PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2008 Y 234 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Navettaniemi Mty Kivijärventie Möttönen ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin kaksi eläinsuojaa, vanha navettarakennus sekä pihattorakennus, joissa pidetään yhteensä 49 lypsylehmää, 27 hiehoa, 30 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa sekä 23 lihanautaa. Toimintaa laajennetaan jatkamalla pihattorakennusta. Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa on yhteensä 73 lypsylehmää, 40 hiehoa, 45 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa sekä 35 lihanautaa. Eläinsuojat ovat toisiinsa yhteydessä rehuvaraston välityksellä. Ne sijaitsevat tilalla Navettaniemi RN:o 29:15. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty lietesäiliöiden pohjapiirustuksilla vanhan navettaosan piirustuksilla sekä kesänavettana toimivan rakennuksen piirustuksilla ja kuivalantalan pohjapiirroksella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, jos kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa eläinyksiköiksi muutettuna yli 75 lypsylehmää. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Sekä navettarakennus että rakennettava etälietesäiliö sijaitsevat Perhon kunnan rantayleiskaavan (v. 2004) M merkitylle alueella, missä maa ja metsätaloutta palveleva rakentaminen on kaavan mukaisesti sallittua. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Perhon kunnan Perhon kylässä noin 10 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 270 metrin päässä eläinsuojasta. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 350, 370 ja 495 metrin päässä eläinsuojasta. Muut lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat vähintään noin 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Rakennettavan eläinsuojan ympäristö on osittain pelto ja osittain metsäaluetta. Tila sijaitsee Perhonjoen latvavesistöalueella Humalalampeen on eläinsuojasta matkaa noin 45 metriä. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Salmelanharju A:n ykkösluokan pohjavesialue, sijaitsee noin 1,8 kilometrin etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Pitkäveden vesiosuuskunnalta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on kaksi eläinsuojaa, vanha navettarakennus, joka on puoliksi parsinavetta ja puoliksi parsipihatto sekä pihattorakennus. Eläinsuojat ovat toisiinsa yhteydessä rehuvaraston välityksellä. Eläinsuojissa pidetään nykyisin yhteensä 49 lypsylehmää, 27 hiehoa, 30 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa sekä 23 lihanautaa. Vanhassa navettarakennuksessa kasvatetaan hiehoja ja lisäksi siellä on vanhempia vasikoita. Pihattorakennuksessa ovat lypsylehmät, lihanaudat, osa hiehoista sekä pikkuvasikat. Toimintaa laajennetaan jatkamalla pihattorakennusta sen päätyyn noin 12 metriä. Laajennusosaan sijoitetaan lypsylehmiä ja hiehoja. Eläinsuojissa tullaan laajennuksen jälkeen pitämään enintään 73 lypsylehmää, 40 hiehoa, 45 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa ja 35 lihanautaa. Tilalla on kesäaikaan käytössä eläinsuoja, joka toimii laidunsuojana noin kymmenelle hieholle tai vasikalle. Eläinsuoja on käytössä noin 3 kuukautta vuodessa. Pihattorakenuksen yhteydessä on rehuvarasto, maito ja konehuone, sosiaalitilat sekä toimisto. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan tuottamaan noin kiloa maitoa ja noin kiloa lihaa vuodessa. Laajennuksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Eläinsuojan läheisyydessä on kaksi lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 763 m 3 ja 1846 m 3. Säiliöistä suurempi on kattamaton ja pienempi katettu peltikatteella. Suurempi säiliö sijaitsee noin 28 metrin etäisyydellä Humalalammesta. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi etälietesäiliö noin 3,7 kilometriä eläinsuojasta itään tilalle Niittylamminkytö RN:o 24:85. Etälietesäiliön tilavuudeksi tulee noin 339 m 3. Rakennettava etälietesäiliö tulee olemaan betonirakenteinen ja kattamaton. Lietekuiluissa on lietelannan varastotilaa lisäksi noin 425 m 3. Lietteen varastotilavuus tulee laajennuksen jälkeen olemaan yhteensä 3373 m 3. Lietekuilut toimivat padotuksella ja liete ohjataan lietesäiliöihin alta päin. Tilalla käytetään kuivikkeena kutteria, joka ohjautuu lietesäiliöihin.

