Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Uusimaa-kaava 2050 valmistelun tilannekatsaus 4

Transkriptio

1 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous AIKA klo 09:00-10:58 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Uusimaa-kaava 2050 valmistelun tilannekatsaus 4 3 Yhteiskokousosio kuntien kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöiden kanssa 6 4 Mahdolliset muut asiat 8 5 Seuraavat kokoukset 9 6 Kokouksen päättäminen 10

2 MUISTIO 3/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Eerola Erkki Vihti Grannas Mikael Sipoo Haukkasalo Hannu Pornainen Heikka Tiina Lapinjärvi Isotupa Juha-Pekka Siuntio Kairesalo Esko Mäntsälä Lundqvist Ragnar Raasepori Martikainen Jouni Askola Masar Christoffer Kauniainen Mattila Jyrki Hyvinkää Myyryläinen Juha Pukkila Mäkelä Outi Nurmijärvi Naukkarinen Olli Järvenpää Oker-Blom Jan D. Loviisa Rontu Kirsi Kerava Sarvilinna Sami Helsinki von Schoultz Fredrik Porvoo Sivula Mika Lohja Strandell Denis Hanko Vuorinen Sam Myrskylä Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Kanerva Inka Uudenmaan liitto Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, vs. sihteeri Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Harju Paula valmistelusihteeristö Karhu Ulla-Mari valmistelusihteeristö Kuusela Antti valmistelusihteeristö POISSA Aarnio Tarmo Kirkkonummi Lipasti Harri Tuusula Mäkelä Jukka Espoo Nyman Robert Inkoo Telen Tuija Karkkila Ujula Jukka-Pekka Porvoo Vapaavuori Jan Helsinki Viljanen Ritva Vantaa Haapanen Topi valmistelusihteeristö Immonen Mari E valmistelusihteeristö Nyholm Inga valmistelusihteeristö

3 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi Uudenmaan kuntajohtajien kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Uusimaa-kaava 2050 valmistelun tilannekatsaus Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja Merja Vikman-Kanerva esitteli Uusimaa- kaava 2050 valmistelun tilannetta. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavojen kokonaisuudesta käytetään nimeä Uusimaa-kaava Vaihemaakuntakaavat kattavat koko Uudenmaan maakunnan alueen ja kaavojen aikatähtäin on vuodessa Kaavoista käytetään yhteistä nimeä Uusimaa-kaava Vaihemaakuntakaavojen ehdotuksista pyydettiin lausunnot maalis-toukokuun välisenä aikana kunnilta, viranomaisilta ja muilta keskeisiltä sidosryhmiltä. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on käyty. Kaavan keskeisten sidosryhmien kanssa on käyty vuorovaikutusta lausuntojen pohjalta. Maakuntahallitukselle vietiin tiedoksi merkittävimmät virkamiesvalmisteluun perustuvat muutosehdotukset ennen vastineiden hyväksymistä. Virkamiesvalmistelussa tehdyistä muutoksista suurimmat ovat: Uusimaa-kaavassa ei käsitellä Östersundomin aluetta, jotta mm. siihen liittyvä valitusprosessi ei vaarantaisi koko Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan tulemista voimaan tavoitellussa aikataulussa. Lisäksi alueeseen liittyy molemmissa Natura-vaikutusten arviointiin ja arviointitulosten tulkintaan liittyviä merkittävästi erilaisia kuntien ja viranomaisten tulkintoja. Laaturajoittamattomat kaupan alueet muutetaan tilaa vaativan kaupan alueiksi. Merkittävin muutos on pääkaupunkiseudulla olevien seitsemän laaturajoittamattoman kaupan alueen muuttaminen tilaa vaativan kaupan alueeksi. Lausuntojen mukaan laaturajoittamattomina kaupan alueen keskustavaikutukset olisivat merkittäviä, jos näille alueille osoitetut enimmäismitoitukset muuttuisivat keskustahakuiseksi kaupaksi. Liikkumiseen ja logistiikkaan liittyvät muutokset ovat lähinnä teknisluonteisia tarkistuksia. Merkittävin muutos on raskaan raideliikenteen varikkojen siirto liitekartalta pääkartalle. Kaavassa esitetään varaukset nykyisille ja tuleville metro- ja junavarikoille, jotta varmistetaan nykyisten varikoiden toimintaedellytysten säilyminen sekä mahdollisuus rakentaa lähiliikenteen lisäämisen edellyttämät uudet varikot rantaradalle ja pääradalle. Suojelualueiden rajauksiin tehdään tarkistuksia viranomaispäätöksien ja kuntien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Lisäksi tehdään joitakin poistoja ja lisäyksiä Uudenmaan luontoselvityksen (2019) perusteella esitettäviin uusiin suojelualueisiin. Kaavaan lisätään soidensuojelun täydennysehdotuksen mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat suokohteet suojelualueina. Suojelualueina esitetään edelleen vain yli 5 hehtaarin kokoiset alueet.

