RAUTAHARKKO , RAUTAHARKONKATU 11, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 RAUTAHARKKO , RAUTAHARKONKATU 11, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO 8273 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 8. päivänä heinäkuuta 2008 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 3,5 km etelään kaupungin keskustasta, Rautaharkon kaupunginosassa. Rautaharkko on alun perin 1920-luvun pientaloalue, mutta alueella on nykyisin eri vuosikymmenillä rakennettujen pientalojen lisäksi rivi- ja pienkerrostaloja. Suunnittelualue käsittää tontin nro Tontilla sijaitsee kahden asunnon talo, jonka kerrosala on 125 m² ja autotallirakennus, jonka kerrosala on 40 m². Rakennusoikeutta on käyttämättä 55 m². Tonttitehokkuus on nyt e=0,11. Tontti rajoittuu etelästä ja idästä kapeaan puistoalueeseen, josta on yhteys kevyenliikenteenväylille. Eteläpuolen puistokaistaleella sijaitsee Tampereen sähköverkko Oy:n jakelumuuntamo. Lännestä tontti rajoittuu Rautaharkonkatuun ja pohjoisesta naapuriin. Tontin välittömässä läheisyydessä on jälleenrakennuskauden pientaloja 1950-luvulta. Tontti on kaupungin omistama ja vuokrattu kaavamuutoksen hakijoille. Kaavan tavoitteet Tontin nro haltija on jättänyt asemakaavan muutoshakemuksen Hakemuksen tavoitteena on asemakaavan ja rakennusoikeuden tarkistaminen hakijan suunnitelmien mukaista omakotitalon laajennusta varten. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro haltija Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 3 kpl mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin lisäksi aloitteen tekijöille. Saadut lausunnot eivät aiheuttaneet muutoksia asemakaavaan. Asemakaava Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on jälleenrakennuskauden omakotitalon laajennuksen ja peruskorjauksen yhteydessä lisätä tontin nro rakennusoikeutta. Voimassaolevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 220 m², josta 40 m² on varattu talousrakennukselle. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 240

2 k-m² ja talousrakennusta varten 60 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy 80 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,15. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Rautaharkon kaupunginosan korttelin nro 5257 tonttia nro 5. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Maritta Heinilä Dno: YPA 10547/611/2007 Verkkonumero: Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 3,5 km etelään kaupungin keskustasta, Rautaharkon kaupungin osassa, osoitteessa Rautaharkonkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Rautaharkko, Rautaharkonkatu 11, Rakennusoikeuden lisääminen, kaava nro Asiakirjat - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan selostus Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Rautaharkko, Taatala, Nekala, Lappi, alueraportti 1992 (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto 9/1992) 2. Rautaharkko, Taatala, Nekala, rakentamistapaohjeita (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto 10/1992) 3. Jälleenrakennuskauden omakotitalot, rakentamistapaohjeita (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto 4/1990) 4. Tampereen kantakaupungin liikennemeluselvitys 2003

3 5. Tampereen seudun typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat vuosille 2000 ja (Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun tutkimus, Helsinki) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Rautaharkon kaupunginosan eteläosassa Rautaharkonkadun keskivaiheilla. Rautaharkko on alun perin luvun pientaloaluetta, jossa on alkuperäisten pientalojen ja huviloiden lisäksi pientaloja ja rivi- ja pienkerrostaloja useilta eri vuosikymmeniltä. Tontti sijaitsee Tampereen kantakaupungin liikennemeluselvityksen (2003) mukaan alueella, jossa tieliikenteen aiheuttama meluhaitta nousee keskimäärin yli 55:een desibeliin. Lisäksi meluhaittaa saattaa aiheuttaa suunnittelualueen länsipuolella sijaitseva VR:n järjestelyratapiha Luonnonympäristö Rautaharkko on pinnanmuodostukseltaan hyvin tasainen. Tontin sisäiset korkeuserot nousevat maksimissaan 0,8 metriin. Hallitsevana maalajina on savi. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesieikä radon alueilla Rakennettu ympäristö Lähiympäristön rakennukset ovat harjakattoisia pientaloja, joista usean alkuperäinen luonne on muuttunut peruskorjausten myötä. Suunnittelualue käsittää pinta-alaltaan 1993 m² tontin. Tontti on luokiteltu Tampereen kaupungin kaavoitusviranomaisten julkaisemassa alueraportissa 9/1992 mahdolliseksi tonttijaon ja täydennysrakentamisen kohteeksi. Tontilla sijaitsee jälleenrakennuskauden tyyppitalo vuodelta 1952 ja autotallirakennus vuodelta Asuinrakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Se on puolitoistakerroksinen, kellarillinen, noppamainen rakennus. Ulkoverhous on keltaiseksi maalattu, pystysuuntainen rimalaudoitus. Ikkunoiden vuorilaudoitus on tummanruskea. Kate on punaista tiiltä. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat saavutettavia Maanomistus Tontin omistaa Tampereen kaupunki. Tontin haltijoina ovat Mika Nieminen ja Lotta Parjanen. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Siinä kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi.

