Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3

Transkriptio

1 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous AIKA klo 09:00-10:53 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Uusimaa 2050 väestöprojektioiden toteutumisen arviointi 4 3 Uusimaa2019: Maakunta- ja sote- uudistuksen tilannekatsaus 6 4 Uusimaa2019: Sote- palveluverkon suunnittelu 7 5 Mahdolliset muut asiat 9 6 Seuraavat kokoukset 10 7 Kokouksen ydinviesti 11

2 MUISTIO 3/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Pj. kohta 1 Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Pj. kohdat 2-7 Aarnio Tarmo Kirkkonummi Heikka Tiina Lapinjärvi Isotupa Juha-Pekka Siuntio Kairesalo Esko Mäntsälä Latva-Pirilä Matti Myrskylä Martikainen Jouni Askola Marttila Seija Pornainen Masar Christoffer Kauniainen Mattila Jyrki Hyvinkää Myyryläinen Juha Pukkila Mäkelä Jukka Espoo Mäkelä Outi Nurmijärvi Nordberg Noora Vihti Nyman Robert Inkoo Peltola Antti Järvenpää Rontu Kirsi Kerava Sarvilinna Sami Helsinki Sivula Mika Lohja Strandell Denis Hanko Ujula Jukka-Pekka Porvoo Viljanen Ritva Vantaa Kanerva Inka Uudenmaan liitto Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, vs. sihteeri Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Aronkytö Timo muutosjohtaja Sovala Markus muutosjohtaja Immonen Mari E Kuusela Antti Lumijärvi Tarja POISSA Grannas Mikael Sipoo Lipasti Harri Tuusula Lundqvist Ragnar Raasepori Oker-Blom Jan D. Loviisa Telen Tuija Karkkila Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Haapanen Topi Karhu Ulla-Mari Nyholm Inga von Schoultz Fredrik Åkerö Fredrika

3 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi Uudenmaan kuntajohtajien kokouksen. Hän toimi kohdan 1 puheenjohtajana ja maakuntajohtajan varamies Juha Eskelinen kokouksen muiden kohtien puheenjohtajana. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Uusimaa 2050 väestöprojektioiden toteutumisen arviointi Kuultiin alue- ja väestökehityksen asiantuntijan Timo Aron esittely Uusimaa 2050 väestöprojektioiden toteutumisen arviointiraporttiin. Tutkimuksen kohteena on ollut vuosien välinen tarkastelujakso. Tarkoituksena on tehdä väestöennuste kaikista Suomen kunnista. Raportin taustana on ollut viisi vaihtoehtoista Uusimaa 2050 väestöprojektiota: vahva keskittyvä kasvu; vahva kasvu kaikkiin keskuksiin; kohtalainen keskittyvä kasvu; kohtalainen hajautuva kasvu; ei kasvua. Uudenmaan väestönlisäys on ylittänyt väestöskenaarion vahvan kasvun keskimääräisen kasvun (0,8 %) lähtökohdan joka vuosi vuoden 2005 jälkeen. Uudenmaan väestökasvu on ollut keskimäärin henkeä 2000-luvulla. Luonnollinen väestönlisäys on tasaisesti vähentynyt finanssikriisin jälkeen. Kuntien välinen nettomuutto on puolestaan kasvanut merkittävästi erityisesti vuosina Nettomaahanmuutto oli positiivinen kaikissa kunnissa. Uudenmaan 26 kunnasta 14 kuntaa sai väestönlisäystä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kaikki väestönkehityksen osatekijät olivat positiivisia kahdeksassa kunnassa. Aro selosti trendiä, jonka mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana on kiihtynyt erityisesti muutto maakunnan sisällä, mihin on vaikuttanut kuntien välinen nettomuutto. Lisäksi väestönkasvun perusteet vaihtelevat paljon eri kuntien välillä. Uutena tekijänä on huomattavissa myös se, että vuotiaista on muodostunut suurin ryhmä aiemman vuotiaiden sijaan. Merkittävä huomioon otettava tekijä on myös muuttajien työmarkkina-asema. Esimerkiksi muualla maassa korkeakoulututkinnon suorittaneista 90% on muuttanut Uudellemaalle viiden vuoden aikana valmistumisensa jälkeen. Uudenmaan laskennallinen tulokertymä ollut erittäin positiivinen suhteessa muuhun maahan vuosina Aro kävi läpi kaupunkiseutujen merkitystä. Niiden väkiluku on kasvanut yhteensä henkilöllä välisenä aikana. Väestönlisäys on ollut keskimäärin 78,4 henkilöä vuorokaudessa. Noin puolet väestönlisäyksestä kohdistui Helsingin seudulle. Lopuksi hän esitteli Uudenmaan seutukuntien suhteellista väestönkasvua vuoteen Lopullinen laaja raportti on vielä valmisteltavana. Kuntajohtajille jaettiin kokouksessa kuntakohtaiset raportit, jotka toimitetaan heille myöhemmin myös sähköisesti. Käytiin keskustelu, jossa todettiin, että maahanmuuttoon perustuvaa kasvua tulee arvioida tarkemmin sen sisäisten tekijöiden valossa. Ryhmässä esimerkiksi syntyvyyden osuus voi olla suuri, mikä on palvelujen järjestämisen kannalta tärkeä huomioon otettava tekijä. Yleensäkin iso osa kasvua pääkaupunkiseudulla muodostavista väestöryhmistä tarvitsee huomattavan paljon kuntien palveluja. Todettiin edelleen, että kasvu ylipäänsä perustuu pohjimmiltaan siihen, miten paljon asuntoja rakennetaan. Aro myönsi, että perusteellisessa kuntakohtaisessa arvioinnissa tulee ottaa asuntotuotanto mukaan. Hän korosti lisäksi sitä, että pitkä tarkastelujakso pyrkii ottamaan eri tekijöiden vaihteluita paremmin huomioon. Lisäksi viimeistä kolmea vuotta on syytä tarkastella erikseen. Todettiin, että raportin vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen aikajänne on pitkä, mutta soveltuu hyvin kunnallisen kehittämisen omaan aikaperspektiiviin. Menorakenne on syytä ottaa keskeisenä tekijänä huomioon, koska se vaikuttaa sekä kuntien palvelurakenteen että

