Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines
|
|
- Saara Väänänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Johdanto Tässä kappaleessa esitetään näkökohtia liittyen tuulivoimaloiden simulointiin ja niiden mallintamiseen. Tietokonemallinnuksen ja simuloinnin avulla on mahdollista tutkia tuulivoimaloiden vaikutuksia sähköverkoissa kustannustehokkaasti ennen kuin tuulivoimala rakennetaan verkkoon. Toisaalta mallinnuksen laatuun voivat vaikuttaa tehdyt voimaloiden simulointimallit. Tästä syystä on tärkeää tuntea mikä on simuloinnin tarkoituksena ja että simulointimallien pohjana ovat riittävät ja oikeat tiedot. Muutoin simulointien tulokset voivat olla puutteellisia ja epäluotettavia. Simulointeihin liittyy myös luontainen riski siitä, että virheitä aiheuttavia tekijöitä ei kyetä huomaamaan. Tästä syystä tietokonesimuloinnit vaativat erittäin tarkkaa lähestymistä ongelmaan, jota simuloinnilla halutaan tutkia. Katsaus aerodynamiikan mallintamiseen Roottorin peruskuvaus Tuuliiinin roottorin staattinen ominaiskäyrä voidaan kuvata tuulen kokonaistehon ja tuuliiinin mekaanisen tehon välisillä suhteilla. Aluksi roottorin pyyhkäisypinnan läpi kulkevan tuulen liike-energia voidaan ilmaista seuraavalla kaavalla 1: 1 2 P airr V 2 3 (1) missä P on tuulenteho, ilman tiheys, R roottorin säde ja V tuulen nopeus. Turbiinin roottori ei kuitenkaan kykene muuttamaan kaikkea tuulen kineettistä energiaa mekaaniseksi energiaksi. Tätä roottorin kykyä kuvaa tehokerroin C p (eng. efficiency coefficient). Roottorin mekaanista tehoa suhteessa tuulen tehoon kuvaa kaava 2: P C p P (2) Teoreettinen maksimi kertoimelle C p on 16/27 eli noin 0,593. Tätä kutsutaan Betz:n rajaksi (eng. Betz s limit). Nykyisille kolmilapaisille roottoreille kerroin on noin 0,52-0,55 mitattuna iinin keskipisteestä. Huomattavaa on, että C p luku ilmoitetaan joskus mitattuna generaattorin navoista sähköisen tehon suhteena tuulen tehoon. Tällöin tuuliiinin vaihteiston ja generaattorin häviöt huonontavat kerrointa sen ollessa kolmilapaisten roottoreiden tapauksessa luokkaa 0,46-0,48. Kiinnostuksen kohteena voi olla myös roottorin mekaanisen tehon sijasta mekaaninen vääntömomentti. Vääntömomentti saadaan laskettua mekaanisen tehon ja iinin pyörimisnopeuden avulla kaavalla 3: T P (3)
2 Fysiikan lakien näkökulmasta on helppo ymmärtää tuulesta riippuvan roottorin mekaanisen tehon, P, riippuvan myös roottorin pyörimisnopeudesta, tuulen nopeudesta ja lapakulmasta. Tästä syystä mekaanisen tehon sekä kertoimen C p oletetaan olevan näiden tekijöiden funktio. Kaava 4 kuvastaa tätä: P f P (, V, ) (4) Tuulen aiheuttama voima roottorin lapaan riippuu liikkuvan lavan ja suhteellisen tuulen kohtauskulmasta. Kohtauskulma määritellään lavan tason (eng. plane) ja suhteellisen tuulen V rel välisestä kulmasta. Kohtauskulma riippuu tarkastelupaikasta roottorin lavan suhteen, koska r (roottorin säde tarkastelupaikassa) vaihtelee välillä 0..R. Kuva 24.1 selventää asiaa. Lapakulmasäätöisissä roottoreissa kohtauskulmaa voidaan säätää. Tällöin kohtauskulma on kuvan 24.1 mukaisesti. Edellisessä kuvassa V tip tarkoittaa lavan kärjen nopeutta. Tuuliiinin roottorin aerodynamiikkaan yleisesti liittyvä termi on myös tip-speed