4 Osayleiskaava Tontti rajautuu idässä suunnitteilla olevaan Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueeseen Asemakaava Alueella on voimassa vahvistunut asemakaava nro Sen mukaan alue on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue, tontin kerrosala on enintään 180 m². Kullekin tontille saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa 40 m² suuruisen talousrakennuksen. Kerrosluvuksi on määrätty I ½ Alueraportit ja rakentamistapaohjeet Alueesta Rautaharkko, Nekala, Taatala, Lappi on laadittu pientaloalueselvitys vuonna 1992 (Tampereen kaupungin julkaisut ( 9/1992/ ISSN )) ja rakentamistapaohjeet (Tampereen kaupungin julkaisut (10/1992/ISSN ). Niiden tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä. Jälleenrakennuskauden omakotitalojen peruskorjaukseen ja täydennysrakentamiseen on laadittu Tampereen kaupungin kaavoitusviraston julkaisema opas: Jälleenrakennuskauden omakotitalot, rakentamistapaohjeita (julkaisu 4/1990 ISSN ) Tonttijako Kaava-alueelle on vahvistettu tonttijako ja se on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin haltijoiden tekemästä aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin haltijoiden tekemässä, päivätyssä ja kirjatussa, hakemuksessa esitetään tontin rakennusoikeuden lisäämistä siten, että olemassa olevan asuinrakennuksen hakijan teettämien suunnitelmien mukainen laajennus ja peruskorjaus olisi mahdollista. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Kaavan vaikutusalueen asukkaat Rautaharkon omakotiyhdistys ry

5 Kaupungin eri toimialat; kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös osallistumisja arviointisuunnitelma ja hakijan toimittama asemapiirrosluonnos kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakijat ovat esitelleet arkkitehtitoimisto Pekka Lassilan laatimat luonnokset naapureilleen ennen muutoshakemuksen jättämistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja hakijan toimittama asemapiirrosluonnos kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 3 kpl mielipiteitä. Tampereen sähkölaitokselta saapui määräaikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeva kommentti, jossa huomautettiin Tampereen sähköverkko Oy:n jakelumuuntamon sijainnista n. 3:n metrin etäisyydellä tonttirajasta. Mikäli suunniteltu rakennuslaajennus ulottuisi lähemmäksi kuin 8 metriä muuntamosta, tulisi ottaa yhteyttä verkkoyhtiöön tarkemman tarkastelun osalta. Asemakaavassa muuntamon ja rakennusalan välillä on yli 8 metriä, joten tarkempaan tarkasteluun ei ole tarvetta. Tampereen kaupungin ympäristöpalvelut kommentoivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa määräaikaan mennessä seuraavasti: Liikenteen melu v ennustetilanteessa suunnittelualueella ylittää 55 db. Myös järjestelyratapihalla on häiritsevää melua aiheuttavia toimintoja. Tampereen kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöinsinöörin kanssa käydyn neuvottelun tuloksena tonttikohtaista meluselvitystä ei koettu tarpeelliseksi. Sisätiloissa tavoitearvoihin päästään ulkovaipan eristämistä ohjaavalla kaavamerkinnällä 30 dba. Pihan viihtyisyyden parantamiseksi tontin itäreunalle annetaan 60 k-m² rakennusoikeutta auton säilytyspaikan tai talousrakennuksen rakennusalalle vähentämään idästä kantautuvaa liikennemelua. Tästä 40 m² on jo käytetty olemassa olevaan auton säilytyspaikkaan. Rautaharkon omakotiyhdistys kommentoi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana yhdistyksen hyväksyneen hakijan tavoitteet. Tampereen kaupungin kulttuuriympäristöyksikkö pyysi kommenttiaan varten lisäaikaa asti, mutta lisäajalle ei todettu olevan

