Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India
|
|
- Taisto Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Johdanto Tuulivoiman rakentaminen Intiaan kiihtyi 1990-luvulla tuotantotukien ja veroalennusten jälkeen. Luvun kirjoittamisen aikana Intian tuulivoiman lisääntyminen on ollut nopeinta suhteessa muihin kehitysmaihin. Toisekseen tuulivoiman vaikutusten tarkastelu juuri Intiassa on mielenkiintoista, koska Intian sähköverkot ovat heikkoja ja ne ovat osin vielä rakenteilla. Intian sähköverkko koostuu neljästä ei-synkronoiduista osasysteemistä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa DC-linkeillä. Sähköverkot ovat kunnallisessa omistuksessa (eng. publicly owned) ja jokaisessa osavaltiossa on oma sähköverkon hallitus. Intiassa teollinen ja taloudellinen kehitys sekä väestön nopea kasvu on aiheuttanut ongelmia sähköverkkojen kannalta. Osavaltioiden sähköverkkoja hallinnoivat elimet eivät ole pystyneet kehittämään verkkojen kapasiteettia siirron ja jakelun osalta riittävästi. Tämän seurauksena sähköverkot ovat heikentyneet vuosien saatossa. Tuulivoiman määrän kasvu on keskittynyt muutamalle maaseutualueelle, joiden verkot ovat erityisen heikkoja ja joiden sähkönlaatu on huono. Tällä on ollut vaikutusta tuulivoimaloiden toimintaan. Lisäksi tuulivoimalat ovat osaltaan huonontaneet näiden verkkojen sähkönlaatua verkkojen vahvistamistoimien ollessa riittämättömiä siirtämään tuulivoimalla tuotettua energiaa suurempaan verkkokokonaisuuteen. Sähköverkon ominaisuudet tarkastelluilla alueilla Siirtokapasiteetti Yksi suurimmista kriittisistä tekijöistä tuulivoiman yleistymiseen liittyen on sähkön siirtokapasiteettien riittämättömyys niillä alueilla, joille tuulivoimalat on pääasiassa rakennettu. Nämä alueet ovat maaseutua, joiden verkot ovat erityisen heikkoja. Lisäksi tuulivoimaa on rakennettu suhteellisen nopeassa aikataulussa verkkojen kehittämistoimien jäädessä jälkeen. Esimerkiksi Tamil Nadun alueelle rakennettiin kolmessa vuodessa, vuosina , melkein 600 MW tuulivoimaa. Kuvassa 15.1 on esitetty Intian kartta osavaltioineen. Kuvassa 15.2 on esitetty kyseenomaisen alueen sähköverkko, jonka renkaan kapasiteetti on 200 MW. Tuulivoiman rakentamisen takia verkkoa on vahvistettu rakentamalla 110 kv yhteys Arumuganeri-Kodayar välille, 110 kv yhteys Melak Kallooriin ja kaksi 230 kv yhteyttä S.R. Pudurista Tutucorin 230/110 kv sähköasemalle.
