Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Uusimaa2019-hankkeen tilannekuvat 4

Transkriptio

1 MUISTIO 2/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Aika klo 09:00-11:25 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Uusimaa2019-hankkeen tilannekuvat 4 3 Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittäminen 5 4 Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT-suunnitteluvaiheen työryhmän loppuraportti 7 5 Maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus 8 6 Mahdolliset muut asiat 12 7 Seuraavat kokoukset 13 8 Kokouksen ydinviesti 14

2 MUISTIO 2/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Aarnio Tarmo Kirkkonummi Behm Kimmo Nurmijärvi Grannas Mikael Sipoo Kairesalo Esko Mäntsälä Lipasti Harri Tuusula Masar Christoffer Kauniainen Miettinen Sami Vihti Myyryläinen Juha Pukkila Mäkelä Jukka Espoo Peltola Antti Järvenpää Rontu Kirsi Kerava Samaletdin Sabah Myrskylä Sivula Mika Lohja Ujula Jukka-Pekka Porvoo Vapaavuori Jan Helsinki kohdat 1-3 Viljanen Ritva Vantaa Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Kanerva Inka Uudenmaan liitto, sihteeri Rantanen Arja Uusimaa2019 Rotonen Mikko Uusimaa2019 Suursalmi Tero Uudenmaan liitto Tanner Lauri Uusimaa2019 Tikkanen-Pietikäinen Inka Uudenmaan liitto Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Aronkytö Timo muutosjohtaja Sovala Markus muutosjohtaja Paqvalin Rolf erityisasiantuntija Immonen Mari E valmistelusihteeristö Karhu Ulla-Mari valmistelusihteeristö Kuusela Antti valmistelusihteeristö Lumijärvi Tarja valmistelusihteeristö Vallittu Anja valmistelusihteeristö Mäkelä Outi maakuntahallituksen pj. Poissa Boström Jarl Inkoo Haukkasalo Hannu Pornainen Heikka Tiina Lapinjärvi Isotupa Juha-Pekka Siuntio Järvenpää Marko Karkkila Lundqvist Ragnar Raasepori Martikainen Jouni Askola Mattila Jyrki Hyvinkää Nenonen Kari Vantaa Strandell Denis Hanko Haapanen Topi valmistelusihteeristö von Schoultz Fredrik valmistelusihteeristö Åkerö Fredrika valmistelusihteeristö

3 MUISTIO 2/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi kuntajohtajien ja virkamiesjohtoryhmän yhteisen kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 2/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Uusimaa2019-hankkeen tilannekuvat Hallintopäällikkö Inka Tikkanen-Pietikäinen esitteli tilannekuvakonseptia. Uusimaa2019 -hanke on vuoden 2017 aikana määritellyt alustavan hankerakenteen, jonka pohjalta loka-marraskuussa 2017 ja sen jälkeen hankkeeseen rekrytoidut hankejohtajat ovat ryhtyneet projektoimaan vastuullaan olevia valmistelualueita ja osa-hankkeita. Projektointi mahdollistaa Uusimaa2019 -hankehallinnan ja hankkeen seuranta- ja ohjausmekanismien nostamisen uudelle tasolle.? Sidosryhmien näkökulmasta tilannekuvien kautta syntyy yhtenäistä raportointia valmistelun etenemisestä. Raporttien muoto säilytetään samanlaisena millä varmistetaan jatkuvuus. Hankekehikon kautta puolestaan edistetään projektien toteuttamista. Projektoimatta ovat vielä turvallisuus- ja elinvoimatoimialat, mutta molempien toimialojen valmistelun organisointi etenee lähiviikkoina. Lisäksi tarkoituksena on ICT:n integroiminen toimintoihin nykyistä paremmin. Riskienhallintaan panostetaan kevään aikana sekä itse Uusimaa2019 hankkeessa että päivittämällä laajempaa toimintaympäristön riskianalyysiä, josta on käytettävissä tuloksia huhti- toukokuussa. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsivät asian valmistelun tiedoksi. Oheismateriaali Uusimaa2019 -hankkeen tilannekuvat

