovat kerroksellisia kiilleliuskeita kiillegneisseja ja suonigneisseja Suonet ovat koostu mukseltaan trondhjemiittisia Karttalehtialueen koillispuoliskossa on toistakymmenta serpentiinikiviesiintymaa kuva ja niiden mukana on tavallisesti myos muita Outokumpu assosiaation kivilajeja siis metaserttia diopsidi ja tremoliittikarsikivea dolomiittikivea ja mustaliusketta onpa joukossa pieni erikoisuuskin korundipitoinen kordieriitti antofylliittikivi Petaisen ser pentiniitin sivukivien joukossa Heinaveden ja Savonrannan pitajien rajalla Useilla assosiaation esiintymilla on tehty syvakairausta siita syysta etta mainittu assosiaatio edustaa Outokunimun malmiprovinssissa tunnettua malmikriittisyytta Outokumpu assosiaatio on alueella tektonisesti alloktoninen tulokas jota on siella taalla Savon liuskeiden joukossa epikontinentaalimuodostuman ylapuolella Synorogeeniset granitoidit lisaantyvat lanteen ja lounaaseen pain ja erityisen yleisia ne ovat suonigneissialueella Kartta alueen lounaisosassa on monihaarainen suuri syva kivikompleksi Kermajarven granodioriitti joka suorastaan hallitsee karttakuvaa Siita muodostuu suuren vaantymasiirroksen kohdalla karttakuvaan komea Z kuvio liekehtivi ne paineen Alueen luoteisosassa on lisaksi kivilajia jota kutsutaan tassa karttalehtiseli tyksessa Maarianvaaran granodioriitiksi Kivilajin kutsumanimi juontuu Kaavin Maarian vaarasta jota pidetaan taman kivilajin tyyppialueena Myos pegmatiittinen Maarianvaaran graniitti on yleinen kivilaji alueen luoteisosissa Kartta alueen tektoninen rakenne on hyvin monivaiheisen tapahtumaketjun lopputu los Siihen kuuluu yhtena hallitsevana piirteena tiettyjen suurten stratigrafisten yksik kojen sekoittuminen keskenaan vaihtelevaan jarjestykseen jota voidaan kutsua tekto niseksi stratigrafiaksi Rakenne voidaan parhaiten selittaa olettamalla kartta alueen kaikki svekokarjalaiset suprakrustiset kivilajit seka pohjagneissi alloktonisiksi

12 ARKEEISET KIVILAJIT Noin kartta alueen pinta alasta on arkeeista presvekokarjalaista gneissia Sita on vain alueen luoteis ja keskiosissa Presvekokarjalaista gneissia nimitetaan tassa kart talehtiselityksessa lyhyyden vuoksi pohjagneissiksi mika vastaa englanninkielista nimi tysta basement gneiss Paikallinen pohjagneissi vastaa hyvin yleensakin maaritelman mukaista gneissia se on siis gneissiraitaista kvartsi ja maasalparikasta kivilajia Kartta alueella ei ole pohjakompleksista muualla tunnettuja vahemman gneissimaisia asultaan syvakivimaisia arkeeisia kivilajeja Pohjagneissic on kartta alueella kahdeksassa esiintymassa jotka ovat nykyisessa eroosiotasossa toisistaan erillaan Kaksi kilometric ylemmassa kuvitellussa leikkauksessa niita mahdollisesti ei enaa nakyisi Toisaalta jotkin niista saattaisivat jaada nakymattomiin myos jossakin nykyisen eroosiotason alapuolella koska muutamilla pohjagneissiesiinty milla nayttaa olevan kiilamainen tai linssimainen juureton tektoninen luonne Pohjagneissiesiintymat on selitysta varten yksilollisesti nimetty kuvassa ja ne on mainittu myos kuvassa joka on tehty alueen tektonis stratigrafista tarkastelua varten Tektonisen tarkastelun mukaan doomi nimitys on taalla epatasmallinen tai sopimaton kuvaamaan pohjagneissin esiintymistapaa ja siksi tassa karttalehtiselityksessa kaytetaan korvaavia nimityksia kuten alue esiintyma linssi tms Presvekokarjalainen pohjagneissi Heinaveden kartta alueen pohjagneissi on lapikotaisin raitaista vaaleahkoa gneissia jonka paamineraalit ovat tavallisesti kvartsi plagioklaasi kalimaasalpa ja biotiitti seka monin paikoin myos sarvivalke Raidat vaihettuvat toisiksi raidoiksi pehmeasti ilman teravia kontakteja ja niiden morfologia vastaa mieluummin metamorfisia differentiaa tioraitoja kuin suonia kuva Metamorfisten raitojen ohella rakenteeseen kuuluu myos suonia joista osa varsinkin Savon liuskeisiin kuuluvan suonigneissin tektonisten voimakkaasti hiertyneiden kontaktien lahella saattaa olla proterotsooistakin alkuperac Mitaan sedimenttiseen kerrosrakenteeseen viittaavaa piirretta ei ole havaittu ja siksi alueen pohjagneissic on pidettava ortogneissina Kartta alueelta on yksi ainoa havainto huomattavan granaattipitoisesta pohjagneissistc Granaatti ei kuulu seudun pohjagneissin normaaliin mineraalikoostumukseen Paljastuma on hyvin pieni Vaikka se on ainoa lajiaan se on syyta huomioida silly ymparisto on huonosti paljastunut Asia saattaa olla kiinnostava koska erailla muilla seuduilla gra naattipitoinen gneissi on yksi monista pohjagneissilajeista Pohjagneissiesiintymat Useimmat Humalajarven A pohjagneissipaljastumista ovat Humalajarven saarten rantapaljastumia Kivilaji on tavallista raitaista ja vaaleahkoa gneissia jonka raitaisuuden

