WIND POWER IN POWER SYSTEMS
|
|
- Yrjö Sala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 WIND POWER IN POWER SYSTEMS 26. HIGH-ORDER MODELS OF DOUBLY-FED INDUCTION GENERATORS Anssi Mäkinen JOHDANTO Tässä kappaleessa käsitellään kaksoissyötettyyyn liukurengaskonekäyttöön (DFIG, doubly-fed induction generator) perustuvaa tuulivoimasovellusta. Termi doubly fed viittaa siihen, että generaattori on kytketty verkkoon kahdesta pisteestä. Generaattorin staattori on kytketty suoraan sähköverkkoon ja roottori on kytketty verkkoon taajuudenmuuttajan välityksellä. Taajuudenmuuttaja koostuu kahdesta kytkinsillasta ja välipiiristä, jossa energianvarasto koostuu kondensaattoreista. Kappaleessa esitetään yksityiskohtainen malli DFIG:lle. Tämä malli on niin sanotusti 6. asteen tilamuuttuja malli, joka huomioi sekä roottorin että staattorin puoleiset sähkömagneettiset transientit. Näin ollen kyseisellä mallilla voidaan tutkia nopeita transienttiilmiöitä, jolloin se on soveltuva hetkellisarvoihin perustuvaan tutkimukseen. Vaikka kyseinen malli on tarkka, ei taajuudenmuuttajaa ole mallinnettu kuitenkaan niin tarkasti, että kytkentätaajuisia ilmiöitä voitaisiin tarkastella. Toisin sanoen, tässä tapauksessa kytkentätaajuus oletetaan äärettömäksi. Taajuudenmuuttajan malli koostuu rajoista, jotka taajuudenmuuttajan toiminta aiheuttaa. Esimerkiksi maksimiulostulojännitettä rajoittaa käytettävissä olevan taajuudenmuuttajan välipiirin jännite. Tuulivoimalan ohjausjärjestelmään on sisällytetty jaksotin eli sekvensseri (sequencer). Se tarvitaan, sillä tuulivoimalan tulee toimia sähköverkon vikatilanteessa sillä tavoin, että itse voimalan taajuudenmuuttaja ei rikkoudu muodostuneiden ylivirtojen tai ylijännitteiden seurauksena. Sekvensseri jakaa tuulivoimalan toiminnan kolmeen eri moodiin: normaalitoiminta, vianaikainen toiminta 1 ja vianaikainen toiminta 2.
2 DFIG:N EDUT DFIG tuulivoimalakonseptin käytöllä on useita eri etuja. Ensinnäkin voimala kykenee säätämään omaa napajännitettään sekä voimalan pyrimisnopeutta ja momenttia. Tämä voimalan säätökyky perustuu jännitevälipiirillisen taajuudenmuuttaja ohjaukseen. Tämän tyyppinen voimala on huomattavasti stabiilimpi jännitekuopan jälkeiseltä toiminnaltaan verrattuna kiinteänopeuksiseen tuulivoimakäyttöön, jossa oikosulkugeneraattorin on kytketty suoraan sähköverkkoon. Oikosulkukoneen tapauksessa jännitekuopan jälkeisessä tilanteessa kone ottaa verkosta suuren märän magnetointivirtaa, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia verkon jännitteelle. Ongelmalliseksi kyseinen tilanne tulee varsinkin silloin kuin voimala on kytketty hyvin heikkoon verkkoon. Näin on usein tuulivoimaloiden kanssa tapaus, sillä parhaat tuuliolosuhteet ovat usein rannikolla, merellä tai syrjäisillä seuduilla. DFIG:N KOMPONENTIT Kaksoissyötetty liukurengaskonekäyttö koostuu seuraavista komponenteista: Tuulivoimalan roottori Vaihdelaatikko Liukurengasgeneraattori Jännitevälipiirillinen taajuudenmuuttaja Tyypillinen DFIG on esitetty kuvassa 1. Kuvassa esitetty VSC control laatikko esittää taajuudenmuuttajan ohjausta. Taajuudenmuuttajaan on yleensä sijoitettu seuraavat säätöpiirit: Välipiirin jännitteensäätö Napajännitteensäätö Pyörimisnopeudensäätö Momenttisäätö