5 MUISTIO 2/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittäminen Hallintojohtaja Lauri Tanner esitteli luottamushenkilörakenteen valmistelua. Uusimaa 2019 hankkeeseen sisältyy yhtenä valmisteltavana kokonaisuutena maakunnan luottamushenkilöhallinnon perustaminen. Luottamushenkilöhallinnon perustamiseen sisältyy sekä toimielinten kokoonpanon että niiden toimivaltuuksien määrittäminen sekä lakisääteisten (maakuntavaltuusto, -hallitus ja tarkastuslautakunta) että vapaaehtoisten toimielinten osalta. Liikelaitosten johtokunnat ovat pakollisia toimielimiä. Haasteena on, miten niihin voidaan turvata riittävä asiantuntemus. Valmistelussa tarvittaisiin poliittista myötävaikutusta, mikä on haastavaa, koska maakunnallisia päättäjiä ei vielä ole. Juridisen valmistelun lähtökohtana on kuntavaltuuston toimivaltaa vastaava maakuntavaltuuston toimivalta, jota delegoidaan hallintosäännön kautta. Valmistelussa on noussut esille keskeisiä kysymyksiä: Mikä on maakuntahallituksen sopiva koko. Mistä asioista maakuntahallitus päättää, mistä muut toimielimet. Missä päätetään budjetista ottaen huomioon, ettei maakunnassa ole otto-oikeutta. Vapaaehtoisten toimielinten osalta on linjattava, miten päätöksenteko tapahtuu ja miten luottamushenkilöt osallistuvat siihen. Lisäksi on ratkaistava toimielinten välinen tehtävänjako, perustuuko toiminta lautakuntiin vai onko toiminta poikkihallinnollisia. Näillä kaikilla kysymyksillä on merkitystä valtasuhteiden määräytymisen kannalta. Miten kaikki 99 maakuntavaltuutettua sitoutetaan maakunnan toimintaan. Onko mahdollista lisätä integraatiota päätöksenteon kautta, koska juuri integraatio on koko uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Päätöksenteko on erilaista kuin nykyisin kunnissa ja kuntayhtymissä järjestämisen ja tuotannon erottamisesta johtuen. Nyt toiminta on isolta osin operatiivista päätöksentekoa. Jatkossa erotetaan strateginen järjestäminen ja suuri operatiivinen toimialoilla tapahtuva tuotanto. Maakunnan toiminta on kunnan ja valtion toimintojen välimaastossa. Asiassa on laadittu esiselvitys FCG Konsultointi Oy:n toimesta, jossa kuvataan sekä lainsäädännön valossa mahdolliset toimielinrakenteet (mm. lautakunta-, valiokunta ja jaostomallit) että rakenteisiin vaikuttavat muutosajurit. Selvitystyötä jatketaan haastatteluilla (mm. koko maakuntahallitus) sen selvittämiseksi, mitkä ovat Uudenmaan maakunnan alueen keskeisten poliittisten toimijoiden näkemykset ja odotukset maakunnan poliittisten rakenteiden osalta. Valmistelussa haetaan tahtotilaa ja toiveita tulevasta demokraattisesta rakenteesta. Haastattelut ovat parhaillaan käynnissä. Maakuntahallitus on hyväksynyt seuraavan jatkokäsittelyaikataulun: tilannekatsaus maakuntahallitukselle haastattelujen alustavista tuloksista selvityksen tulosten raportointi ja maakuntahallituksen työpaja maakunnan hallintosääntöluonnoksen käsittely Käytiin keskustelu ja todettiin, että kunnissakin toki on käytössä varsin erilaisia toimintamalleja. Esitettiin näkemys siitä, että poliittisten elinten valmisteleva valiokuntamalli voisi tuoda joustavuutta, jossa voitaisiin ottaa paremmin huomioon koko Uudenmaan näkökulmaa ja se mahdollistaisi koko

