Markkinakatsaus. Viikko 12/2018. Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen?

Transkriptio

1 Viikon makroteemat Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus Markkinakatsaus Viikko 12/2018 Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen? Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

2 Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen? Ruotsissa asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti luvulla, mutta loppusyksyllä 2017 hinnat kääntyivät äkillisesti selvään laskuun. Tammikuussa korjausliike taittui hintojen hieman noustessa, mutta viime viikolla julkistetut helmikuun HOX-tilastot osoittivat hintojen jälleen laskeneen koko maassa 0,4 prosenttia edelliskuusta. Kausitasoitettu lasku oli 0,9 prosenttia. Vuodentakaisesta asuntojen hinnat ovat Ruotsissa keskimäärin laskeneet vajaa neljä prosenttia. Suurinta hintojen lasku on ollut Tukholmassa. Ruotsissa on asuntojen hintojen lisäksi ollut 2010-luvulla kasvussa myös kotitalouksien velka. Nykyään kotitalouksien kokonaisvelka on hieman yli 180 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista, mikä on korkein lukema koskaan. Myynnissä olevien asuntojen määrä, kuten myös myytyjen asuntojen määrä pysyi helmikuussa korkeana. Yksi syy koholla oleviin kauppamääriin on ollut asuntolainasäädöksiin maaliskuun alussa tulleet muutokset, jolloin monilla oli kiire saada kaupat tehtyä ennen muutosten astumista voimaan. Korkeaan myyntimäärään on vaikuttanut varmasti sekin, että uudiskohteita on ollut nyt runsaasti myynnissä. 2

3 Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen? Korkeasta velkaantumisesta huolimatta ovat ruotsalaisten kotitalouksien korkokustannukset kuitenkin poikkeuksellisen alhaisella tasolla, ollen korkovähennykset huomioiden keskimäärin vain 2,5 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Matala korkotaso on seurausta maltillisista inflaatiopaineista finanssikriisin jälkeen sekä pidemmän ajan rakenteellisista tekijöistä, kuten lisääntyneestä globaalista säästämisestä ja tuottavuuden heikentymisestä. Matalien korkojen ympäristö tulee kuitenkin Ruotsissakin todennäköisesti piakkoin päätökseen, lähinnä siksi, että inflaatio-odotukset vähitellen nousevat suotuisien talouden olosuhteiden ansiosta. Korkotason muutokset vaikuttavat kuluttajien valintaan nykyhetken ja tulevaisuuden kulutuksen välillä. Matala korko vähentää kannustinta säästää nykyhetkenä. Matalasta korosta ja Ruotsin vahvasta taloudesta huolimatta ruotsalaisten kotitalouksien säästämisaste on nyt ennätyksellisen korkea. Todennäköisin syy siihen on työikäisen väestöosuuden kasvu menneen vuosikymmenen aikana. Tämä trendi on pian kuitenkin kääntymässä, kun eläköitymistahti Ruotsissakin kiihtyy. Korkojen noususta huolimatta kotitaloudet epäilemättä pystyvät yhä maksamaan lainansa, mutta silti tällä voi olla muita kokonaisvaikutuksia talouteen. Hieman alle 70 prosenttia kotitalouksista omistaa oman kotinsa. Lisäksi kotitalouksista lähes 70 prosentilla on vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja uusissa asuntolainoissa osuus on vielä korkeampi. Korkotason kohoamisella olisi siten suhteellisen nopea vaikutus näiden kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. 3

