PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2008 Y 275 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Tmi Paavo Olkkonen Kellokorventie Alavus ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin kolme eläinsuojaa: lypsykarjapihatto, emolehmäpihatto ja vasikkakasvattamo. Eläinsuojissa pidetään yhteensä 45 lypsylehmää, 40 hiehoa, 18 lihanautaa, 26 emolehmää ja 24 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi hiehopihatto. Pihattoon sijoitetaan yhteensä 90 hiehoa. Yhteensä tilalle tulee laajentamisen jälkeen 85 lypsylehmää, 90 hiehoa, 20 emolehmää ja 50 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Sonnien kasvatus lopetetaan ja tilalle jää 2 3 siitossonnia. Kaikki eläinsuojat sijaitsevat tilalla Pihlaja RN:o 1:54. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty vasikkanavetan sekä vuokralietesäiliöiden piirustuksilla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla on voimassa oleva Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa 45 lypsylehmän, 40 hiehon, 18 lihanaudan, 26 emolehmän ja 24 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa tila sijaitsee matkailun vetovoima alueella ja alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistysalueiden ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tila sijaitsee Alavuden kaupungin Alavudenkylässä noin 3 kilometriä kuntakeskuksesta itä koilliseen maatalousvaltaisella haja asutusalueella. Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla uusi hiehopihatto emolehmäpihaton ja vasikkakasvattamon pohjoispuolelle ja lypsylehmäpihaton länsipuolelle. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee uudesta hiehopihatosta noin 160 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat hiehopihatosta noin 190, 360 ja 370 metrin etäisyydellä. 500 metrin etäisyydellä rakennettavasta hiehopihatosta sijaitsee yhteensä noin 10 asuinrakennusta. Lähin naapurin asuinrakennus emolehmäpihatosta ja vasikkanavetasta sijaitsee noin 145 metrin etäisyydellä. Lähin naapurin asuinrakennus lypsylehmäpihatosta sijaitsee noin 180 metrin etäisyydellä. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Ritolanmäen ensimmäisen luokan pohjavesialue sijaitsee noin 3,3 kilometrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on tällä hetkellä kolme eläinsuojaa: lypsylehmäpihatto, emolehmäpihatto sekä vasikkanavetta. Eläinsuojissa pidetään 45 lypsylehmää, 40 hiehoa, 18 lihanautaa, 26 emolehmää ja 24 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi hiehopihatto, johon tulee tilat 90 hieholle. Hiehoista 30 kappaletta on iältään 6 12 kk, 30 kappaletta kk ja 30 kappaletta kk. Sonnien kasvatus tilalla lopetetaan ja laajennuksen jälkeen tilalla tullaan pitämään enintään 85 lypsylehmää, 90 hiehoa, 3 siitossonnia, 20 emolehmää ja 50 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Lypsykarjapihatto on rakennettu vuonna Lypsykarjapihatossa on parret yhteensä 90 lypsylehmälle. Osa parsista toimii navetan luoteisosan poikimakarsinan ruokinta alueena. Uusi hiehokasvattamo on kylmäpihatto, jossa on avattava muoviverhoseinä. Emolehmäpihatto on kylmäpihatto, jonka yksi seinä on avonainen. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan tuottamaan noin kiloa maitoa. Emolehmien vasikat ja lypsylehmien sonnivasikat myydään. Myös osa hiehoista mahdollisesti myydään. Laajennettu toiminta on tarkoitus aloittaa vuonna 2009.

