SISÄLLYSLUETTELO. YTK, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO YTK, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Henkilöstökertomus Pykälän liite: Henkilöstökertomus Vuoden 2014 talousarvion toteutuminen ja tilinpäätös TPD-päivä Muut asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen... 32

2 -1, YTK :00 Sivu 2

3 -1, YTK :00 Sivu 3 Yhteistyökomitea Esityslista 2/2015 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Kokoushuone Graniitti ASIAT 1-9 SAAPUVILLA Juvonen Timo, pj. Gunell Carola Kanerva Kirsi Karlström Leena Kauppinen Veli-Matti Koskinen Talvikki Kurvinen Jani Talve Linda Pekonen Elena Tyyskänen Heli Kottonen Satu Nurmi Lasse Lehtinen Riitta Kiviranta Esko PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Karttunen Marja Hallintosihteeri KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA Roto Markku Hallintojohtaja

4 1, YTK :00 Sivu 4 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus Puheenjohtaja avaa kokouksen sekä toteaa laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös

5 2, YTK :00 Sivu 5 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus Jaettu esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Päätös

6 3, YTK :00 Sivu 6 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus Yhteistyökomitea valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Leena Karströmin ja Veli-Matti Kauppisen. Päätös

7 4, YTK :00 HALL: 56/2015 Sivu 7 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Asia Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea seuraa henkilöstösuunnitelman toteutumista. Henkilökertomuksella seurataan henkilöstön henkisen ja fyysisen tilan ja niissä tapahtuneiden muutosten sekä henkilöstökustannusten kehitystä. Seuranta tehdään johdon ja henkilöstön yhteistyönä työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta hyväksikäyttäen. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida toimintaa vuosittain ja suorittaa vertailuja samankaltaisten yksiköiden kesken. Henkilökertomuksen laadinnassa Varsinais-Suomen liitto noudattaa kunta-alan henkilöstöraportointisuositusta (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 8/2013). Keskeistä huomioitavaa: Henkilöstökertomus on strategian toteutumisen ja arvioinnin työkalu. Henkilöstökertomus on viraston virallinen kuvaus henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittymisestä. Henkilöstökertomus antaa realistisen kuvan henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä. Henkilöstökertomus ohjaa viraston strategista ja operatiivista johtoa käyttämään ja kehittämään henkilöstöresursseja oikein. Henkilöstökertomus on esitystavaltaan suppea ja kokoava. Tietoja kerätään säännöllisesti. Tieto on helposti ymmärrettävässä muodossa ja samaa muotoa käytetään kaikkialla virastossa. Henkilöstökertomus 2014 viedään tiedoksi maakuntahallitukselle Oheismateriaalina on Varsinais-Suomen liiton henkilöstökertomus Valmistelija Ehdotus MR/MK/EP Yhteistyökomitea käsittelee asian ja merkitsee Varsinais-Suomen liiton henkilöstökertomuksen 2014 tiedoksi. Päätös Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Yhteistyökomitea Oheismateriaali Sivu 7 HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2014

9 Sivu 8

10 Sivu 9 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Johdanto 5 1. Henkilöstön määrä ja rakenne 7 Palvelussuhteen luonne Sukupuolijakautuma tehtäväalueittain vuoden 2014 aikana Päätoimisuus Henkilöstön määrä sopimusaloittain Henkilöstön ikärakenne Työsuhteiden pituudet ja henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen Henkilöstön palvelussuhteen pituus Varsinais-Suomen liitossa 2. Työaika, työpanos ja kustannukset 12 Poissaolot Sairauspoissaolot Työaikajoustot ja ylityöt Matkapäivät Henkilöstökustannukset Palkat 3. Osaaminen ja sen kehittäminen 15 Osaamisen kehittäminen 4. Sisäinen viestintä 16 Tiedonkulun ja vuorovaikutuksen tasot 5. Aloitetoiminta ja parhaimpien käytäntöjen kehittäminen Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 17 Henkilöstöruokailu Työterveyshuolto Työilmapiirikartoitukset Kuntoremonttitoiminta Liikunnan ja opiskelun tukeminen Virkistystoiminta Liite 1: Henkilökuntaluettelo Liite 2: Henkilöstöasioita hoitavat yhteistoimintaryhmät 20