4 Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen? Miten sitten mahdollinen korkojen maltillinen nousu ja asuntojen hintojen lasku vaikuttaisivat ruotsalaisten kotitalouksien kulutukseen? Asuntojen hintojen nousun saa kotitaloudet tuntemaan itsensä varakkaammiksi ja siten ne myös kuluttavat enemmän. Asuntojen hintojen lasku puolestaan vaikuttaa päinvastoin. Lisäksi asunnon arvon lasku saattaisi lisätä joidenkin kotitalouksien halua vähentää nopeammin velka-astettaan, mikä myös heikentäisi kulutusta. Ruotsissa kotitalouksien velka on noin 4000 miljardia Ruotsin kruunua eli vajaa 400 miljardia euroa. Vaikka kotitalouksien nettovarallisuus on merkittävä, olisi korkotason nousulla yleisesti kielteinen vaikutus kotitalouksien varallisuuteen, koska suuri osa rahoitusvaroista on sijoitettu osakkeisiin tai muihin finanssiassetteihin. Arvioiden mukaan korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä pienentäisi kotitalouksien kulutusta kokonaisuudessaan noin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa. 4

5 Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen? On kuitenkin huomioitava, että korkean velkaantuneisuuden ja edessä olevan rahapolitiikan normalisoinnin aiheuttama vaikutus kotitalouksien kulutukseen on hyvin epävarmaa. Kotitalouksien historiallista käyttäytymistä voidaan tutkia, mutta nyt ollaan uudenlaisessa tilanteessa poikkeuksellisen mataline korkoineen. Ja vaikka Ruotsin keskuspankki, Riksbanken, nostaa rahapolitiikan kiristämisen aloitettuaan korkojaan todennäköisesti varsin maltillisessa tahdissa, ei tule aliarvioida myöskään poliittisten päätösten roolia ja vaikutusta kulutuspäätöksiin. Asuntolainojen haltijoille on ratkaisevaa korkojen ja rahoitukseen liittyvien seikkojen, kuten asuntolainojen lyhennysvaatimusten ja korkovähennysten kokonaisvaikutus. Näemme, että regulaatiomuutokset ja korkea tarjonta pitävät Ruotsin asuntojen hintoja laskussa myös maaliskuussa. Odotuksemme kuitenkin on, että asuntojen hintakehitys jatkossa tasaantuu, koska talouden fundamentit ovat Ruotsissa yhä suotuisia: korot ovat alhaalla, globaali kysyntä on kunnossa ja työllisyystilanne on hyvä. Ennusteemme mukaan Riksbanken nostaa ohjauskorkonsa nykyisestä prosentista vain 0,25 prosenttiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Siten koronnostot olisivat hyvin maltillisia eikä ne lähiaikoina vaikuttaisi merkittävästi kulutukseen. Mikäli inflaatio kuitenkin kiihtyisi odotettua nopeammin, olisi Riksbanken luonnollisesti pakotettu kiristämään rahapolitiikkaa odotettua voimallisemmin. 5

6 Viikon keskeiset tilastojulkaisut Yhdysvaltain keskuspankilta odotetaan koronnostoa Yhdysvaltain keskuspankki: korkopäätös (ke 21.3.) Viikon merkittävin tapahtuma USA:ssa on keskuspankkki Federal Reservrn (Fed) korkokokous, joka on myös ensimmäinen rahapolitiikkakokous uuden pääjohtajan, Jerome Powellin alaisuudessa. Markkinat odottavat keskuspankilta varsin laajalti 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa. Keskuspankin edellisen kokouksen jälkeen ovat talouden tilastot jääneet aavistuksen odotettua heikommaksi, mutta luottamusbarometrit, kuten teollisuuden ISM-indeksi, ovat osoittaneet vahvaa kasvua. Työmarkkinatilanne on Yhdysvalloissa erittäin Fedin korkokokouksessa on mielenkiintoista myös nähdä koroista päättävän avomarkkinakomitean jäsenten arviot tulevista koronnostoista. Joulukuussa neljä jäsentä 16:sta ennusti vähintään neljää koronnostoa tänä vuonna, kun kuusi jäsentä näki todennäköiseksi kolme nostoa ja kuusi jäsentä alle kolme nostoa. On mahdollista, että jäsenten mediaaniarvio tämän vuoden koronnostoista nousee tulevassa kokouksessa neljään nostoon aiemman kolmen sijaan. Korkomarkkinat hinnoittelevat tällä hetkellä noin 70 prosentin todennäköisyyttä kolmelle koronnostolle ja noin 33 prosentin todennäköisyyttä neljälle nostolle tänä vuonna. vankka erityisesti työllisyyden kasvun osalta, ja myös keskituntipalkat ovat hieman nousseet. Myös 7. maaliskuuta julkistettu keskuspankin Beige Book painotti laajempaa palkkojen nousupainetta eri alueellisten keskuspankkien toiminta-alueilla. Myös pääjohtaja Powell kertoi näkemyksenään ensimmäisessä kongressin kuulemisessaan helmikuun lopulla, että USA:n talouden fundamentit ovat vahvistuneet joulukuun jälkeen. 6

