Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Uusimaa2019- hankkeen ohjausjärjestelmän uudistaminen 4

Transkriptio

1 MUISTIO 3/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Aika klo 09:00-11:00 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Uusimaa2019- hankkeen ohjausjärjestelmän uudistaminen 4 3 Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) asettamisen valmistelu 4 Sote-järjestäjän viranomaistoiminnan tavoitteet ja omavalvontaohjelman runko Sote-liikelaitoksen perustason muodostamisen aluemallinnus 9 6 Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittämisen tilannekatsaus 11 7 Maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus 12 8 Mahdolliset muut asiat 13 9 Seuraavat kokoukset Kokouksen ydinviesti 15

2 MUISTIO 3/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Pj. pykälät 1-4 ja 7-10 Aarnio Tarmo Kirkkonummi Boström Jarl Inkoo Heikka Tiina Lapinjärvi Isotupa Juha-Pekka Siuntio Kairesalo Esko Mäntsälä Lipasti Harri Tuusula Lundqvist Ragnar Raasepori Martikainen Jouni Askola Masar Christoffer Kauniainen Miettinen Sami Vihti Myyryläinen Juha Pukkila Mäkelä Jukka Espoo Mäkelä Outi Nurmijärvi Peltola Antti Järvenpää Samaletdin Sabah Myrskylä Sarvilinna Sami Helsinki Sivula Mika Lohja Strandell Denis Hanko Viljanen Ritva Vantaa Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, sihteeri Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Pj. pykälät 5 ja 6 Aronkytö Timo muutosjohtaja Paqvalin Rolf erityisasiantuntija Immonen Mari E valmistelusihteeristö Kuusela Antti valmistelusihteeristö Vallittu Anja valmistelusihteeristö Poissa Grannas Mikael Sipoo Haukkasalo Hannu Pornainen Järvenpää Marko Karkkila Mattila Jyrki Hyvinkää Rontu Kirsi Kerava Ujula Jukka-Pekka Porvoo Vapaavuori Jan Helsinki Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Kanerva Inka Uudenmaan liitto Tikkanen-Pietikäinen Inka Uudenmaan liitto Sovala Markus muutosjohtaja Haapanen Topi valmistelusihteeristö Karhu Ulla-Mari valmistelusihteeristö Lumijärvi Tarja valmistelusihteeristö von Schoultz Fredrik valmistelusihteeristö Åkerö Fredrika valmistelusihteeristö

3 MUISTIO 3/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun kuntajohtajien kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 3/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Uusimaa2019- hankkeen ohjausjärjestelmän uudistaminen Puheenjohtaja esitteli maakuntahallituksen päätökset Uusimaa2019 -hankkeen ohjausjärjestelmän uudistamisesta ja Uusimaa2019 -hankkeen strategisen johtoryhmän (SJR) perustamisesta. Sen kokoonpanossa on huomioitu tasa-arvolain säännökset. Osana hankkeen ohjausjärjestelmän uudistamista on maakuntajohtajan päätöksellä lakkautettu esivalmistelun virkamiesjohtoryhmä. Kuntajohtajien kokouksia jatketaan edelleen ja niihin kutsutaan myös Uudenmaan kansanedustajat aiemman käytännön mukaisesti. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on ollut muun muassa valmisteluorganisaation yksinkertaistaminen. Käytetyissä puheenvuoroissa korostettiin uudistuksen toimeenpanoon sisältyvän erittäin merkittäviä riskejä. Myös tulevaisuuden kriittiset menestystekijät on voitava varmistaa. Siksi valmistelua on ollutkin syytä tiivistää. Kysyttäessä miten kuntajohtajat saavat tietoa valmistelusta puheenjohtaja kertoi, että kuntajohtajien kokousaineisto lähetetään kuntiin ja kaikkien valmistelukokousten aineisto on löydettävissä Uudenmaan liiton julkisen asiakirjahallintajärjestelmän kautta. Kaikki maakuntahallitukseen menevät asiat käsitellään ensin SJR:ssä ja hallituskäsittelyn jälkeen ne tuodaan kuntajohtajakokoukseen. Hän totesi lopuksi, että koko maakunta- ja sote -uudistus kuitenkin riippuu lakien voimaantulosta. Kuntajohtajat merkitsivät Uusimaa2019 -hankkeen ohjausrakenteen uudistamisen tiedoksi. Linkki liiton asianhallintajärjestelmään: g_handlers&id Oheismateriaali Tarkistettu SJR:n kokoonpano ja tehtävät