11 Sivu 10

12 Sivu 11 VARSINAIS-SUOMEN LIITON HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 Johdanto 5 Visio: Varsinais-Suomen liitto on turvallinen ja esimerkillinen työnantaja, joka arvostaa yhteistoimintaa työyhteisön kehittämisessä. Yhteistyö on toimivaa ja henkilöstöpolitiikka johdonmukaista ja läpinäkyvää. Liitolla on pitkän aikavälin strategia henkilöstörakenteen kehittämisessä. Viraston sisäinen johtaminen on oikeudenmukaista ja kannustavaa. Työhyvinvoinnista pidetään erityistä huolta. Henkilöstöllä on taito ja tahto edistää maakunnan hyvinvointia ja kehittää osaamistaan. Osaamisen kehittämiseen on riittävät ja monipuoliset resurssit. Henkilöstökertomuksella seurataan henkilöstön henkisen ja fyysisen tilan ja niissä tapahtuneiden muutosten sekä henkilöstökustannusten kehitystä. Seuranta tehdään johdon ja henkilöstön yhteistyönä työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta hyväksikäyttäen. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida toimintaa vuosittain ja suorittaa vertailuja samankaltaisten yksiköiden kesken. Asiakirja on viraston virallinen kuvaus henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittymisestä. Se antaa realistisen kuvan henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä. Henkilöstökertomuksessa tieto on helposti ymmärrettävässä muodossa ja sen tietoja päivitetään säännöllisesti. Henkilökertomuksen laadinnassa Varsinais-Suomen liitto noudattaa kunta-alan henkilöstöraportointisuosituksia (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 8/2013). Henkilöstökertomuksen sisältämät kuntien henkilöstöä koskevat tiedot ovat luonteeltaan tilastotietoja. Henkilötietolain (523/1999) 15 :n mukaan tilastotarkoituksia varten saa henkilötietoja käsitellä, jos: tilastoa ei voida tuottaa tai sen tarkoituksena olevaa tiedontarvetta toteuttaa ilman henkilötietojen käsittelyä, tilaston tuottaminen kuuluu rekisterinpitäjän toimialaan, sekä tilastorekisteriä käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin eikä siitä luovuteta tietoja siten, että tietty henkilö on niistä tunnistettavissa, ellei tietoja luovuteta julkista tilastoa varten. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työpaikalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma. Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Liiton työterveyshuollon toimintasuunnitelma on tehty v Turun Työterveyshuollon sekä Lääkäriasema Pulssin kanssa. Työterveyshuoltolaissa on säädelty palvelujen tuottajan neuvonta- ja tietojenantovelvollisuus (17 ). Sen mukaan työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuoltotehtävissä toimivilta henkilöiltä sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. Yksityisyyden suojaa työelämässä (759/2004) koskevan lain mukaan työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen, mikäli työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun viranomainen luovuttaa tietoja työnantajalle tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi (4 ).