13 kaade on Humalajarven kohdalla useimmiten hyvin loivasti lounaaseen Taman pienen esiintyman pohjoisrajalla sailynyt epikontinentaalimuodostuman jaanne nayttaa sukeltavan lounaaseen gneissin alle Koko esiintyma vaikuttaa siten lounaiskaateiselta littealta tek toniselta linssilta Savon liuskeiden valissa Levymaisen gneissiesiintyman kohtisuora paksuus lienee vain tai metric arvioituna paikallisen eroosioleikkauksen laajuuden ja keskimaaraisen loivan asennon suhteista Jotakuinkin samalla tavalla voidaan kuvata vahan idempana sijaitsevaa Petrumajarven C pohjagneissiesiintymaa Gneissiraitaisuuden asento on siinakin paikoin liki vaa kasuora Petrumajarven pohjagneissin rajoilla ei ole epikontinentaalisia kivilajeja tai ainakaan niita ei ole paljastuneena Pohjagneissia on taalla kiillegneissin ymparoimana littean levyn tapaan joten sits voidaan pitaa pohjakompleksista irti leikkautuneena kappa leena Epikontinentaalimuodostuman puuttuminen voi merkita sits etta kyseinen gneissi linssi edustaa kokonaan muodostuman alapuolelle kuulunutta pohjagneissia Papinniemessa D C on pieni vain noin kolmen neliokilometrin suuruinen pohjagneissialue Valamon luostari sijaitsee jokseenkin sen keskipisteessa Luostarin sisemmalla pihalla on pieni paljastuma Maarianvaaran granodioriitin breksioimaa pohja gneissia mutta suuria paljastumia molempia kivilajeja on luostarin itapuolella laajalla makialueella Kuva Pohjagneissia Figure Basement gneiss Juojarvi Koposensaari Heinavesi D ; x = y = nayte n :o taulukko sample No table

14 Papinniemessa pohjagneissi on samanlaista kuin muuallakin kartta alueella siis rai taista vaaleahkoa gneissia jossa biotiittiset paikoin sarvivalkepitoiset raidat ja kvartsi maasalparikkaat raidat vuorottelevat kuvat Papinniemen pohjagneissialue on kartalle piirretty pehmeasti soikion muotoiseksi Rakenteeltaan se muistuttaa doomia mutta tektonisen analyysin mukaan kysymyksessa on kuperaksi puristuneen gneissilevyn eroosioleikkaus Luutsaaren alueella pohjagneissia on rantapaljastumissa hyvin esilla Luutsaaren gneissialueeseen kuuluvassa Koposensaaressa valokuvattu pohjagneissi kuva ; nayte n :o edustaa hyvin taman kivilajin ulkoista asua koko kartta alueella Myos Luutsaaren pohjagneissialue on suunnilleen soikion muotoinen doomia muistuttava mutta taallakin rakenne tulkitaan alloktonisen gneissilevyn eroosioleikkaukseksi Etela ja kaakkoisosassa gneissilevyn kuhmuileva ylapinta on ilmeisesti lahella nykyista eroosiotasoa koska paalla olevat epikontinentaaliset kivilajit ovat siella usein hyvin loivakaateisia Luutsaaren gneissialueella on runsaasti myos Maarianvaaran granodioriittia ja pegma tiittista graniittia Jaatsaaren D B pohjagneissialue on puoliksi Heinaveden ja puoliksi Outokummun A Huhma a kartta alueella Pohjagneissia on alueella erinomaisesti paljastuneena esimerkiksi Juojarven Rasvasaa ren rantakallioissa nayte n :o taulukko ja mantereen puolella Ranta Kosulassa Kuva Pohjagneissia ; suur x nik Figure Basement gneiss ; magn x nic Pyssymaki Tuusniemi D ; x = y = nayte n :o taulukko sample No table Kuva Paleorapautunutta pohjagneissia ; suur x nik Figure Palaeoweathered basement gneiss; magn x nic Juojarvi Kuhakivi Heinavesi C ; x = y = nayte n :o taulukko sample No table

15 Lannempana on Pyssymaen D pieni pohjagneissialue nayte n :o taulukko Alueellisen tektonisen tarkastelun mukaan sekin lienee alueen monen muun esiintyman tavalla vain suhteellisen ohut pohjagneissilinssi jonka eroosioleikkauksen laajuus johtuu keskimaarin loivasta kaateesta Pyssymaen gneissilinssin pant kuroutuvat kiilamaisesti molempiin suuntiin Kurou tumakohtien jatkeena voidaan havaita liuskepinkkojen valissa voimakasta hiertyneisyytta Hiertovyohyke johtaa kaakon suunnalla Arhinmaen A pienelle pohjagneissiesiin tymalle saakka jonka kontaktit ovat vahvasti tektoniset Hiertopintaa painvastaiseen suuntaan eli luoteeseen pain jaljitettaessa tullaan Kosulan B