7 Viikon keskeiset tilastojulkaisut Euroalueelta luvassa kuluttajien ja yritysten luottamusbarometreja Euroalue: kuluttajaluottamus, maaliskuu (ti 20.3.) ja teollisuuden ostopäälliköiden PMI-indeksit, maaliskuu (to 22.3.) Euroalueen luottamusluvut ovat jatkaneet viime aikoina erittäin vahvoilla tasoillaan enteillen jatkoa hyvälle talouden kasvuvireelle. Viikolla saadaan jo maaliskuun luottamuslukuja. Tiistaina julkaistavan kuluttajaluottamuksen odotamme hieman nousseen helmikuun tasosta, kun finanssimarkkinoiden hermoilu on nyt hieman hellittänyt. Pitää myös huomioida, että helmikuuta edeltänyt tammikuun taso oli myös korkein sitten vuoden Euroalueelta saadaan myös ostopäälliköiden luottamuslukuja torstaina PMI-indeksien muodossa. Odotamme teollisuuden ja palveluiden yhdistetyn indeksin hieman kohoavan, kun osakemarkkinat ovat helmikuun alun jälkeen hieman rauhoittuneet. Teollisuuden indeksi voi edellisen kahden kuukauden tavoin yhä hieman heikentyä vahvan euron johdosta, kun taas palvelujen indeksin odotamme nousevan pirteän vähittäismyynnin aktiviteetin vetämänä. PMI-indeksit osoittanevat kokonaisuudessaan euroalueen suotuisien kasvunäkymien yhä jatkuvan. 7

8 Viikon keskeiset tilastojulkaisut Viestiikö Englannin keskuspankki tulevasta koronnostosta? Englannin keskuspankin korkopäätös (to 22.3.) Englannin keskuspankki (BoE) ilmoitti edellisen helmikuun kokouksensa tiedotteessa, että keskuspankin korkoja saatetaan nostaa odotettua aikaisemmin sekä kahden vuoden ennusteperiodin aikana myös aiemmin odotettua enemmän. Keskuspankin koronnosto-odotukset perustuivat Britannian talouden kohonneisiin kasvuodotuksiin, mutta inflaation keskuspankki odotti pysyvän kahta prosenttia hitaampana. Korkomarkkinat hinnoittelevat keskuspankin muuttuneen näkemyksen mukaisesti toukokuun koronnoston todennäköisyyden noin 70 prosenttiin. Brexit-neuvotteluissa ei ole merkittävää edistymistä tapahtunut edellisen, 8. helmikuuta pidetyn keskuspankin kokouksen jälkeen, jolloin BoE näki Brexitin muodostavan suurimman riskin maan kasvunäkymille. Voi olla, että keskuspankki jättää toukokuun koronnostoaikeensa vielä viestimättä julkisuuteen torstain kokouksessa, mutta se ei silti tarkoita, etteikö BoE toteuttaisi koronnostoa seuraavassa korkokokouksessaan 10. toukokuuta. Edellisen kerran BoE nosti korkoa viime marraskuussa. 8

