PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2008-Y-719 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Lehtinen Pekka Korvenloukontie Tainus ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tilalla on nykyisin yksi navettarakennus, jossa pidetään 46 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Toimintaa laajennetaan jatkamalle nykyistä navettaa etelään. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään 70 lypsylehmää, 47 hiehoa ja 23 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinsuojat sijaitsevat Kurikan kaupungin Torstilan kylässä tilalla Torsti RN:o 1:67. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle on Jurvan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassa - olevaa asema- tai yleiskaavaa. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2 SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kurikan kaupungin Torstilan kylässä noin 12 km etäisyydellä Jurvan keskustasta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee nykyisestä navetasta noin 200 metrin etäisyydellä kaakkoon ja laajennuksesta noin 180 metrin etäisyydellä kaakkoon. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset tai vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset sijaitsevat nykyisestä navetasta noin 245, 250, 265, 285 ja noin 300 metrin etäisyydellä ja laajennuksesta noin 295, 305, 310, 330 ja noin 360 metrin etäisyydellä. Tilalle rakennettavasta kuivalantalasta on matkaa lähimpään naapuriin noin 200 metriä. Tila sijaitsee Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueella nro Tilan pohjoispuolella noin 120 metrin etäisyydellä virtaa Tainusluoma. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Tainuskylä (Myötämäki I luokan pohjavesialue) sijaitsee noin 2,6 km:n metrin päässä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Myötämäen vesiosuuskunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen tuotantorakennus on vanha parsinavetta, jossa pidetään 46 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään 70 lypsylehmää, 47 hiehoa ja 23 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Nykyisen tuotantorakennuksensekä laajennuksen ilmanvaihto on koneellinen ja poistohormit ovat katolla. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin kiloa maitoa vuodessa. Laajennusosan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2009 aikana. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Tuotantorakennuksen kaikki eläimet ovat kuivikelannalla. Kuivikkeena käytetään turvetta. Tilalla on 770 m 3 :n avoin betoninen kuivalantala, betonikatteinen 320 m³:n virtsasäiliö ja noin 950 m 3 :n vuokralietesäiliö, joka sijaitsee tilalla Hietikko RN:o 1:34. Vuokra lietesäliöön on matkaa tilalta etelään noin 550 metriä. Kuivalantalan pinta-ala on 350 m² ja siinä on kolmella sivulla 1,2 m:n betonireunat ja 50 cm:n ajoluiska. Lantalassa ei ole kuormauslaattaa. Eläinsuojassa on avokouru ja lantaraappa. Nuorkarjan karsinoissa on kiinteä pohja ja lantaraappa. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan nykyisen kuivalantalan viereen toinen laatta, jonka tilavuus on 875 m 3. Uuden kuivalantalan pinta-ala on 350 m² ja siinä on kolmella sivulla 1,5 m:n betonireunat ja 50 cm:n ajoluiska. Yhteensä lantalatilavuutta tulee olemaan 1645 m 3. Eläinsuojien sosiaalitilojen jätevedet johdetaan imeytyskenttään ja maitohuoneen pesuvedet johdetaan virtsakaivoon. Maitohuoneen pesuvesien määrä on hakemuksen mukaan noin 150 m³ vuodessa. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 70,33 hehtaaria, josta omaa 50,0 hehtaaria ja vuokrapeltoa 20,3 hehtaaria. Lannan levityksestä 100 % tapahtuu keväällä viikoilla Tilalla laiduntavat kaikki eläimet. Laidunala on 12 hehtaaria ja karjaa pidetään laitumella 3-4 kk vuodessa. Eläimet pidetään laidunkaudella öisin ulkona. Eläinten juottaminen laitumella on järjestetty uimuriventtiilillä varustetulla juoma-astialla.