3 Kuva 1. Kaksoissyötetty liukurengaskonekäyttö. EPÄTAHTIKONEEN YHTÄLÖT Tässä kappaleessa esitetään epätahtikonetta kuvaavat yhtälöt. Yhtälöt esitetään käyttämällä hyväksi avaruusvektoreita, jotka puolestaan voidaan orientoida tiettyyn haluttuun koordinaatistoon. Avaruusvektoreiden käyttö vähentää konetta kuvaavien yhtälöiden määrää, mutta on silti matemaattisesti hyvin tarkka sähköisten transientti-ilmiöiden käsittelyyn. Koska järjestelmää kuvaavat yhtälöt voidaan orientoida haluttuun koordinaatistoon, saadaan tietyt ajasta riippuvat reaktanssit näkymään vakioina. Tässä esityksessä mallinnus on suoritettu roottorikoordinaatistossa. Näin ollen järjestelmässä tapahtuvat muutokset saadaan näkymään pienitaajuisina verrattuna esimerkiksi staattoriin orientoituun koordinaatistoon. Lisäksi roottori on kytketty suuntaajaan, jonka sisäänmenosuureiden tulee olla roottorikoordinaatistossa.
4 AVARUUSVEKTORITEORIAA Avaruusvektori voidaan jakaa kahteen komponenttiin. Toinen komponenteista on niin kutsuttu d- komponentti (d = direct), joka on samansuuntainen roottorikäämin a-vaiheen kanssa. Toinen komponentti on nimeltään q-komponentti (q = quadrature) ja se on kohtisuorassa d-akselia vastaan. Kuvassa 2 on esitetty avaruusvektori kahdessa eri koordinaatistossa. Avaruusvektori on siis komponenttiensa summa: Kuva 2. Avaruusvektori S(t) eri koordinaatistoissa. Avaruusvektorin koordinaatiston muutos staattorikoordinaatistosta roottorikoordinaatistoon tapahtuu seuraavan yhtälön avulla: (1) Tämä voidaan myös esittää muodossa: (2) Toisaalta käänteismuunnos voidaan esittää: (3) Tämä puolestaan voidaan esittää myös seuraavassa muodossa: (4) (5)
5 Avaruusvektorin roottorikoordinaatistossa ja vaihesuureiden välillä on yhtälö: (6) Avaruusvektori roottorikoordinaatistossa vaihesuureista saadaan seuraavasti: (7) Kyseinen yhtälö voidaan esittää myös seuraavasti: (8) SUUREIDEN MERKINTÄTAPA Tässä esityksessä kursivoitu alaindeksi s tarkoittaa staattorikoordinaatistoa ja kursivoitu alaindeksi r roottorikoordinaatistoa. Yläindeksi r tarkoittaa roottoriin liittyvää suuretta ja yläindeksi s staattoriin liittyvää suuretta. Esimerkiksi termi u r s tarkoittaa staattorijännitettä roottorikoordinaatistossa. EPÄTAHTIKONEEN JÄNNITEYHTÄLÖT Staattorijännite staattorikoordinaatistossa voidaan esittää seuraavasti: (9) missä i s s on staattorivirta, s s on staattorin käämivuo ja r s on staattorin resistanssi. Kun tämä halutaan muuttaa roottorikoordinaatistoon, tulee jännite, virta sekä vuo muuttaa kyseiseen koordinaatistoon. Näin ollen saadaan:
6 (10) Tulon derivaattasäännön nojalla saadaan: (11) Jakamalla puolittain eksponenttitermillä e s saadaan: (12) Roottorijänniteyhtälö voidaan esittää roottorikoordinaatistossa suoraan seuraavasti: (13) P.U. ESITYSMUOTO Suuhteellisuusarvojen käyttö on joissakin tapauksissa havainnollisempaa kuin suureiden laatujen käyttäminen (esimerkiksi: virralle ampeeri ja jännitteelle voltti). Suhteellisuuarvotarkastelussa tarvitaan perusarvojarjestelmä, johon tarkasteltavaa järjestelmää verrataan. Tässä tapauksessa perusarvoina on käytetty vaihejännitteen huippuarvoa sekä virran huippuarvoa. Muut perusarvot on laskettu näiden kahden perusarvon perusteella. Taulukossa 1 on esitetty tarvittavat perusarvot eri suureille. Suhteellisuusarvomuodossa staattorijänniteyhtälö ja roottorijänniteyhtälö roottorikoordinaatistossa voidaan esittää yhtälöiden (12) ja (13) perusteella seuraavasti: (14) (15)
7 Taulukko 1. Mallinnuksessa käytetyt perusarvot. EPÄTAHTIKONEEN VUOYHTÄLÖT Jotta epätahtikonetta voidaan kuvata matemaattisilla yhtälöillä, tulee meidän tuntea virtojen ja voiden väliset suhteet. Staattorivuoyhtälö roottorivuokoordinaatistossa voidaan esittää seuraavasti: missä (16) ja x m on magnetointi-reaktanssi ja x l s on staattorin hajareaktanssi. Vastaavat roottorivuoyhtälöt ovat: (17) missä (18) Staattori ja roottorivirrat roottorikoordinaatistossa voidaan näin ollen esittää: (19) (20)
8 missä on kokonaishajakerroin. Yhtälö (20) siis esittää epätahtikoneen virrat staattorin ja roottorin käämivoiden funktiona. (21) EPÄTAHTIKONEEN MEKAANISET YHTÄLÖT Epätahtikoneen liikeyhtälö suhteellisuusarvomuodossa voidaan esittää seuraavasti: (22) missä T EL on generaattorin sähköinen vastamomentti, T SHAFT on momentti, joka tulee generaattorin akselille, H g on epätahtikoneen inertiavakio, g on koneen kulma ja g koneen pyörimisnopeus. Sähköinen momentti määritellään seuraavasti: Tämä voidaan esittää myös muodossa: (23) Suhteellisuusarvomuodossa sähköinen vääntömomentti voidaan ilmoittaa: (24) Momentti T SHAFT, joka tulee voimansiirron akselilta epätahtigeneraattorille, voidaan esittää vääntömomentin T TORSION ja vaimennusmomentin T DAMPING summana: (25)
9 (26) T TORSION edustaa akselin elastisuutta ja T DAMPING riippuu tuulivoimalan roottorin ja epätahtikoneen pyörimisnopeuksien erosta. (27) missä K on akselin vääntövakio ja D on akselin vaimennusvakio. (28) TUULIVOIMALAN MEKAANISET YHTÄLÖT Tuulivoimalan mekaaniset yhtälöt suhteellisuusarvomuodossa esitetään seuravasti: (29) missä T MECH on tuulivoimalan tuottama mekaaninen momentti, T SHAFT on generaattorille menevä momentti, H m on tuulivoimalan roottorin inertiavakio, m on tuulivoimalan roottorin pyörimisnopeus ja m on voimalan roottorin kulma. JÄNNITEVÄLIPIIRILLINEN TAAJUUDENMUUTTAJA Tässä mallissa kytkentätaajuisia ilmiöitä ei ole huomioitu vaan tuulivoimalan on oletettu tuottavan säätöjärjestelmän antamat ohjeet suuntaajan jännitteille sellaisenaan. Kytkentätaajuisten ilmiöiden huomioiminen mallissa aiheuttaisi tietokoneen laskentataakan merkittävää kasvua, jolloin simulointiaika kasvaisi erittäin paljon. Lisäksi kytkentätaajuisten ilmiöiden jättäminen pois kyseisetä mallista ei heikennä merkittävästi simuloinnin luotettavuutta.