3 3 Lannan ja jätevesien varastointi Lypsylehmäpihaton lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on tilavuudeltaan noin 2450 m³:n kokoinen lietesäiliö, joka mahdollisesti katetaan hiehopihaton rakentamisen yhteydessä. Lisäksi tilalla on käytössä kaksi betonikatolla katettua vuokralietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 270 m³ ja 356 m³. Vuokralietesäiliöt sijaitsevat tiloilla Saariperä RN:o 75:1 (270 m³) ja Saxberg RN:o 6:45 (356 m³). Lietekuilujen kanssa tilan lietetilavuus on yhteensä 3146 m³. Uuden hiehopihaton lannankäsittely tulee tapahtumaan kuivalannalla. Tilalla on tilavuudeltaan noin 1375 m³:n kokoinen kuivalantala. Lisäksi hiehopihaton yhteyteen rakennetaan tilavuudeltaan noin 135 m³:n kokoinen katettu kuivalantala. Emolehmäpihaton ja vasikkanavetan lannankäsittely tapahtuu kuivalantamenetelmällä. Virtsa erottuu kahteen erilliseen virtsasäiliöön. Suuremman kuivalantalan alla sijaitsee tilavuudeltaan noin 90 m³:n kokoinen virtsasäiliö. Lisäksi emolehmäpihaton pohjoispuolella jaloittelualueen alla on noin 5 m³:n kokoinen virtsasäiliö. Pienempään virtsasäiliöön erottuu virtsa emolehmäpihatosta. Pienempi virtsasäiliö tyhjennetään sen täyttyessä uppopumpulla lietesäiliöön. Kuivikkeena tilalla käytetään olkea ja turvetta. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 139 hehtaaria, josta omaa on 57,7 hehtaaria ja vuokrapeltoa 81,3 hehtaaria. Lannasta 70 % levitetään viikoilla 19 22, 25 % viikoilla ja 5 % viikoilla Hiehopihaton rakentamisen jälkeen tilan eläimistä laiduntavat emolehmät sekä 6 18 kuukauden ikäiset hiehot, joita on yhteensä 60 kpl. Nämä laiduntavat 4 5 kk. Eläimet ovat laidunkaudella yöt sisällä. Laidunala on ha. Osa laitumista rajoittuu vesistöön. Emolehmäpihaton edessä on asfalttipohjainen jaloittelutarha, jonka ala on noin 355 m². Jaloittelualue on yhteydessä tilavuudeltaan 550 m³:n kokoiseen lantalaan. Jaloittelualueelta likavedet valuvat osittain 5 m³:n kokoiseen virtsasäiliöön. Osa likavesistä valuu kuivalantalaan. Maitohuoneen pesuvedet (noin 250 m³) ja eläinsuojan muut pesuvedet (noin 50 m³) johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wc vedet johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojien sosiaalitilat sijaitsevat lypsykarjapihatossa. Rakennettavaan hiehopihattoon ei tule sosiaalitiloja. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua laakasiiloihin noin tonnia vuodessa. Laakasiilon puristeneste johdetaan neljään umpikaivoon, joista se siirretään lietesäiliöön ja levitetään lietteen mukana pellolle. Muut varastot Tilalla on kaksi litran polttoainesäiliötä. Säiliöille rakennetaan suoja allas sekä katos, johon säiliö saadaan lukkojen taakse. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 100 litraa pajassa. AIV hapot säilytetään 1000 litran konteissa ja apulannat konehallissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden varastointi Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet (0 3 t vuodessa), muovit (n.1 t vuodessa), loisteputket (4 6 kpl vuodessa), metalliromut sekä akut (0 1 kpl vuodessa). Metalliromut toimitetaan metallinkerääjälle. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet viedään jäteasemalle.

4 4 Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla 3 4 kertaa viikossa, eläimiä haetaan 1 2 kertaa kuukaudessa, rehua kuljetetaan omassa pihapiirissä päivittäin. Lantaa ajetaan pellolle päivänä kesässä, rehua ajetaan pelloilta 8 10 päivää kesässä ja viljaa syksyllä päivänä. Lisäksi tilan kuivaajalle tulee muiden viljelijöiden viljaa pääasiassa elo syyskuussa. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lannanlevitys tehdään pääasiassa keväällä ja säilörehunurmille myös heinäkuussa. Lisäksi lietelantaa levitetään syksyllä perustettaville kasvustoille. Lietelanta levitetään multaimella tai letkulevittimellä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Alavuden kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Alavuden kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynti, jonka yhteydessä tarkasteltiin mm. eläinsuojien sijoittumista naapureihin nähden. Lausunnot Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa: alue on kaavoittamatonta maa ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YsL 42 :ssa mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lähimpään vakituisesti asuttuun rakennukseen on matkaa noin 180 metriä. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee huomioida maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä nro 931/2000 annetut määräykset. Alavuden kaupunginhallitus on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta, koska kyseessä on entisen toiminnan laajennus, lannan ja jätevesien käsittely tapahtuu asianmukaisesti eikä naapureille aiheudu jätteiden ja päästöjen käsittelymenetelmät huomioon ottaen kohtuutonta rasitusta.

5 5 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalta ei ole pyydetty vastinetta annetuista lausunnoista, koska lausunnot olivat puoltavia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot ja muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Tmi Paavo Olkkoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotanto ja emolehmätoiminnalle sekä maidontuotannon laajentamiselle Alavuden kaupungin Alavudenkylään tilalle Pihlaja RN:o 1:54 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 85 lypsylehmän 90 hiehon, 3 lihanaudan, 20 emolehmän ja 50 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristölautakunnan lausunto Ympäristökeskus on ratkaisussaan antanut määräyksiä maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan asetuksen noudattamisesta sekä siitä, että toiminnanharjoittajan on seurattava erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Rakennettavassa hiehopihatossa voidaan pitää yhteensä enintään 90 hiehoa, lypsykarjapihatossa enintään 85 lypsylehmää, emolehmäpihatossa enintään 20 emolehmää ja 3 siitossonnia sekä vasikkanavetassa enintään 50 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä pesu ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet, sosiaalitilojen jätevedet sekä rehuvarastojen puristenesteet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä sekä umpikaivossa. Muodostuva virtsa tulee varastoida vesitiiviissä virtsasäiliössä tai lietesäiliössä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantaloissa siten, että lantaa tai lantavesiä ei joudu ympäristöön. Lietelannan, pesu ja jätevesien, rehuvarastojen puristenesteiden sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2440 m³, jos lietesäiliö katetaan kiinteällä kannella. Mikäli lietesäiliö katetaan kelluvalla katteella ja sadevedet ohjautuvat lietesäiliöön, tulee lietelannan varastotilavuutta olla 2685 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Virtsan 12 kuukauden varastotilavuuden tulee olla vähintään 154 m³ ja kuivalannan 12 kuukauden varastotilavuuden vähintään 1499 m³. Nämä varastotilavuudet ovat voimassa, mikäli tilan 20