ratio, joka määritellään kaavan 5 mukaisesti: V R (5) Edellisten perusteella on selvää, että suhteellisen tuulen voima roottorin lapaan, ja täten roottorin kyky ottaa tuulesta energiaa, riippuu lapakulmasta ja suhteellisesta tuulesta. Tästä seuraa se, että C p voidaan lausua tekijöiden ja funktiona: C p f Cp (, ) (6) Turbiinin lapakulman ollessa vakio ( const ), esimerkiksi sakkaussäätöisissä iineissa, tehokertoimen C p sekä tip-speed ration välistä suhdetta kuvaa kuva 24.2 a. Puolestaan kuvassa 24.2 b kuvataan iinin optimaalista pyörimisnopeutta eri tuulen nopeuksilla. Optimaalinen pyörimisnopeus löydetään kaavan 7 avulla: obt V, opt (7) R
3 Kiinteä nopeuksisten tuuliiinien suunnittelussa pyritään ottamaan edellä mainitut asiat huomioon. Tämä tarkoittaa iinin suunnittelua suhteessa oletettuun todennäköisempään tuulennopeuteen niin, että iinin pyörimisnopeus on optimaalinen. Muuttuva nopeuksisilla iineilla pyörimisnopeutta voidaan muuttaa vallitsevan tuulennopeuden mukaan siten, että saavutetaan obt. Tästä johtuen muuttuva nopeuksisten iineiden mekaaninen teho on
4 suurempi kuin kiinteä nopeuksisten, kun asiaa tarkastellaan laajalla tuulialueella. Toisaalta muuttuva nopeuksisten iineiden etua pienentää niiden kalliimmat rakentamiskustannukset sekä suuremmat häviöt, jotka johtuvat esimerkiksi käytetystä tehoelektroniikasta, sekä voimalan rakentamispaikka. Turbiinin roottorin muut kuvaukset Vakio teho Yksinkertaisin tapa kuvata roottoria on olettaa roottorin mekaaninen teho tai momentti vakioksi. Muut muuttujat voidaan laskea kaavalla 3. Mallinnuksen kannalta on kuitenkin suotavampaa valita malli, jossa mekaaninen teho on vakio. Tämä johtuu siitä, että muutoin roottorin mekaaninen teho vaihtelee pyörimisnopeuden mukaan. Lisäksi momenttimalli kuvaa tubiniinin fyysistä käyttäytymistä epätarkemmin kuin tehomalli. Funktio ja polynomiapproksimointi Matemaattisilla malleilla voidaan kuvata melko tarkasti tuuliiineita. Eri matemaattiset mallit voivat olla enemmän tai vähemmän kompleksisia ja ne voivat perustua hyvin erilaisiin lähestymistapoihin. Muita tapoja Esimerkkejä muista tavoista mallintaa iinia on taulukkoesitys ja Blade element momentun method and aeroelastic code (BEM) -tapa. Taulukko esitys on hankalampi mutta suorempi tapa kuvata iinia. Siinä tarvitaan tarkkoja tietoja iinin C p arvoista erilaisilla ja kombinaatiolla. Näistä tiedoista saadaan luotua ko. iinin toimintaa kuvaavat matriisit. BEM -mallissa ajatuksena on jakaa roottorin lapa pituussuunnassa osiin. Näille osille tuuli aiheuttaa erilaiset voimat, jotka riippuvat lavan geometriasta ja aerodynaamisista ominaisuuksista. Mallinnusta on mahdollista tarkentaa ottamalla huomioon lavan taipuma. Tässä tapauksessa lavanmallinnus tehdään traditional beam theory :n avulla. Tällöin yleisesti puhutaan aeroelastic code :sta (AEC). Tuuliiinien lohkokaaviokuvaus Modernit tuuliiinit ovat kompleksisia ja teknisesti kehittyneitä kokonaisuuksia. Useat simulointiohjelmat kykenevät kuitenkin vastaamaan tähän kompleksisuuteen. Tuuliiinit voidaan kuvata useimmissa tapauksissa kuudella eri lohkokaavioelementillä ja niiden kytkeytymisellä toisiinsa. Kuva 24.4 kuvaa lohkokaavioesitystä. Nämä kuusi lohkoa ovat: - aerodynaaminen systeemi - mekaaninen systeemi (iinin roottori, akselit, vaihteet, generaattorin roottori) - generaattorikäyttö (generaattori, konvertterit) - lapakulmasäätö - tuuliiinin ohjausjärjestelmä - tuuliiinin suojausjärjestelmä
