GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S
|
|
- Mika Korpela
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSAST O POHJAVEDENALAISET SORA- JA HIEKKAMUODOSTUMAT SEK A SORAA KORVAAVAT MOREENIMUODOSTUMAT RAIPPALUODON (1332 ) JA ORAVAISTEN (1334) KARTTALEHTIALUEILL A ILPO KURKINE N ESPOO 1983
2 Sisällysluettelo 1 Yhteistyösopimus 2 2 Tutkimusalue. 2 3 Tutkimusmenetelmät 2 4 Tutkimusaineisto 3 5 Tutkimustulokset Raippaluoto 3 Y l e i s p i i r t e e t Muodostumain kuvaus Oravais 6 Ylei spiirteet Muodos.tumain kuvaus 7 6 Yhteenveto Pohjavedenalaiset sora- j a hiekkamuodostumat Soraa korvaavat moreenimuodostumat Pohjamoreeni Kumpumoreeni Reunamoreenit Katsaus tutkimusalueen kiviaineshuoltoon 1 7 Merkkien selity s Karttaliitteet 1 : Raippaluoto 1334 Oravai s Karttaliitteet 1 : , 10, , 04, 05, 09, 10, 11, 12
3 2 Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat sekä sora a korvaavat moreenimuodostumat Raippaluodon (1332) ja Oravais - ten (1334) karttalehtialueill a 1 Yhteistyösopimu s Tutkimuksen tarkoitus on määritelty Vaasan tierakennuspiiri n ja Geologisen tutkimuslaitoksen välisessä yhteistyösopimuksessa siten, että tavoitteena on kartoittaa ja inventoid a kokonaan tai pääasiassa pohjavedenpinnan alla olevat sora - ja hiekkamuodostumat sekä soraa korvaavat moreenimuodostumat. Piirin yhteyshenkilöksi määrättiin tieins. P. Salo, tutkimus - laitokselta vastaavasti geologi J. Niemelä. 2 Tutkimusalu e Tutkimusalue käsittää kaksi otsakkeessa mainittua 1 : karttalehteä Vaasan pohjoispuolisella alueella, josta pääos a on saaristoa. Tämän takia tutkimukset keskitettiin tutkimus - alueen itäosaan manneralueelle ja tieyhteyksien piirissä ole - viin suurimpiin saariin. 3 Tutkimusmenetelmä t Pohjavedenalaisten muodostumien tutkimus perustui seismisiin luotauksiin ja kairauksiin. TVH :n seisminen ryhmä luotasi 7 linjaa yhteispituudeltaan m elokuun aikana. Kairauksia ei v aikana tehty lainkaan, mutta käytettä - vissä oli piirin vuosina 1973, 1977 ja 1981 tehdyt kairaukset, yhteensä 40 pistettä. Moreenimuodostumien tutkimuksiin käytettiin kaivinkonekuoppia. Kuopat pyrittiin kaivamaan vähintään 2,5 m :n syvyyteen, mutta jossain tapauksissa kaivu oli pohjaveden tai ylisuurten lohkareiden takia lopetettava jo kanden metrin syvyyteen. Kalliota ei tavattu yhdessäkään tapauksessa kaivusyvyydessä.
4 3 Moreenin käyttökelpoisuutta arvioitaessa pääpaino oli moree - nin kivisyyden määrittämisessä. Yli 64 mm aineksen prosentuaalinen osuus laskettiin sataan ruutuun jaetulla 1 m 2 : n suuruisella verkolla koekuopan seinämästä. Saatu arvo ilmai - see murskauskelpoisen aineksen määrän pinta-alayksikköä kohti. Mikäli kivisyydessä havaittiin selvä ero vertikaalisuunnassa, määritettiin kivisyys erikseen kuopan ylä- j a alaosasta. Laboratoriomäärityksiä moreenin hienoainespitoisuudesta ei tehty. 4 Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto käsittää oheisen tutkimuselostuksen lisäks i alueen indeksikartat mittakaavassa 1 : , sekä 10 perus - kartan kaksivärikopiota, joilla on esitetty pohjavedenalaisten muodostumien sekä koekuoppien sijainti. 5 Tutkimustulokse t 1332 RAIPPALUOT O 5.1 Yleispiirtee t Pääosa karttalehden alueesta on pinnaltaan lohkareista moree - nia. Länsi- ja keskiosaa (Raippaluodon - Björköbyn saaret ) luonnehtivat matalat reunamoreenivallit. Ne esiintyvät keski - määrin m :n välein, pisimmät niistä ovat jopa kande n kilometrin mittaisia. Vallien leveys on vain muutamia kymmeni ä metrejä ja korkeus yleensä 5-10 m. Reunamoreenien suunta o n karttalehden alueella tavallisesti WSW - ENE, mutta kartta - lehden itäosassa se kääntyy luode-kaakko -suuntaiseksi, mik ä on sama kuin alueella esiintyvän harjun suunta. Karttalehden itäosa on pääasiassa kumpumoreenia. Moreenikummut ovat muodoiltaan epämääräisiä, suuntautumattomia kasaumia, joille on tyypillistä runsas pintalohkareisuus. Paikoin niiden pinta on kokonaan 0,5-5 m 3 :n lohkareiden peittämä. Kummut ovat keskimäärin korkeampia kuin reunamoreenit, vain harvoin