6 MUISTIO 2/ maakunnasta tulevaa edustusta valmisteleviin valiokuntiin. Esitettiin myös kysymys siitä, voidaanko haastatteluihin ottaa laajemmin mukaan kuntajohtajia ja virkamiehiä. Todettiin tiukkaan aikatauluun liittyen, että maakuntavaalit ovat tulossa jo muutaman kuukauden kuluttua ja tässä vaiheessa valmistelussa on mahdollista vasta valmistella luottamushenkilöhallinnon rakenteita. Valmistelussa pitää ottaa huomioon päätöksenteon muuttuminen entistä nopeampitahtiseksi. Kuntajohtajat tuntevat tähän asiaan liittyvät haasteet erittäin hyvin. Lisäksi on syytä käydä keskustelua isojen kuntien hallitusten puheenjohtajien kanssa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on iso tehtävä tiukan aikataulun puitteissa. Todettiin myös, että edelleen epävarmaa on, tuleeko maakuntia ylipäänsä. Maakunnille ei ole tulossa yleistä toimialaa, sen sijaan niille tulee vahva valtion ohjaus. Mahdollista on, että uudistuksen toimeenpanosta syntyy suuri kaaos. Osaltaan sen välttämiseksi tarvittaisiin selkeä ja suppea maakunnan rakenne. Poliittisessa rakenteessa tarvitaan myös riittävää asiasisältöjen hallintaa erityisesti esimerkiksi soteen liittyvässä päätöksenteossa. Siksi poliittinen rakenne ei voi perustua pelkästään maakuntahallituksen varaan. Lisäksi tarvitaan huolella suunniteltu työnjako maakuntahallituksen ja sote-toimielimen välillä. Painotettiin uudemman kerran, että haastateltavien henkilöiden joukkoa on laajennettava, jotta voidaan varmistettava, että kaikki tarpeelliset asiat on otettu huomioon. Puheenjohtaja totesi asiakohdan käsittelyn lopuksi, että haastateltavin tahojen määrittely on vielä käynnissä ja että maakuntahallituksella annetaan väliraportti Hän korosti myös, että käynnissä olevan esivalmistelun aikana ei tehdä juridisia päätöksiä, vaan vasta vaaleilla valittava maakuntavaltuusto tulee tekemään päätökset mukaan lukien maakunnan luottamushenkilöhallinnon organisaation. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsivät asian valmistelun tiedoksi. Oheismateriaali Luottamushenkilöhallinnon rakenteet, Lauri Tanner Maakunnan poliittinen johtamisjärjestelmä ja rakenne FCG

7 MUISTIO 2/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT-suunnitteluvaiheen työryhmän loppuraportti ICT- projektijohtaja Mikko Rotonen esitteli ICT-suunnitteluvaiheen loppuraporttia Suunnitteluvaihe kesti heinäkuusta vuoden 2017 loppuun. Se jatkoi ja täsmensi aiemmin esiselvitysvaiheessa tehtyä työtä. Suunnitteluvaiheessa on tarkasteltu nykytilaa ja arvioitu miten voidaan hyödyntää nykyisiä järjestelmiä konsolidoinnin kautta. Huomioon on otettava, että vain kuntayhtymien (HUS, Eteva ja Uudenmaan liitto) järjestelmät siirtyvät kokonaisuudessaan maakunnalle. Tavoitteena on, että vuoden 2021 lopussa voitaisiin käyttää samoja järjestelmiä. Noin 50 henkilöä on