gneissiesiintymalle jonka paaosa kuuluu Outokummun kartta alueeseen Kosulan gneissi ja kvartsiit tiesiintyma samoin kuin sits leikkaavat graniittiset intruusiot mainitaan jo varhaisimmassa kirjallisuudessa nimella Jouhtenjarvi Frosterus Wilkman kuva vieressa sijaitsevan lammen nimen mukaan Pyssymaen paikallistien ojanpientareessa on pieni gneissipaljastuma joka sisaltaa hieno ja keskirakeista granaattia D ; x = y = Lahistolla ei ole muita paijastumia Ei ole mahdotonta etta tama kohde kuuluu samaan perheeseen kuin granaattipitoiset pohjagneissit mm Nilsiassa tai eri yhteyksissa tehtyjen haja havaintojen mukaan paljon lahempanakin SUBKARJALAINEN DISKORDANSSI Presvekokarjalaisella pohjagneissilla on Heinaveden kartta alueella runsaasti kontakteja epikontinentaalimuodostuman eli stratigrafisesti alimman proterozooisen kivilajiryhman kanssa Epikontinentaalisten kivilajien syysta tai toisesta puuttuessa kontaktissa on Savon liuskeita Pohjagneissin kontakteja on kaikkiaan kuutisenkymmenta kilometric Niista kolmannes on tavoittamattomissa vesialueilla Maa alueilla kontakteista vain viitisentoista kilometric on pohjagneissin ja epikontinentaalisten kivilajien valisia eli sellaisia kontakteja joissa alkuperainen diskordanssi saattaa olla havaittavissa Loput ell pohjagneissin ja Savon liuskeiden kontaktit lienevat paaasiassa tektonisia kontakteja joissa on stratigrafinen aukko Mind tarkeat kontaktit eivat aina ole nakyvissa sills niiden kohdalla on useinkin hiertyneisyydesta johtuva mekaaninen heikkouskohta joka on eroosiossa kulunut syvalle ja peittynyt maakerroksella Toisinaan granodioriitti tai graniitti on syrjayttanyt kontakti kohdan nakymattomiin Kontaktin hiertyminen on luonteenomainen rakenteellinen piirre myos silloin kun epikontinentaalimuodostuman todennakoisesti alin yksikko eli kvartsiitti on pohjaa vasten Alkuperainen diskordanssi on siis mite todennakoisimmin joutunut hiertymisen kohteeksi ja niinmuodoin sellaiset klassiset piirteet kuin esimerkiksi kulma diskordanssi ovat menettaneet alkuperaisen identiteettinsa Hiertyminen ei rajoitu vain kontaktipintaan vaan sen vieressa oleva gneissi samoin kuin epikontinentaaliset kivilajit sen toisella puolella ovat kontaktin suuntaan voimakkaasti liuskeisia Piirre on taten vahva svekokarjalainen ominaisuus ja paallemerkinta ja siista syysta paatelmat alkuperaisen diskordanssin tunnistamiseksi ovat jossain maarin epasuoria

16 Kvartsiitin ja pohjagneissin kontakteja on kartta alueella useissa paikoissa Niita on Luutsaaressa ja sen lansipuolella pikku saarissa ja viela mantereenkin puolella enemman kuin muualla Juuri taalla onkin pohjagneissin puolella havaittu tiettyja piirteita jotka viittaavat alkuperaisen muinaisen eroosiotason laheisyyteen Pohjagneissi sisaltaa diop sidia ja tremoliittia kuva ; nayte n :o taulukko jotka eivat kuulu gneissin normaaliin mineraalikoostumukseen kontaktivyohykkeen ulkopuolella Gneissi on epa tavallisen vaaleaa tai harmahtavan vihertavaa ja toisin paikoin se muistuttaa arkosiittia mutta on kuitenkin rakenteeltaan gneissia Paikoin siina on vahvasti liuskeutuneita osia Heti kartta alueen pohjoispuolella varsinkin Kojanniemen alueella saman laista kivilajia on runsaasti A Huhma : pohja arkoosi Kaavin Niinivaaralla tata kivilajia on onnistuttu tutkimaan kontaktistaan alkaen valiaikaisessa pitkassa tieleikkauk sessa joka geologian kannalta valitettavasti tien viimeistelyvaiheessa tasattiin Tutki muksen mukaan Park a tama raitainen tai liuskeinen kalkkisilikaattinen kivilaji edustaa subkarjalaista pal eorapautumiskerrosta missy lapikotainen kontaktin suuntainen tektoninen rakenne on svekokarjalainen ominaisuus Juojarven seudun kalkkisilikaattiset gneissit vastaavat hyvin Niinivaaran kalkkimaa calcrete tyyppista paleorapautumaa Pohjagneissin paleorapautumakerroksia on aikaisemmin kuvattu myos mm Polvijarvelta Gaal et al PROTEROTSOOISET SVEKOKARJALAISET KIVILAJIT Valtaosa ell noin kartta alueen pinta alasta kasittaa svekokarjalaisia kivilajeja Tassa karttalehtiselityksessa svekokarjalaiset kivilajit kasitellaan kivilajiryhmittain strati grafisessa jarjestyksessa alimmista ylempiin tai nuorempiin pain viimeisina orogeeniset syvakivet Kuvausta varten ne on jaettu neljaan ryhmaan : Epikontinentaaliset kivilajit ovat alueen svekokarjalaisessa kerrosjarjestyksessa