2 Pysyvän tilan jännitteet Intian sähköjärjestelmän kapasiteettiongelmat aiheuttavat suuria muutoksia pysyvän tilan jännitteisiin ja myös keskeytyksiin. Kuvassa 15.4 on esitetty jännitteiden muutoksia mitattuna Radhapuramin tuulipuistosähköaseman ensiöpuolelta. Intian standardien mukaan jännitteen tulee olla ±12,5 % nimellisjännitetasosta. Kuvan tuloksista nähdään jännitetason olevan pahimmillaan noin 15 % alle nimellistason. Tämä jännitetason heittely vaikuttaa myös tuulivoimalan generaattorin napajännitteisiin, koska kohteen tuulipuistoja verkkoon liittävillä
3 sähköasemilla ei ole käytetty automaattiseen jännitteensäätöön kykeneviä laitteita. Jännitteensäätö hoidetaan manuaalisesti aseman valvomosta tarkkailemalla asemien jännitteitä. Pääsyy jännitteen vaihteluun on kuormituksen vaihtelu. Toisaalta tuulivoimaloilla on oma vaikutuksensa verkon jännitteisiin pätötehon tuotannon (nostaa jännitettä) ja loistehon kulutuksen kautta (laskee jännitettä). Taajuus Intian sähköverkoissa taajuus vaihtelee merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi Euroopan alueella. Kuvassa 15.5 on esitetty taajuuden käyttäytyminen samalla mittausajanjaksolla kuin edellä esitettiin jännitteiden osalta. Kuvan mukaan taajuudet vaihtelevat noin 51 Hz ja 48 Hz välillä. Korkein taajuus on pienen kulutuksen aikana öisin ja matalin taajuus suurimman kulutuksen aikana päivisin. Intialaisen standardin mukaisesti taajuuden tulisi olla välillä ±3 % (48,5 Hz - 51,5 Hz). Taajuus siis alittaa standardin alarajan, ja oletettavasti tätä koitettaan hallita kuormien ohjaamisella. Tuulivoiman ei kuitenkaan todeta olevan pääsyyllinen jännitteen vaihteluihin kyseenomaisella alueella. Tämä johtuu tuulivoiman suhteellisen pienestä osuudesta verrattuna Etelä-Intian yhteen kytketyn verkon sisältämästä tuotannosta.
4 Harmoninen ja epäharmoninen särö Tehoelektroniikan komponenttien laskeneet hinnat ovat lisänneet niiden käyttöä tehon tuotannossa sekä moottorikäytöissä ympäri maailmaa. Tämä aiheuttaa sähköjärjestelmissä harmonista ja epäharmonista säröä. Tuulipuistojen osalta tehdyissä mittaukset ovat osoittaneet, että niiden liittymispisteissä jännitteen särö on maltillista lukuun ottamatta säröä Radhapuramin sähköasemalla. Tämä johtuu sille kytketyistä tuuliturbiineista, jotka ovat liitetty verkkoon tehokonverttereilla (eng. power converter). Loistehon kulutus Intian sähköverkoissa kulutetaan merkittävästi loistehoa. Tämä on seuraus maataloudessa käytetyistä pumpuista. Loistehon kulutus vaikuttaa sähköverkkoon seuraavilla tavoilla: - lisää siirto- ja jakeluverkon häviöitä - pienentää pätötehon siirtoon käytettävää verkon kapasiteettia - pienentää tahtikoneiden kapasiteettia tuottaa pätötehoa - kasvattaa jännitteen epätasapainon riskiä Monissa tapauksissa tahtikoneiden pätötehon tuotantokapasiteetin pienentyminen loistehon tuotannon kasvun seurauksena ei ole ongelma. Tästä aiheutuu Intiassa kuitenkin ongelmia, koska tehontuotannon kapasiteetti on riittämätön suhteessa kulutukseen. Jännitteen epäsymmetria Intian maaseutulähdöillä voi olla suuria jännitteen epäsymmetriaongelmia. Syitä tähän ovat lähdöillä olevat epäsymmetriset yksivaihekuormat sekä se, että kuormien ohjausta tehotasapainon saavuttamiseksi saatetaan tehdä maaseutulähdöillä yksivaiheisesti. Tuulipuistot ovat yleensä liitetty verkkoon omalla sähköasemallaan, joten niillä ei esiinny merkittävää jännitteiden epäsymmetriaa.