6 mahdollisuutta kaavan valmisteluvaiheessa. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin lisäksi aloitteen tekijälle. Määräaikaan mennessä saapuneissa lausunnoissa ainoastaan Pirkanmaan maakuntamuseo otti kantaa kaavaluonnokseen. Pirkanmaan maakuntamuseolta saapuneessa lausunnossa museo pitää Rautaharkon kaupunginosasta laadittua alueraporttia ja rakennustapaohjeita hyvänä lähtökohtana suunnittelulle. Kaavaaineistoon tutustuttuaan museo toteaa kohteen jatkosuunnittelun olevan mahdollista esitetyn aineiston pohjalta, mutta pahoittelee, että laajentamisen myötä rakennuksen alkuperäisyysaste vähenee sen menettäessä rakennusaikakaudelleen tyypillisen kuutiomaisen muodon. Museo vaatii asemakaavaehdotuksen toimittamista lausunnoille maakuntamuseoon. Lisäksi museo toteaa, että Rautaharkon alueella tulisi tehdä kaupunginosakohtainen rakennusinventointi, jossa määritellään ajanmukaiset suojelutavoitteet. Pirkanmaan maakuntamuseon kannanotto ei aiheuttanut muutoksia asemakaavaan. Sekä asemakaavakartalla esitetyt rakentamistapaohjeet että hakijan esittämät luonnokset asuinrakennuksensa peruskorjauksesta ja laajennuksesta noudattavat Tampereen kaupungin kaavoitusviraston kokoamia jälleenrakennuskauden omakotitalojen korjaus- ja laajennussuosituksia. Kaavoittaja yhtyy museon pahoitteluun rakennuksen alkuperäisyysasteen vähenemisestä, mutta toteaa, että kaavamääräysten mukaan rakennettu laajennus ei oleellisesti muuta Rautaharkonkadun kaupunkikuvaa eikä sekoita rakennuksen alkuperäisen rakennusajan piirteitä. Rautaharkonkadun itäpuolen rakennukset ovat aikakaudeltaan yhtenäisiä jälleenrakennuskauden omakotitaloja, mutta kuutiomaisten yhden perheen talojen joukossa on jo alkuperäinenkin muita pidempi kahden perheen talo. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Hakijan tavoitteena on lisätä tontin rakennusoikeutta asuinpientalonsa laajennusta varten. Kaavoittajan tavoitteena on tarkistaa asemakaava hankkeen mukaisesti ympäristöön sopivaksi. Kaavatyön yhteydessä pyritään ottamaan huomioon tontin sijainti ja alueen kaupunkikuvallinen luonne jälleenrakennuskauden korttelissa. Kaavan tavoitteena on myös huomioida sekä Rautaharkkoa että tarkemmin jälleenrakennusajan omakotitaloja koskevat rakentamistapaohjeet. Asemakaavan muutos on Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kaupunkirakenteen täydentämistavoitteiden mukainen Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta vastaamaan asumistarpeitaan. Tontti on pinta-alaltaan 1993 m² ja nykyinen