5 4 ne kohoavat ympäristöstään kuitenkin yli 20 metriä. Kallio - perän ja kumpujen välillä ei koekuoppien ja leikkauste n perusteella näytä olevan mitään riippuvuutta. Karttalehtialueen ainoa harju sijaitsee alueen kaakkoiskul - massa ja on seurattavissa vain kanden kilometrin matkalla. Harjun pohjavedenpinnan yläpuoliset osat arvioitiin vuode n 1973 investoinnin yhteydessä Muodostumain kuvau s Replot Moreenimuodostuma t 1. Skinnarsun d Pinnaltaan runsaslohkareinen reunamoreeniselänne, lohkaree t ovat kooltaan 0,5-2 m3. Moreeni on rakenteeltaan massamais - ta, kivisyys on yläosassa 6 %, alaosassa 10 %, vallitseva kivikoko mm. Selänne edustaa pohjamoreeniainesta, eikä sovellu murskaukseen vähäisen kivisyytensä takia Petsmo Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t 1. Pada Jakson eteläosa on piirin toimesta tutkittu v koekuopilla. Länsiosien aines on pääasiassa hiekkaa, päällä on pai - koin lietteistä materiaalia 1-2 metriä. Pohjavedenpinnan alapuolinen osa on pienikivistä soraa, kuten koko itäos a pinnasta alkaen. Pääosa eteläosan massoista on jo käytett y myös pohjaveden alapuolisilta osiltaan. Jäljellä oleva aines - määrä on noin m3, josta soravaltaista on ehkä puolet. Keskiosa on tutkittu kairauksilla v Niiden perusteell a pohjavedenpinta on keskimäärin 5 metrin syvyydellä ja
6 5 pohjavedenpinnan alapuolinen osa on vain muutamia metrej ä paksu. Sen pohja on moreenia. Pääosa aineksesta on kivist ä soraa, itäosan pinnalla on hiekkaa. Muodostuman käyttämättö - män osan kokonaispaksuus on 3-6 metriä. Jakson pohjoisos a on pääosin käytetty soravaltaisilta osiltaan, sillä pohja - veden alapuolinen osa on vain 1-2 metriä paksu. Aines on länsiosassa kivistä soraa, itäosissa soraista hiekkaa. Muodostuman pinta-ala on yhteensä 20 ha, ja sitä on pidettäv ä kokonaan kaivukelpoisena. Tie ja asutus asettavat rajoituksi a jäljellä olevan aineksen käytölle. Kokonaismassamäärä on noi n m 3, josta A-luokkaa m 3, B-luokkaa m 3 ja C-luokkaa m 3. Moreenimuodostuma t 1 Pad a Harjujakson sivulla oleva kumpu, jonka pintalohkareisuus o n kohtalainen. Rakenne massamainen, kivisyys yläosassa 5 %, alaosassa 15 %, kivikoko mm. Materiaali hiekkaist a ja kivet ovat kohtalaisesti pyöristyneet, mikä viittaa harju n läheisyyteen. Aines ei sovellu murskaukseen. 2 Kuslo t Symmetrinen kumpu, jonka itärinteeseen on tehty 4 metriä syv ä leikkaus. Pintalohkareisuus kohtalainen, ylisuuria lohkareit a vähän. Rakenne on massamainen ja lohkareet ovat heikosti pyö - ristyneitä. '~ivikcko s' mm, keskimäärin 200 mm. Murskauskelpoisen kiviaineksen osuus on keskimäärin 30 %, myös sorafraktiota esiintyy selvästi enemmän kuin yleensä, joten ainesta voidaan pitää soramoreenina ja se soveltuu murskaukseen.
7 6 3 Härslax Pyöreähkö kumpu, jossa pintalohkareisuus on kohtalainen, yli - suuria on vähän. Rakenne massamainen, kivet pyöristymättömiä. Murskauskelpoisen aineksen osuus yläosassa 15 %, pohjaosass a 25 %. Lohkarekoko kasvaa alaspäin, ja noin 3 metrin syvyy - dessä kaivu oli lopetettava ylisuurten lohkareiden takia. Alue saattaa soveltua murskaukseen Värlax 1 Furuskäre t Pitkänomainen, pinnaltaan huuhtoutunut runsaslohkareine n selänne, jonka keskiosassa kolmen metrin syvyinen leikkaus. Moreeni on rakenteeltaan heikosti kerroksellista. Kivikoko vaihtelee mm,,vaikka pintalohkareet ovat valtaosi n 0,5-1 m 3 kooltaan. Murskauskelpoisen aineksen osuus o n keskimäärin 10 %, joten alue ei sovellu murskaukseen ORAVAI S Yleispiirtee t Pääosa karttalehden alueest, on moreenia. Moreenialueide n väliin jää jokilaaksoissa keskimäärin etelä-pohjoissuuntaisi a laaksoja, jotka ovat savea ja tulvakerrostumia. Kumpumoreenia esiintyy eniten alueen länsiosissa, kun taas itäosa o n selvemmin suuntautunutta pohjamoreenia. Selviä reunamoreeneja, kuten Raippaluodon alueella esiintyy vain muutamia Kaitsori n itäpuolella. Kump umoreenimuodostumat ovat vaihtelevia mittasuhteiltaan. Yleisimmin ne ovat halkaisijaltaan muutamia satoja metrej ä ja kohoavat ympäristöstään metriä. Niitten yhteine n piirre on lakiosan runsas pintalohkareisuus. Erikoisen suuri a pintalohkareita esiintyy Västerhankmon kylän itäpuolell a sekä Maxmon kirkon kaakkoispuolella, jossa kumpujen pinta on