5 Aerodynaaminen systeemi Aerodynaamisella systeemillä tarkoitetaan iinin roottoria. Roottori pienentää tuulen nopeutta ja samaan aikaan muuttaa sen kineettistä energiaa mekaaniseksi tehoksi. Mekaanisen tehon suuruus riippuu tuulennopeudesta, lapakulmasta ja roottorin pyörimisnopeudesta. Mekaaninen systeemi Tuuliiinin mekaaninen systeemi on voimansiirtojärjestelmä, joka koostuu pyörivistä massoista ja niitä yhdistävistä akseleista sekä mahdollisesta vaihteistosta. Tässä systeemissä suurin inertia on iinin ja generaattorin roottoreissa. Näin ollen mekaaninen systeemi mallinnetaan yleisesti kaksoismassamallina (eng. two-mass model), jossa huomioidaan iinin ja generaattorin sekä niitä yhdistävän akselin ominaisuudet. Tätä kuvaa kuva 24.5.
6 Generaattorikäyttö Tässä yhteydessä generaattorikäytöllä tarkoitetaan kaikkea generaattoria pyörittävän akselin ja verkon liittymispisteen välillä. Kiinteä nopeuksisilla tuuliiineilla generaattorikäyttö on pelkkä induktiogeneraattori. C ja D tyypin tuuliiineilla pätö- ja loistehon säätöön käytetyt järjestelmät sekä konvertterit kuuluvat tähän osioon. Lapakulmasäätö Lapakulman säätö on toteutettu servomoottoreilla, joita ohjataan ohjausjärjestelmällä. Servomoottoreilla on rakenteestaan johtuvat fyysiset rajoitukset muuttaa lapakulmaa min ja max välillä. Lapakulma vaihtelee lapakulmasäätöisillä iineilla usein välillä astetta ja aktiivisilla sakkaussäätöillä iineilla välillä astetta. Lapakulman säädöllä on myös tietty nopeus, joka vaihtelee sen mukaan, kumpaan suuntaan lapaa ollaan kääntämässä. Säätönopeus on yleisesti alle 5 asetetta sekunnissa, vaikkakin se hätätilanteessa se voi olla jopa 10 astetta sekunnissa. Ohjausjärjestelmä Tuulivoimalan ohjausjärjestelmän tarkka kuvaus vaihtelee tapauskohtaisesti jopa samantyyppisten voimaloiden välillä. Kaikille yhteistä on ohjausjärjestelmän pääasiallinen tehtävä, joka on ohjata voimalan tehoa ja iinin nopeutta. Kiinteä nopeuksisten iinien osalla ainut ohjattava suure on lapakulma, kun generaattorin ajatellaan olevan passiivinen tehoa tuottava komponentti. Ohjausjärjestelmä laskee mitattavien suureiden (tuulen nopeus, roottorin pyörimisnopeus, pätöteho) perusteella optimaalisimman kulman lapakulmalle. Muuttuva nopeuksisten iineiden kohdalla voimalan generaattori on myös ohjattava elementti lapakulman ohjattavuuden ohella. Generaattorin ohjaus mahdollistaa pätö- ja loistehon ohjauksen. Kuten aikaisemmin on mainittu, muuttuva nopeuksisten iineiden pyörimisnopeus on mahdollista asetella optimimaalisimmalle tasolle, jolloin iinin C p optimoituu. Tämä asettaa yhden lisävaatimuksen ohjausjärjestelmälle, jotta pyörimisnopeutta voidaan ohjata. Pyörimisnopeuden säätö voidaan toteuttaa monin eritavoin. Yhteistä kaikille tavoille on, että roottorin mekaanista tehoa sekä generaattorin tuottamaa sähkötehoa pitää pystyä säätämään. Suojausjärjestelmä Tuuliiineiden suojausjärjestelmä perustuu jännitteiden, virtojen ja roottorin pyörimisnopeuden mittaamiseen sekä relesuojauksen