10 Tuulivoimalan roottorin puoleisen suuntaajan säätöjärjestelmänlohkokaavio on esitetty kuvassa 3. Säädinten sisäänmenosuureet ovat: staattorikoordinaatistossa pyörimisnopeus staattorijännite epätahtikoneen epätahtikoneen kulma sähköinen vääntömomentti Kuva 3. Roottorin puoleisen suuntaajan säätöjärjestelmä. Säätöjärjestelmä on toteutettu roottorivuohon sidotussa koordinaatistossa (kuvan merkintä RFC). Generaattorin napajännitteensäätimen ulostulona saadaan ohjearvo roottorin puoleisen suuntaajan jännitteen d-komponentille roottorivuokoordinaatistossa. Generaattorin napajännitteen ohjearvoksi valitaan tyypillisesti vakiojännite. Kuvassa olevat säätimet on merkitty REG-merkinnällä, ja kyseiset säätimet ovat PI-säätimiä. Nopeussäätimen ohjearvoksi valitaan yleensä sellainen nopeus, jolla tuulivoimala tuottaa maksimitehon. Nopeussäätimen ulostulona saadaan ohjearvo sähköiselle momentille ja momenttisäätimen ulostulona saadaan ohjearvo roottorin puoleisen suuntaajan
11 jännitteen q-komponentille roottorivuokoordinaatistossa. Roottorivuokoordinaatistossa olevat jännitteet tulee muuttaa roottorikoordinaatistoon. Tämän jälkeen ne viedään modulaattorille, joka tuottaa sellaiset kytkentäpulssit kytkinsille, että haluttu ohje toteutuu. Tässä kappaleessa itse modulaattoria ei tosin ole mallinnettu. SEKVENSSERI Sekvensserin tehtävänä on huolehtia voimalan ohjauksesta siten, että tuulivoimala ja siihen kuuluva generaattori ja taajuudenmuuttaja toimii eri toimintapisteissä rikkoutumatta. Esimerkiksi sähköverkossa tapahtuvan vian seurauksena syntyy suuria virtoja, jotka voivat rikkoa taajuudenmuutajan, jos tätä ei suojata. Sekvesserin tehtävänä on myös saada voimala palamaan mahdollisimman nopeasti toimintaan vian päätyttyä. Lisäksi sen tarkoituksena on optimoida tuulivoimalan toiminta myös normaali toimintapisteessä. Erityyppisten toimintapistemuutosten seurauksena tuulivoimalan tulee vaihtaa myös toimintamoodiaan, jotta voimalan turvallisuus voidaan taata. Toimintamoodit on jaettu kolmeen osaan: 0 : Normaalimoodi, jossa tehonatuotanto optimoidaan 1 : Roottorivirrat yli 2 p.u. Tällöin roottorin puoleinen suuntaaja pitää kytkeä irti laiterikkoutumisen estämiseksi. Roottoripiiri on tällöin oikosuljettu. Generaattori toimii tällöin oikosulkukoneen tavoin. 2 : Jos roottoripiiri on oikosuljettu ja staattorijännite on yli 0,3 p.u. yli 100 ms ajan, siirrytään moodiin 2. Tällöin roottoripiiriin kytketään 0,05 p.u. resistanssi, mikä pienentää roottorivirtoja. Kun staattorijännite ylittää arvon 0,85 p.u. 100 ms ajan, ja roottorivirrat ovat olleet alle 2 p.u. 100 ms ajan, palaa voimala toimintamoodiin 0. DFIG MALLIN ASTELUVUN PIENENTÄMINEN
12 Tässä luvussa on esitetty DFIG:n kuudennen asteen malli. Mallissa olevat kuusi tilamuuttujaa ovat: s rd, s rq, r rd, r rq, g ja g. Tämä malli on laajunnus viidennen asteen mallista, jossa koneen kulma g jätetään huomioimatta. Jos staattorin käämivoiden derivaatat jätetään mallissa huomioimatta, voidaan astelukua edelleen pienentää. Tällaista mallia käyttävät monet transienttistabiilisuus ohjelmat, joissa sähköverkko on mallinnettu osoittimilla eikä hetkellisarvomalleilla.