13 Sivu 12 6 Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelma päivitettiin vuosille (mh ). Yhteistyökomitea (YTK ) hyväksyi henkilöstösuunnitelman toteuttamisen painopisteiksi vuosina seuraavat toimenpiteet: Kumppanuuteen perustuvan toimintamallin käyttöönotto viraston työtehtävissä Jatketaan viraston strategiatyötä siten, että kaikilla liiton työntekijöillä on yhtenäinen tieto ja ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toiminta-ajatuksista ja arvoista. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Parannetaan henkilöstöä koskevien tietojen saavutettavuutta ja hallinnon läpinäkyvyyttä Osaaminen Päivitetään koulutussuunnitelma. Jatketaan työyhteisötaitoja kehittäviä koulutus- yms. toimenpiteitä. Jatketaan kielitaitojen (suomi, ruotsi ja englanti) ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä (mm. sisäiset keskusteluryhmät) Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Tehdään ergonomiakartoitukset kaikille yli vuoden työsuhteisille ja toteutetaan suositellut toimenpiteet (mm. säätökalusteet). Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin (istumatyön vaarat ja taukoliikunta). Kannustetaan työntekijöitä liikunnan lisäämiseen. Sisäinen viestintä Aktivoidaan aloitetoimintamenettelyä (mm. aloitelaatikko) ja parhaiden käytäntöjen esille nostoa. Korostetaan yhtenäisvirastomenettelyjä viestintäasioissa (viestintätiimi).

14 Sivu Henkilöstö määrä ja rakenne MAAKUNTAJOHTAJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic -ohjelma Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään osaamisryhmään: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelmien hallinnointi on osa aluekehittämisen osaamisryhmää, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita osaamisryhmärajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Kevään 2014 aikana täytettiin eläköitymisen takia maakuntajohtajan virka (mv ). Maakuntajohtaja Kari Häkämies aloitti virassaan Kattava luettelo henkilöstöstä ja sen muutoksista vuonna 2014 on liitteenä 1. Hallintoasioita koskevat viranhaltijapäätökset/kpl vuoden 2013 aikana: v v v v Viranhaltijapäätökset yht Henkilöstöasiat: palkka ja palkkaus koulutus Kirjatut asiakirjat (käsittelyvaiheet) Uudet kirjatut asiat diaarissa

15 Sivu 14 8 Palvelussuhteen luonne v v v v v vakinaiset määräaikaiset yht Henkilö tilastoidaan vakinaiseksi, vaikka hän hoitaisi toisen vakanssin sijaisuutta, mutta alkuperäinen palvelussuhde on toistaiseksi voimassa oleva (vakinaisuus liittoon nähden). Sukupuolijakautuma tehtäväalueittain vuoden 2014 aikana (vakinaiset ja määräaikaiset) ,5 8,5 7 7, ,5 Hallinto Aluek. Maank. Edunv. EU-ohj. Hankkeet Naiset Miehet Miehet Naiset Johtajat 4 1 Päälliköt 1 1 Muut Koko vuoden 2014 aikana naisia on ollut palveluksessa 44 henkilöä ja miehiä 30 henkilöä. Päätoimisuus Henkilöstöstä oli viisi osa-aikaisessa työsuhteessa vuoden 2014 aikana. Henkilöstön määrä sopimusaloittain v v v v v v KVTES TS

16 Sivu 15 Henkilöstön ikärakenne vuosina ( hlöä) v v v v v Henkilöstön ikärakenne hlöä %-jakautuma hlö v. 1,5 % v. 4,6 % v. 9,3 % v. 28,1 % v. 14,0 % v. 14,0 % v. 9,3 % v. 6,2 % v. 10,9 % v. 1,5 % 1 keski-ikä v v v v v v naiset 47 v 6 kk 45 v 10 kk 43 v 7 kk 43 v 9 kk 43 v 9 kk 43 v 8 kk - miehet 43 v 6 kk 44 v 10 kk 44 v 3 kk 44 v 2 kk 45 v 5 kk 45 v 8 kk Koko henkilökunnan keskimääräinen ikä vuonna 2014 oli 44 v 4 kk 19 pv.