5 MUISTIO 3/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) asettamisen valmistelu Puheenjohtaja kertoi, että maakuntahallitus on käynnistänyt maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämiseksi tarvittavat neuvottelut, joita käydään maakuntajohtajan johdolla. Tavoitteena on, että maakuntahallitus voisi asettaa VATE:n huhtikuun lopussa. Hän kertoi joidenkin tahojen kanssa käydyn alustavia keskusteluja. Kuntien osalta maakuntajohtaja ehdotti kuntajohtajille, että Uusimaa2019 -hankkeen strateginen johtoryhmä (SJR) jatkaisi työtään VATE:ssa samassa kokoonpanossa samoja perusperiaatteita noudattaen. SJR:ssä nyt olevat organisaatiot olisivat edustettuina myös VATE:ssa. Näin voitaisiin saumattomasti hyödyntää kevään aikana SJR:ssä syntyvää kokemusta ja asiantuntemusta jo heti VATE:n aloittaessa työnsä. VATE:n kokoonpanossa otetaan huomioon tasa-arvolaki sekä nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Sen kokoonpano on syytä pitää suhteellisen suppeana toimivuuden varmistamiseksi. Kuultiin Raaseporin kaupunginjohtajan kannanotto siitä, että Raaseporilla tulisi olla VATE:ssa edustaja ja läntisellä Uudellamaalla tulisi olla yhteensä kaksi edustajaa. Myös kaksikielisyyden tulisi näkyä kokoonpanossa. Vantaan kaupunginjohtaja käytti puheenvuoron, jossa hän ilmoitti Vantaan edellyttävän kaupungin kanssa erikseen käytäviä neuvotteluja. Hän korosti, että valmistelun juridinen tilanne muuttuu VATE:n asettamisen myötä, koska se on lainsäädäntöön perustuva toimielin ja se voi tehdä merkittäviä valmistelua ohjaavia päätöksiä. Kyseessä on suuri muutos verrattuna nyt tapahtuvaan esivalmisteluun. Espoon kaupunginjohtaja totesi maakuntajohtajan ehdotuksen edustavan aikaisemmin esitettyjä näkemyksiä. VATE:n kokoonpanon ja sen toimintatavan tulee varmistaa riittävä tiedonkulku kaikille sidosryhmille. Lisäksi jatkossa on tarkemmin arvioitava, mitä huomioon otettavia erityispiirteitä VATE:n toimintaan liittyy. Helsingin osalta kansliapäällikkö painotti lisäksi, että lähtökohtana tulee olla yhteisymmärryksen löytyminen alueella. Jos VATE:n asettaminen siirtyisi valtioneuvostolle, voi siitä seurata useidenkin kuukausien mittainen viivästys maakunnan viralliselle käynnistymiselle. Todettiin, ettei maakuntajohtaja voi käydä neuvotteluja kaikkien kuntien kanssa erikseen. Keskustelun lopuksi syntyi yhteisymmärrys siitä, että maakuntajohtaja käy erilliset neuvottelut Länsi- ja Itä -Uudenmaan seutukuntien sekä KUUMA -seudun kanssa. Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa neuvottelut käydään kuntakohtaisesti. Puheenjohtaja korosti lopuksi, että VATE:n toimikausi jää varsin lyhyeksi, jos maakuntavaaleilla valittavat toimielimet aloittavat työnsä suunnitellussa aikataulussa.

6 MUISTIO 3/ Kuntanäkökulman lisäksi hän kertoi, että Etevalta on tullut jäsenyyspyyntö VATE:en. Kuntajohtajat merkitsivät käydyn keskustelun tiedoksi.