8 7 paikoin kauttaaltaan 1-10 m 3 :n lohkareiden peittämä. Lohka - reisuus rajoitti luonnollisesti suuresti koekuoppien kaivua. Karttalehden itäosassa vallitsevana ovat loivapiirteiset jää - tikön liikkeen suuntaiset muodot. Osa niistä on itsenäisi ä moreeniselänteitä. Korkeimpien mäkien laella tulee kuitenki n usein kallio näkyviin. Kalliot ovat yleisimpiä Oravaiste n luoteispuolisella rantavyöhykkeellä. Karttalehtialueen läp i kulkee kolme kapeaa harjujaksoa. Osia niistä on huomioit u v tehdyssä arvioinnissa. Jaksojen pohjavedenalaisi a osia tutkittiin v aikana seismisillä luotauksilla Muodostumaan kuvau s Västerhankm o Moreenimuodostuma t 1. Edet I Pinnaltaan runsaslohkareinen epäsäännöllisen muotoinen selän - ne. Yläosa on noin metrin paksuudelta soramoreenia, joss a murskauskelpoisen aineksen osuus on 30 Jivikokö on keski - määrin mm. Alaosassa kivikoko on keskimäärin mm, ja murskauskelp oisen osuus 15 %. Murskaukseen sovel - tuva pintaosa on tämän perusteella liian ohut. 2. Edet I I Selänteen länsicsan pinta on huuhtoutunutta vähäkivistä hiek - kamoreenia noin 2 metrin syvyyteen asti. Lohkareet on kohtalaisesti pyöristyneitä ja niiden osuus on vain 5 Alaosass a esiintyy heikosti pyöristyneitä kiviä,- 25 Raja kerros - ten välillä on melko terävä. Murskauskelpoisen aineksen keski - määräinen osuus jää näin ollen alle 15 mikä on liia n alhainen käyttöä ajatellen.
9 Maxmo Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t Muodostuma 1 Östman Valtatien luoteispuolella pohjavedenpinta on 3-6 metri n syvyydellä. Pinnalla on hietaa 2-3 metriä ja alla esiinty y hienoa hiekkaa. Valtatien kaakkoispuolella harju on kallio - perän ruhjeessa. Pohjavedenpinta on 1-2 metrin syvyydellä, pintaosan aines on hienoa hiekkaa. Muodostuman pinta-ala on 35 ha. Koko aluetta voidaan aineksen suhteen pitää kaivukelpoisena, mutta tiestö ja asutus rajoittavat luoteasosan käyttöä. Kokonaismassamäärä on noin 1,7 milj. m3. Muodostuma 2 Sandgräven - Hässleflada n Tasoittunut harju, jossa pohjavedenpinta on 0-4. metrin syvyydellä. Eteläosa on seismisten luotausten perusteella 8-15 metriä paksu ja länsiosa on paksuin. Aines on pääasiass a hiekkaista soraa pohjaveden alapuolisessa osassa. Keski- j a pohjoisosissa harju rajoittuu moreenimäkiin itäreunaltaan, länsiosat ovat 7-12 metriä paksuja. Aines on pääasiass a hiekkaa. Koko aluetta voidaan pitää kaivukelpoisena lukuun - ottamatta hautausmaata, joskin huvila-asutus ja alueen sijainti asettavat rajoituksia käytön suhteen. Pinta-ala o n yhteensä 73 ha, ja kokonaismassamäärä noin 5 milj. m 3. Hiekkaista soraa on Sandgrävenin keskiosassa ilmeisesti 0,5-1 milj. m3. Muodostuma 3 Sun d Ribackenin alueella pohjavesi on keskimäärin kanden metri n syvyydellä. Aines on kuivassa osassa hienoa hiekkaa. Pohjavedenpinnan alapuolella on seismisen luotauksen perusteell a 8-10 metriä soraista hiekkaa. Jakson pohjoispää on hieman
10 9 caksumpi ja aines on tasarakeista hiekkaa. P inta-ala on 44 ha, josta 1 hes puolet on viljeltyä. Myö s asutus rajoittaa aineksenottoa oleellisesti. Kokonaismassimäärä on noin 2,3 milj, m 3. Moreenimuedostuma t 1 Hedval l Vajaa 100 metriä harjun sivulla oleva pinnaltaan lohkareine n selänne. Moreeni on heikosti kerroksellista hietamoreenia, jossa vain muutamia pyöristyneitä lohkareita (alle 3 %). Moreeni edustaa ilmeisesti jonkinlaista Vai hettumi svyöhvkett ä harjuaineksen ja moreenin väli 1 lä. 2 Nygård Myöskin harjun reunaosaan liittyvä selänne, jonka _nintalohka - Teet ovat 1-2 m 3. Aineksessa on vai~ n muutamia mm ole - via kohtalaisesti pyöristyneitä kiviä (<3 %). Moreen i on r akenteeltaan massamaista hietamoreenia. 3 Kackurlamoen - Laajan kall ioselä nteen kaakcoi skul maan syntynyt pienialaine n rantakerrostuma, jonka laajuus on vain 0,3 ha. Pintaosa on p uolen metrin paksuudelta kivistä soraa, kivet mm). Sen alla on keskimäärin metrin kerros soraista hiekkaa. Aine s cn lähes suoraan kal l i on päällä. Paikoin välissä esiintyy I - 2 metriä vählkivistä pohjamoreenia (kivisyys 5 %). Murskattavaa ainesta on pintaosassa vain noin 2000 m 3. 4 Storträs k -Kalliomäen itasivulla ` i tässä ta p auksessa ole merkkejä ranta - voimien vaikutuksista. Aines on p innasta alkaen massamaist a :hiekka_moreenia. Kivisyys on 8 % ja kivet ovat kohtalaisesti