17 Sivu 16 Työsuhteiden pituudet ja henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen 10 Määräaikaisten työntekijöiden määrä vaihtelee vuoden aikana, sillä erillisprojekteihin ja sijaisuuksiin palkataan henkilöstöä tarpeen mukaan talousarvio- ja hankemäärärahojen puitteissa. Central Baltic -ohjelmien tehtävät (16 henkilöä) ja työsuhteet jatkuvat pääosin vuoteen Lisäksi varaudutaan tarjoamaan harjoittelupaikkoja 3-4 henkilölle vuodessa. Maakuntahallitus (mh ) päätti käynnistää Valonian toimintojen siirron liittoon, mikä jatkossa merkitsee noin 10 uuden henkilön ottamista liiton työsuhteeseen. Valonian toimintojen perusrahoitus ulottuu vuoteen Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Maakuntahallitus (mh ) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi alkaen. Liiton henkilöstöpolitiikan haasteena on se, että kuntarahoitteisen toiminnan työntekijöistä 6 henkilöä saavuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on hyödyntää eläköitymisten seurauksena avautuvat virat ja toimet siten, että toimenkuvat ja resurssit vastaavat liiton muuttuvaa toimintakenttää. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ei kunnan/kuntayhtymän työntekijöillä enää ole varsinaista eläkeikää. Henkilö voi lähteä vanhuuseläkkeelle oman valintansa mukaan täytettyään 63 vuotta. Toisaalta hän voi jatkaa työssä oman harkintansa mukaan 68 vuoden täyttämiseen saakka ja vielä senkin jälkeen, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Vuoden 2014 eläkeuudistus astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Muutokset eivät koske jo eläkkeellä olevia henkilöitä, eikä maksussa olevia eläkkeitä. Ikärajojen muutokset koskevat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Eläkkeiden karttumiseen liittyvät muutokset koskevat kaikkea vuonna 2017 ja sen jälkeen tehtävää työtä. Sopimuksen mukaan eläkeiän alaraja nousee portaittain 65 ikävuoteen. Eläkkeelle siirtyminen ennen 68 vuoden ikää tapahtuu normaalin irtisanoutumismenettelyn mukaisesti. Pääsääntöisesti irtisanoutumisaika on yksi kuukausi. Työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelmassa henkilöstöltä toivotaan epävirallista ilmoitusta jo vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä. Tämä koskee myös muita työtehtävien keventämiseen / työ-ajan lyhentämiseen liittyviä toiveita ja järjestelyjä. Tällöin liitolle jäisi aikaa suunnitella, järjestää julkinen tai sisäinen haku ja siirtää tehtävien hoito seuraajalle. Seuraajasuunnitelmat on tarpeen tehdä tapauskohtaisesti. Jokaisessa tapauksessa suunnittelu tehdään ajoissa kaikki osapuolet huomioiden. Esimiesten ja työntekijöidenväliset kehittämiskeskustelut käytiin keväällä ja keskusteluissa esiin nousseet näkökohdat ja tarvittavat jatkotoimenpiteet käsiteltiin osaamisryhmittäin ja virastota-

18 Sivu solla TPD-päivän seminaarissa TPD päivän muuna aiheena oli Miten tunnistaa työn henkistä kuormitusta ja tämän kautta vaikuttaa myönteisesti omaan työssäjaksamiseen. Henkilöstön palvelusuhteen pituus Varsinais-Suomen liitossa hlö alle yli 30

19 Sivu Työaika, työpanos ja kustannukset Poissaolot Työpäivät/v v v v v v palkaton virka/työvapaa vanhempainloma äitiysvapaa hoitovapaa yksityisasiat vuorotteluvapaa palkallinen virka/työvapaa: äitiysvapaa tilapäinen hoitovapaa vanhempainloma kuntoremontti työmarkkinakoulutus muut sairasloma/tapaturma (kalenteripäiviä) Kaksi henkilöä oli vuorotteluvapaalla. Palkalliset virka/työvapaat (ei sairaslomat/tapaturmat): v v poissaolotapahtumia 55 kpl 62 kpl - palkat e e Sairauspoissaolot (kalenteripäivät) Sairauslomapäivät yhteensä - naiset - miehet v v v v v josta 1 3 päivän pituisia/kpl päivän pituisia/kpl yli 60 päivän pituisia/kpl v v v v v Sairauslomia/-tapauksia yhteensä kpl miehet naiset