ollut valmistelussa mukana. Riskit otettu huomioon koko suunnittelun ajan, joista on tunnistettu 12 korkeaa riskiä. Suunnitteluvaiheessa on kerran kuussa pidetty laajennettu johtoryhmä, johon osallistunut kunnista ja muista sidosryhmistä noin 45 henkilöä ja myös materiaalia on jaettu paljon. Maakunnan arvioidut ICT- toimintakulut ovat noin 260 miljoonaa euroa vuosittain. Toiminnallisesti keskeistä on, että järjestämisvastuun siirtohetkellä vuodenvaihteessa ICT- palvelut eivät saa romahtaa. Tammikuussa voitava maksaa henkilöstön palkat. Käytännössä on voitava integroida monta erilaista järjestelmää, jotta saadaan tieto kulkemaan. Suurta tietoväylää varten tarvitaan SoteDigi, jonka valmistelua valtio rahoittaa. Lisäksi tarvitaan keskustelua keinoälyn käyttöönottosta ja sen mahdollisuuksista integraatioon liittyen. Rotonen korosti, että Uudellamaalla on hyvää sähköisten palveluiden osaamista muun muassa Espoon sähköinen asiointi. Suunnitteluvaiheen jälkeen käynnistyy toteutusvaihe, johon haetaan rahoitusta valtionvarainministeriöltä, mistä saataneen päätös maaliskuun lopussa. Keväästä loppuvuoteen 2019 tarvitaan noin 100 miljoonaa euroa, mikä kattaa myös kasvupalvelut. Sotea ja pelastustointa sekä muita toimintoja varten tarvitaan noin 90 miljoonaa euroa. Toteutusvaihe on jatkossa nimeltään muutossuunnittelu. Käytiin keskustelu, jossa valmistelu sai kiitoksia hyvin tehdystä työstä. Todettiin, että Apotti -järjestelmä on otettu hyvin mukaan, vaikka kaikki kunnat eivät olekaan sitoutuneet sen käyttöönottoon tai tekemään sitä varten tarvittavia päätöksiä. Lisäksi on muistettava, että määräaika Apotin laajentamiselle maakunnan tasolle on huhtikuu Rotonen korosti, että käyttöönotton kustannuksista ei vuonna 2020 vastaa enää Helsinki vaan maakunta. Kaikkiaan ICT- investoinnit jatkuvat vielä vuoden 2020 jälkeenkin. Puheenjohtaja kiitti valmistelijoita hyvästä työstä ja lausui toivomuksen siitä, että toivottavasti valtionvarainministeriö myöntää ajoissa toteutusvaiheen rahoitusta. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsivät asian valmistelun tiedoksi. Oheismateriaali ICT hanke suunnitteluvaiheen loppuraportin esittely, Rotonen ICT Suunnitteluvaiheen työryhmän loppuraportti

8 MUISTIO 2/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkytö esittivät esivalmistelun tilannekatsauksen. Uusimaa2019 -hankkeen johtamisen uudelleenorganisointi Markus Sovala esitteli Uusimaa2019 -hankkeen uudelleenorganisoimiseen ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Kevään aikana nykyiselle maakuntahallitukselle viedään niiden asiakirjojen luonnoksia, joista tuleva maakuntavaltuusto tulee päättämään. Poliittisesti relevantit kysymykset nostetaan selvästi esiin. Hankkeen operatiivisen johtamisen osalta esillä on ollut malli, jossa hanketoimiston laajan kokoonpanon tilalle nimettäisiin strateginen johtoryhmä (SJR), jossa olisi sidosryhmien erityisesti kuntien edustusta enemmän mukana, jotta voidaan varmistaa riittävä tiedonvaihto ja edistetään yhteisen tilannekuvan muodostumista. Hän näytti SJR:n seuraavan kokoonpanoluonnoksen: Juha Jolkkonen // toimialajohtaja, Helsinki puheenjohtaja Tuula Saxholm // rahoitusjohtaja, Helsinki Aki Linden // toimitusjohtaja, HUS varapuheenjohtaja Kaarina Torppa // hallintoylihoitaja, HUS Juha Metso // perusturvajohtaja, Espoo Jukka T. Salminen // apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa Ossi Savolainen // maakuntajohtaja, UML N.N. // xxx, Keski-Uusimaa P.P. // yyy, Länsi-Uusimaa O.O. // zzz, Itä-Uusimaa Petri Knaapinen // ylijohtaja, ELY Kokoonpanoluonnoksessa on paljon samoja henkilöitä kuin aikaisemminkin. Suunniteltu kokoonpano olisi myös varsin lähellä nykyisen sotevirkamiesjohtoryhmän kokoonpanoa, mikä edesauttaisi esimerkiksi kokousaikataulujen sovittamista. Muun Uudenmaan kuin pääkaupunkiseudun edustus on vielä auki. Sovala kertoi, että hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi olisi mahdollisesti menossa eduskunnan käsittelyyn 9.3. Sen jälkeen kasvupalvelulakia lukuun ottamatta koko keskeinen lakipaketti olisi eduskunnassa. Mahdollista on, että lait tulevat voimaan 1.7. kesäkuun sijaan. Valmisteluprosessia johtaa maakuntahallitus ennen lakien voimaantuloa. Valmistelun parissa tulee kevään mittaan työskentelemään noin 200 henkilöä, joista suuri osa osa-aikaisesti, joten henkilötyövuosia siitä on noin puolet. Sovala korosti, että kaikkien asioiden valmistelussa konsultoidaan laajasti sidosryhmiä. Maakuntaa millään tavoin sitovia päätöksiä ei tehdä esivalmistelun aikana. Voimaanpanolain tultua voimaan maakunta saa oman Y-tunnuksen ja siitä tulee itsenäinen oikeushenkilö. Käytännössä on tarpeen sitä ennen jo etukäteen kokoontua sopimaan alustavasti tulevista päätöksistä. Lisäksi on sovittava, miten maakunnan omalla Y-tunnuksella suorittaman virallisen valmistelun poliittinen ohjaus järjestetään. Valtionrahoitusta on mahdollisesti käytettävissä 6 miljoonaa euroa, jonka Sovala alustavasti arvio riittävän. Uusimaa2019 -hankkeen osalta kuultiin puheenvuoroja, jossa korostettiin,

9 MUISTIO 2/ että SJR:n nimeämisen suhteen tulisi kuulla myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisia kuntia. Luottamuksen ja yhteistyön rakentaminen koko maakunnan tasolla nähtiin tärkeäksi. Väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeäminen ja tehtävät Sovala kertoi, että väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) nimeämistä koskevien alueella käytävien neuvottelujen neuvottelutuloksen on oltava yksimielinen. Asia on varmistettu valtionvarainministeriöstä. Lisäksi VATE:n kokoonpanossa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset ja sen jäsenten on oltava virkasuhteessa toimintoja maakunnalle luovuttavaan organisaatioon. VATE:n tehtävänä on päättää rajoitetusti vuosien talousarviosta. Se voi voi ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen maakuntaan siten, että määräaika päättyy viimeistään Lisäksi se voi tehdä maakuntaa sitovia muita sopimuksia vain määräaikaisesti voimassa oleviksi siten, että määräaika päättyy viimeistään Mahdollista on, että maakunta tulee ostamaan Uudenmaan liitolta joitakin maakunnan käynnistämisessä tarvittavia palveluita. Käytiin erittäin vilkas ja laaja keskustelu Uusimaan2019 -hankkeen uudelleenorganisoimisesta, VATE:n nimeämisestä sekä SJR:n ja VATE:n suhteesta toisiinsa. Sovalalta