6 6 emolehmää ja 60 kpl 6 18 kuukauden ikäistä hiehoa laiduntaa vähintään 4 kk. Virtsasäiliö pitää tarvittaessa tyhjentää lietelantalaan. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet sekä lietteen, lannan, jätevesien tai rehujätteiden käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Kuivalantalan pohjoiskulman sauma tulee korjata. Kuivalantalan vieressä olevan pihaton itä ja pohjoisreunaan tulee tehdä vähintään 10 cm:n korkuinen kynnys estämään lantavalumia. Vaihtoehtoisesti kynnys tulee tehdä asfaltoidun jaloittelualueen luoteis ja pohjoisreunoille lantalan reunaan asti ulottuvaksi. Lantalan reunasauman korjaus ja pihaton/jaloittelualueen kynnys tulee olla tehtynä viimeistään Vuokralietesäiliöiden tyhjennysluukut on pidettävä turvallisessa kunnossa. Rakennettavan kuivalantalan tilavuuden tulee olla vähintään 135 m³. Kuivalantalassa tulee olla vähintään 50 cm korkea ajoluiska ja sen ulkopuolelle tulee tehdä kuormauslaatta. Rakennettava kuivalantala tulee olla katettu ja sen tulee olla käyttökunnossa ennen uuden pihaton käyttöönottoa. Liete ja virtsasäiliöt sekä kuivalantalat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumista. Laakasiilojen yhteydessä olevat puristenesteiden umpisäiliöt tulee pitää katettuna betonikannella. Umpisäiliöistä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 91,58 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %.

7 7 Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietelannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen jätevesien, eläinsuojan pesuvesien sekä sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Laidunnus ja jaloittelualue Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikottain. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 m:n etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. Jaloittelualueen maapohjainen osa tulee tehdä tiivispohjaiseksi, mikäli tätä aluetta käytetään jaloittelualueena laajentamisen jälkeen. Tiivispohjaisen alueen pintana tulee olla vähintään betonia tai asfalttibetonia tiiviydeltään vastaava materiaali. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Pihaton yhteydessä oleva lietesäiliö (2450 m³) tulee täyttää alta päin ja se tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella, lecasoralla, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, umpisäiliöiden ja liete ja kuivalantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa. Jätteiden polttaminen on kielletty.

8 8 Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo ja pelastusviranomaisille. 7. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Liete ja kuivalannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattorakennuksen ja kuivalantalan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle.

9 9 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla maidontuotannon harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Varastointitilavuusvaatimuksessa on huomioitu emolehmien ja 6 18 kuukauden ikäisten hiehojen (yht. 60 kpl) laiduntaminen vähintään 4 kk:n ajan. Mikäli tilalla ei laidunneta, kuivalannan varastotarve on 1668 m³ ja virtsan varastotarve 167 m³. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2040 m³ vuodessa, kuivalantaa yhteensä noin 1439 m³ ja virtsaa 139 m³. Lietesäiliöihin kulkeutuvat lisäksi maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvedet, säilörehun puristenesteet sekä sadevedet. Suurempaan kuivalantalaan (1375 m³) ja virtsasäiliöihin kulkeutuvat lisäksi sadevedet. Esitetyt lietelannan varastotilavuus (3146 m³), kuivalannan varastotilavuus (1510 m³) sekä virtsan varastotilavuus (95 m³) katsotaan

10 10 riittäväksi 12 kuukauden varastotilavuudeksi. Säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta alatarve on yksi hehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari kolmea emolehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa ja siitossonnia kohden ja yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa siitä määräyksiä mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje (MMM RMO C4) edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys kosteikkoon ja vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 4) Kattamalla lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella ja täyttämällä lietesäiliö alta päin vähennetään siitä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lietesäiliöiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös optimaalisella eläinsuojan lannan poistolla ja lannan tehokkaalla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 6

11 11 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2017 koskeva kirjanpito, josta tulee ilmetä ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä lannanlevitykseen käytössä oleva peltopinta ala. Tällä päätöksellä kumotaan Alavuden kaupungin myöntämä ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5

12 12 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Alavuden kaupunginhallitus Alavuden ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Alavuden kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

13 13 rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Pihaton asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.

14 14