11 1 0 pyöristyneitä. Aineksessa ei esiinny lainkaan yli 300 mm kiviä, Pintalohkareet ovat enimmäkseen yli 600 mm O Särkimo 1 Lovikbrun n Melko jyrkkärinteinen hinnaltaan runsaslohkareinen selänne. Pintaosassa kivikoko <200 mm, pohjaosassa myös ylisuuri a lohkareita, joiden takia kaivu oli lopetettava 2 metrin syvyy - teen. Murskauskelpoisen aineksen osuus näyttää kasvavan syvyyssuunnassa, ja se saattaa nousta yli 30 %, sillä 0-2 metrin välillä se on 25 %. Kiviaines on heikosti pyöristy - nyttä. Rakenteeltaan moreeni on massamaista. Selänne vaikut - taa lupaavalta ainakin pohjoisosaltaan. 2 Vikträs k Pienimuotoinen pinnaltaan runsaslohkareinen selänne, jok a kuuluu laajempaan kenttään. Moreeni on rakenteeltaan massa - maista. Kivet ja lohkareet ovat heikosti pyöristyneitä j a murskauskelpoisen aineksen osuus on 20 %. Kaivu oli tässäkin tapauksessa lopetettava 2 metrin syvyyteen ylisuurten lohka - reiden takia. Ilmeisesti länsipuolisten kumpujen kivisyys o n samaa luokkaa, ja myös ne soveltuvat murskaukseen. 3 Teugm o Loivapiirteinen symmetrinen kumpu, jonka p intalohkareiden kok o ja tiheys on keskimääräistä pienempi. Viiden metrin syvyise n leikkauksen p erusteella aines on heikosti lamellirakenteist a hietamoreenia ja mm ainesta on keskimäärin 10 %. Lohkareiden osuus on pieni.
12 Kantlax 1 Hirvlax Pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikumpu pohjamoreenialueella. Moreeni on rakenteeltaan massamaistavähäkivistä hietamoreenia. Kivisyys on vain 2 % Kimo 1 Kallkär r Laajan kallioalueen edustan loivasti kumpuilevaa moreenia, jonka päällä on paikoin hiekkaista rantakerrostumaa. Moreen i on rakenteeltaan heikosti kerroksellista. Se ei sisällä lain - kaan. yli 20 mm ainesta, sen sijaan alle 0,074 mm fraktio n osuus on silmämää.räisesti arvioiden suurempi kuin edell ä kuvatuissa moreeneissa Pensal a Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t Muodostuma 1 Norrkanga n Vuoden 1973 arvioinnissa muodostuma rajattiin pohjaveden ylä - puoliselta osaltaan (numero 4). Sen poikki tehtiin v linjassa 8 kairausta 100 metrin välein. Harjun primäärios a on noin kandensadan metrin levyinen ja pohjavedenalainen os a on metriä paksu. Pintaosassa aines on hienoa hiekka a pohjaveden ollessa noin 2 metrin syvyydellä. Alaspäin aine s muuttuu karkeammaksi. Syvimmät osat ovat soraista hiekkaa. Reunaosien päällä on savea 2-3 metriä. Maantien itäpuoline n osa on moreenin päällä olevaa-rantakerrostumaa. Tässä tapauk - sessa se on poikkeuksellisen paksu, jopa 6-8 metriä. Aine s on kivistä hiekkaa ja alaosissa se voi olla heikosti lajittunutta.
13 1 2 Kaivukelpoisen osan pinta-ala on 25 ha. Keskimääräinen kerros - paksuus on noin 6 metriä ja ainesmäärä siten 1,5 milj. m3. Luoteisos.ien päällä on savea vajaa 2 metriä. Saven paksuu s kasvaa jyrkästi länteenpäin. Itäpuolisen rantakerrostuma n paksuus saattaa vaihdella suuresti. Pohjoispää on ilmeisest i melko ohut ja reunaosassa kallioperä pistää esiin. Lieveosie n pinta-ala on noin 12 ha. Ainesmäärä on korkeintaan 0,3 milj. m3. Pohjoispäässä esiintyy myös murskauskelpoista ainest a kapeana selänteenä. Koekuopan (n :o 5) perusteella moreeni n pintaos--ansa on noin kanden metrin kerros kivistä soramoreenia, jossa mm aineksen osuus on 35 %. Kivet ovat hyvi n pyöristyneitä, mikä viittaa siihen, että aines edustaa vaihe t tumisvyöhykettä harjun ja pohjamoreenin välillä. Murskauskelpoisen aineksen osuus on vähäisestä kerrospaksuudesta johtuen vain noin 5000 m3. Moreenimuodostuma t 1. Langneberget Kalliomäen suojapuolen lohkarepintainen selänne. Moreeni on rakenteeltaan massamaista ja kivet ovat täysin pyöristymättö - miä mm kivien osuus on vain 3 %, joten moreeni edustaa alueella melko tyypillistä pohjamoreenia. 2. Hålbacke n Moreenialueen reunan huuhtoutunutta pintamoreenia, josta o n syntynyt länsipuolelle ohuita rantakerrostumia. Yli 64 mm ainesta on 10 %. Kivisyys ja lohkarekoko vähenevät alaspäin. 3. Rutuskoge n Pinnaltaan erittäin runsaslohkareinen moreenikumpu, jonk a pintalohkareet ovat cm. Lohkareisuus rajoittuu aiva n pintaan, sillä moreeni sisältää vain muutamia kiviä 0 < 100 mm. Murskauskelpoisen aineksen määrä on alle 2 %. Moreenin rakenn e on massamainen.