5 Tuulipuistojen yleisiä piirteitä Intiassa Intian tuuliturbiinit ovat pääasiassa 200 kw tai 250 kw tehoisia, kun vaihteluväli on 55 kw kw. Tuuliturbiinit ovat yleensä tyypin A0 sakkaussäätöisiä tai A1 lapakulmasäätöisiä suoraan verkkoon kytkettyjä epätahtigeneraattorilla toteutettuja laitteita. Lisäksi tuulivoimaloiden loistehonkompensointiin tarkoitetut kondensaattorit ovat mitoitettuja generaattorin tyhjäkäyntitilan vaatimalle loistehon tarpeelle. Lisäksi verkosta löytyy laitteita joiden tyypit ovat B, C tai D sekä laitteita, jotka ovat täysin kompensoituja. Varsinkin D tyypin lapakulmasäätöiset tuuliturbiinit ovat yleisesti käytössä. Tuuliturbiineiden vaikutuksia verkoihin Jännite Useissa maissa pidetään tuulivoimaloiden keskijänniteverkkoon liittämisen tärkeimpänä kriteerinä niiden vaikutuksia verkon jännitteisiin. Voimaloiden vaikutukset jännitteisiin korostuvat, jos voimalat liitetään heikkoon maaseutuverkkoon. Intiassa 11/33 kv maaseutuverkoissa hyväksytään tuulivoimaloiden aiheuttama +6/-9 % jännitteenvaihtelu. Jos taas tuulivoimalat liitetään niitä varten rakennettuihin omiin lähtöihinsä, jännitteenvaihtelun hyväksyttävät rajat harkitaan tapauskohtaisesti. Loistehon kulutus Tuulivoimaloiden kuluttama loisteho vaikuttaa perinteisten voimaloiden tehokertoimeen huonontavasti. Loistehon kulutusta voimaloiden lisäksi kasvattavat niiden yhteyteen rakennetut jännitteensäätömuuntajat, voimaloiden verkkoon liittämistä varten rakennettujen sähköasemien päämuuntajat sekä toisaalta myös voimaloita liittävät lähdöt riippuen niiden kuormituksesta. Huomattavaa on, että voimaloiden kuluttaman tai tuottaman loistehon määrään vaikuttaa valittu voimalatyyppi. Toisaalta verkon kannalta ajateltuna, voimaloiden loistehotaseeseen vaikuttavat myös niiden omistajien halukkuus ohjata loistehon kulutusta tai tuotantoa. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi loistehotariffeilla. Harmoniset ja epäharmoniset yliaallot IEC standardi määrittelee yliaaltojen mittaamisen kohdistuvan ainoastaan voimaloihin, jotka on liitetty verkkoon konverttereilla. On kuitenkin huomattu, että yliaaltolähteenä voi olla myös verkkoon suoraan kytketty voimala. Kuitenkin tällaisessa tapauksessa yhteisesti hyväksyttyä mittaustapaa yliaalloille ei ole olemassa. Syiksi yliaaltojen syntymiseksi on epäily epäsäännöllisiä generaattorin käämityksiä ja voimalan kondensaattoreiden ja verkon reaktanssien välistä resonanssia 5. ja 7. yliaallon taajuuksilla. Toisaalta tällaiset tapaukset eivät ole aiheuttaneet kuluttajille ongelmia. Kappaleessa tarkastelun kohteena olleella Radhapuram sähköasemalla 110 kv puolella toteutetuissa mittauksissa havaittiin merkittävästi harmonisia ja epäharmonisia yliaaltoja. Kuva 15.7 selventää asiaa.