tiedusteltiin, mitkä ovat VATE:n tehtäväksi tulevat tärkeimmät päätökset ja miten mahdollinen uusi vuoden viivästys lakien voimaantuloon voisi vaikuttaa. Mikä on kuntien ja maakunnan tuleva yhteistyösuhde, koska niillä tulee edelleen olemaan paljon rajapintoja. Onko sitä pohdintaa varten olemassa valmisteluelintä. Lisäksi kysyttiin, kuinka paljon työaikaa VATE:n jäsenyys tulee edellyttämään ja kuinka usein se tulee kokoontumaan. Lisäksi tiedusteltiin, tuleeko SJR jatkamaan työtään VATE:n roolissa lakien tultua voimaan. Sovala kertoi, että voimaanpanolain sanamuotojen mukaan VATE osallistuu eri tehtävien toteuttamiseen ja sen juridinen suora päätösvalta on rajattu maakunnan vuoden 2018 lopun ja vuoden 2019 talousarvioon. VATE nimeää valmistelua toteuttavan henkilöstön. Se ei tee päätöksiä uuden maakunnan puolesta. Tuleva maakunta joutuu nopeasti päättämään suurista ja merkittävistä asioista. VATE:n toimikauden aikana tehdään perussuunnittelua, jota maakunta voi parhaaksi katsomansa mukaan hyödyntää. VATE:n asettamisen yhteydessä on syytä päättää myös sen kokousaikataulusta. Sen jäsenet jatkavat edelleen oman luovuttavan organisaationsa palkkalistoilla. Aikatauluun liittyen Sovala näkee, ettei ole mahdollista ennakoida, mitkä hallituksen suunnitelmat tulevat olemaan, jos lait myöhästyvät. Puheenjohtaja täydensi ja sanoi jäsenten työmäärän määrittämisen olevan vielä määrittämättä eli sen suhteen ja tarkempia työtehtäviä ei vielä pysty määrittelemään. Seuraavaksi tiedusteltiin, mitä yksimielisyys VATE:n suhteen tarkoittaa ja mikä on vara-jäsenen rooli. Sovala sanoi yksimielisyyden tarkoittavan sitä, että VATE:n virallisista asettavalla maakuntahallituksella ei ole asiassa omaa harkintavaltaa, se voi vain todeta yksimielisesti syntyneen neuvottelutuloksen tai sen, ettei sitä ole. Puheenjohtaja täydensi, että VATE:n jäsenille tullaan nimeämään varahenkilöt. SJR:ssä varahenkilömenettelyä ei tulisi käyttöön. Käytiin keskustelua siitä, jatkaako SJR samassa kokoonpanossa VATE:n tehtävässä lakien tultua voimaan. Puheenjohtaja korosti, että SJR edistää esivalmistelua kokonaisvaltaisesti Uudenmaan liiton Uusimaa2019 -hankkeessa ja maakuntahallitus tekee hanketta koskevat päätökset. VATE

10 MUISTIO 2/ ja SJR ovat eri asioita. Uudenmaan liiton näkemys perustuu liiton poliittisen johdon näkemykseen. Kuultiin puheenvuoroja, jossa nähtiin, että SJR:n pitäisi nimenomaan muodostaa VATE:n kokoonpanon rungon. VATE:n pitää olla heti toimintakykyinen lakien tultua voimaan. Kuultiin myös useita näkemyksiä siitä, että Uudenmaan liiton näkemys on oikea. Joka tapauksessa VATE:n nimeäminen edellyttää neuvotteluja kuntien kanssa. Todettiin, että tässä foorumissa käytävässä keskustelussa asiasta ei kuitenkaan päätetä. Puheenjohtaja totesi keskustelun lopuksi, että VATE:n nimeämiseksi alueella käytävien neuvottelujen tuloksena voi syntyä erilaisia variaatioita kokoonpanosta. Neuvottelujen lopputuloksena voi mahdollisesti olla, että SJR:n kokoonpanosta muodostuu VATE. Siinä tapauksessa maakunnan uusi organisaatio olisi mahdollista saada nopeasti käyntiin. Joka tapauksessa kevään esivalmistelun jatkovalmistelua tarvitaan kuitenkin aluksi