asetteluihin. Tuulivoimalan suojauksen toimintoja ovat lähinnä tuulivoimalan irrottaminen verkosta sekä nopea tehon pudotus, jolla on tarkoitus ehkäistä mahdollisia laitevaurioita tai muita vaaratilanteita. Tuuliiineiden simulointi ja simulointitarkkuus Simuloinneissa on kiinnitettävä huomiota käytettyjen mallien tarkkuuteen suhteessa siihen, mitä ilmiötä halutaan simuloida ja mikä on simulointien tarkoitus. Lisäksi on tunnettava mitkä mallien osat ovat ko. simuloinnin kannalta oleellisia. Näiden osien mallintamisen tarkkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Mallien tarkkuus riippuu itse mallin rakentamisesta ja sen toimivuudesta kuvata kuvauksen kohdetta sekä käytetyn datan tarkkuudesta. Toisaalta ei ole mielekästä rakentaa erittäin tarkkaa mallia jos käytössä oleva data ei ole suhteessa riittävän tarkkaa. Markkinoilla on useita EMTPs (electromagnetic transients programs) ohjelmia, jotka soveltuvat tuulivoimaloiden toiminnan ja niiden verkkovaikutusten simulointiin. Eri
7 ohjelmilla on erilaisia ominaisuuksia sekä käytäntöjä mallintaa komponentteja, jolloin eri ohjelmat palvelevat hieman eri tarkoituksia. Ohjelmia käytetään tutkimaan mm. transientti-ilmiöitä, dynaamista ja transienttistabiilisuutta, aerodynaamista ja mekaanista mitoitusta, flikkeri-ilmiötä, tehonjakoa sekä oikosulkuvirtatarkasteluita. Eri tarkastelut vaativat erilaiset lähtötiedot. Joidenkin tietojen on oltava erittäin oikeanmukaisia ja joidenkin voidaan olettaa olevan esimerkiksi vakioita. Riippuen simuloinnista näiden tietojen tarkkuuksien ja oletusten vaikutus simulointitulosten kannalta voi vaihdella merkittävästi.
SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa.
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulen mittaaminen Tuulisuuden mallintaminen Weibull-jakauman hyödyntäminen ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO Ilmavirtauksen
LisätiedotWind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)
Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Roottorin toimintaperiaate TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Roottorin toimintaperiaate Roottorin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Tuulivoimalan tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotDEE Tuulivoima
DEE-53020 Tuulivoima Aihepiiri 4 Tuulivoimalan rakenne Roottorin toimintaperiaate Roottorin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Tuulivoimalan tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN RAKENNE
LisätiedotWind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India
Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Johdanto Tuulivoiman rakentaminen Intiaan kiihtyi 1990-luvulla tuotantotukien ja veroalennusten jälkeen. Luvun kirjoittamisen
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa
LisätiedotTuulennopeuksien jakauma
Tuulennopeuksien jakauma Kaikki tuulennopeudet eivät ole yhtä todennäköisiä (no shit, Sherlock!) Tietyn tuulennopeuden todennäköisyystiheyden antaa varsin tarkasti kaksiparametrinen Weibullin jakauma W(v)
LisätiedotDEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotMetropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU
BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.