7 MUISTIO 3/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Sote-järjestäjän viranomaistoiminnan tavoitteet ja omavalvontaohjelman runko Sote- viranomaistoiminnan hankejohtaja Teppo Heikkilä esitteli sotejärjestäjän viranomaistoiminnan tavoitteita sekä omavalvontaohjelman valmistelua. Sote -viranomaistehtävillä tarkoitetaan erityisesti niitä tehtäviä, joihin liittyy (julkisen) vallan käyttöä ja viranomaisyhteistyötä. Sote -järjestämislain edellyttämä järjestämisen ja palvelutuotannon erottaminen voidaan ulottaa myös viranomaistehtäviin. Maakunnan omavalvonta puolestaan on keskeinen osa viranomaistoimintaa. Olennaista on, millä eri tavoin varmistetaan laadukkaat palvelut ja maakunnan asukkaiden ja asiakkaiden oikeuksien toteutuminen. Järjestäjän tulee seurata, ohjata ja valvoa niiden toteutumista. Maakunta valvoo kaikkien järjestämisvastuunsa piirissä olevien palvelutuottajien toimintaa, mikä koskee myös kolmansia osapuolia. Laki mahdollistaa palveluntuottajien toimintaan puuttumisen eri keinoin ja tarvittaessa myös yksityisten palvelututuottajien hyväksymisen peruuttamisen ja sopimusten purkamisen. Lisäksi asiakas voi saattaa kokemansa epäkohdan maakunnan käsiteltäväksi. Heikkilä korosti, että valmistelua on tehty maakuntastrategialuonnoksen pohjalta. Palvelutuottajilla pitää olla toimiva omavaltonta ja myös maakunnalla tulee olla toimiva prosessi palvelutuottajan näkökulmasta. Viranomaistoiminta on osa järjestäjätoimintoa, eikä se ole erillinen funktio. Soten valvonnan painopistettä siirretty viime vuosina omavalvonnan suuntaan, sillä omavalvonnalla on ennaltaehkäisevä funktio. Omavalvonnan kautta on mahdollista saada kokonaiskuva koko maakunnan sote-toiminnasta. Omavalvonnan näkökulma on mukana kaikessa valmistelussa. Käytiin keskustelu siitä, miten konkreetti viranomaispäätökseteko voidaan toteuttaa ja resursoida riittävästi ottaen huomioon sote-keskusten laajan toimintakentän. Omavalvonnassa ei ole kyseessä kaikilta osin uusi toiminta, vaan sitä tehdään kunnissa eri tavoin jo nyt. Lisäksi tulee suunnitella, miten viranomaispäätösten teko tullaan järjestämään. Mahdollista on, että oikaisuvaatimukset tullaan käsittelemään järjestäjän puolella. Vielä ei ole tiedossa, onko tarkoituksenmukaista jakaa valmistelu ja päätöksenteko eri organisaatioihin. Intergraation haaste johtuu osaltaan lainsäädännöstä. Todettiin, että toimintojen haasteena on laaja ja vaativa asiakasrajapinta erityisesti suurissa kaupungeissa. Asiakasrajapinnan hallinta on syytä resursoida riittävästi ja sekä teorian että käytännön tulee kohdata. Asiakkaiden osallisuus ei myöskään tarkoita pelkästään heidän valitusoikeuksiaan. Vastuunjako kuntien ja maakunnan välillä pitää selvittää. Lain säätämisten jälkeen henkilöstö on saatava nopeasti mukaan valmisteluun. Heikkilä vahvisti omalta osaltaan, että omavalvonta kuuluu kaikille toimijoille. Se on erittäin haastava tehtävä ja muun muassa valinnanvapaus lisää valvonnan tarvetta. Toisaalta se on syytä tehdä niin kevyesti kuin mahdollista, josta seuraa yhteensovittamishaaste edellä mainitun tavoitteen kanssa. Valmistelussa on käynnissä palvelustrategian- ja lupauksen valmistelu. Kunta maakunta yhdyspinnan sovittaminen on haasteellista. Tällä hetkellä valmisteluvaiheesta johtuen asian käsittely jää vielä ylätasolle. Maakunnan myötä muutostehakuprosessien yhtenäistäminen parantaa asiakkaiden oikeusturvaa. Myös päätökset ja linjaukset tulevat yhdenmukaistamaan.

8 MUISTIO 3/ Kiitettiin hyvästä ja selkeästä esityksestä. Kuntajohtajat merkitsivät sote -viranomaistoiminnan ja omavalvontaohjelman valmistelun tilanteen tiedoksi. Oheismateriaali Sote-viranomaistoiminnan päämäärät ja tavoitteet Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet ja omavalvontaohjelma