7 tonttitehokkuus on e= 0,11. Asemakaavan tavoitteena on merkitä tontille kerrosalaa 300 k-m², jolloin tonttitehokkuus on e=0,15. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueella tontin nro pääkäyttötarkoitus ei muutu. Rakennusoikeus lisääntyy 80 k-m². 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava pyrkii ohjaamaan jälleenrakennuskauden tyyppitalon peruskorjausta ja laajentamista, niin että rakennus edelleen sopii mahdollisimman hyvin ympäristöönsä ja säilyttää samalla erityispiirteensä oman aikakautensa edustajana. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Tontti osoitetaan AO-korttelialueeksi. Kerrosluvuksi merkitään IIy85%. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 240 k-m² asuinrakennusta varten sekä 60 k-m² talousrakennusta varten. Tontin pinta-ala on 1993 m², joten tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0, Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavanmuutos, eikä sillä ole naapurustoa laajempia ympäristövaikutuksia Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Tontin asuinrakennuksen laajentaminen etelään alustavien luonnosten mukaan n. 4,9 m, ei peitä olennaisia katunäkymiä tai naapureiden näkymiä. Tontti on suuri, 1993 m², joten rakennusalan ympärille jää vielä riittävästi piha-aluetta. Laajennussuunnitelmat muuttavat tontin piha- tai kulkujärjestelyjä vain vähäisesti. Tontin välittömässä läheisyydessä, Rautaharkonkadun itäreunalla, sijaitsee 1950-luvulla rakennettuja jyrkkäharjakattoisia omakotitaloja. Useimmat niistä ovat rapattuja. Rautaharkonkadun itäpuolella on pääasiassa 1900-luvun alkuvuosikymmenien lautaverhoiltuja huviloita ja kansanrakennuksia, joista osaan on sekoitettu piirteitä modernistiselta ajalta. Sj-13 merkintä edellyttää rakentamisessa alueen arvojen huomioon ottamista sekä olemassa olevan että uuden rakentamisen yhteydessä. Myös muilla kaavamääräyksillä on edistetty alueen arvojen säilymistä ja kaupunkikuvan eheyttämistä. Kaava sovittaa täydennysrakentamisen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Rakennustapaohjeilla pyritään säilyttämään jälleenrakennuskaudelle

8 tyypillinen julkisivu ja rakennustyyli, siten että kaava tukee alueen eheyttämistä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Ilmatieteenlaitoksen tutkimuksen ja ennusteen mukaan alueen typpidioksidi arvot nousivat vuonna 2003 ja tulevat edelleen nousemaan vuonna 2020 keskimäärin yli 50:een μg/m³. Tampereen kantakaupungin liikennemelu 2003 tutkimuksen sekä samassa yhteydessä tehdyn EU-direktiivien mukaisen ennusteen vuodelle 2020 mukaan tontti kuuluu alueelle, jossa tieliikenteen tuottama melu nousee keskimäärin yli 55:een desibeliin. Lisäksi meluhaittaa saattaa aiheuttaa suunnittelualueen länsipuolella sijaitseva VR:n järjestelyratapiha. Ympäristöministeriön 2004 julkaisema Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset ja toimintaohjelma neuvoo sivulla 29, kohdassa Toimenpide 6: Kaupunkien keskustoissa ja sellaisissa haja-asutusalueiden kiinteistöissä, joissa melua ei voida torjua päästölähteiden melutasoa alentamalla tai meluesteillä, on pyrittävä parantamaan rakennusten ulkovaipan ääneneristävyyttä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla Rakentamistapaohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi asemakaavan tarkoittamaan suuntaan on tehty rakentamistapaohjeet rok , jotka koskevat tonttia nro Rakentamistapaohjeet ovat kaavakartalla. Asuinrakennus on sijoitettava kadunsuuntaisesti rakennusalan Rautaharkonkadun puoleiseen rajaan. Päärakennuksen katujulkisivun eheyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Siihen ei saa sijoittaa rakennuksen pääsisäänkäyntiä, autotallin ovia, parvekkeita tms. massaa rikkovia elementtejä. Päärakennuksen kattokaltevuus on oltava 34 (1:1,5). Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Kattomateriaali ei saa olla kiiltävä eikä liian vaalea. Katemateriaalina jälleenrakennuskauden omakotitaloissa on perinteisesti käytetty punaista tiiltä tai sementtitiiltä. Räystään tulee olla avonainen. Julkisivujen uusi ja vanha osa, ala- ja yläkertoineen tulee verhota samalla materiaalilla ja värillä. Julkisivujen listoituksen tulee olla niukkaa ja suoraviivaista. Jos ikkunat halutaan vaihtaa, tulee ne tehdä alkuperäisten mukaisiksi. Myös uuden osan ikkunoiden tulee olla vanhan osan ikkunoiden

9 kaltaisia. Jos talon ulkovaippaa aiotaan lisälämmöneristää, tulee ikkunat siirtää uuden ulkopinnan tasolle. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.