5 MUISTIO 3/ Seuraavaksi 9.9. maakuntahallitus hyväksynee lausuntojen vastineet ja kaavaehdotukset virallisesti nähtäville. Tallinna-tunneliin liittyvän kansanvälisen konsultaation ennakoidaan vaikuttavan kaavan aikatauluun siten, että se tulisi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vasta keväällä Lopuksi Vikman-Kanerva korosti Uusimaa- kaava 2050 koostuvan kolmesta erillistä seutujen vaihekaavasta sekä niitä yhdistävästä rakennesuunnitelmasta, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Lisäksi hän painotti, että ominaisuusmerkintä ei ole juridisesti niin painava kuin aluevarausmerkintä. Kehittämisaluemerkintä taas osoittaa vain hyvin karkeasti ne alueet, joille kasvu tulisi suunnata. Kaavan sisältöä on tarkennettu kuntien toiveiden perusteella. Lisäksi toteuttamissuunnitelmaan tehdään parannuksia saadun palautteen pohjalta. Kuultiin länsi- Uudenmaan edustajilta huolestunut mielipide siitä, että heidän käsityksensä mukaan kasvua ollaan suuntamassa muille alueille ja lännellä ei siten ole kaavan pohjalta samanlaisia kehittämismahdollisuuksia kuin muilla alueilla. Lisäksi mainittiin, että Raasepori on lähettänyt Skogbyyn logistiikka-aluetta koskevan kirjelmän liitolle, jossa kunta pyytää alueen merkitsemistä kaavaan. Vikman-Kanerva totesi vastauksessaan, ettei esimerkiksi keski- Uudellamaalla ole suhteessa enemmän uusia logistiikka-alueita kuin lännessäkään. Arvioinnissa on otettu huomioon se, että joissakin lännen kunnissa on useita toteutumattomia työpaikka-alueita ja useita keskeneräisiä alueita. Yleensäkin kohdemerkinnällä on osoitettu vain jo voimassa olevissa maakuntakaavoissa olevat työpaikka-alueet. Lännestä esitetyt kohteet eivät ole voimassa olevissa maakuntakaavoissa. Jos kaavaratkaisu avataan näiltä osin, tulee koko Uusimaa käsitellä uudelleen. Lopuksi hän totesi, että tässä vaiheessa maakuntahallitus tulee ratkaisemaan asian. Lopuksi käytiin keskustelua mm. Klaukkalan radan jatkosta Hanko-Hyvinkää- radalle sekä Östersundomin alueesta sekä Itäradasta. Kuntajohtajat merkitsivät Uusimaa- kaava 2050 valmistelun tilanteen tiedoksi. Oheismateriaali Uusimaa-kaava 2050, Vikman-Kanerva MHS Uusimaa-kaava 2050