alin muodostuma Niita on vain alueen luoteis ja keskiosissa Muodostumaan kuuluu erilaisia kvartsiitteja ja konglomeraatteja kerroksellisia kalkkisilikaattikivia emaksista vulkaniit tia dolomiittikivea ja grafiittiliusketta Tassa luvussa kuvataan myos metadiabaasit Outokumpu assosiaatioon kuuluu serpentiinikivea ja kromipitoisia mineraaleja sisal tavia kivilajeja ja kiisurikasta mustaliusketta Outokumpu assosiaatio on alloktoninen tulokas alkuperaisymparistosta Jolla ei ole paikallisessa stratigrafiassa vastinetta Savon liuskeet kattavat valtaosan alueesta Ne ovat kiilleliuskeita kiillegneisseja ja suonigneisseja joissa on mustaliuskevalikerroksia Synorogeeniset syvakivet ovat granodioriitteja ja graniitteja Niita on runsaasti vain kartta alueen lounaisessa puoliskossa mutta ei lainkaan sen itaisimmassa reunassa Epikontinentaaliset kivilajit Epikontinentaaliset kivilajit ovat geologisessa kartoituksessa todellisia johtohorisont teja Kartoitusvaiheessa ne olivat aina tavattaessa signaali siita etta lahistolla saattaa olla

17 presvekokarjalaista pohjagneissia silly ne ovat alkuaan kerrostuneet gneissin paalle Yleisimmassa tapauksessa niita onkin juuri pohjagneissin rajoilla mutta toisin paikoin niita on myos pohjagneissin tai Savon liuskeiden sisalla Niiden monin paikoin poikkeava sijainti ainoaan mahdolliseen alkuperaiseen asemaan nahden todistaa alueen suurista tektonisista liikunnoista Epikontinentaalimuodostumia on pohjagneissialueiden rajoilla hyvin epajatkuvasti Toisinaan niita on samassa paikassa usean eri kivilajin kerrostumana toisinaan siina on vain jokin muodostuman komponenteista mutta paikoin ei mitaan niista Todennakoisesti monessa paikassa on stratigrafisia aukkoja joita on jaanyt niihin epikontinentaalimuodos tumien leikkautuessa niista pois Epikontinentaalimuodostuman sisaisesta kerrosjarjestyksesta ei ole toistaiseksi voitu muodostaa tasmallista kasitysta Kvartsiitin oletetaan kuitenkin olevan alimpana koska se on tavallisesti pohjaa vasten silloin kun muitakin muodostuman kivilajeja on lasna Alla seuraava epikontinentaalisten kivilajien kasittelyjarjestys on samalla kirjoittajan suuntaa antava kasitys stratigrafisesta kerrosjarjestyksesta Kvartsiitti ja konglomeraatti Kvartsiittia joka on yleisesti maasalpapitoista kuva tavataan melkein kaikkien pohjagneissialueiden rajoilla mutta vain paikoittain Kvartsiitti ja muut epikontinentaa liset kivilajit nayttavat puuttuvan tyystin Petrumajarven pohjagneissiesiintymalta Kosulan pohjagneissiesiintyman etelaisin osa pistaa Heinaveden kartta alueen puolelle pohjoisesta pain ja sen itakylkea vasten B on hyvin runsaasti kvartsiittia mutta myos muita epikontinentaalimuodostuman kivilajeja mukaanluettuna alueella harvinainen polymiktinen metakonglomeraatti Tama stratigrafisen tutkimuksen kannalta arvokas kohde kuvataan tarkemmin luvussa stratigrafia ja tektoniikka Kosulan kvartsiitin kaade on jyrkasti lanteen ja alla on Savon liusketta Muodostuma on ilmeisesti ylikaatunut Kosulan itapuolella tullaan Jaatsaaren pohjagneissin rajoille Suurin osa kontaktista on vesialueella mutta Ranta Kosulassa se on pitkan matkaa maalla Myllyniemen lounais puolella D B on monta pienta paljastumaa sillimaniittirikasta konglomeraattia kuva ; nayte n :o taulukko Kerrostuma lienee vain muutamia kymmenia metreja vahva mutta loivan kaateensa vuoksi se peittaa laajahkon alueen Myllyniemen konglomeraatti on paikoin lapikotaisin liuskeista Sillimaniittirikkaat osat nakyvat kivilajin pitkittaisleikkauksessa vaaleina raitoina joissa saloinen ja osittain fibroliittinen sillimaniitti on vahvasti suuntautunut Poikkileikkauksessa nakyy vaaleita epajatkuvia raitoja Vaaleitten raitojen valissa on sillimaniititonta vahan maasalpapitoista kvartsiittia Kvartsiittialueen etelaraja on todennakoisesti tektoninen kontakti josta muut epikontinentaalimuodostuman kivilajit ovate] iminoituneet Leikkauskohdassa on vahvasti hiertynytta fylloniittista sillimaniittipitoista kvartsiittia konglomeraattia Tassa yhteydessa on sopivaa muistuttaa Heinaveden kartta alueen pohjoispuolella ylei seksi havaitusta sillimaniittikvartsiittikonglomeraatista Siita on valokuva A Huhman karttalehtiselityksessa A Huhma kuva Kuva on otettu Syvan Joutenjarven