3 3 Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua laakasiiloihin noin tonnia vuodessa. Tilalla on nykyisin m 3 :n laakasiilot ja niiden puristenesteet menevät umpikaivoon, jonka tilavuus on 1 m 3. Nykyisiä laakasiiloja jatketaan, joiden tilavuus on laajennuksen jälkeen yhteensä noin m 3. Myös uusiin laakasiiloihin tulee umpikaivo ja kaivoista puristeneste pumpataan imuvaunuun levitettäväksi suoraan pellolle. Mikäli levitys ei muodostumisajankohtana ole mahdollista, pumpataan puristusneste välivarastoitavaksi lietesäiliöön. Muut varastot Tilalla on litran polttoainesäiliö. Säiliö on varustettu lukituksella. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita noin 100 litraa konesuojassa. Nurmirehun ja rehuviljan säilöntäaineita kuluu tilalla laajennuksen jälkeen vuodessa arviolta noin litraa. Säilöntäaineet varastoidaan konteissa. Lääkeaineet ja pesuaineet säilytetään asianmukaisesti varastohuoneessa. Tilalla käytettävät lannoitteet varastoidaan suursäkeissä ladossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, muovit, metalliromut, jäteöljyt, ongelmajätteet ja kuiva talousjäte. Muovit, metalliromut, jäteöljyt ja ongelmajätteet toimitetaan vastaanottopisteeseen. Kuiva talousjäte kerätään järjestetyn jätehuollon kautta. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto kulkee joka toinen päivä, lannan ajo kestää 2-3 päivää vuosi, säilörehunteko 1-2 päivää /sato, välitysvasikoiden nouto ja teuraskuljetukset joka toinen viikko, seminologi ja eläinlääkäri kerran viikossa. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista Uuden navettarakennuksen ilmastointi hoituu koneellisesti. Ilmanvaihto pyritään mitoittamaan siten, että poistoilma ei aiheuta pistekuormitusta ympäristöön. Navetan sisäilman laatu pyritään pitämään hoito- ja huoltotoimenpiteillä sekä oikean ruokinnan avulla korkealaatuisena. Tila kuuluu karjantarkkailuun. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Ruokinta toteutetaan aperuokinnalla. Rakennettava uusi lantalaatta sijoittuu tuotantorakennuksen taakse asuinrakennuksista katsoen. Lannan levityksen hoitaa urakoitsija. Urakoitsija valitaan siten, että käytössä on paras mahdollinen kalusto. Lannan levityksessä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaiden vaatimukset mahdollisuuksien mukaan. Lannoituksessa noudatetaan direktiivien mukaisia ohjeita ja lannoitussuosituksia. Tilan peltolohkot sijaitsevat n. 3,5 km:n säteellä talouskeskuksesta, joten lannanlevitystyö saadaan tehtyä tehokkaasti. Lannan levityksen yhteydessä pyritään ympäristö mahdollisimman siistinä. Säilörehu tehdään urakoitsijan toimesta esikuivattuna laakasäiliöihin. Liikennöinti pyritään lopettamaan illalla siten, ettei siitä aiheudu naapurustolle haittoja. Syntyvät muovijätteet varastoidaan tilalla ja toimitetaan jäteasemalle.

4 4 Lannoitteet ostetaan viljelysuunnitelman mukaisesti eikä niitä varastoida yhtä satokautta pidempään. Kasvisuojeluaineet hankitaan myös vain yhtä satokautta varten eikä niitä ole tarvetta varastoida sen pitempää aikaa. Toiminnasta syntyvät ongelmajätteet toimitetaan niille kuuluviin keräyspisteisiin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toiminnat pyritään hoitamaan siten, että haittaeläimiä ei pääse esiintymään. Tarvittaessa niitä torjutaan. Rakennuksessa käytetään asianmukaisia materiaaleja kussakin kohteessa. Tilan jokapäiväisessä toiminnassa tarkkaillaan riskikohteita päivittäin ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin välittömästi. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakijan mukaan lannanlevityksessä pyritään käyttämään urakoitsijaa, jolla on nykyaikaisin kalusto. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI- SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tuotantorakennuksen suunnittelussa huomioidaan voimassaolevat paloturvallisuusmääräykset ja rakentamisessa käytetään kuhunkin kohteeseen sopivia rakennusmateriaaleja. Sosiaalitiloissa on alkusammutuskalustoa. Tuotantotiloissa on valvontakamera. Tilalla on mahdollisuus tarvittaessa käyttää aggregaattia. Riskikohteita tarkkaillaan päivittäin normaalien työrutiinien ohessa ja tarvittaessa ryhdytään välittömästi korjauksiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Kurikan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Jurvan palvelupisteen ilmoitustaululla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kurikan kaupungin kirjaamossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kurikan kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynti, jonka yhteydessä käytiin läpi mm. eläinsuojien ja lantaloiden sijaintia ympäristöön ja lähinaapureihin nähden. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupapäätökseen. Lausunnot Kurikan kaupungin ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että tilalla tulee olla käytettävissään yhteensä 1389 m 3 kuivalannan ja 344 m 3 virtsan varastointitilavuutta (laidunkautena laitumelle jäävä lanta on vähennetty). Avonaisten kuivalantaloiden sadevesien määrä, noin 70 m 3 tulee huomioida virtsa- ja lietesäiliötilavuuksissa. Lisäksi hakemuksen mukaisen säilörehumäärän puristenesteelle tulee varata säiliötilavuutta vähintään 63 m 3. Lantaloissa tulee olla asianmukaiset ajoluiskat ja niiden seinämien tiiviydestä on huolehdittava valumien estämiseksi. Lannan kuormauksen tulee tapahtua lantalassa sisällä tai ulkopuolella olevalla kuivalla ja kovapohjaisella alustalla. Mikäli tilalla jätetään käyttöön nautojen jaloittelutarha, tulee myös sen