6 Valtaosa Radhapuramille liitetyistä tuulivoimaloista on kytketty verkkoon konvertterilla, jonka kytkentätaajuus on 5 khz. Edellisen kuvan mukainen yliaaltojen jakaumaa indikoi juurikin näiden konverttereiden oleva esiintyvien yliaaltojen lähteenä, koska yliaaltoja esiintyy erityisesti konverttereiden kytkentätaajuuden kerrannaisten ympärillä. Radhapuramin viereiset sähköasemat kokevat hyvin lievästi Radhapuramin sähköasemalla esiintyvät yliaallot. Tämä johtunee 110 kv verkon kapasitanssien yliaaltoja suodattavasta vaikutuksesta. Radhapuramin asemalla jännitteen ja virran särö on noin 6 %. Huomattavaa on se, että laskentaan on otettu yliaallot järjestysnumeroltaan kahteensataan asti. Eurooppalaisen standardin EN mukaan viideskymmenes yliaalto on viimeinen, joka otetaan mukaan särön laskentaan. Verkkojen vaikutuksia tuuliturbiineihin Tehon tuotanto (eng. power performance) Tuulivoimaloiden tehon tuotanto Intian heikoissa maaseutuverkoissa häiriintyy keskeytysten, taajuusmuutosten, jännite-epäsymmetrian ja verkon jännitemuutosten takia. Keskeytysten aikana voimala ajetaan alas ja tehon tuotanto on nolla. Taajuuden muutokset puolestaan vaikuttavat varsinkin sakkaussäätöisiin voimaloihin, koska taajuuden muutos aiheuttaa muutokset roottorin pyörimisnopeudessa. Tämä puolestaan muuttaa roottorista katsottuna suhteellista tuulennopeutta ja tällä on vaikutus tuuliturbiinin suorituskykyyn ottaa tuulesta tehoa. Kuvissa 15.8 on esitetty kuinka sakkaus- ja lapakulmasäätöisen tuuliturbiinin ulostuloteho muuttuu, kun taajuus vaihtelee välillä 48 Hz - 51 Hz. Kuvan mukaisesti sakkaussäätöisen turbiinin teho voi vaihdella jopa 20 % tietyllä tuulennopeudella verkon taajuudesta riippuen. Lapakulmasäätöisen turbiinin teho pysyy liki muuttumattomana verkon taajuuden muuttuessa. Konverttereilla verkkoon liitettyjen turbiinien teho ei riipu verkon taajuudesta.
7 Tämä johtuu siitä, että taajuus generaattorin puolella voidaan pitää roottorista riippuen optimitilassa. Verkon jännitteiden epäsymmetria puolestaan lisää induktiogeneraattoreiden häviöitä. Tällä on kuitenkin vain pieni vaikutus generaattorin tehontuotantoon. Epäsymmetria lisää kuitenkin generaattorin lämpenemää ja aiheuttaa pahimmillaan tarpeen pysäyttää generaattori. Verkon alijännitteet aiheuttavat alijännitereleiden toimintoja ja näin ollen generaattorin tehontuotannon pysäytyksiä. Alijännitteen lisäävät myös generaattoreiden häviöitä ja lämpenemistä, jolla on kasvaneita häviöitä suurempi vaikutus tehon tuotantoon. Turvallisuus, rakenteiden elinaika ja sähköisten komponenttien kuormittuminen Verkon keskeytykset, taajuus- ja jännitemuutokset lisäävät vikariskiä voimaloissa. Tämä johtuu mekaanisten ja sähköisten rasitusten kasvusta, kun voimaloita joudutaan ajamaan ylös
8 ja alas ylimääräisiä kertoja. Esimerkiksi voimaloiden mekaaninen voimansiirtojärjestelmä joutuu rasitukselle käynnistysten ja pysäytysten aikana. Näiden aikana tehtävät kytkentämuutokset voimalan kondensaattoreissa puolestaan aiheuttavat transienttiylijännitteitä, jotka taas rasittavat voimalan sähköisiä komponentteja. Voimaloiden generaattoreiden elinaikaan ja komponenttien kuormittumiseen vaikuttaa myös verkon ongelmista johtuva lämpenemisen lisääntyminen. Loistehon kompensointi Kuten edellä mainittiin, tuulivoimalan loistehon kulutuksella on vaikutuksia verkkoon erityisesti tarkasteltaessa suoraan verkkoon kytkettyjä voimaloita. Toisaalta asia voidaan myös nähdä niin, että verkolla on vaikutusta voimalan loistehon kulutukseen. Pääasiassa jännite mutta myös verkon taajuus vaikuttaa voimalan tehokertoimeen. Esimerkkilaskentatilanteessa voimalan tehokerroin muuttui arvosta 0,96 arvoon 0,94, kun jännitemuutos oli 10 %. Johtopäätökset Intian kokemukset tuulivoimaloiden liittämisestä verkkoon ilmentävät sitä, että voimaloilla on merkittäviä vaikutuksia sähköjärjestelmiin. Toisaalta kokemukset osoittavat myös, että varsinkin heikoilla verkoilla vaikutuksia itse voimaloihin. Päähuoli tuulivoimaloiden verkkovaikutuksissa on niiden aiheuttamat muutokset jännitetasoissa ja loistehon kulutuksessa kuten myös jännitteen heilahtelut ja yliaallot. Intian heikoissa verkoissa esiintyy merkittäviä jännitteen ja taajuuden muutoksia, jotka vaikuttavat tuulivoimaloiden tehon tuotantoon, turvallisuuteen, elinaikaan ja komponenttien kestoisuuteen. Tästä syystä verkkojen vahvistaminen ei ole ainoastaan verkon omistajien ja asiakkaiden intressi vaan sen pitäisi olla myös tuulivoiman tuottajien tavoite.
Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)
Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että
LisätiedotJännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset
LisätiedotSÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT
SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,
LisätiedotWind Power in Power Systems
Wind Power in Power Systems 5. Power Quality Standards for Wind Turbines (Sähkön laatustandardit tuuliturbiineille) 5.1 Johdanto Tuulivoima sähköverkossa vaikuttaa jännitteen laatuun, minkä vuoksi vaikutukset
LisätiedotLiittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon
FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen
LisätiedotKäyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa
Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotKäyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta
Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni
LisätiedotJännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),
LisätiedotELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1
ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotWind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines
Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Johdanto Tässä kappaleessa esitetään näkökohtia liittyen tuulivoimaloiden simulointiin ja niiden mallintamiseen. Tietokonemallinnuksen
LisätiedotWind Power in Power Systems: 3 An Introduction
Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction Historia ja nykytila Sähköistymisen tuomat edut huomattiin ympäri maailmaa 1880-luvulla Thomas Alva Edisonin näyttäessä tietä. Voimakas yllyke sähköjärjestelmien
Lisätiedot6. Sähkön laadun mittaukset
Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotTuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa
Tuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa Johdanto Tässä kappaleessa tarkastellaan ongelmia ja ratkaisuja, joita ruotsalainen Gotlands Energi AB (GEAB) on kohdannut tuulivoiman verkkoon integroinnissa. Tarkastelun
LisätiedotAntti Kuusela. Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt
Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Liittämisen verkkosäännöt Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt NC RfG implementointisuunnitelma NC
LisätiedotSähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala
Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon
LisätiedotLoistehon kompensointi
OHJE 1 (5) Loistehon kompensointi Yleistä Monet kulutuslaitteet tarvitsevat pätötehon lisäksi loistehoa. Moottoreissa ja muuntajissa työn tekee pätöteho. Loistehoa tarvitaan näissä toiminnalle välttämättömän
LisätiedotVoimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet
Tekninen ohje 1 (9) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2
LisätiedotSiirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori
LisätiedotOffshore puistojen sähkönsiirto
Offshore puistojen sähkönsiirto Johdanto Puistojen rakentamiseen merelle useita syitä: Parempi tuotannon odotus Poissa näkyvistä Rannikolla hyviä sijoituspaikkoja ei välttämättä saatavilla Tästä seuraa
LisätiedotTuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016
Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään
Lisätiedot215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR
Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi
LisätiedotTuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg
LisätiedotMaatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi
Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset
LisätiedotTuulivoimalaitos ja sähköverkko
Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotTuulivoima ja sähköverkko
1 Tuulivoima ja sähköverkko Kari Mäki Sähköenergiatekniikan laitos 2 Sisältö Sähköverkon rakenne Tuulivoima sähköverkon näkökulmasta Siirtoverkko Jakeluverkko Pienjänniteverkko Sähköverkon näkökulma yleisemmin
LisätiedotAurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella
Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö Kurssi syksyllä 015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014
LisätiedotFingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä
Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä Esa Pohjosenperä 14.12.2016 Elenia Oy / konserni Liikevaihto 2015 208,7 / 282,3 M Asiakkaat 417 200 Henkilöstö 177 / 383 Markkinaosuus 12
LisätiedotSATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6
SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ
LisätiedotAurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella
Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr
LisätiedotVoimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet
Tekninen ohje 1 (8) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2
LisätiedotEnsto LVAC-sähkönlaatu