14 Harjux Pintaosassa on huuhtoutunutta hiekkamoreenia vajaan metri n paksuudelta. Pintalohkareisuus on keskimääräistä pienempi. Alla oleva moreeni on täysin kivetöntä. Rakenteeltaan se on heikosti kerroksellista hietamoreenia ja geneettisesti s e edustaa pohjamoreeniainesta Munsal a Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t 1. Peltmo Matala peltoalueella oleva harju jossa pohjavedenpinta o n 2-3 metrin syvyydellä. Aines on kuivassa osassa pääasiass a hienoa hiekkaa. Seismisten luotausten perusteella myös pohja - vedenalaiset osat ovat lähes kokonaan hiekkaa. Kapea keskios a on kuitenkin pienikivistä soraa. Selänteen keskellä kerros - paksuus on suurimmillaan 10 metriä. Reunaosissa moreen i nousee lähes pintaan. Linjan ill eteläpuolinen lohkareine n kumpu on seismisten nopeuksien perusteella moreenia. Laakea eteläosa on kairausten perusteella 5-9 metriä paksu ja se n aines on hiekkaa. Kuva 1. Peltmon harju, seisminen luotaus, linja 111. MK 1 : 2000 / 1 : 400. Tulkinta geologi Jorma Porras.
15 1 4 Kaivukelpoisen alueen pinta-ala on 75 ha. Pohjoispäässä tosi n asutus rajoittaa aineksenottoa. Kokonaismassamäärä on noi n 3,5 milj. m 3, josta B-luokan osuus on noin m 3. Moreenimuodostuma t 1 Gammelgårdsbacken Harjujakson sivulla oleva pinnaltaan lohkareinen selänne. Pintalohkareet ovat kooltaan jopa 10 m3. Moreeni on kuitenki n lähes kivetöntä (kivisyys 2 %) massamaista hietamoreenia. Myös ympäristössä olevat pitkänomaiset selänteet näyttävä t tieleikkausten perusteella erittäin vähäkivisiltä huomattava n runsaasta pintalohkareisuudesta huolimatta. 2 Flakabacke n Moreeniselänne, jonka länsireunalla kallio on koekuopa n perusteella jo kanden metrin syvyydessä. Pinnalla on kivist ä rantakerrostumaa vajaan metrin paksuudelta. Sen alla olev a moreeni sisältää alle 5 % murskauskelpoista materiaalia. 6 Yhteenvet o 6.1 Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t Verrattaessa nyt tutkittua aluetta v ja 1982 tutkittuihin alueisiin, voidaan todeta, että se edustaa kaikkein harju - köyhintä osaa niistä. Alueella tavataan vain kolme harju - jaksoa, jotka mittasuhteiltaan edustavat keskimääräist ä pienempiä harjuja. Läntisin jakso sijaitsee kumpumoreenialueen sisällä teräväss ä ruhjeessa. Harjuaines edustaa.harjun karkeinta ydinosaa, s e on heikosti peseytynyttä ja sisältää ylisuuria lohkareit a yleisesti. Pohjavedenalainen osa on kairauksien perusteell a ohuempi kuin harjun kuiva osa. Tyypillinen piirre kumpumoreeni - alueen harjuille on myös se, että hiekkaa olevat lievealueet
16 1 5 puuttuvat usein kokonaan. Sama ilmiö oli havaittavissa j o v tehdyssä tutkimuksessa Isonkyrön alueella. Kaksi muuta harjua sijaitsevat suhteellisen tasaisella kallio - alustalla leveissä laaksonpainanteissa. Harjuaines on pää - asiassa hiekkaa myös pohjavedenalaisilta osiltaan, joski n seismisten nopeuksien perusteella juuriosissa esiintyy myö s soraa - Jaksojen suurimmat kerrospaksuudet ovat metriä, mik ä on selvästi vähemmän kuin aikaisemmissa tutkimuksissa todetut paksuudet. Massoista on siten noin 3/4 pohjavedenpinnan alapuolisissa osissa. Vaikka kalliopaljastumien osuus harjuje n ympäristössä ja yleensäkin tällä alueella on keskimääräist ä vähäisempi, vaikuttaa siiltä r että maapeitteiden paksuude t ovat rannikkoalueella pienempiä kuin kauempana sisämaassa. Alustan kallioperä on koko tutkimusalueella Vaasan graniittia. Luotausten avulla saatu poikkileikkaus Peltmon harjust a osoittaa, että myös tasaisella moreenialueella sijaitsev a harju ulottuu alustan kallioon asti keskiosassaan ja rajoittuu reunoiltaan terävästi moreeniin. 6.2 Soraa korvaavat moreenimuodostuma t Murskauskelpoisen moreenin määritelmä on jossain määrin viel ä vakiintumaton ja raja-arvoiltaan liukuva. Muutamissa TVL : n piireissä saatujen kokemusten perusteella sellaisina voidaa n pitää moreeneja joiden kivisyys (>64 mm) on vähintään 25 % ja hienoainespito is uus (<0,074 mm) <15 % Pohjamoreen i Yleisimmin tutkimusalueella esiintyvä maalaji on pohjamoreeni. Sen osuus käsittää noin 80 % kummankin karttalehtialueen maa - perästä. Myös pohjamoreen i muodostaa itsenäisiä jäätikö n liikkeen suuntaisia selänteitä. Havaintojen perusteella p ohjamoreeni sisältää yleensä alle 10 % murskauskelpoista kivi-