3 3 Noin kymmenelle hieholle tai vasikalle laidunsuojana toimivan eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu kuivalannalla. Suoja tyhjennetään käyttöaikana noin kerran kuussa ja lanta varastoidaan suojan vieressä olevassa kuivalantalassa, jonka ala on noin 30 m² ja reunojen korkeus noin 120 cm. Tilan eläimistä laiduntavat lehmät sekä osa hiehoista ja vasikoista (yht. noin 25 kpl). Laidunkausi kestää noin kolme kuukautta vuodessa. Muut eläimet paitsi laidunsuojassa olevat hiehot ja vasikat otetaan yöksi sisään. Laitumella on eläimille erillinen juomavesi allas, mutta ei erillistä ruokintapaikkaa. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 140 hehtaaria, josta omaa on 70 hehtaaria ja vuokrapeltoa on 70 hehtaaria. Lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lietteestä 30 % levitetään keväällä, 35 % kesällä ja 35 % syksyllä. Maitohuoneen pesuvedet, joita syntyy hakemuksen mukaan noin 150 m 3 vuodessa, sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 3000 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan laakasiilossa. Säilörehun puristeneste johdetaan rakennettavaan puristenestekaivoon. Muut varastot Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 2100 ja 1000 litraa. Säiliöt on varustettu lukituksella. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, metalliromut ja ongelmajätteet kuten jäteöljyt, akut ja loisteputket. Metallit toimitetaan metallinkeräykseen ja ongelmajätteet kunnan keräyspaikkaan. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla noin 3 kertaa viikossa, Rehua tuodaan noin kerran viikossa ja omaa ajoa on keskimäärin 30 kertaa viikossa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Perhon kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Perhon kunnantalon ollessa suljettuna kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Perhon kunnan kirjastossa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Perhonjokilaaksolehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Perhon kunnanhallitukselta ja Perhon kunnan

4 4 ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynti, jonka yhteydessä tarkasteltiin mm. eläinsuojan sijaintia, eläinten sijoittumista eläinsuojiin sekä lietteen varastotilavuutta. Lausunnot Perhon kunnanhallitus on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että maatalousyhtymä Navettaniemi hakee ympäristölupaa pihattonavetan laajennukselle, eläinmäärän kasvattamiselle ja uudelle etälietesäiliölle tiloille Navettaniemi RN:o 29:15 ja Niittylamminkytö RN:o 24:85 Perhon Möttösen kylällä. Laajennettava pihatto sijaitsee tilakeskuksesta Humalalammen länsipuolella, missä lähimmät naapurirakennukset sijoittuvat noin 300 metrin etäisyydelle ja väliin jää metsämaata. Uusi säiliö rakennettaisiin Hangaslammen eteläpuolella sijaitsevan yksittäisen peltoalueen laitaan, missä etäisyys lähimpiin Hangaslammen rannalla sijaitseviin naapurirakennuksiin on noin 700 metriä. Molemmat rakennuspaikat sijoittuvat Perhon kunnan rantayleiskaavan (v. 2004) M merkitylle alueelle, missä maa ja metsätaloutta palveleva rakentaminen on kaavan mukaisesti sallittua. Kunnanhallituksen käsityksen mukaan kumpikaan rakennushanke ei aiheuta Naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta naapureille. Kunnanhallituksella ei myöskään ole tiedossa tärkeitä luonto tai ympäristökohteita, jotka voisivat vaarantua itse rakennushankkeista tai niihin liittyvistä muista toiminnoista. Perhon kunnan ympäristölautakunnan lausunto on yhteneväinen kunnanhallituksen lausunnon kanssa. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakija kuuleminen ja vastine Hakijalta ei ole pyydetty vastinetta annetuista lausunnoista, koska lausunnot olivat puoltava. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot ja muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Navettaniemi Mty:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja naudanlihan tuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Perhon kunnan Perhon kylään tilalle Navettaniemi RN:o 29:15. Tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 73 lypsylehmän 40 hiehon, 45 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan ja 35 lihanaudan pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.