18 lansipuolelta A Tavallisesti pallot ovat kuitenkin litistyneet ja venyneet paljon enemman kuin mainitun kuvan esittamassa tapauksessa Sellaisessa tapauksessa konglo meraattirakenne saattaa olla hyvin vaikea tunnistaa varsinkin kun seka pallot etta vali aines ovat toistensa kaltaista kvartsiittia Ranta Kosulan Myllyniemen raitaiseksi defor moitunut sillimaniittipitoinen konglomeraatti on siita hyva esimerkki Sillimaniittipitoisen konglomeraatin alkupera on avoin kysymys jota pitaisi lahestya sedimenttigeologian asiantuntemuksella Kauttaaltaan sillimaniittipitoisesta kvartsiitista ei talta alueelta ole varmaa havaintoa vaan sillimaniitti nayttaa aina sisaltyvan konglo meraattipallojen kaltaisiin fragmentteihin Silloinkin kun kysymyksessa on melkein vain pelkka raita se on molemmista paista sulkeutuva mika viittaa mieluummin alkuperai seen fragmenttiin kuin kerrokseen Luutsaaren pohjagneissin kontaktit ovat osaksi vesialueella ja osaksi maalla Luut saaren pohjoisrannoilla D on muutamia paljastumia melkein lasimaista paikoin punertavaa subarkosiittista kvartsiittia nayte n :o taulukko missy on kerrokselli suutta heikosti nakyva liuskeisuus ja useita rakoilusuuntia Kvartsiittia on myos saaren sisaosissa mists se jatkuu saaren lounaisrantaan pieneen idylliseen niemennipukkaan Tasty lanteen pain sits on havaittu viela Kelosaaren pohjoispaassa kuva ; C mutta Kuva Arkoosikvartsiittia ; mesoskooppinen imbrikaatiorakenne hiertovyohykkeessa Fig Arkose quartzite; a mesoscopic imbrication structure within a shear zone Tyomaki Heinavesi D ; x = y = nayte n :o taulukko sample No table

19 mantereen puolella vain satunnaisesti Luutsaaren pohjoispaan korkeus on enimmillaan A metric Juojarven pinnan ylapuo lella mika ilmeisesti johtuu paikallisten kvartsiittien ja gneissien kestavyydesta Maasalpapitoista kvartsiittia on pohjagneissin rajoilla myos Pyssymaen alueen ita etelaosissa D A ; nayte n :o taulukko Kvarts i ttikerrostuma on taalla tektonisista syista epajatkuva alkuperniselta sijaltaan siirtynyt ja sekoittunut muiden kivilajien kanssa Loiva asentoisista tektonisista rakenteista tally alueella on oivallinen osoitus Tyomaen itarinteessa Honkalammen pohjoispuolella Rinteessa on hyvin loiva asentoinen kvartsiitinsisainen lahes kerrosmyotainen ruhjevyohyke jossa kvartsiitti on vahvasti liuskeista paikoin kiillesoyrien halkomaa kuvat ja Papinniemen pohjagneissin rajalla D on vain hyvin vahan kvartsiittia silly siina on vain yksi pieni kvartsiittipaljastuma Humalajarven pohjagneissialueen pohjoiskontaktia vasten valtatien n :o ja etelapuo lella B on pari paljastumaa paikoin sillimaniittipitoista konglomeraattia nayte n :o taulukko Kartta alueen usei mmat kv artsiittiesi i ntymat sijaitsevat pohjagneissialueiden kontakteis sa eli ilmeisesti alkuperaisissa asemissaan Samaa kvartsiittia sillimaniittipitoinen kvart siitti tai konglomeraatti mukaanluettuna on alueella myos aivan muunlaisissa paikoissa joihin sen on paateltava joutuneen tektonisista syista Esimerkiksi Savon liuskeiden valista sita tavattiin Pyssymaen ja Arhinmaen vali alueella tektonista hiertosaumaa vasten D Kvarsiitti on siella vaikeasti loydettavissa syvan alhon alaosassa suota vasten hyvin loivassa asennossa Kallioperakartalle se on merkitty ohuena levyna kiillegneissipinkkojen valiin Myos itse Pyssymaen ja Arhinmaen alueilla kvartsiitit ovat ilmeisesti osittain allok tonisessa asemassa pohjagneissiin nahden Arhinmaessa kvartsiitti ja pohjagneissi ovat tektonisesti sekoittuneet keskenaan niin perin pohjin likimaaraiseksi kuvaksi niiden suhteista etta karttapiirros on voitu laatia vain Sillimaniittipitoista konglomeraattia nayte n :o taulukko on yhdessa muiden epi kontinentaalisten kivilajien kanssa niinikaan alkuperaisilta sijoiltaan pois siirtyneena legneissiymparistossa Humalajarven pohjagneissiesiintyman kaakkoispuolella Lepikko maessa C Kivilajin pari pienta paljastumaa on aivan paikallistien varressa Suuren Humalajarven itapaasta metric kaakkoon kiil Emaksinen metavulkaniitti ja kalkkisilikaattikivi Silloin kun pohjagneissin rajalla ei ole kvartsiittia siina voi olla muita epikontinen taalimuodostuman kivilajeja Monin paikoin ei ole niitakaan vaan pohjagneissin vasten on silloin vain Savon liusketta Kvartsiitin ylapuolisten kerrostumien paikallinen puuttu minen voi johtua primaarisista syista tai tektonisesta eliminoitumisesta Epikontinentaaliset kalkkisilikaattikivet sisaltavat plagioklaasia mika erottaa ne selke asti Outokumpu assosiaatioon kuuluvista karsista joissa plagioklaasia ei ole Tiettyja hyvin selvia eroja on myos kemiallisessa koostumuksessa taulukot Paatelmat