17 1 6 ainesta. Kaikkein alhaisimmat kivisyvyysarvot ovat Oravaiste n koillispuoliselle alueelle tyypillisissä drumlinimaisiss a selänteissä. Ainekselle on ominaista paitsi erittäin harvass a esiintyvät 1 osittain pyöristyneet kivet, myös hietalajitteen huomattava osuus. Kauempaa katsoen aines vaikuttaa leikkauksissa tästä syystä lajittuneelta. Pohjamoreeniainesta voidaan kokonaisuudessaan pitää murskaukseen soveltumattomana Kumpumoreen i Kumpumoreeni on yleisintä rannikon läheisyydessä ja saaristo - alueella (ks. liitekartta 1 : ). Selvimmät yhtenäise t kentät sijoittuvat kallioperän altaisiin ja laaksojen reuna - osiin. Kumpumoreeni esiintyy kooltaan vaihtelevina kohoumina. Yleisimpiä ovat karttakuvassa selvän pituusakselin omaavat selän - teet, joiden suuntaus vaihtelee säännöttömästi. Loivapiirtei - set selänteet sisältävät murskauskelpoista ainesta %. Kumpumoreenikenttien reunaosissa määrä voi olla alle 10 %, kuten esim. Maxmon harjuun rajoittuvissa kummuissa. Korkeimmat kivisyysprosentit ovat ominaisia pienialaisille, selvän kohomuodon omaaville kummuille. Niitä esiintyy vai n suppea-alaisina ryhminä mm. Petsmon alueella sekä Särkimo n keskiosassa. Murskauskelpoista ainesta niissä on %, joten moreenia voidaan pitää murskauskelpoisena, kun otetaa n huomioon pinta-alaan perustuva mittausmenetelmä. Yhteinen piirre kumpumoreenille on runsas pintalohkareisuus. Se rajoittuu lähes säännöllisesti vain kumpujen lakiosaan. Sen sijaan moreeniaines vaihtelee kivisyydeltään laajoiss a rajoissa.
18 Reunamoreeni t Lähinnä Raippaluodon itäosassa ja Björköbyn alueella moreenia tavataan kape-ina reunamoreenivalleina. Myös niissä lohka - reisuus liittyy oleellisesti vain pintaosaan. Lukuisten tie - leikkausten perusteella aineksen kivisyys on keskimääri n alle 10 %, eli samansuuruinen kuin pohjamoreenissa. Aines on jonkinverran hienoainespitoisempaa ja vaikeammin kaivettavaa kuin kumpumoreeniaines, mutta on hiekkaisempaa kui n tyypillinen pohjamoreeni. Vähäisen kivisyytensä takia reunamoreeniai:nesta on. pääosin pidettävä murskaukseen soveltumattomana. 7 Katsaus tutkimusalueen kiviaineshuoltoo n Tutkimusalueen tienpitoon soveltuvan kiviaineksen määrä o n varsin rajoitettu. Harjujen kuivat osat ovat enimmältä sido - tut asutuksen tai tiestön takia. Ainoat merkittävät kiviaines - varat ovat harjujen pohjavedenalaisissa osissa. Tutkimuksen mukaan niihin sisältyy lähes 15 milj. m 3 ainesta. Sora a korvaavaa moreenia on havaintojen perusteella vain vähäisess ä määrin. Näyttää siltä, että kiviaineshuollossa on turvauduttava kallioperän murskaukseen, joskaan tämäkään vaihtoeht o ei kivilajista johtuen ehkä ratkaise alueen kiviainespulaa. Kokonaisuutena alueen kiviaineshuoltoa on pidettäv ä vaikeasti hoidettavana. Espoossa 20. päivänä maaliskuuta Geologi Ilpo Kurkinen
19 MERKKIEN SELITYKSET 1 : kartat Muodbstuman todettu tai arvioitu raj a Peittävien kerrosten paksuus S 2 m, kaivukelpoinen alue Koekuoppa / Leikkaus Seisminen luotaus - 1 : kartat Tutkittu tai tarkistettu pvp :n alainen muodostuma t Kumpumoreenialus Piirrokset Poh j avedenpinnan.taso Kai lionpinta
20
21
22 /332 ö T Peruskartta 1 :20000 Grundkarta
23
24
25
26
27 lk. nopea autotie, kaksiajorataine n I a kl. snabb bilväg med dubbla körbanor b lk. nopea autotie, 2 3 kaistaine n I kl. snabb bilväg med 2 3 körfilar II a II b lk. autotie, kaksikaistaine n kl. bilväg med två körfila r III a III b lk. autotie, yksikaistaine n kl. bilväg med en körfi l kestopäällyste (I b) ja kilometripylvä s permanentbeläggning (I b) och km-stolp e rakenteilla oleva autotie bilväg under byggnad yksiraiteinen rautati e enkelspårig järnvä g kaksiraiteinen rautati e dubbelspårig järnväg rakenteilla oleva rautati e järnväg under byggna d johtokäyrä 20 m) ledkurva välikäyrä 10 ja 5 m) mellankurva apukäyrä 2,5 m) hjälpkurv a luonnonjyrkänne, yli ja alle 2 m naturlig brant, över och under 2 m tekojyrkänne, yli 1 :1 ja yli 2 m konstgjord brant, över 1 :1 och över 2 m rantaviiva, kaislikko strandlinje, vas s epämääräinen rantaviiva j a maatuva vesialu e obestämd strandlinje oc h upplandning tulva- tai padotusalu e översvämnings- elle r fördämningsområde joki, leveys m bred d puro, leveys m bäck, bredd
28
29
30
31
32
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
Lisätiedot-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0. .. Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X .197 6 ... . - ., - I ~.