5 MUISTIO 3/ elinkeinorakenteen kehittämiseen. Todettiin, että pääkaupunkiseudulla kasvu on kallista, koska kuntien menot kasvavat suhteessa väkiluvun kasvuun. Lisäksi nähtiin tarpeelliseksi alueellinen tarkastelu ilman hallinnollisia rajoja talousmaantieteen näkökulmasta. Olisi esimerkiksi syytä tarkastella laajemmin Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta paremmin todellista tilannetta vastaavan kuvan muodostamiseksi. Tarkastelua tulisi tehdä myös tulotasonäkökulma huomioon ottaen. Kuntajohtajat merkitsivät esityksen tiedoksi. Oheismateriaali Uusimaa 2050 väestöprojektion arvioinnin tiivistelmä

6 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Uusimaa2019: Maakunta- ja sote- uudistuksen tilannekatsaus Kuultiin maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovalan ja soteuudistuksen muutosjohtajan Timo Aronkydön katsaus maakunta- ja soteuudistuksen Uudenmaan valmistelun tilanteeseen. Sovala kertoi, että maakuntavalmistelu on tarvittaessa mahdollista nopealla aikataululla organisoida uudelleen, jos lait hyväksytään eduskunnassa. Aronkytö puolestaan korosti tämän hetkisen valmistelun kautta jo nyt saatavia hyötyjä, joita esimerkiksi ICT:n suhteen on nopeasti otettavissa käytäntöön. Hän myös korosti sitä, että mahdollinen valinnanvapaus tuo aivan uuden ulottuvuuden, mutta sen osalta lakiesitykset ovat edelleen varsin epäselviä jo tehtyjen korjaustenkin jälkeen. Käytiin keskustelu siitä, onko asetettujen raamien puitteissa ylipäänsä mahdollista lisätä palvelujen yhdenvertaisuutta. Haasteena on esimeriksi se, miten sote- palveluverkko sovitetaan yhteen yksityisten tahojen tuottamien sote- palvelujen kanssa tilanteessa, jossa kyseisen alueen palveluvalikoima muodostetaan asukkaiden palvelutarpeen perusteella. Kuntajohtajat merkitsivät muutosjohtajien tilannekatsauksen tiedoksi. Oheismateriaali Maakuntavalmistelun tilannekatsaus, Sovala Sote-lakien muutokset, Aronkytö