6 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Yhteiskokousosio kuntien kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöiden kanssa Kokouksen loppuosa pidettiin yhdessä kuntien kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöiden kanssa. Puheenjohtaja käytti aluksi puheenvuoron, jossa hän kertoi Uudenmaan liiton kansainvälisestä toiminnasta. Liitossa kansainväliset asiat koostuvat EU-edunvalvonnasta ja eurooppalaisesta kaupunkiseutuyhteistyöstä. Lisäksi liitolla on Helsingin ja Lahden kaupunkien kanssa yhteinen Helsinki keskus Pietarissa sekä Helsinki EU Office Brysselissä yhdessä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Moskovan oblastiin pidetään yllä säännöllisiä suhteita ja paraikaa liitossa on vieraita Leningradin oblastista. Kiinassa on luotu yhteydet Zhejiangin maakunnan kanssa. Käytettävissä olevien resurssien puitteissa yhteistyötä on haluttu rakentaa nimenomaan yhden merkittävän maakunnan kanssa. Kansallisesti katsoen Uusimaa on ylivoimaisestikansainvälisin maakunta, johon on merkittävästi vaikuttanut kuntien itse toteuttama kansainvälinen toiminta. Uudenmaan liiton kansainvälisten asioiden päällikkö Krista Taipale, esitteli Helsinki EU Officen ( ajankohtaiset asiat. Hän kertoi liiton toimivan toimiston isäntänä yhdessä muiden ylläpitäjien kanssa, jotka kaikki ovat alueen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä toimijoita. Toimiston toiminnan tarkoituksena on muun muassa luoda kumppanuuksia, tuottaa ennakoivaa tietoa muutoksista ja avautuvista mahdollisuuksista sekä vaikutettaan tuleviin ratkaisuihin. Tällä hetkellä toimiston työssä painottuu tulevan EU:n ohjelmakauden valmistelu. Helsinki EU Office toimii Uudenmaan yhteisenä innovaatioalustana Brysselissä. Kunnat ovat liiton omistajina erittäin tervetulleita osallistumaan ja hyödyntämään Brysselissä olevaa osaamista. Taipale pyysi kuntajohtajia olemaan yhteydessä ja välittämään tietoa toimiston toiminnan tarjoamista mahdollisuuksista omissa kunnissaan. Lopuksi hän painotti, että Uusimaa on kesällä valittu Euroopan unionin innovatiivisimmaksi alueeksi. Käytiin keskustelu katsausten pohjalta. Kysyttäessä puheenjohtaja kertoi Uudenmaan tilanteesta EU:n tulevan ohjelmakauden EAKR- ja ESR- varojen kansallisessa jaossa. Hän korosti sitä, että jatkossa Uusimaa on Ahvenanmaan ohella muista Etelä-Suomen maakunnista poiketen ainoa ns. kehittynyt alue, jolle on varattu kansallinen oma rahoituskehys. Kehittyneille alueille rahoitus myönnetään automaattisesti muista alueista riippumatta, mikä on Uudenmaan kannalta hieno asia. Keskusteltiin myös EU- ohjelmakauden vaihdoksesta mahdollisesti syntyvästä epäjatkuvuustilanteesta, jota pidettiin ainakin jossakin määrin todennäköisenä. Myös Britannian Brexit voi vaikuttaa asiaan. Seuraavaksi Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan yksikön

7 MUISTIO 3/ päällikkö Jani Moliis esitteli Helsingin kaupungin kansainvälistä toimintaa ja sen tavoitteita. Kaupungille on perustettu yhteinen kansainvälisten asioiden yksikkö elinkeino-osastolle. Invest-in -johtaja Vladimir Chepurnoy kertoi Pietarin Helsinki-keskuksen toiminnasta. Erityisasiantuntija Janne Tamminen esitteli puolestaan kansainvälisten järjestöjen kuulumiset ja Itämeriasiat Uudenmaan liiton näkökulmasta. Hän painotti sitä, että maakunnan kehittämisessä kansainvälisillä suhteilla on suuri merkitys. Sitä kautta on mahdollista saada uusia ideoita ja vertailutietoa muista alueista. Merja Vikman-Kanerva siirtyi puheenjohtajaksi. Hän korosti, että myös liiton substanssivastuualuilla on kansainvälistä toimintaa kuten aluesuunnittelun jäsenyys Euroopan metropolialueiden Metrex-verkostossa yhdessä Helsingin kaupungin ja HSL:n kanssa. Verkostossa keskustellaan ja vaihdetaan kokemuksia kaupunkisuunnittelusta ja aluekehittämisestä. Kuntajohtajat merkitsivät katsaukset tiedoksi. Oheismateriaali Helsingin kaupungin kv-toiminta Helsinki EU Office Helsinki-keskus Uudenmaan liiton kv-yhteyksiä

8 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Mahdolliset muut asiat Ei ollut muita asioita.

9 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Seuraavat kokoukset Syyskauden 2019 kokoukset pidetään keskiviikkoaamuisin Uudenmaan liitossa kello 9-11:00 seuraavasti: kokous on peruutettu

10 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 10:58.