Ensto LVAC-sähkönlaatu Hyvänlaatuista ja turvallisempaa sähkönjakelua pienjännitteelle, korkealla suorituskyvyllä. ensto.com ensto.fi Sähkönlaadun asiantuntija Ensto suunnittelee ja tarjoaa älykkäitä sähköistysratkaisuja,
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA
LisätiedotTuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon
Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen
LisätiedotWebinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi
Webinaari 23.10.2018 Jari Siltala Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi 2 Merkittävien verkonkäyttäjien nimeäminen Jari Siltala Koodi velvoittaa: Jakeluverkkoyhtiöitä Merkittäviä verkonkäyttäjiä:
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö
ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on
LisätiedotSähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy
Sähkön laatu sairaalaympäristössä 4.10.2016 Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laadun määritelmä Sähkön laadulle on asetettu vaatimuksia standardeissa ja suosituksissa, esim. SFS EN 50160, SFS 6000-7-710
LisätiedotTuulivoiman ympäristövaikutukset
Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti
LisätiedotAsiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen
Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv
LisätiedotSähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle
Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino
LisätiedotHarmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen
Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana
LisätiedotWind Power in Power Systems
Wind Power in Power Systems Anssi Mäkinen 181649 Luku 7: Technical Regulations for the Interconnection of Wind Farms to the Power System Julija Matevosyan, Thomas Ackermann ja Sigrid M. Bolik Johdanto
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotOikosulkumoottorikäyttö
Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
Lisätiedot9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS
9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä
LisätiedotSähköenergiatekniikka
Sähköenergiatekniikka Luento 13 Sähkön laatu Matti Lehtonen Jännitteen laatu (EN 50160 Standardi) taajuus jännitetason vaihtelut nopeat jännitemuutokset harmoniset yliaaltojännitteet epäsymmetria signaalijännitteet
LisätiedotTuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013
Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa
LisätiedotTUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET
TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotWIND POWER IN POWER SYSTEMS
WIND POWER IN POWER SYSTEMS Anssi Mäkinen 181649 WIND POWER AND VOLTAGE CONTROL JOHDANTO Sähköverkon päätehtävä on siirtää generaattoreilla tuotettu sähköteho kuluttajille. Jotta sähköverkon kunnollinen
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotMerelle rakennettujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirtojärjestelmät
Merelle rakennettujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirtojärjestelmät Johdanto Kiinnostus offshore-tyyppisten tuulivoimapuistojen rakentamiseen on ollut suuri Euroopassa viime vuosina. Syinä tähän ovat mm.
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun
LisätiedotSähköenergiatekniikka
Sähköenergiatekniikka Luento 13 Sähkön laatu Matti Lehtonen Sähkön laatu Sähkön laatukysymykset korostuneet: Laitteet, yritykset ja asiakkaat herkistyneet Sähkönkäyttölaitteiden aiheuttamat häiriöt lisääntyneet
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotLOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO
SOVELLUSOHJE 1 (5) LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO 1 Johdanto Tätä ohjetta sovelletaan kantaverkosta Asiakkaalle luovutettavan loissähkön toimituksissa, toimitusten seurannassa ja loissähkön
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo
LisätiedotEVE-seminaari 6.11.2012
EVE-seminaari 6.11.2012 esini: Sähkötekniikan laitoksen tutkimusryhmä Matti Lehtonen Eero Saarijärvi Antti Alahäivälä Latausinfrastruktuuri ja sen vaatimukset Sähköautoilu aiheuttaa vaikutuksia sähköverkkoon
LisätiedotAjatuksia loissähköperiaatteiksi. Toimikuntakeskustelu
Ajatuksia loissähköperiaatteiksi Toimikuntakeskustelu 2 Loissähkö ja loistehoreservi - nykykäytäntö Loissähkön käytön seuranta tapahtuu ensisijaisesti alueittain. loissähkörajojen ylittyessä kantaverkon
LisätiedotTuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät
Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat
LisätiedotLoisteho, yliaallot ja kompensointi
Loisteho, yliaallot ja kompensointi H. Honkanen Loistehohan johtuu kuormituksen reaktiivisuudesta. Reaktiivinen kuorma palauttaa osan energiastaan takaisin. Tämä palaava energia ( = virtaa ) kuormittaa
Lisätiedotarvot myös kirjassa: Yliaallot ja kompensointi, STUL 2006.