20 muodostuman joidenkin osien vulkaanisesta alkuperasta perustuvat lahinna havaintoihin mineraalikoostumuksesta kerroksellisuudesta ja toisinaan muodollisesti laavapatjojen kaltaisista piirteista Kalkkisilikaattikivia ja metavulkaniitteja on Pyssymaen Jaatsaaren Luutsaaren Papinniemen ja Humalajarven pohjagneissiesiintymilla valittomasti tai kvartsiitin vali tyksella gneissia vasten Niita on runsaasti myos pohjagneissialueista kokonaan irti Papin niemen Humalajarven ja Petrumajarven tienoilla Pyssymaen pohjagneissiesiintyman itaosassa gneissia vasten D B on kvart siittien ohella erilaisia tremoliittirikkaita ja biotiittipitoisia kerroksellisia kivilajeja esim nayte n :o taulukko ja nayte n :o taulukko jotka lienevat emaksisia kalkinse kaisia tufflitteja ja kalkkisilikaattikivia Jaatsaaren pohjagneissialueen lansireunassa D on monta paljastumaa diopsidi ja tremoliittipitoisia kerroksellisia kivilajeja Joukossa on myos grafiitti ja vahan kiisu pitoista kalkkisilikaattikivea ja harvinaisena myos mustaliusketta Pohjagneissin raja johtaa Myllyniemen sillimaniittipitoisen koglomeraatin ohi Juojar velle missy pohjagneissin kontakti osuu Rasvasaaren kaakkoiskarkeen B Kontakti ei ole paljastunut vaan silly kohtaa on matalaa vetta Lahella on kerroksittain vaihtelevia diopsidi tremoliitti ja plagioklaasipitoisia kivilajeja kuva ; naytteet n :o taulukko Kerrossarjassa on myos dolomiittikivea Kerrosten kaade on jokseenkin pysty mutta tams on vain hyvin paikallinen piirre Muutamat kerrokset koostuvat valtaosin plagioklaasista jonka joukossa on vain vahan kalkkisilikaatteja nayte n :o taulukko Luutsaaren pohjagneissialueen lansirajalla B on kvartsiitin ohella ohut ja katko nainen kerrostuma kalkkisilikaattikivea ja kerroksellista amfiboliliusketta nayte n :o taulukko Gneissialueen etelarajalla Konstinsaaressa A C on samanlaista kerrok sellista diopsidi tremoliitti plagioklaasikivea nayte n :o taulukko kuin Rasva saaressakin Myos taalla sen valikerroksena tai ylimmaisena kerroksena dolomiittikivea Epikontinentaaliset kivilajit peittavat taalla vahvuuteensa nahden suhteellisen laajoja alueita koska kerroksellisuuden kaade on loiva esim kuva Humalajarven pohjagneissialueen pohjoisrajalla B on vahan sarvivalke ja tremoliittipitoisia paikoin ruosteisia kerroksia Valtatien varrella pysakointipaikalla on nakyvissa niiden vahvasti ruhjeinen kerrosmyotainen tektoninen kontakti Savon liusketta suonigneissia vasten Papinniemen pienen pohjagneissialueen kaakkoisrajalla D on hyvin tummaa ja melko massamaista amfiboliittia alkuaan mahdollisesti emaksista laavaa jossa kerros rakenne on jotenkin patjamainen Osa Papinniemen kaakkoispuolella paikallistien laheisyydessa sijaitsevista paljastu mista edustaa Papinniemen pohjagneissista irrallaan kulkevaa kalkkisilikaattikivien ja amfiboliittien nauhaa Naita kerroksellisia kalkkisilikaattikivia ja amfiboliliuskeita tai amfiboliitteja naytteet n :o ja taulukko ; nayte n :o taulukko sisaltyy kahteen hyvin laajaan epikontinentaalisten kivilajien nauhaan joista laajempi kaartaa Juojarven etelapaan kautta Petrumajarven itapuolelle saakka palatakseen sielta Karvion vieritse takaisin Papinniemen seudulle Rakenteeseen on tektonisesti leikkautu

21 Kuva Arkoosikvartsiittia hiertosaumassa biotiittisegregaatiota ; suur x nik Figure Arkose quartzite biotite segregation along the shear sewn; magn x I nic Tyomaki Heinavesi D; x = y = nayte n :o taulukko sample No table Kuva Sillimaniittirikasta kvartsiittia metakon glomeraattia ; suur x nik Figure Sillimanite rich quartzite metaconglo merate ; magn x nic Ranta Kosula Tuusniemi D ; x = y = nayte n :o taulukko sample No table Kuva Diopsidi tremoliitti plagioklaasikivea flogopiittiraitaista ; suur x nik Figure Diopside tremolite plagioclase rock phlogopite bearing ; magn x nic Rasvasaari Heinavesi B ; x = y = nayte n :o taulukko sample No table Kuva Klinohumiittia dolomiittikivessa ; suur x nik Figure Clinohumite in dolomite rock magn x I nic Konstinsaari Heinavesi C ; x = y = nayte n :o taulukko sample No table