9 Kalenteri:

10 Kalenteri:

11 Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet Ohjauskorot Q Q End 2018 Q End 2019 Euroalue, EKP -0,40-0,40-0,40-0,40-0,20 0,00 USA, Fed 1,38 1,88 2,13 2,13 2,13 1,38 UK, BoE 0,50 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Ruotsi, Riksbanken -0,50-0,50-0,25-0,25 0,00 0,25 Norja, Norges Bank 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Pitkät korot 10 v. Saksa 0,57 0,80 1,00 1,10 1,20 1,00 USA 2,85 3,00 3,10 2,80 2,80 1,80 UK 1,43 1,60 1,60 1,60 1,60 1,50 Ruotsi 0,73 1,10 1,30 1,50 1,50 1,40 Norja 1,96 2,00 2,00 2,00 1,90 1,90 Suomi 0,71 0,95 1,15 1,35 1,45 1,20 Valuutat Q Q End 2018 Q End 2019 EUR/USD 1,23 1,17 1,15 1,20 1,20 1,25 USD/JPY 106,10 105,00 101,00 97,00 97,00 97,00 EUR/SEK 10,09 9,80 9,50 9,40 9,30 9,30 EUR/NOK 9,49 9,40 9,30 9,20 9,20 9,10 EUR/GBP 0,88 0,92 0,94 0,95 0,95 0,95 USD/CNY 6,33 6,60 6,60 6,50 6,40 6,30 EUR/CNY 7,78 7,72 7,59 7,80 7,68 7,88 Lähde: Handelsbanken 11

12 Handelsbankenin Markkinakatsaus Handelsbanken julkaisee tämän Markkinakatsauksen palveluna asiakkailleen. Julkaisun tarkoituksena on antaa yleistä tietoa, eikä julkaisua näin ollen voi yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana. Pyrimme siihen, että analyysien ja ennusteiden laatimiseen käyttämämme lähteet ja työskentelymenetelmät ovat luotettavia. Emme kuitenkaan vastaa ennusteissa ja analyyseissa olevien tietojen virheettömyydestä ja täydellisyydestä emmekä lähdeaineistossa mahdollisesti olevista puutteista. Handelsbanken ei vastaa niistä tappioista, joiden voidaan olettaa syntyvän seurauksena siitä, henkilö on toiminut tässä julkaisussa esitetyn mukaisesti tai hyödyntää siinä annettuja tietoja. 12