LisätiedotLatamäen Tuulivoimahanke, Luhanka
Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Melumallinnus Erkki Heikkola Raportin otsikko ja kirjoittajat Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka - Melumallinnus Erkki Heikkola Numerola Oy Asiakas Ilmatar Luhanka Oy Tiivistelmä
LisätiedotTuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut
Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut Tuuliturbiinityypit Kiinteän nopeuden turbiini Tuuliturbiinit voivat toimia joko kiinteällä nopeudella tai muuttuvalla nopeudella. 90-luvun
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-5300 Tuulioiman perusteet Aihepiiri 3 Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulen mittaaminen Tuulisuuden mallintaminen Weibull-jakauman hyödyntäminen DEE-5300: Tuulioiman perusteet ALBERT BETZ Theoretical
LisätiedotTUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET
TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena
LisätiedotKäyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta
Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni
LisätiedotLiittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon
FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen
LisätiedotWind Power in Power Systems: 3 An Introduction
Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction Historia ja nykytila Sähköistymisen tuomat edut huomattiin ympäri maailmaa 1880-luvulla Thomas Alva Edisonin näyttäessä tietä. Voimakas yllyke sähköjärjestelmien
LisätiedotLuku 27: Dynaamisten tuuliturbiinimallien täysimittainen verifiointi (Full-Scale Verification of Dynamic Wind Turbine Models)
Luku 27: Dynaamisten tuuliturbiinimallien täysimittainen verifiointi (Full-Scale Verification of Dynamic Wind Turbine Models) 27.1 Johdanto (Introduction) Vladislav Akhmatov Tuulivoiman määrä sähkövoimajärjestelmässä
LisätiedotWIND POWER IN POWER SYSTEMS
WIND POWER IN POWER SYSTEMS 26. HIGH-ORDER MODELS OF DOUBLY-FED INDUCTION GENERATORS Anssi Mäkinen 181649 JOHDANTO Tässä kappaleessa käsitellään kaksoissyötettyyyn liukurengaskonekäyttöön (DFIG, doubly-fed
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014
LisätiedotVOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3
VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina
LisätiedotTUULIVOIMATUOTANNON FYSIKAALINEN MALLI Physical model of wind power production Eetu Kokkonen
TUULIVOIMATUOTANNON FYSIKAALINEN MALLI Physical model of wind power production Eetu Kokkonen Kandidaatintyö 4.4.2018 LUT School of Energy Systems Sähkötekniikka TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotGRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE. Meluselvitys. Lounaisvoima Oy
GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE Meluselvitys Lounaisvoima Oy 2.4.2013 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 4 2.1 Yleistietoa tuulivoimaloiden synnyttämästä melusta... 4 2.2 Laskentamalli...