20 Sivu Työaikajoustot ja ylityöt Matkapäivät Sairaslomapäiviä hlö/vuosi v v v v v miehet 5,7 16,6 17,1 7,3 4,5 - naiset 10,9 16,9 15,0 22,3 21,3 Sairaslomapäiviä henkilö/vuosi yhteensä oli 15,6 päivää vuonna Sairausloma-ajan palkat: v v v v.2013 v naiset euroa euroa euroa ,58 euroa ,81 euroa - miehet euroa euroa euroa ,23 euroa ,95 euroa Yhteensä euroa euroa euroa ,81 euroa ,76 euroa Liitossa on käytössä työaikajärjestelmä, jossa on mahdollisuus päivittäiseen liukumaan, joka koskee työhön tulo- ja lähtöaikoja. Kunta-alalla työskentelevistä 66 prosenttia on tällaisten järjestelmien piirissä. Liukumien ylitysten antaminen vapaa-aikana on mahdollista silloin kun liukumamäärien tasoittaminen ei ole mahdollista liukuma-aikojen puitteissa ja työtuntien kertymä johtuu työnantajan hyväksymistä työtehtäviin liittyvistä syistä. Kertymää voidaan vähentää osaamisryhmän johtajan määräyksellä lyhentämällä päivittäistä työaikaa tai, jos osaamisryhmän työtilanne huomioon ottaen on mahdollista, voidaan maakuntajohtajan päätöksellä antaa vapaa kokonaisena päivänä. Vuoden 2014 pidettiin 5 saldovapaapäiviä. Kokonaisista vapaapäivistä on aina sovittava lähimmän esimiehen kanssa ja niitä voi olla yksi kerrallaan enintään 3 päivää/vuosi. Työtunteja ei saa omaehtoisesti kerätä vapaapäiviksi. Etätyöpäiviä oli 234 päivää vuonna Työaikaa seurataan kuukausittain. Ylityöt korvataan ensisijaisesti vapaana. Vuonna 2014 vapaana korvattavia ylitöitä tehtiin 171 tuntia. Ylityövapaita kertyi 19 henkilölle: - aluekehitys 6 hlöä - CB 2 hlöä - edunvalvonta 2 hlöä - hankkeet 4 hlöä - maankäyttö 5 hlöä Vuosi Kotimaan matkapäivät/pv luottamushenkilöt liitto Ulkomaan matkapäivät/pv 264, , luottamushenkilöt liitto 151, ,50 141

21 Sivu Vuosi CB, kotimaan matkapäivät/pv CB, ulkomaan matkapäivät/pv199,5 213, Ateriakorvaukset Henkilöstökustannukset v v v v.2013 v Palkat ja palkkiot , , ,93 Eläkekulut , , ,02 Muut henkilöstösivukulut , , ,56 Sairasvakuutuskorvaukset (+) , , ,12 Korjauserät palkkoihin (+) , , ,00 Työterveyshuolto , , ,13 Lounassetelit , , ,75 Henkilöstön koulutus , , ,92 Henkilöstökustannukset yhteensä v olivat ,39 euroa. v v v v.2013 v Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista % 60,8 64,1 59,4 60,70 60,43 Palkat Palkat , , ,43 euroa ,63 euroa ,99 euroa - naiset , , ,22 euroa ,99 euroa ,40 euroa - miehet , , ,21 euroa ,64 euroa ,59 euroa - johtajien palkat , , ,48 euroa ,45 euroa ,84 euroa Maksetut palkat ja palkkiot Maakuntajohtaja ja hallinnon osr , , , , ,45 Aluekehittämisen osr , , , , ,40 Maankäytön ja ympäristön osr , , , , ,43 Edunvalvonnan osr , , , , ,95 Projektit , , , , ,71 Tekninen tuki , , , , ,99 Kansainvälinen tekninen tuki , , , , ,71 Luottamushenkilöt , , , , ,09 Yhteensä , , , , ,73