-S O A V A R O E. -.N A R V Z. O X N T X TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0.. Geologinen tutk4..mus.lai-tas.197 6....., -., - I ~.p~ Kurkisen OSA II Sivu 90 Karttalehti 4122 LOHIKOSKI 112 - - 4211 SAVONLINNA
LisätiedotTVL:n Kymen piiriss ä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho Sisällysluettel o Osa IV s. 350 Karttalehti 4121 Torsantaka s. 430 4114 + Simpele 412 3 s. 457 "
LisätiedotTVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N 1 A R V I O I N T I TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s 1971, 1978 Ilpo Kurkinen Jaakko--"fi.kkanen S I SXLLYSLUETTEL O OSA I I Sivu 101 Karttalehti 2243 REISJXRVI
LisätiedotTVL:n Kymen piiriss ä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho Sisällysluettel o Osa I~ s. 112 Karttalehti 3042 Hamina 138 Karttalehti 3131 Taavetti 180 Karttalehti
LisätiedotPohjois-Savon POSKI 2009. Moreenikohteet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 88 / 2012 31.8.2009 Pohjois-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 2 1.2 Murskauskelpoiset
LisätiedotSELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978
AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen 1978-11-15 SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotEtelä-Savon POSKI 2009. Moreenikohteet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 31. 12. 2009 89 / 2012 Etelä-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 2 1.2 Murskauskelpoiset
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotTVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos
SORAVA ROJEN ARVIOINT I TVL:n Vaasan piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Ilpo Kurkinen OSA II Sivu 80 Karttalehti 2212 KARVIA 86 2221 JALASJÄRV I 94 " 2222 SEINÄJOKI 97 2311 LAPUA 101 2 312 JEPUA
LisätiedotKainuun POSKI Moreenikohteet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 22. 12. 2010 92 / 2012 Kainuun POSKI 2009-2010 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 2 1.2 Murskauskelpoiset
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotTVL:n Kymen piiriss ä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu I IX Kymen piirin soravarojen arviointi Kymen piirin hiekka- ja soraesiintymien
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
LisätiedotUtajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto
POPELY/1249/2018 Utajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotS O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon
S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon SISÄLLYSLUETTELO OSA IV Sivu 37 6 Karttalehti 2134 LAMMI (08-12
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotTVL:n Kymen piiriss ä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho Sisällysluettel o Osa III s. 251 Karttalehti 3134 Lappeenranta 288 3143 Puumala 308 " 4111 + Imatra
LisätiedotKeski-Suomen POSKI 2008. Moreenikohteet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 87 / 2012 31.12.2008 Keski-Suomen POSKI 2008 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 3 1.2 Murskauskelpoiset
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotGeologinen tutkimuslaito s
S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Oulun piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1974 Esko Iisalo Sisällysluettel o Osa I I Sivu 115 Karttalahti 3324 Salahmi " 119 Karttalehti 3413 Pyhdnt
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotMuodostuva 2 Pienialainen tombolo. Muodostuva on kaunista hiekkarantaa, joten sitä ei ole arvioitu.
- 203-113 2Rauna Karttalehti 113204 Rihtniemi Usk el in saari on pint ahavaint o j en perusteella kivikko a ja 1 ouhikkoa. Siitä on mandollisuus seulonalla saada B-luokan ja murskaus - kelpoista ainesta.
LisätiedotTVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N 1 A R V I O I N T I TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s 1971, 1978 Ilpo Kurkinen Jaakko--"fi.kkanen Sivu I I III IV X XIII SISÄLLYSLUE'TEL O OSA I Yleist ä Arviointityöt
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005
1 LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta 1: 20 000... 5 Kansikuva: Ruohosaaren
LisätiedotUtö 63193/ Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella.
Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella. Jurmo 63193/33-2fc Saari on pääasiassa II1 SS:ä (SrHk). Saaren N-reunalla on runsaasti kalliopaljastumia ja irtomaapeite on todennaköisesti
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotS O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon
S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon SISÄLLYSLUETTELO OSA II Sivu 122 Karttalehti 2042 KARKKILA 155
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen Virastotie 3 15870 Hollola Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.6.2012 Viite 82143252-01 HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE,
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotGeologinen tutkimuslaito s
S 0 R A V A R 0 ~.T E Tv A R V I O I N T I TVL :n Kainuun piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1974 Seppo Koho SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu. I Yleist ä I Arviointityö t VI Lausunto ja kartta-aineist
LisätiedotS O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan piirin eteläosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Ilpo Kurkinen Senna Koho OSA IV Sivu 379 Karttalehti 4242 ENO (07-12 ) " 420 4243 MiHKO
LisätiedotSaarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila
1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2
LisätiedotGeotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen
Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKESKI-POHJANMAA KIVI-16. Arvoluokka. Kannus. Kokkola. Toholampi. Kaustinen. Lestijärvi. Halsua !!! ! Perho ! 2
019 018 Kokkola 038 041 Kannus 022 017 031 Toholampi 025 016 020 Kaustinen 015 Halsua 003 002 006 012 001 013 011 005 010 009 Lestijärvi 014 004 13-024 007 008 KESKI-POHJANMAA KIVI-16 Perho Arvoluokka
LisätiedotEurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/523/2018 13.3.2018 Liitteet 1 kpl Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Eurajoen alueella
LisätiedotImatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotSyrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti
Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin
Lisätiedota.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'.10.1989 a.q>a5 SINKKIMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN HAMULASSA, KARTTALEHDILLÄ 3313 02, 03 JA 05, VUOSINA 1981-1983.
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (16) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon
LisätiedotKUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002
1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto
Lisätiedot1 Rakennettavuusselvitys
1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Pieksämäen seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Joroinen Joroisten kunnan alueelta tutkittiin Maavedenkankaan muodostuma (taulukko 1 ja karttakuva 1). Maavedenkankaalla maa-aineksia on yhteensä noin 2,45
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotTyöraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET
LisätiedotIkaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011 Antti Bilund Ville Laakso Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi ja havainnot... 2
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotLöytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.
10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:
LisätiedotKoivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotHanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari
Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari 28.4.2015 Olli Breilin, Heidi Laxström & Juha Davidila 28.04.2015 1 GTK:n rooli ja tehtävät Poski 1 & 2 projekteissa GTK kartoitti ja raportoi kiviainekset
LisätiedotNaantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin
LisätiedotPunkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund
1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotMuhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotEsitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa
ESITYS LAPELY/3146/2015 Etelä-Savo 14.2.2018 Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon
LisätiedotV : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS
_XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin
LisätiedotPolvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara
47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa
LisätiedotNokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund
1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotKvartaarigeologisia tutkimuksia Alatorniolla v. 1971
Kvartaarigeologisia tutkimuksia Alatorniolla v. 1971 Tutkimusalue sijaitsee pääasiassa Torniojoen ja Liakkajoen välisessä maastossa (liite 1). Alueen kvartaarigeologian avulla oli tarkoitus selventää lupaavien
LisätiedotMaskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 2.4 Pertunmaa Pertunmaan kunnan alueella tehtiin tutkimuksia seitsemällä kohteella, joista Multakankaalla, Hiekkakankaalla, Pirttiharjulla, ja Susihaudankankaat
LisätiedotPelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotYlitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotGeologinen tutkimuslaitos
S O R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I T4'Lsn Oulun piirin itäosass a Geologinen tutkimuslaitos 1975 S I S A L L Y S L U E T T E L O Osa I7. Sivu 68 Karttalehti 4522 VasaraPer ä 78 Karttalehti 4611 Kitka
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotVAMMALA Kaukola Juvela
VAMMALA Kaukola Juvela Koekaivaus rautakautisella röykk iöa 1uee11 a Matti Bergström 1986 VAMMALA Kaukola Juvela Kunta: Vammala (ent. Tyrvää) Ky l ä : Kauko l a Tila: Määräala tilasta Juvela RNo 17, omistaa
LisätiedotS O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon
S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon SISÄLLYSLUETTELO OSA I Sivu I Yleist ä IV VI Lausunto ja kartta-aineist
LisätiedotS O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T. Tvl :n Turun piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T I Tvl :n Turun piiriss ä Geologinen tutkimuslaito s 1972 Geologi Pentti Lindroos Sisällysluettelo : Sivu 1 Yleistä 12 1031 Ut ö 13 1033 Rosala 17 2011 Hanko 18 1032
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 2.6 Sulkava Sulkavan kunnan alueelta valittiin kahdeksan potentiaalista kohdetta, joista Siikakosken, Iijärvenkankaan, Musta-Olhavinharjun ja Remesmäen alueilla
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkiympäristö, kaavoitus Päivämäärä 15.6.2011 Viite 82132293 ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotS O R A V A R O J E N A R V I O I N T I. TVL :n Kuopion piirin länsiosass a. Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Kuopion piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä SISÅLLYSLUETTELO Sivu I Yleistä I Arviointityöt III Lausunto ja
LisätiedotPälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg
1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...
Lisätiedot