Lisätiedot6. Sähkön laadun mittaukset
Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa
LisätiedotKon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala
Kon 16.4011 Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala Simulointi käytännössä 1/3 Simulaatiomalleja helppo analysoida Ymmärretään ongelmaa paremmin - Opitaan ymmärtämään koneen toimintaa ja siihen vaikuttavia
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotSÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ
SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia
LisätiedotMARKUS FLINCK TUULIVOIMALAN RAKENNE 1960-2008
I MARKUS FLINCK TUULIVOIMALAN RAKENNE 1960-2008 Kandidaatintyö Tarkastaja: Risto Mikkonen II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma FLINCK, MARKUS: Tuulivoimalan rakenne
LisätiedotJännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset
Lisätiedotwww.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet
Tuule C200 tuulivoimalan yleiskuvaus...2 Tekniikan yleiskuvaus...3 Tuule H200 tuulivoimalan tuottokäyrä...4 Mittapiirros...5 Potkuri ja napa...6 Generaattori...6 Sähkölaitteet...8 Tekninen dokumentaatio...9
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 03 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteien osasto Tuulen nopeuen ja suunnan mittaaminen Tuuli on vektorisuure, jolla on siis nopeus ja suunta Yleensä tuulella tarkoitetaan
LisätiedotMaatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi
Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset
LisätiedotMATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002
MATEK / MAATALOUSTEKNOLOGIA SEMINAARIMONISTE MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 $,,4,,890 : 9:: ;4 2,, Helsingin yliopisto Maa- ja kotitalousteknologian laitos Tuulen teho ja tuulisuus
LisätiedotSuprajohtava generaattori tuulivoimalassa
1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho
LisätiedotSavolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka
Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu
LisätiedotWind Power in Power Systems
Jatko-opintoseminaari kirjasta: Referaatti kirjan kappaleesta 25: 25. Tuuliturbiinien malllintaminen dynamiikkalaskentaohjelmistolla (Reduced-order Modelling of Wind Turbines) Pasi Vuorenpää Op.num.: 176838
LisätiedotTuulen nopeuden mittaaminen
KON C3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma / ryhmä K Tuulen nopeuden mittaaminen Matias Kidron 429542 Toni Kokkonen 429678 Sakke Juvonen 429270 Kansikuva: http://www.stevennoble.com/main.php?g2_view=core.downloaditem&g2_itemid=12317&g2_serialnumber=2
LisätiedotLuento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho
Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,
LisätiedotFysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2
Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotLuku 6 Uusiutuva energia. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka ja Prof. Jorma Kyyrä
Luku 6 Uusiutuva energia ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka 19.3.2018 ja 26.3.2018 Prof. Jorma Kyyrä Sisältö Aurinkoenergia Tuulivoima 6.2.1, 6.2.2, 6.2-6.2.13, muu luvut oheislukemista Hydrokineettiset
LisätiedotMICRO-CAP: in lisäominaisuuksia
MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotWind Power in Power Systems
Wind Power in Power Systems 29. Aggregated modelling and short-term voltage stability of large wind farms (Kokonaisuuden mallintaminen ja lyhyen aikavälin jännitestabiilisuus suurilla tuulipuistoilla)
LisätiedotAgenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen
8. Luento: Laitteiston ohjaaminen Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Säätäjiä P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen Mittaaminen Johdanto Tavoitteena: tunnistaa
LisätiedotWind Power in Power Systems
Wind Power in Power Systems 5. Power Quality Standards for Wind Turbines (Sähkön laatustandardit tuuliturbiineille) 5.1 Johdanto Tuulivoima sähköverkossa vaikuttaa jännitteen laatuun, minkä vuoksi vaikutukset
LisätiedotSIMULINK 5.0 Harjoitus. Matti Lähteenmäki 2004 www.tpu.fi/~mlahteen/
SIMULINK 5.0 Harjoitus 2004 www.tpu.fi/~mlahteen/ SIMULINK 5.0 Harjoitus 2 Harjoitustehtävä. Tarkastellaan kuvan mukaisen yhden vapausasteen jousi-massa-vaimennin systeemin vaakasuuntaista pakkovärähtelyä,
LisätiedotTUULIVOIMAPUISTO Ketunperä
Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015
LisätiedotTasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo
LisätiedotWIND POWER IN POWER SYSTEMS
WIND POWER IN POWER SYSTEMS Anssi Mäkinen 181649 WIND POWER AND VOLTAGE CONTROL JOHDANTO Sähköverkon päätehtävä on siirtää generaattoreilla tuotettu sähköteho kuluttajille. Jotta sähköverkon kunnollinen
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien Identifiointi 4. harjoitus 1. a) Laske valkoisen kohinan spektraalitiheys. b) Tarkastellaan ARMA-prosessia C(q 1 )y = D(q 1 )e,
Lisätiedot1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.