SJR. VATE:n nimeämistä varten maakuntahallituksen kokouksen jälkeen lähetetään kaikille voimaanpanolaissa (6 ) tarkoitetuille tahoille maakuntahallituksen kirjelmä, jossa kerrotaan neuvottelujen aloittamisesta. Lähtökohtana pitää olla, että VATE on asetettu, kun lait tulevat voimaan. Maakuntahallitus joko hyväksyy tai hylkää alueella mahdollisesti saavutetun neuvottelutuloksen VATE:n nimeämiseksi. Hän korosti, että asiaa siirtyy valtioneuvoston päätettäväksi, jos alueella ei päästä sopimukseen. Ympäristöterveydenhuolto ja elinvoimatehtävät Markus Sovala kertoi ympäristöterveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön tehtävien hoidettavaksi ottamisen edellyttävän kunnilta vähintään 30 henkilötyövuoden resurssia. Vain Helsinki täyttää kyseisen ehdon. Maakuntavalmistelun kannalta keskeinen kysymys on, tuleeko osa palvelutuotannosta jäämään kuntiin. Lisäksi Sovala esitteli maakunnan suunniteltujen elinvoimatoimintojen sisältöä, joka jakautuu osa-alueisiin maakuntapolitiikka ja kehittämispalvelut, rahoituspalvelut, kasvupalvelut ja maatalouspalvelut. Kasvupalvelujen osalta valmistelussa on pääkaupunkiseudun kuntayhtymä. Maakuntavalmistelu varautuu omalla valmistelulla siihen, että tehtäviä jää maakunnan toteutettavaksi. Tarvittaessa toiminnot kokonaisuudessaan voidaan siirtää maakunnalle. Elinvoimatehtävien valmistelua tulee vetämään Jaakko Pesola kokoaikaisesti ja omat vastuualueet tulevat Juha Nurmelle ja Eeva-Riitta Puomiolle. Kuultiin puheenvuoro, jossa peräänkuulutettiin valmistelun loogisuutta ja korostettiin hallituksen linjausta siitä, että kasvupalvelujen valmistelua tehdään Uudellamaalla kaupunkivetoisesti. Maakuntavalmistelun ei ole syytä politikoida. Ympäristöterveydenhuollon osalta Kansliapäällikkö Sami Sarvilinna kertoi, että Helsingin kaupunki on lähettänyt kirjeen kunnille koskien mahdollisuutta ottaa ympäristöterveydenhuollon tehtäviä hoidettavaksi. Sote -valmistelun tilannekatsaus Käytiin keskustelu myös sote -valmistelun tilanteesta. Siinä todettiin henkilöstön informoimisen keskeinen merkitys. Puheenjohtaja korosti, että henkilöstöä on pitkäjänteisesti informoitu muun muassa henkilöstöfoorumissa ja lisäksi on tavattu järjestöjä. Keskustelussa ilmaistiin huoli sote- keskusten liiketoimintamallin valmistelun tilanteesta ottaen huomioon, ettei olemassa

11 MUISTIO 2/ liiketoimintasuunnitelmaa, selvitystä tiloista tai muita tarvittavista tekijöistä. Henkilöstö pitäisi saada mukaan muutokseen mahdollisimman nopeasti. Todettiin sote -toimintojen fuusioimisen olevan valtava urakka. Esitettiin näkemyksiä siitä, että sitä täytyy olla tekemässä nykyinen operatiivinen johto, joilla on myös toimivalta omissa organisaatioissaan fuusion läpiviemiseksi. Esitetyn näkemyksen mukaan sote -fuusiota ei voi ohjata ulkopuolinen ryhmä. Pelastustoimen osalta korostettiin avainasemassa olevan nykyisten pelastusjohtajien, joiden on oltava valmistelussa mukana. Sovala vastasi, että yleensä fuusioita johtaa tuleva uusi omistaja, mutta tässä tapauksessa sitä eli maakuntaa, ei vielä ole olemassa. Hän korosti siirtymäaikojen merkitystä. Tämän hetken tiedon mukaan sote -keskusten pitäisi olla toiminnassa tammikuussa