22 nut mukaan epikontinentaalimuodostuman kivilajien lisaksi myos kaksi presvekokarjalai sesta pohjasta irti hoylaytynytta kappaletta nimittain sisempaan kaareen kuuluvan Huma lajarven ja ulompaan kaareen kuuluvan Petrumajarven pienet pohjagneissilinssit Kallio perakartalla nama katkeilevat kalkkisilikaattikivi ja amfiboliittiesiintymat on yhdistetty toisiinsa tektonista hiertopintaa merkitsevalla symbolilla silly tektoninen tulkinta pystyy tyydyttavasti selittamaan naiden kivilajien hyvin erikoisen aseman nykyisessa ymparistos saan missy ne ovat muuten vieraita Valtatien N :o eraassa tieleikkauksessa Ruunaleh dossa on ilmeisesti tallainen hiertopinta paljastuneenakin Paikallisesti siina ei ole epi kontinentaalisia kivilajeja mutta siina on amfibolipitoisuutta hyvin voimakkaasti kerros myotaisesti hiertyneessa liuskeessa Amfiboli ei kuulu kiilleliuskeen tai kiillegneissin normaaliin mineraalikoostumukseen Metadiabaasi Siella taalla pohjagneissialueilla tapaa metadiabaasia tummaa ja yleensa aika homo geenista sarvivalkerikasta kivilajia Pohjagneissiin nahden se on selvasti intrusiivinen mutta kontaktit ovat toisinaan vahvasti hiertyneet Tama kivilaji kentalla usein amfi boliitiksikin kutsuttu on paikoin vain vahan suuntautunut mutta saattaa toisinaan olla niin lapikotaisesti deformoitunut etta sita sopii paikoin nimittaa biotiitti sarvivalke plagioklaasiliuskeeksi Tata kivilajia ei esiinny Savon liuskeiden alueilla mika vastaa kivilajin esiintymistapaa muualla Pohjois Karjalassa Ranta Kosulassa D ; n x = y = on pohjagneissipaljastumien valissa yksi paljastuma tai epatavallisen suuri lohkare serpentiinikivea Jos se on paljastuma jay vaihtoehdoiksi lahinna kivilajin sisaltyminen metadiabaasiassosiaatioon sen emaksisimpana osana tai erityisista tektonisista syista Outokumpu assosiaatioon Gra ittiliuske Grafiittiliuskettaonepikontinentaalimuodostumassahavaittuharvoin Ranta Kosulassa Jaatsaaren pohjagneissialueen lansirajalla sits on noin kymmenen metrin vahvuudelta diopsidi ja tremoliitti tai sarvivalkepitoisten kerroksellisten kivilajien valikerroksena Grafiittiliusketta on myos Humalajarven kaakkoispuolella sillimaniittipitoisen kong lomeraatin paalla diopsidi tremoliitti plagioklaasikiven valikerroksena C ; nayte n :o taulukko Kivilajissa on hyvin suurisuomuista grafiittia mutta ei kiisuja Dolomiittikivi Usean metrin vahvuudelta dolomiittikivea tavattiin alueella vain kahdesta paikasta mihin on viitattu jo aikaisemmin tassa selityksessa sivulla nimittain Juojarven Rasvasaaresta B ; nayte n :o taulukko ja Isosta Konstinsaaresta C ; kuva ;

23 nayte n :o taulukko molemmista kerroksellisen diopsidi tremoliitti plagioklaasiki ven seurasta Molemmissa paikoissa diopsidipitoiset kerrokset nayttavat jaavan dolomiitti rikkaiden kerrosten alle mika on viitteena viimeksimainittujen stratigrafisesta asemasta varsin ylhaalla kerrossarjassa Vahaisia dolomiittikivikerroksia on tavattu myos siella tnalln Ison Konstinsaaren laheisyydesta mm Kelosaaresta kuva Isossa Konstinsaaressa kerros nakyy rantatoyraassa lahes vaaka asentoisena Rasva saaressa dolomiittikivea on hyvin vahan paljastuneena mutta sita on runsaana in situ lohkareikkona kyseisen paijastuman paalla saaren kaakkoiskarjessa Seka Konstinsaaressa etta Rasvasaaressa dolomiittikivi on tiheaan taplikasta Taplien koko vaihtelee yhdesta millimetrista muutamiin millimetreihin ja ne ovat vaalean ruskeita tumman ruskeita tai lahes mustia Niissa on klinohumiittia XRD maaritys Kristian Lindqvist GTK mineraloginen laboratorio ja sen muuttumistulok sena syntynytta serpentiinia Kannattaa panna merkille ettn kondrodiittia humiittiryhman mineraalia on raportoitu dolomiittikivista mm Kuopion alueelta Wilkman ja Laatokan Karjalasta Tru stedt molemmilla alueilla gneissipohjan ylapuolella olevista kerrostumista Outokumpu assosiaation kivilajit Nimitys Outokumpu assosiaatio Outokumpu assemblage on vahitellen vakiintunut tarkoittamaan Pohjois Karjalassa ja Savon rajoilla tavattavaa erikoista kivilajiryhmaa jonka keskeisenn ja yhdistavana elementtina on serpentiinikivi Menneina aikoina enin huomio kiinnitettiin juuri alueen serpentiinikiveen ja sen muunnoksiin asbesti ja talkkikiviin mutta jo varhain tiedostettiin etta naiden seuraan kuuluu myos erikoisia kromisilikaattipitoisia kvartsi tai