9 MUISTIO 3/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Sote-liikelaitoksen perustason muodostamisen aluemallinnus Uudenmaan sote-liikelaitoksen perustason valmistelun hankejohtaja Mira Uunimäki esitteli sote -liikelaitoksen perustason aluemallinnusta. Hän kertoi sote -liikelaitoksen hankeprojektin toteuttamisesta ja työskentelytavoista. Valmistelussa on mukana 25 henkilöä käsittäen noin 12 htv:tä. Hän korosti, että liikelaitoksen alustavaa valmistelua on toteutettu jo noin vuoden verran eri sote-valmisteluryhmissä. Nyt tehtävässä valmistelussa ei ole vielä käsitelty hierarkiaa tai hallintoa ylipäänsä, vaan liikkeelle on lähdetty asiakkaiden tarpeista. Liikelaitoksessa on suunniteltu olevan perustaso ja vaativa sekä erityistaso. Pohdinnassa on, mitä tehtäviä on järkevää tuottaa lähellä asukasta ja mitä keskitetysti. Liikelaitoksen rakentumiseen vaikuttaa lain säännösten tuomat raamit ja siirtymäajat. Hän korosti, että maakuntaan on tulossa vain yksi liikelaitos, jolla ei mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa ole erillisiä toiminnallisia alueita, vaan asiakkaita hoidetaan väestövastuullisen hoidon pohjalta. Valinnanvapauden myötä asiakkaat saavat vapaasti hakeutua niihin toimipisteisiin, joihin haluavat. Asiakasmäärät puolestaan vaikuttavat henkilöstön siirtämiseen. ICT-järjestelmiä varten tarvitaan tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uunimäki kertoi, että HUS:in nykyiset toiminnot siirtynevät maakunnan yhtenä kokonaisuutena, joka muokkautuu myöhemmin tarpeen mukaan. Valmistelijat esittävät, että aluemallinnuksen turvalliseen siirtymään tähtäävät alueelliset toimintayksiköt muodostuisivat seuraavien kuntien nykyisistä perustason sote-toiminnoista:? 1. Helsinki 2. Vantaa-Kerava 3. Espoo-Kirkkonummi-Kauniainen 4. Läntinen Uusimaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti 5. Keski-Uusimaa: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula 6. Itäinen Uusimaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Sipoo Käytiin keskustelu, jossa painotettiin asialistassa mainittujen seikkojen merkitystä: Suomen mittakaavassa suurin toimintojen yhdistämisen suunnittelu aloitettiin vuosi sitten ja tällöin tehtiin hankkeen riskianalyysi. Analyysissä huomioitiin suuri riski palveluiden ja toimintojen epäjatkuvuudesta siirtymähetkellä vuonna Tämä luo sellaisen riskin asiakas- ja potilasturvallisuuteen, mikä ei ole hyväksyttävissä. Todettiin riskien minimoimisen olevan hyvin tärkeää. Lisäksi valmistelijoiden käytettävissä on niitä hyviä kokemuksia, joita on saatu yhteistyöstä pelastustoimen toteuttamisessa ja poliisin kanssa. Nostettiin esille kysymys siitä, voitaisiinko ennakoivasti tiivistää yhteistyötä 3. ja 4. alueiden välillä integroinnin kautta. Todettiin myös, että alueellisten yksiköiden muodostaminen on tarpeen ja niitä voidaan tarvita myös jatkossa, koska kaikkia tehtäviä ei välttämättä voi hoitaa keskitetysti. Asiaa kannattaa pohtia pitkällä tähtäimellä ja siinä on syytä hyödyntää tulevia kokemuksia.

10 MUISTIO 3/ Uunimäki vahvisti, että molemmat vaihtoehdot otetaan valmistelussa huomioon ja molemmat ovat mahdollisia. Liikelaitoksen tuleva rakenne vaikuttaa siihen, millaiseksi tarve alueyksiköihin muodostuu. Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja Merja Vikman-Kanerva toimi maakuntajohtajan varamiehenä tämän kohdan puheenjohtajana. Hän totesi keskustelun pohjalta valmistelun olevan hyvässä tilanteessa ja esiin on nostettu avaus alueiden 3. ja 4. yhdistämiseen. Samaa periaatetta voitaisiin soveltaa myös kasvupalveluihin. Aluemallin hyödyntämisen osalta edellä mainitut molemmat vaihtoehdot ovat vielä täysin mahdollisia. Kuntajohtajat merkitsivät sote -liikelaitoksen perustason aluemallinnuksen valmistelun tilanteen tiedoksi. Maakuntajohtajan lisäksi Askolan, Raaseporin ja Vihdin kunnanjohtajat sekä Helsingin kansliapäällikkö eivät osallistuneet tämän kohdan käsittelyyn, koska osallistuivat samanaikaiseen lehdistötilaisuuteen. Oheismateriaali Sote-liikelaitoksen perustason aluemallinnus