Loistehon kompensointi 1(4) LOISTEHON HINNOITTELU JA KOMPENSOINTI 1. Yleistä Valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on velvoittanut paikalliset verkkoyhtiöt huolehtimaan alueensa loistehon tarpeesta.
Lisätiedotseppo.vehviläinen@electrix.fi
moduuli Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 eql sähkön laadun hallinta MITTAUKSESTA RAPORTOINTIIN Jännitetasot Välkyntä Jännitekatkot Jännitekuopat Kokonaissäröt Harmoniset
LisätiedotInteraktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa
Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta
LisätiedotRADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin
RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014 Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin Tuulivoimapuistot ja suunnitelmat Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Radiotaajuuspäivä 2014, Heidi Himmanen 20.11.2014 2 Tuulivoimalan
LisätiedotVesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa
Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotBL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta
BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle
LisätiedotTuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotVerkkosääntöfoorumi Sähköverkon hätätilan ja käytönpalautuksen verkkosääntö
Verkkosääntöfoorumi 24.5.2018 Sähköverkon hätätilan ja käytönpalautuksen verkkosääntö Esityksen sisältö Sähköverkon hätätilan ja käytönpalautuksen verkkosääntö pähkinänkuoressa Merkittävien osapuolten
LisätiedotVoimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D044617/02 - LIITTEET.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2016 (OR. en) 7383/16 ADD 1 ENER 97 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotEPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS
EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotMENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN
MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2
LisätiedotJussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta Ajankohtaista Sähkönsiirtopalvelun Asiakkaille
Jussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta Ajankohtaista Sähkönsiirtopalvelun Asiakkaille Ajankohtaista Sähkön riittävyys ei ollut uhattuna talven pakkasilla Fingrid käynnistänyt tehotariffi selvityksen kohdistuen
LisätiedotSuunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw
PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne
Lisätiedot1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotEQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille
EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille Seppo Vehviläinen Tekninen johtaja, MX Electrix Oy seppo.vehvilainen@electrix.fi puh. +358 3 5784847 gsm, +358 405 797844 www.electrix.fi Anssi Seppälä
LisätiedotSuperkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna
Superkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna - Sovelluksena huipputehon rajoitus kuvantamislaitekäytössä Teemu Paakkunainen Senior Application Engineer Eaton Power Quality Oy Superkondensaattorit
LisätiedotTuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010
Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotLOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO
LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO Sovellusohje 1 (9) Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN PERUSTEET... 2 2.1 Loissähkön toimituspiste... 2 2.2 Liittymispisteen loissähkön otto-
LisätiedotLiittymisen periaatteet. EPV Alueverkko Oy
Liittymisen periaatteet EPV Alueverkko Oy 20.10.2017 1 Uuden liitynnän vaatimukset Tuotannon ja kulutuksen tulee täyttää liittymisehtojen mukaisesti EPV Alueverkko Oy:n (EPA) liittymisehdot sekä Fingrid
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D044618/03 LIITTEET 1 ja 2.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 31. maaliskuuta 2016 (OR. en) 7394/16 ADD 1 ENER 98 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 30. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n asiak.
Lisätiedot