karbonaattirikkaita kivilajeja esim Frosterus Wilkman ; Haapala ; Vayrynen ; Vesasalo Osa Heinnveden kallioperakartalle merkityista esiintymista on kuvattu tai mainittu jo noissa varhaisissa toissa Myohempina aikoina ja varsinkin viimeisen kymmenen vuoden kuluessa on assosi aatioon kuuluviksi tunnistettu useita uusia komponentteja Ne rikastuttavat assosiaation sisaltoa ja antavat sille uutta merkitysta Ennen kaikkea nama uudet oivallukset ovat antaneet monta johtolankaa assosiaation alkuperan tutkimukseen Oikeastaan mikaan naista uusista loydoista ei ole ollut sinansa kivilajina tuntematon mutta kasitykset niiden todellisesta luonteesta olivat aikaisemmin jaaneet virheellisiksi tai vajavaisiksi Uutta tutkimusvaihetta edustavat mm kasitteen Steinmann trinity esittely Outo kumpu assosiaation alkuperan etsittaessa Kouvo ja ns Outokumpu tyyppisen kvartsiitin osoittaminen alkuperaltaan kemialliseksi sedimentiksi Huhma Huhma Sen jalkeen loydettiin metagabro ja sen kloriittiliuskeeksi saakka metamorfoitu neet ja deformoituneet muunnokset Koistinen emaksinen metalaava Park Bowes ; Rehtijarvi Saastamoinen seka metapyrokseniitti metasyeniitti ja kloriittiutuneet emaksiset juonet Park Serpentiinikivet alkuaan ultraemaksiset magmakivet Haapala sisaltavat paitsi primaarista mineralogiaa myos mine

24 ralogista todistusaineistoa metamorfisen historian kaikista vaiheista Park Pohjois Karjalan serpentiinikivia on jo ennen lukua kutsuttu ofioliiteiksi Vahan pohjoisempana Kainuussa on saman tektonisen vyohykkeen jatkeelta kuvattu Jormuan ofioliitti Kontinen jossa on osaksi samanlaisia osaksi erilaisia piirteita kuin Outokumpu assosiaatiossa Ilmeisesti kysymyksessa on eroavaisuuksista huolimatta suurissa puitteissa toisiinsa kytkeytyva kehityshistoria koska molemmilta alueilta mitattu gabron ika sitoo kummankin alueen primaarisen magmaattisen toiminnan serpentiniitteja sisaltavassa assosiaatiossa samaan ajankohtaan n Ma sitten Koistinen ; Kontinen YksityiskohtaisessatutkimuksessaonOutokumpu assosiaatiossahavaittu tiettyja yksilollisia tai ainutlaatuisia piirteita Park a ja ofioliiteille luonteenomaisia mineralogisia piirteita Vuollo Piirainen Outokumpu assosiaation esiintymat on yksilollisesti nimetty kuvassa Serpentiinikivi Kartta alueen suurimmat tunnetut serpentiinikiviesiintymat ovat Petaisella C Heinaveden ja Savonrannan rajalla ja Juojarven Laitasaaren luona B alueen pohjois rajalla Jalkimmainen tunnetaan vain geofysikaalisen mittauksen ja kairauksen perusteella Jotkin esiintymat tunnetaan vain yhden paljastuman perusteella Petaisella C serpentiinikiven syvakairauslavistykset ovat enimmillaan jopa metrin pituisia mutta saattaa olla etta tahan vahvuuteen sisaltyy myos metamorfisen deformation aiheuttamaa poimukertautumisen vaikutusta samaan tapaan kuin serpentinii teilla ja sen seuralaisilla Outokummussa Koistinen Serpentiinikivi on paaosin Petaisen jarven alla mutta sen itaosan paljastumaa on kaakkoispuolella sijaitsevan maen rinteessa Kivilajin mikrorakenteessa nakyy pseudo morfisia piirteita vaihtelevasta mineralogiasta jota ei ole kuitenkaan lahemmin tutkittu Nykyisellaan kivilaji koostuu lahes yksinomaan serpentiinimineraaleista kuva ; nayte n :o taulukko Joukossa on myos vahaisia oliviinijaanteita Laitasaaren edustalla B on saatu syvakairauksella lahes yhtenainen sadanviiden kymmenen metrin serpentiinikivilavistys nayte n :o taulukko Kivilajin mineralogi nen karakteristiikka on jokseenkin samanlainen kuin Petaisella Lammassaarten lomassa D aivan kartta alueen rajalla on rantakalliossa vahan amfibolipitoista serpentiinikivea Ymparistossa on vain kiillegneissia Luutsaaren kaakkoispaan edustalla on yksi Rapeikkosaarista A ilmeisesti kokonaan mustaa serpentiinikivea Sen lahella Luutsaaren kaakkoiskarjessa on pieni paijastuma metaserttia ja tremoliittikartta jotka saattavat kuulua Rapeikkosaaren serpentiinikiven kanssa samaan assosiaation esiintymaan Uupune nimisessa kylassa D Petrumajarven pohjoispaan luona on pieni maen kumpare missy on mustaa ja hyvin sitkeaa serpentiinikivea kuva ; nayte n :o taulukko Tavaton sitkeys perustunee siihen etta kivilaji on ristiin rastiin hienosaloisen klinoamfibolin lavistamaa Salojen lomassa on myos vahan talkkia joka joustavana mine raalina omalta osaltaan lienee sitkeytta edistava tekija