Jatkossa on harkittava, minkälainen omistajaohjaus sote-keskuksille tehdään. Lisäksi Timo Aronkytö kävi katsauksen sote -valmistelun tilanteeseen. Valmistelu tapahtuu kahdessa hankekorissa, jotka ovat järjestäjä vastuuvalmistelijana Tiina Mäki ja sote -liikelaitos vastuuvalmistelijana Markku Mäkijärvi. Molempia tehtäviä valmistellaan samanaikaisesti. Valmistelu on projektoitu ja suunnitteilla on yhteensä 69 projektia järjestämiskorissa ja 45 projektia liikelaitoskorissa. Keskeisessä osassa on toimintoihin liittyvä riskienhallinta. Hän korosti, että valmistelijat eivät voi itsenäisesti tehdä päätöksiä. Jokaiseen kokoukseen tuodaan raportointina liikennevalot, jotta yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa voidaan systemaattisesti pureutua valmistelussa esiinnousseisiin riskialueisiin. Oletettavaa on, että joiltakin valmisteltavilta osa-alueilta tulee nopeastikin valmiita tuloksia kuten työterveyshuollosta. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsivät tilannekatsauksen tiedoksi ja evästivät muutosjohtajia esivalmistelun jatkototeuttamisessa. Oheismateriaali Ajankohtaista, Sovala Sote status, Aronkytö

12 MUISTIO 2/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Mahdolliset muut asiat TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen kertoi ns. sakkolistalaisten tehostettua työllistämistä varten valmistelussa olevasta pilotointihankkeesta. Palvelutuotantoa varten kilpailutetaan palvelutuottaja ja tarkoituksena on hankkia myös kuntoutusta. Vielä ei ole päätetty, tullaanko hankkeeseen hakemaan pilottikuntia. Asiasta tullaan olemaan yhteydessä kaikkiin kuntiin.

13 MUISTIO 2/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Seuraavat kokoukset Kuntajohtajien ja virkamiesjohtoryhmän kokoukset pidetään edelleen toistaiseksi yhteisenä tilaisuutena. Seuraavat kokousajankohdat ovat maakuntahallituksen kokousviikolla olevia keskiviikkoaamuja kello 9-11:30 seuraavasti: Puheenjohtaja mainitsi mahdollista olevan, että virkamiesjohtoryhmän tehtävä lakkautetaan viitaten kohdassa 5. esitettyihin seikkoihin.

14 MUISTIO 2/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen ydinviesti Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin: Kuntajohtajat kuulivat hallintojohtaja Lauri Tannerin esityksen luottamushenkilöorganisaatiota koskevasta valmistelusta ja toivoivat, että myös kuntajohtajia ja kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajia haastateltaisiin mallin rakentamista koskevan selvityksen puitteissa. Valiokuntamallin ajateltiin olevan eräs kehittämiskelpoinen vaihtoehto. Kuntajohtajat keskustelivat strategisen johtoryhmän ja VATE:n valmistelusta. Kuntajohtajat totesivat, että muutoksen ohjauksen tulee olla fuusio-osapuolten toimivalla operatiivisella johdolla, jonka vastuulla toiminnot ovat ennen siirtymää, ja jolla on toimivalta fuusion synnyttämiseen. Kuntajohtajat keskustelivat lupauksesta taata turvallinen siirtymä ja totesivat, että sen rinnalla tulisi nopeasti lähteä rakentamaan henkilöstön muutosvalmiutta. Sotekeskusyhtiöiden liiketoimintasuunnitelmien laadinnalla todettiin olevan kiire. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11:25.