1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotTUULIVOIMAPUISTO PONSIVUORI
KUVASOVITTEET TUULIVOIMAPUISTO PONSIVUORI Etha Wind Oy Phone +358 44 3809 237 VAT REG FI 17900187 Kirkkopuistikko 4, 65100 Vaasa Fax +358 50 7800 0744 FINLAND www.ethawind.com Page 2 of 10 Sisällysluettelo
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr
LisätiedotSiemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta
Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta Pasi Valasjärvi Kylmät olosuhteet ja jään poistaminen Sisältö: 1. Alustus: Miksi ja mitä? 2. Siemens ja lapalämmitys (Blade De-Icing) 3. De-icing
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
LisätiedotTuulivoimaloiden ympäristövaikutukset
25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori
LisätiedotKertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotLuodin massajakauman optimointi
Luodin massajakauman optimointi Janne Lahti 01.09.2017 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta osin kaikki
LisätiedotTuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:
LisätiedotVAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa
LisätiedotSuuren tuulivoimatuotannon dynaamisia vaikutuksia sähköverkkoon
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Teemu Kontkanen Suuren tuulivoimatuotannon dynaamisia vaikutuksia sähköverkkoon Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi
LisätiedotA sivu 1(4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE
A sivu 1(4) TOIMINTAOHJE 7.6.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit
LisätiedotDifferentiaalilaskennan tehtäviä
Differentiaalilaskennan tehtäviä DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona 2. Derivoimiskaavat 2.1
LisätiedotKaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I
Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä
LisätiedotLTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)
LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
LisätiedotTuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä
Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan
LisätiedotTuulivoiman vaikutus järjestelmän dynamiikkaan
Tuulivoiman vaikutus järjestelmän dynamiikkaan Johdanto Useimmissa maissa suuriin verkkoihin kytkettyä tuulivoimaan on hyvin vähän suhteessa järjestelmän vaatimaan tehoon. Tuulivoiman määrä lisääntyy kuitenkin
LisätiedotMatemaattisesta mallintamisesta
Matemaattisesta mallintamisesta (Fysikaalinen mallintaminen) 1. Matemaattisen mallin konstruointi dynaamiselle reaalimaailman järjestelmälle pääpaino fysikaalisella mallintamisella samat periaatteet pätevät
LisätiedotLiite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet
Liite 2 Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet 2 (33) SISÄLTÖ 1 NÄKEMÄALUEANALYYSIT... 3 2 KUVASOVITTEET... 12 3 (33) 1 Näkemäalueanalyysit Näkemäalueanalyysi
Lisätiedot1. Hidaskäyntiset moottorit
1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio
Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on
LisätiedotLuento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r
Luento 13: Periodinen liike Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä θ F t m g F r 1 / 27 Luennon sisältö Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä 2 / 27 Johdanto Tarkastellaan jaksollista liikettä (periodic
LisätiedotTEKNIS-TALOUDELLISET TEKIJÄT DFIG-TUULIVOIMALAN SUOSION TAUSTALLA
TEKNIS-TALOUDELLISET TEKIJÄT DFIG-TUULIVOIMALAN SUOSION TAUSTALLA Joona Niemelä Opinnäytetyö Huhtikuu 2015 Sähkötekniikan ko. Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan
LisätiedotSimulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen
Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
LisätiedotMitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.
Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin
LisätiedotIntegrointialgoritmit molekyylidynamiikassa
Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin
LisätiedotEC-huippuimuri. EC-huippuimuri
EC-huippuimuri EC-huippuimuri EC-huippuimuri Materiaali ja rakenne Puhaltimen vaippa on valmistettu AluZink-pinnoitetusta teräslevystä. Puhallussuunta on ylöspäin. Moottori ja siipipyörä Siipipyörä on
LisätiedotDynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II
Dynaamisten systeemien teoriaa Systeemianalyysilaboratorio II 15.11.2017 Vakiot, sisäänmenot, ulostulot ja häiriöt Mallin vakiot Systeemiparametrit annettuja vakioita, joita ei muuteta; esim. painovoiman
LisätiedotOikosulkumoottorikäyttö
Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotSähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle
Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino
Lisätiedot4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO
4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
Lisätiedot