13 Vastuunrajoitus Analyysit: vastuunrajoitus, joka on Svenska Handelsbanken AB:n (julk) yksikkö (jatkossa SHB ), vastaa analyysiraporttien koostamisesta. SHB:llä on Ruotsin viranomaisten myöntämä toimilupa ja valvova viranomainen on Ruotsin Finanssivalvonta. Kaikki analyysiraportit perustuvat kaupankäynti- ja tilastopalveluista saatuihin tietoihin ja muihin tietoihin, jotka SHB arvioi luotettaviksi. SHB ei kuitenkaan itse ole vahvistanut tietojen todenperäisyyttä eikä voi taata tiedon paikkansapitävyyttä, virheettömyyttä tai täydellisyyttä. SHB, sen hallituksen jäsenet, toimihenkilöt, työntekijät tai kukaan muu henkilö ei lain sallimissa puitteissa vastaa minkäänlaisista tappioista, riippumatta siitä, syntyykö tappio seurauksena analyysiraportin tai sen sisällön käytöstä tai muulla tavoin raporttiin liittyen. SHB:tä tai sitä lähellä olevia yrityksiä, toimihenkilöitä, hallituksen jäseniä tai työntekijöitä ei missään olosuhteissa tule asettaa vastuuseen toiselle henkilölle syntyneestä välillisestä tai välittömästä vahingosta, joka syntyy tämän käytettyä analyysiraportissa olevaa tietoa, mukaan lukien mahdollinen saamatta jäänyt voitto, ilman rajoituksia, vaikka SHB:lle nimenomaan on annettu tiedoksi tällaisten vahinkojen mahdollisuus tai todennäköisyys. SHB:n analyysiraporteissa olevat mielipiteet ovat SHB:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden näkemyksiä. Ne kuvastavat kunkin analyytikon henkilökohtaista näkemystä tällä hetkellä ja voivat muuttua. Ei ole olemassa takuita siitä, että tulevat tapahtumat ovat yhteneväiset näiden näkemysten kanssa. Jokainen raportissa nimetty analyytikko vakuuttaa myös, että näkemykset, jotka tässä esitetään ja jotka kuuluvat analyytikolle, kuvastavat tarkoin hänen henkilökohtaisia käsityksiään niistä yrityksistä tai arvopapereista, jotka analyysiraportissa mainitaan. SHB:n analyysiraporttien tarkoituksena on ainoastaan antaa tietoa. Analyysiraporteissa olevaa tietoa ei tule pitää henkilökohtaisena suosituksena tai henkilökohtaisena sijoitusneuvona, eikä analyysiraportteja tai näkemyksiä tule pitää sijoituspäätöksen tai strategisen päätöksen perustana. Tämä asiakirja ei myöskään ole itsessään tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä osa tällaista tarjousta eikä kehoitus tehdä arvopapereiden myyntiä tai ostoa koskeva tarjous. Asiakirjaa ei myöskään, kokonaan tai osittain, tule käyttää pohjana mahdolliselle sopimukselle tai muulle sitoumukselle eikä sitä tule käyttää tällaisen sopimuksen tai sitoumuksen yhteydessä. Ei ole varmaa, että historiallinen kehitys toistuu, eikä historiallista kehitystä tule pitää osoituksena tulevasta kehityksestä. Sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto voi sekä laskea että nousta, ja sijoittaja voi menettää kaikki sijoittamansa varat. Sijoittajalle ei taata voittoja sijoituksistaan, ja hän voi menettää varojaan. Muutokset valuuttakursseissa voivat aiheuttaa muihin maihin tehtyjen sijoitusten arvon ja niistä saatavien voittojen nousun ja laskun. Tämä analyysituote päivitetään säännöllisesti. Raportti ei sisällä lain käyttöön tai verotukseen liittyviä näkökulmia, jotka ovat kytköksissä liikkeeseenlaskijan suunniteltuihin tai olemassa oleviin velkakirjaemissioihin. Tärkeää tietoa analyyseista SHB:n työntekijät, analyytikot mukaan lukien, saavat korvausta, jonka perustana on yrityksen kokonaiskannattavuus. Analyytikoille suoritettava korvaus ei perustu yksittäisiin corporate finance- tai joukkovelkakirjamarkkinapalveluihin. Mitään osaa analyytikkojen korvauksesta ei ole kytketty tai tulla kytkemään suoraan tai epäsuorasti analyysiraporteissa ilmaistaviin yksittäisiin suosituksiin tai käsityksiin. SHB ja/tai sen tytäryhtiö voi tarjota sijoituspankkipalveluita ja muita palveluita, mukaan lukien corporate banking -palvelut ja arvopaperineuvontaa, yrityksille, jotka mainitaan analyysissamme. Voimme toimia neuvonantajana ja/tai välittäjänä niille yrityksille, jotka analyysissamme mainitaan. SHB voi myös tavoitella corporate finance -toimeksiantoja näistä yrityksistä. Käymme omissa nimissämme asiakkaiden kanssa arvopaperikauppaa niillä arvopapereilla, jotka mainitaan analyyseissamme. Siksi meillä voi eri ajankohtaina olla joko pitkä tai lyhyt positio tällaisissa arvopapereissa. Voimme myös toimia arvopapereiden markkinatakaajana kaikkien niiden yritysten osalta, jotka mainitaan analyysiraporteissamme. [Lisätietoa ja - selvityksiä on saatavilla analyysiraporteissamme.] SHB, sitä lähellä olevat yritykset, asiakkaat, toimihenkilöt, hallituksen jäsenet tai työntekijät voivat omistaa tai pitää hallussaan arvopapereita, jotka mainitaan analyysiraporteissa. Handelsbanken-konsernin eettisten ohjeiden mukaisesti pankin hallituksen ja kaikkien Handelsbankenin työntekijöiden tulee omassa toiminnassaan pankin sisällä ja muita toimeksiantoja hoitaessaan noudattaa korkeita eettisiä periaatteita. Pankilla on myös ohjeet analyysia varten. Ohjeiden tarkoitus on varmistaa analyytikoiden ja analyysiosaston loukkaamattomuus ja riippumattomattomuus sekä tunnistaa todelliset ja mahdolliset eturistiriidat, jotka koskevat analyytikkoja tai pankkia, sekä ratkaista sellaiset mahdolliset ristiriidat poistamalla ne tai vähentämällä niitä ja/tai soveltuvilta osin julkistaa ne. Osana eturistiriitojen hallintaa Handelsbanken on ottanut käyttöön rajoituksia ( tietoesteitä ) analyysiosaston ja muiden Handelsbankenin osastojen välisessä viestinnässä. Analyysiosasto on organisatorisesti erotettu Corporate Finance -osastosta ja muista sellaisista osastoista, joilla on vastaavia työtehtäviä. Analyysiosaston ohjeisiin sisältyy sääntöjä siitä, miten analyytikoille saa maksaa korvauksia, bonuksia ja palkkaa, millaisiin markkinointiaktiviteetteihin analyytikko saa osallistua, miten analyytikon tulee hoitaa omat ja lähipiirinsä arvopaperikaupat jne. Lisäksi analyytikon ja analyysin kohteena olevan yhtiön välistä viestintää on rajoitettu. Tarkemmat tiedot Handelsbankenin eettisistä oheista ovat saatavilla Handelsbankenin verkkosivustolla osoitteessa the bank/investor relations/corporate social responsibility/ethical guidelines. Tämä asiakirja on tarkoitettu Suomessa toimiville sijoittajille. Joillakin lainkäyttöalueilla jakelu saattaa olla laissa kielletty, ja henkilön, joka jollain tavoin vastaanottaa asiakirjan, tulee itse varmistua mahdollisista rajoituksista ja ottaa ne huomioon.