5 5 lannan ja lantavesien keräys järjestää asianmukaisesti. Tilalla on hakemuksen mukaan riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltopinta-alaa. Kurikan kaupungin ympäristösuojelumääräysten mukaisesti talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää 100 metrin vyöhyke, jolle karjanlantaa ei levitetä. Maitohuoneen pesuvesien ja wc -vesien maaperäkäsittelyn toimivuutta tulee seurata näytteenotoin ja käsittelyä on tarvittaessa tehostettava tai jätevedet on johdettava muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. Polttoaineet, öljyt ja muut kemikaalit on Kurikan ympäristösuojelumääräyksissä määrätty säilytettävän asianmukaisissa säiliöissä tiiviillä alustalla niin, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen ja muuhun ympäristöön on estetty. Kun eläinsuojan toimissa toimitaan hakemuksen ja lupaviranomaisen päätöksessään antamien lupamääräysten mukaisesti, ei eläinsuojan laajennuksesta ennalta arvioiden aiheudu sellaista ympäristö- tai terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen ko. paikalle. Kurikan kaupunginhallitus toteaa, että sillä ei ole huomauttamista asiassa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija on ilmoittanut suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Pekka Lehtiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kurikan kaupungin Torstilan kylään tilalle Torsti RN:o 1:67 tähän päätökseen liitettyjen asemapiirrosten osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään yhteensä enintään 70 lypsylehmän, 47 hiehon ja 23 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle seuraavin lupamääräyksin. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa voidaan pitää yhteensä enintään 70 lypsylehmää, 47 hiehoa ja 23 juottovasikkaa (alle 6 kk).

6 6 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan, pesu- ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lanta, virtsa, maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa liete-/virtsasäiliöissä ja kuivalanta vesitiiviistä materiaalista rakennetussa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet tulee ohjata imeytyskenttään tai käsitellä muulla vastaavalla tavalla siten että jätevesien käsittelyssä saavutetaan VNA:n 542/2003 edellyttämät vaatimukset. Virtsan, pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään m³. Kuivikelannan 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla vähintään m³. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, kuivalantala sekä muut jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uusi kuivalantala tulee varustaa ajoluiskalla jonka korkeus on vähintään 50 cm. Virtsan ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden kuivalantalan tulee olla käyttövalmiina ennen laajennuksen käyttöönottoa. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia oleviin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee kattaa tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöistä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. 3. Lietteen, lannan ja jätevesien levitys Liete, lanta ja virtsa tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, lantaa ja virtsaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspintaalaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 61,30 hehtaaria. Lietteen, lannan ja virtsan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen, lannan ja virtsan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteen, lannan ja virtsan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen, lannan ja virtsanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä, lantaa ja virtsaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %.

7 7 Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä käsittelemätön vyöhyke lietteellä, lannalla ja virtsalla. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, virtsan, säilörehun puristenesteiden sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Vuokrattava lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella, lecasoralla, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Nykyinen virtsasäiliö ja umpikaivo täytyy pitää katettuina betonilla. Lanta ja virtsa tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien virtsasäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Laidunnus Eläinsuojan ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät rehujätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

8 8 Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietteen, virtsan ja lannan säilytystiloja sekä niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, ovat vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden laajennuksen ja lantalan laajennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.

9 9 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, etteivät toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys nykyisen virtsasäiliön pitämisestä katettuna on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Myös pumppukaivot ja säilörehun puristenestesäiliöt on määrätty katettavaksi hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Uuden kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan laajennusosan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset.

10 10 Lannan, pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen/lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Pitämällä nykyinen virtsasäiliö ja umpikaivo katettuna ja uudet umpikaivot, vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden, laakasiilojen ja puristenesteiden umpisäiliön ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa.

11 11 Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lannan, pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteiden säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöin kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliö on katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10)

12 12 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivikepohjan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa.

13 13 Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kurikan kaupunginhallitus Kurikan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella sekä Kurikan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Jurvan palvelupisteen ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.

14 14 Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Paavo Mäkinen Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.