22 Sivu Yleistä Kunnallisen yleisen (KVTES) ja teknisten (TS) työehtosopimusten piirin kuuluvien työntekijöiden palkkoja korotettiin lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 20 euroa ja henkilökohtaisten lisien osuus on 3,2 % tehtäväkohtaisesta palkasta vuonna Osaaminen ja sen kehittäminen Varsinais-Suomen liitto on asiantuntijaorganisaatio. Liiton henkilöstöstä noin 85 %:lla on ylempi korkeakoulututkinto. Osaamisen kehittäminen Henkilöstön ammattitaidon parantaminen työnantajan kustantaman koulutuksen kautta on yleistä kaikilla liiton toimialoilla. Pyrkimys elinikäiseen oppimiseen koskee kaikkia työyhteisön jäseniä, alimmasta portaasta aina johtoon asti. Henkilöstöä kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan v v v v v seminaari- ja koulutuspäiviä koulutettuja yhteensä 30 hlö 36 hlö 27 hlö 45 hlö 57 Henkilökunta osallistui myös maksuttomiin seminaareihin ja koulutuspäiviin, jotka eivät sisälly yllä oleviin tietoihin. Prosenttijakautuma sukupuolen mukaan v Miehet Naiset Koulutettuja henkilöitä 24 hlö/42,1 % 33 hlö/57,9 % Koulutuspäiviä 191 pv 228 pv Koulutuspäivien määrä kasvatti ruotsin kielen kurssi, joka suoritettiin kevään 2014 aikana. Koulutuskorvaus vuoden 2014 alusta Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki osaamien kehittämistoimiin. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. Koulutuskorvausta haetaan Työttömyysvakuutusrahastolta. Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämä koulutus perustuu koulutussuunnitelmaan (mh ). Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa. Korvauksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden vuodessa. Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivän muodostavien koulutusten ei tarvitse liittyä samaan kokonaisuuteen tai aihepiiriin.

23 Sivu Koulutuskorvausta haettiin vuodelta 2014 seuraavasti: 1 päivän koulutuksia 11 2 päivän koulutuksia 7 3 päivän koulutuksia 27 Yhteensä korvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä oli 106 päivää. 4. Sisäinen viestintä Tiedonkulun ja vuorovaikutuksen tasot Virastotaso luottamushenkilötoimielimien (mm. maakuntahallitus) esityslistat ja pöytäkirjat ovat nähtävillä intranetissä johtoryhmäpalaverien muistio lähetetään kaikille tiedoksi (henkilöstön edustus mukana) infotilaisuudet liiton toimintaa tai taloutta koskevia tiedotustilaisuuksia kalenterit pidetään ajan tasalla Outlookin yleisissä kansioissa ovat keskeiset henkilöstöä koskevat asiakirjat vuosittainen TPD-päivä yhteistoimintamenettelyt (yhteistyökomitea, työsuojelutoimikunta ja henkilöstöryhmä) suunnitelmat ja ohjeistukset (henkilöstösuunnitelma ) tehtävien vaativuuden ja työsuoritusten arvioinnit vähintään kerran vuodessa henkilökuntayhdistyksen järjestämä virkistystoiminta yhteiset juhlat ja retket Osaamisryhmätaso vuosittainen kehittämispäivä viikottaiset osaamisryhmäpalaverit (muistio) tiimi- ja työryhmäpalaverit koulutustilaisuuksien raportoinnit ja purkupalaverit henkilöstön osallistuminen talousarvion käyttösuunnitelman laatimiseen Henkilötaso vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelut ja muut esimies-alaiskeskustelut muut henkilösuhdekeskustelut (suora palaute) uusien työntekijöiden perehdyttäminen. 5. Aloitetoiminta ja parhaimpien käytäntöjen kehittäminen Osaamisryhmissä on keskusteltu uusista mahdollista aloitteista sekä parhaimmista käytännöistä. Vuoden 2014 aikana ei johtoryhmälle asti tuotu aloitteita.