11 MUISTIO 3/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittämisen tilannekatsaus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Oy:stä antoi tilannekatsauksen luottamushenkilörakenteiden valmistelusta. Selvityksessä tarkoitus on selvittää haastattelujen kautta maakuntatason keskeisten poliittisten toimijoiden näkemyksiä ja reunaehtoja tulevan Uudenmaan maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteita koskien. Maakuntahallituksen linjausten mukaisesti haastatteluja on kohdistettu maakuntahallituksen pöytäkuntaan sekä Helsingin ja Uudenmaan alueen maakuntavaltuustossa edustettuina oleviin poliittisiin ryhmiin. Maakunnan luottamustoimi tulee vaatimaan poliitikoilta varsin huomattavaa ajankäyttöä. Toiminnan taustalla tulee olla tulevaisuuteen suuntaava strategia pohjana. Vastuiden selkeä jakautuminen on tärkeää. Maakuntavaltuustolla on suuri valta päättää johtamisesta ja eri toimielinten asemasta. Asikainen esitteli vaihtoehtoisia organisointimalleja sekä useita vielä vastausta vaille olevia kysymyksiä. Erityisesti hän korosti maakunta - kunta rajapinnan keskeistä merkitystä, koska kunnat eivät saa toteuttaa sote-palveluita. Molempien tahojen asiakkaat tai asukkaat ovat samat ja siksi molempien tahojen intressi on järjestelmän toimivuus. On käytävä keskustelua yhteisen nimittäjän löytämiseksi ja selvitettävä esimerkiksi sitä, minkälaisia foorumeja tarvitaan ylimmän johdon asioiden yhteistä käsittelyä varten. Asikainen kysyi, voisiko esimerkiksi kuntajohtajien kokous välittää tietoa maakunnan johdolle. Tiedusteltiin, tehdäänkö kuntajohtajille vastaava kysely kuten viime kokouksessa keskusteltiin. Sovittiin, että maakuntajohtaja puheenjohtajana selvittää siihen tarvittavia rahoitusmahdollisuuksia. Vikman-Kanerva toimi myös tämän kohdan puheenjohtajana. Kuntajohtajat merkitsivät asian valmistelun tilanteen tiedoksi. Oheismateriaali Luottamushenkilöorganisaation hahmotusta

12 MUISTIO 3/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus Sote-uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkytö esitti sote -esivalmistelun tilannekatsauksen. Soten osalta on jo tehty kaksi riskianalyysiä ja uusia on tulossa koskien järjestäjää, liikelaitosta ja ICT:tä. Kaikissa valmistelussa huomioitu riskienhallinnan näkökulma. Valtaosa hankejohtajista tulee niistä organisaatioista, joidenka toiminnot fuusioidaan maakunnaksi. Sote-järjestäjän valmistelussa on 68 projektia, joista kokouksessa esillä oli yksi. Liikelaitoksen valmistelussa on puolestaan 45 projektia. Kaikkia projekteja seurataan tilannekuvakehikolla, joka toimitetaan seuraavaan kokoukseen. Sen kautta raportointia parannetaan erityisesti kuntien suuntaan. Hän korosti, että kaikki projektit liittyvät toisiinsa. Aronkytö mainitsi myös, että turvallisen siirtymän varmistamiseksi maakuntavalmistelussa pyritään aktiivisesti vaikuttamaan tulevaan lainsäädäntöön. Yhteistyötä tehdään THL:n kanssa. Kuntajohtajat merkitsivät sote -esivalmistelun tilanteen tiedoksi.

13 MUISTIO 3/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Mahdolliset muut asiat Muita asioita ei ollut.

14 MUISTIO 3/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Seuraavat kokoukset Seuraavat kokousajankohdat ovat maakuntahallituksen kokousviikolla olevia keskiviikkoaamuja kello 9-11:30 seuraavasti: pidetään Kallion virastotalossa ja kokouksen jälkeen on mahdollisuus tutustua maakuntavalmistelun toimintaan

15 MUISTIO 3/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen ydinviesti Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen kertoi Uusimaa hankkeen ohjausjärjestelmän uudelleenjärjestelystä. Uusi strateginen johtoryhmä ohjaa hanketta ja sen käsittelemät asiat tulevat myös kuntajohtajakokouksen tiedoksi. Väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) valmisteluun liittyen kokouksessa toivottiin laajempaa edustusta läntiseltä Uudeltamaalta ja jatkoneuvotteluja kuntien kanssa. Hankejohtaja Teppo Heikkilä esitteli sote-viranomaistoimintaa ja omavalvontaohjelman valmistelua. Kuntajohtajat evästivät valmistelua, että asukasrajapinta on haastava, joten osallisuuden toteuttaminen ja henkilöstön aktivointi muutokseen on resursoitava hyvin. Hankejohtaja Mira Uunimäki kertoi sote-liikelaitoksen perustason valmistelusta. Kuntajohtajat pitivät hyvänä lähestymistapana, että pohjana on alueellinen malli ja riskit on otettu huomioon. FCG:n kehitysjohtaja Jarmo Asikainen selosti luottamushenkilöhallinnon rakenteiden valmistelua ja haastattelujen tuloksia. Kokous toivoi haastattelujen laajentamista edelleen. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11:00.