5 5 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Laajennettavassa pihattonavetassa ja vanhassa navettarakennuksessa voidaan pitää yhteensä enintään 73 lypsylehmää, 40 hiehoa, 45 vasikkaa (alle 6 kk) ja 35 lihanautaa. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä pesu ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta ja kuivalanta sekä maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä ja kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietelannan, pesu ja jätevesien, sadevesien sekä säilörehun puristenesteiden 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 3245 m³, kun tilan eläimistä laiduntavat lehmät sekä yhteensä 25 kpl hiehoja tai vasikoita (alle 6 kk) vähintään kolme kuukautta. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Kuivalannan varastointitilavuutta on oltava vähintään 23,75 m³, kun yhteensä 10 kpl hiehoja ja vasikkoja on kesäsuojassa kolme kuukautta Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumista. Laakasiilojen yhteyteen tulee rakentaa mennessä tilavuudeltaan vähintään 2 m³:n kokoinen umpikaivo, joka tulee kattaa kiinteällä katteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Mikäli tilalla varastoidaan säilörehua aumoissa, tulee auman pohja varustaa maa ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymällä muovimateriaalilla. Muovin päältä puristenesteet tulee kerätä ja johtaa vesitiiviiseen ja katettuun umpisäiliöön. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet sekä lietteen, jätevesien tai rehujätteiden käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa, vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30 2) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Suuremman tilalla olevan lietesäiliön (1846 m³) järven puoleiselle reunalle tulee asentaa tarkkailusalaojaputki. Salaojaputki tulee sijoittaa vähintään lietesäiliön pohjalaatan syvyyteen noin 1 3 metrin etäisyydelle lietesäiliöstä. Tarkkailusalaojasta tulee johtaa putki halkaisijaltaan vähintään 200 mm:n tarkastuskaivoon, josta otettavien näytteiden avulla voidaan seurata lietesäiliöstä mahdollisesti aiheutuvia vuotoja ympäristöön. Tarkastuskaivon pohja tulee tehdä tiiviiksi ja ulottaa puoli metriä salaojan alapuolelle. Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttökunnossa ennen kuin toiminta pihattonavetan laajennusosassa voidaan aloittaa. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 73,04 hehtaaria.

6 6 Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietelannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen jätevesien, eläinsuojan pesuvesien, sosiaalitilojen jätevesien sekä säilörehun puristenesteiden kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Pihaton yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee täyttää alta päin ja kattamaton lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella, lecasoralla, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Katetun lietesäiliön peltikatto tulee pitää hyvässä kunnossa. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, umpisäiliöiden ja lietelantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.

7 7 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätteiden polttaminen on kielletty. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliön ympärille asennetusta tarkkailusalaojasta tarkastuskaivoon kertyvää nestettä tulee tarkkailla vähintään kerran vuonna 2008 ja kerran vuonna 2009 sekä sen jälkeen tarvittaessa, mikäli on epäiltävissä vuotoja lietesäiliöistä tai sen rakenteista ympäristöön. Ensimmäisen näytteen ottamiseen tulee kulua vähintään kuukausi salaojaputken asentamisesta. Tarkkailukaivoon kerääntyneestä nesteestä tulee tutkia kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja koliformiset bakteerit. Analyysitulokset tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukseen heti niiden valmistuttua. Lietesäiliön, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat

8 8 tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Lietelannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa pihattorakennuksen laajennusosan ja rakennettavan lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla maidon ja naudanlihantuotannon harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinsuojien läheisyydessä ei sijaitse asuin eikä vapaa ajan kiinteistöjä ja eläinsuojien toiminta on vakiintunutta. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan.

9 9 Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 3057 m³ vuodessa. Lisäksi lietesäiliöihin kulkeutuvat maitohuoneen pesuvedet ja sadevedet. Esitetty lantalatilavuus (3373 m³) katsotaan riittäväksi 12 kuukauden varastotilavuudeksi. Varastointitilavuusvaatimuksessa on huomioitu lypsylehmien sekä 25 hiehon ja vasikan laiduntaminen kolmen kuukauden ajan. Mikäli tilalla ei laidunneta, varastotarve on 3576 m³. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lantaloiden ja säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta alatarve on 1,5 hehtaaria yhtä lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa tai lihanautaa ja yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa siitä määräyksiä mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. (määräys 3) Kattamalla lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella vähennetään siitä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös ylläpitämällä olemassa olevaa navetan yhteydessä olevan säiliön peltikatetta ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös eläinten ruokinnan optimoinnilla, tehokkaalla eläinsuojan lannan poistolla ja lannan nopealla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jäte

10 10 huoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Suurimman lietesäiliön lähelle rakennettavaan tarkastuskaivoon mahdollisesti kertynyttä nestettä tarkkailemalla ja mahdollisilla vesinäytteillä varmistetaan, ettei lietesäiliöstä pääse vuotoja Humalalampeen. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä lannan levitykseen käytössä oleva peltopinta ala. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.

11 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Perhon kunnanhallitus Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.

12 12 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Perhon kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Pihaton asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.