14 Yhteystiedot Macro Research and Trading Strategy Head of Macro Research and Trading Strategy & Chief Economist Ann Öberg Lena Fahlen Deputy Head Christina Nyman Head of Forecasting Web Editor Terese Loon Chief Editor Sweden Helena Bornevall Scenario Analysis and Senior Economist Johan Löf Senior Economist, Sweden Finland Tiina Helenius Head, Macro Research Janne Ronkanen Senior Economist, Finland Debt Capital Markets Tony Lindlöf Head of Debt Capital Markets Per Eldestrand Head of Debt Capital Markets Sweden Måns Niklasson Head of Corporate Loans and Acquisition Finance Ulf Stejmar Head of Corporate Bonds Regional Sales Copenhagen Kristian Nielsen Gothenburg Jaan Kivilo Gävle Petter Holm Helsinki Mika Rämänen Linköping Fredrik Lundgren Denmark Jes Asmussen Head, Macro Research, Denmark and Netherlands Rasmus Gudum-Sessingø Senior Economist, Denmark and Eurozone Bjarke Roed-Frederiksen Senior Economist, China and Latin America Norway Kari Due-Andresen Head, Macro Research, Norway, UK Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI Marius Gonsholt Hov Senior Economist, Norway Halfdan Grangård Senior Economist, Norway Trading Strategy Claes Måhlén Chief Strategist Martin Jansson Senior Commodity Strategist Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI Lars Henriksson Strategist FX Luleå/Umeå Ove Larsson Luxembourg Snorre Tysland Malmö Fredrik Lundgren Oslo Petter Fjellheim Stockholm Malin Nilén London Ray Spiers Toll-free numbers From Sweden to N.Y. & Singapore From Norway to N.Y. & Singapore From Denmark to N.Y. & Singapore From Finland to N.Y. & Singapore Within the US