WIND POWER IN POWER SYSTEMS
WIND POWER IN POWER SYSTEMS Anssi Mäkinen 181649 WIND POWER AND VOLTAGE CONTROL JOHDANTO Sähköverkon päätehtävä on siirtää generaattoreilla tuotettu sähköteho kuluttajille. Jotta sähköverkon kunnollinen
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotTehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011
TE-1360 Sähkömoottorikäytöt askuharjoitus 4/2011 Tehtävä 1. n = 750 V ; I n = 200 A ; a = 8 mh ; R a = 0,16 Ohm ; I max = 500 A ; i max0 = 60 A ; f s = 100 Hz astart = 30 V ; = 500 750 V ; cos φ = 1 Kyseessä
LisätiedotLIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA
LIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA Frans Gustafsson Opinnäytetyö Lokakuu 2017 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka
LisätiedotWind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines
Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Johdanto Tässä kappaleessa esitetään näkökohtia liittyen tuulivoimaloiden simulointiin ja niiden mallintamiseen. Tietokonemallinnuksen
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotSavolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka
Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu
LisätiedotWind Power in Power Systems
Wind Power in Power Systems 29. Aggregated modelling and short-term voltage stability of large wind farms (Kokonaisuuden mallintaminen ja lyhyen aikavälin jännitestabiilisuus suurilla tuulipuistoilla)
LisätiedotTuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut
Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut Tuuliturbiinityypit Kiinteän nopeuden turbiini Tuuliturbiinit voivat toimia joko kiinteällä nopeudella tai muuttuvalla nopeudella. 90-luvun
LisätiedotAktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
LisätiedotOikosulkumoottorikäyttö
Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen
LisätiedotOikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s
Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien Identifiointi 4. harjoitus 1. a) Laske valkoisen kohinan spektraalitiheys. b) Tarkastellaan ARMA-prosessia C(q 1 )y = D(q 1 )e,
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotWind Power in Power Systems
Jatko-opintoseminaari kirjasta: Referaatti kirjan kappaleesta 25: 25. Tuuliturbiinien malllintaminen dynamiikkalaskentaohjelmistolla (Reduced-order Modelling of Wind Turbines) Pasi Vuorenpää Op.num.: 176838
LisätiedotKULUTUKSEN JA TUOTANNON LIIT- TÄMINEN SUURJÄNNITTEISEEN JA- KELUVERKKOON
Jarmo Leppinen KULUTUKSEN JA TUOTANNON LIIT- TÄMINEN SUURJÄNNITTEISEEN JA- KELUVERKKOON Vaasan Sähköverkko Oy Tekniikka 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä Jarmo Leppinen Opinnäytetyön
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö
ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotJanne Lindroos ANTURITTOMAN OIKOSULKUMOOTTORIN SÄÄDÖN SUORITUSKYKY SUUNNANVAIHDOSSA
Janne Lindroos ANTURITTOMAN OIKOSULKUMOOTTORIN SÄÄDÖN SUORITUSKYKY SUUNNANVAIHDOSSA Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta (ITC) Diplomityö Toukokuu 2019 i TIIVISTELMÄ Janne Lindroos: Anturittoman
LisätiedotOikosulkumoottorikäytön suora vääntömomentinsäätö
Teemu Tossavainen Oikosulkumoottorikäytön suora vääntömomentinsäätö Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Automaatiotekniikka Insinöörityö 16.3.2015 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Teemu
LisätiedotDEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotLaivan sähköverkon simulointi
Kalle Hyytiä Laivan sähköverkon simulointi Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 15.3.2012 Työn valvoja Professori Matti Lehtonen
LisätiedotTuulivoiman vaikutus järjestelmän dynamiikkaan
Tuulivoiman vaikutus järjestelmän dynamiikkaan Johdanto Useimmissa maissa suuriin verkkoihin kytkettyä tuulivoimaan on hyvin vähän suhteessa järjestelmän vaatimaan tehoon. Tuulivoiman määrä lisääntyy kuitenkin
LisätiedotSinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla
LIITE I Vaihtosähkön perusteet Vaihtojännitteeksi kutsutaan jännitettä, jonka suunta vaihtelee. Vaihtojännite on valittuun suuntaan nähden vuorotellen positiivinen ja negatiivinen. Samalla tavalla määritellään
LisätiedotKun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.
DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, ratkaisuehdotukset Järjestelmien lineaarisuus ja aikainvarianttisuus Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla
LisätiedotOikosulkumoottorin sijaiskytkennän parametrien identifiointi akselia pyörittämättä
Eemeli Mölsä Oikosulkumoottorin sijaiskytkennän parametrien identifiointi akselia pyörittämättä Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho
LisätiedotLTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)
LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä
LisätiedotDynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II
Dynaamisten systeemien teoriaa Systeemianalyysilaboratorio II 15.11.2017 Vakiot, sisäänmenot, ulostulot ja häiriöt Mallin vakiot Systeemiparametrit annettuja vakioita, joita ei muuteta; esim. painovoiman
LisätiedotLUT / Sähkötekniikan osasto The Switch / Sähkönkäyttötekniikan laboratorio. PMSG vs. DFIG KANDIDAATINTYÖ Kanninen Jarno Säte 3
LUT / Sähkötekniikan osasto 13.5.2009 The Switch / Sähkönkäyttötekniikan laboratorio PMSG vs. DFIG KANDIDAATINTYÖ 0296172 Kanninen Jarno Säte 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...4 2. TUULIVOIMAKÄYTÖT...5
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Muuntajan ja generaattorin tehtävät sähkönsiirrossa,
Lisätiedot1. Hidaskäyntiset moottorit
1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue
LisätiedotOikosulkumoottorikäyttö
Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33030 Sähkömoottorikäytöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö 1 Johdanto Mittauksista saatuja tuloksia katseltaessa kannattaa huomata, että käyttöpaneelista saatavat mittaustulokset
Lisätiedot1.7. Trigonometristen funktioiden derivaatat
Yleensä jodetaan aina ensin funktion y sin derivaatta. Erotusosamäärän sin( + ) sin käsittely vaatii ainakin sinin yteenlaskukaavan allintaa: sin( + ) sin sin + sin sin sin 1 sin, missä viimeksi saadussa
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotMetropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU
BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
Lisätiedot1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot
1 (5) 1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot Taulukossa 1 on listattuna voimalaitoksen kustakin generaattoriyksiköstä toimitettavat sähköiset ja mekaaniset perustiedot. Taulukko 1. Generaattorista
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotVOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3
VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina
LisätiedotDiplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut
Lisätiedot215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR
Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi
LisätiedotTEKNIS-TALOUDELLISET TEKIJÄT DFIG-TUULIVOIMALAN SUOSION TAUSTALLA
TEKNIS-TALOUDELLISET TEKIJÄT DFIG-TUULIVOIMALAN SUOSION TAUSTALLA Joona Niemelä Opinnäytetyö Huhtikuu 2015 Sähkötekniikan ko. Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotDEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi
DEE-4000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen ratkaisuiksi Yleistä asiaa lämmönjohtumisen yleiseen osittaisdifferentiaaliyhtälöön liittyen Lämmönjohtumisen yleinen osittaisdifferentiaaliyhtälön
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotWind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)
Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että
LisätiedotTUULIVOIMAKÄYTÖN LABORATORIOTESTAUSJÄRJESTELMÄ. Diplomityö
TUULIVOIMAKÄYTÖN LABORATORIOTESTAUSJÄRJESTELMÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Heikki Tuusa Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3. marraskuuta 2010
LisätiedotTUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET
TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
LisätiedotOikosulkumoottorin mallintaminen taajuusmuuttajakäytön simuloinnissa
Joni Heikkilä Oikosulkumoottorin mallintaminen taajuusmuuttajakäytön simuloinnissa Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
Lisätiedotjärjestelmät Luento 8
DEE-111 Lineaariset järjestelmät Luento 8 1 Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen 7.8.214 Luento 7 - Recap Z-muunnos ja sen ominaisuudet Lineaaristen dierenssiyhtälöiden käsittely Alku- ja loppuarvot
LisätiedotTUULIVOIMATUOTANNON FYSIKAALINEN MALLI Physical model of wind power production Eetu Kokkonen