24 Sivu Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Henkilöstöruokailu Työterveyshuolto Työilmapiirikartoitukset Kuntoremonttitoiminta Henkilöstöruokailu on järjestetty tarjoamalla henkilöstölle lounasseteleitä. Lounassetelin arvo oli 8,20 euroa, josta työnantajan osuus oli 2,05 euroa. Työnantajan kokonaispanos henkilöstöruokailuun oli noin ,75 euroa vuonna Työterveyshuollon palvelut ostetaan Terveystalo Pulssilta. Henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää yleislääkäritasoista tutkimusta ja hoitoa, tarvittaessa erikoislääkärin konsultaatiota sekä tarvittavia laboratorio- ja röntgentutkimuksia sekä fysikaalista hoitoa. Sairaanhoidon kustannuksia vastaavan toiminnan tiedot tulevat korvaushakemuksen yhteydessä. Tiedot täydennetään yhteistyökomitean kokouksessa. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2014 olivat ,13 euroa. Yhteistyössä työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa toteutettiin varhaisen tukemisen ja välittämisen mallia (mh ) sekä julistusta virasto savuttomaksi työpaikaksi (mh ). Tavoitteena on edistää työntekijöiden terveydellistä toimintakykyä ja työhyvinvointia. Maakuntajohtajan päätöksen 53/ mukaan liiton henkilökuntaa kannustetaan savuttomuuteen ja savuttomuutta toteutetaan tupakkalain säädösten lisäksi seuraavin toimenpitein: Sitovat toimenpiteet 1. Savuttomuus mainitaan liiton työpaikkailmoituksissa. 2. Savuttomuudesta ilmoitetaan viraston sisäänkäyntien ovilla 3. Tupakoinnin lopettajille tarjotaan tukipaketti työterveyshuollon ohjauksessa. 4. Savuttomuus koskee myös sähkötupakan käyttöä. Ohjeelliset toimenpiteet 5. Tupakointi tapahtuu työajan ulkopuolella 6. Liiton järjestämät tilaisuudet ovat savuttomia Viimeisin koko henkilöstöä koskeva ilmapiirikartoitus on tehty syksyllä 2012 ja sen tulokset on hyödynnetty henkilöstösuunnitelman (mh ) laadinnassa. Kuntoremonttitoiminta käynnistyi liitossa vuonna 2004 maakuntahallituksen päättämissä puitteissa ja työterveyshuollon kanssa on sovittu menettelytavat kuntoremonttitoimintaan.

25 Sivu Liikunnan ja opiskelun tukeminen Varsinais-Suomen liitto tukee työnantajana henkilökunnan kuntoliikuntaa siten, että kukin kuntoilija voi saada harrastuksesta aiheutuviin kustannuksiin korvausta 50 % aiheutuneista kuluista, kuitenkin enintään 100 euroa vuodessa. Henkilökunnasta 43 henkilöä vuonna 2014 on käyttänyt etua. Varsinais-Suomen liitto tukee työnantajana henkilöstön omaehtoista opiskelua korvaamalla henkilökunnan työajan ulkopuolella tapahtuvan vapaaehtoisen kurssi- ja opintopiiritoiminnan kustannuksista 50 %, kuitenkin enintään 100 euroa vuodessa henkilöä kohden. Henkilökunnasta 5 henkilöä vuonna 2014 on käyttänyt etua. Korvauksen edellytyksenä on, että opiskelu tukee siihen osallistuvan henkilön osaamista, työkykyä ja työssä selviytymistä eikä ole päällekkäistä työnantajan kustantaman henkilöstökoulutuksen kanssa.