TUULIVOIMATUOTANNON FYSIKAALINEN MALLI Physical model of wind power production Eetu Kokkonen Kandidaatintyö 4.4.2018 LUT School of Energy Systems Sähkötekniikka TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotLuku 27: Dynaamisten tuuliturbiinimallien täysimittainen verifiointi (Full-Scale Verification of Dynamic Wind Turbine Models)
Luku 27: Dynaamisten tuuliturbiinimallien täysimittainen verifiointi (Full-Scale Verification of Dynamic Wind Turbine Models) 27.1 Johdanto (Introduction) Vladislav Akhmatov Tuulivoiman määrä sähkövoimajärjestelmässä
LisätiedotSaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),
SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS), 5.2.2019 Tentin arvosteluperusteita: o Kurssin alku on osin kertausta SäAn ja prosessidynamiikkakursseista, jotka oletetaan
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotMIKROAALTOMITTAUKSET 1
MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
Lisätiedot4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio
4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako
LisätiedotElektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X
TASAVOLLA Sähkökenttä, potentiaali, potentiaaliero, jännite, varaus, virta, vastus, teho Positiivinen Negatiivinen e e e e e Sähkövaraus e =,602 * 0 9 [As] w e Siirrettäessä varausta sähkökentässä täytyy
LisätiedotTaajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä
TUTKIMUSRAPORTTI VTT R 03623 09 Taajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Juho Farin, Lasse Peltonen, Marja Leena Pykälä & Sanna Uski Joutsenvuo
Lisätiedot(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi
Tehtävä 1 Tornadon virtauskenttää voidaan approksimoida kaksiulotteisen nielun ja pyörteen summana Oleta, että nielun voimakkuus on m < ja pyörteen voimakkuus on > (a Määritä tornadon potentiaali- ja virtafunktiot
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotProbabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto
Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto Esimerkki Tarkastelemme ilmiötä I, joka on a) tiettyyn kauppaan tulee asiakkaita
LisätiedotAurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella
Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 15.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinematiikka: asema, nopeus ja kiihtyvyys (Kirjan luvut 12.1-12.5, 16.1 ja 16.2) Osaamistavoitteet Ymmärtää
LisätiedotMultivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:
Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014
LisätiedotS Suuntaajatekniikka Tentti
S - 81.3110 Suuntaajatekniikka Tentti 28.5.2008 1. Siniohjatun syklokonvertterin ohjaussuhde r = 0,6. Millä ohjauskulma-alueella suuntaajia ohjataan, kun kuormituksen tehokerroin on 1, 0,7 tai -1? Miten
LisätiedotTasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotLasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on
ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:
LisätiedotSÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ
SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia
LisätiedotAurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella
Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite
Lisätiedot5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.
Lisätiedota) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?
Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.
LisätiedotSuprajohtava generaattori tuulivoimalassa
1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa.
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulen mittaaminen Tuulisuuden mallintaminen Weibull-jakauman hyödyntäminen ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO Ilmavirtauksen
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
Lisätiedoty x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1
1. Tarkastellaan funktiota missä σ C ja y (y 1,..., y n ) R n. u : R n R C, u(x, t) e i(y x σt), (a) Miksi funktiota u(x, t) voidaan kutsua tasoaalloksi, jonka aaltorintama on kohtisuorassa vektorin y
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotTAAJUUSMUUTTAJAN OHJAUKSEN TOTEUTUS DIGITAALISELLA SIGNAALIPROSESSORILLA
Lappeenrannan teknillinen yliopisto KANDIDAATINTYÖ Teknillinen tiedekunta BL10A1000 Kandidaatintyö ja seminaari 26.2.2010 TAAJUUSMUUTTAJAN OHJAUKSEN TOTEUTUS DIGITAALISELLA SIGNAALIPROSESSORILLA IMPLEMENTING
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa
Lisätiedot