26 Sivu Virkistystoiminta Työhyvinvoinnin keskeinen ylläpitäjä on liiton henkilökuntayhdistys, jonka toimintaa tuetaan liiton varoista henkilöstön yhteisten virkistystapahtumien järjestelyjä varten. Projektit suorittavat oman osuutensa kustannuksista liitolle. Opastettu pubikierros Turun kuuluisimpiin pubeihin Laskettelumatka Ellivuorelle Sastamalaan Jääkiekon mm-kilpailujen kisastudio pelissä Suomi Ruotsi Jääkiekon mm-kilpailujen kisastudio pelissä Suomi Venäjä Linnateatteri: Mieletön Turun tulevaisuus HKY:n kevätkokous Moonlight Dreaming -pianokonsertti Siisti Biitsi -talkootempaus ja saunailta Teatteri Emma: SUOMI Hulluu touhuu! Maakuntagames Tammelassa Liikuntailtapäivä Info suunnistuksesta (Janne Virtanen) ja kaupunkisuunnistus Vierailu Rauhankadulle liiton entisiin toimitiloihin ja nykyisen toiminnan esittely (Ulkomaalaisvirasto) HKY:n syyskokous Pikkujoulut Submarinassa Juho Savon eläköitymisjuhla Lisäksi liiton henkilökunnalla oli varattu yksi salivuoro/viikko erilaisten sisäpelien harrastamiseen. Vuoden 2013 aikana palveluvuosia tuli täyteen 40 v. Leena Karlström 30 v. Hannele Hartikainen Aleksis Klap sai maakuntajohtajan tunnustuksen vuoden 2014 työstä. Maakuntajohtaja Juho Savolle myönnettiin maakuntaneuvoksen arvonimi.

27 Sivu Liite 1: HENKILÖKUNTALUETTELO toimitetaan yhteistyökomitean kokoukseen Liite 2: Henkilöstöasioita hoitavat yhteistoimintaryhmät Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea kokouksia 5 kpl Yhteistyökomitea toimii liitossa Lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tarkoittamana yhteistoimintaelimenä ja käsittelee ko. lain mukaiset asiat. Yhteistyökomitea koostuu työantajan ja henkilöstön edustajista ja sen toimikausi on neljä vuotta. Maakuntahallitus nimeään omat edustajansa yhteistyökomiteaan ja Varsinais-Suomen liitossa toimivat työntekijäjärjestöt nimeävät omat edustajansa jäsenmäärien mukaisessa suhteessa, kuitenkin vähintään yksi edustaja työntekijäjärjestöä kohti. Yhteistyökomiteassa tulee olla edustettuna edustaja molemmista työehtosopimuksista. Yhteistyökomitean puheenjohtajaksi valitaan vuorotellen työnantajan ja henkilöstön edustaja, kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yhteistyökomitea antaa lausunnon talousarviosta ja taloussuunnitelmasta ennen kuin se viedään maakuntahallituksen päätettäväksi. Jäsen Juvonen Timo Kauppinen Veli-Matti Gunell Carola Kanerva Kirsi Karlström Leena Työnantajan edustajat: Varsinainen jäsen Kurvinen Jani Koskinen Talvikki, pj. Varajäsen Talve Linda Nurmi Lasse Pekonen Elena Tyyskänen Heli Kottonen Satu Varajäsen Kiviranta Esko Lehtinen Riitta Karttunen Marja, siht. Varsinais-Suomen liiton työsuojelutoimikunta kokouksia 1 kpl Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Työsuojelutoimikuntaan kuuluvat työnantajan nimeämät ja työntekijöiden valitsemat edustajat. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa on työnantaja itse tai sellainen edustaja, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen. Työsuojelutoimikunnan sijasta voidaan sopia sitä korvaavasta yhteistoimintajärjestelystä. Jäsen Roto Markku, pj. Gunell Carola Kuitunen Marja Roslakka Ville Karttunen Marja, siht.