7 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Uusimaa2019: Sote- palveluverkon suunnittelu Kuultiin sote- liikelaitoksen valmistelun hankejohtajan Kati Liukon katsaus sote- palveluverkon suunnitteluun Uudenmaan maakunnassa. Soteliikelaitoksessa valmistellaan sähköistä internet- pohjaista karttatyökalua, jossa kuvataan nykyisin olemassa oleva sote- palveluverkko. Sen pohjana on käytetty monia eri lähteitä kuten maakunnan tilavalmistelun kunnilta keräämiä tietoja, sote- valmisteluryhmissä kerättyjä tietoja sekä muuta muut olemassa olevaa aineistoa. Kartalle muodostetaan nykyinen palveluverkko toiminnoittain ja sen taustalle voidaan ajaa myös muita tietoja, kuten tilojen henkilöstömääriä, tilojen neliöitä, tilojen elinkaaritietoja, väestöennusteita jne. Kuntien nimeämiskäytännöissä on suuria eroja, joten siihen liittyvää yhteensovittamista joudutaan tekemään. Lisäksi sote-järjestäjätoiminnon palveluverkkoa koskevien kriteerien kuvaus on aloitettu yhteistyössä sote- liikelaitoksen kanssa. Järjestäjä määrittelee verkon periaatteet ja kriteerit. Nämä tulevat jatkossa ohjaamaan palveluverkon suunnittelua. Niitä valmistellaan huomioiden ns. palvelujen elämänkaarimalli sekä perustuen palvelujen kuvauksiin aina kevyestä ennalta ehkäisystä vaativiin erikoissairaanhoidon palveluihin saakka. Palvelujen porrastus tulee määräytymään järjestäjän kriteerien mukaan. Maakunnan monimuotoisuus vaikuttaa myös tässä asiassa. Liukko korosti sitä, että siirtymäaikana (3v + 1v) tullaan käyttämään niitä tiloja, jotka kunnat ja kuntayhtymät antavat maakunnan käyttöön. Varsinaista tulevan palveluverkon suunnittelua ei ole käynnistetty vielä lainkaan. Periaatteessa uuden palveluverkon suunnittelu voi alkaa vasta, kun uusi maakunta on saanut omat päätöksentekijänsä. Hän kertoi kysyttäessä, että myös yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat otetaan mukaan. Todettiin, että palveluverkon yksityiskohtainen suunnittelu ei ole vielä mahdollista. Käytiin keskustelua liittyen siihen arvioon, että isoin säästöpotentiaali tulee tiloista eli palvelupisteiden määrä tulee todennäköisesti väistämättä vähenemään. Hallituksen tavoittelema säästöpaine tulee kohdistumaan nimenomaan palveluverkkoon. Pidettiin hyvänä asiana sähköisen työkalun luomista. Todettiin myös, että maakuntavalmistelussa de facto kuitenkin tehdään tulevaisuuden kannalta keskeisiä linjauksia, vaikka päätöksentekokykyistä maakuntaa ei vielä olekaan olemassa. Siksi valmisteluun tarvitaan läpinäkyvyyttä, jotta olemassa oleva tieto olisi kaikkien tahojen käytettävissä. Valmistelussa on syytä selvästi ilmaista, minkä oletusten pohjalta sitä on tehty. Myös nykyiset ja uudet toimijat kuten vuoden alussa aloittava Keski- Uudenmaan sote voivat hyödyntää jo nyt käytettävissä olevaa tietoa ja työkaluja. Liukko toi esiin myös sen, että perinteisten toimitilapohjaisten palvelujen lisäksi tulevaisuudessa myös sähköisten ja liikkuvien palvelujen merkitys tulee lisääntymään. Muutosjohtaja Aronkytö painotti, että kaikki maakuntavalmistelussa tehtävä työ on avointa ja kaikki materiaali on sidosryhmien vapaasti käytettävissä. Tällä hetkellä maakuntavalmistelussa on mahdollista ainoastaan pyrkiä parhaan mukaan ennakoimaan tulevien päättäjien linjauksia. Kuntajohtajat merkitsivät esityksen tiedoksi.

8 MUISTIO 3/ Oheismateriaali Palveluverkon suunnittelu

9 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Mahdolliset muut asiat Merkittiin tiedoksi, että maakunta- ja soteuudistuksen neuvottelukunta on kutsuttu koolle Kuntatalolle kello 10, johon kuntajohtajille on lähetetty kutsu. Kuntajohtajia pyydettiin esittämään sihteerille etukäteen toiveita kuntajohtajien kokouksissa käsiteltävistä asioista.

10 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Seuraavat kokoukset Kevätkauden 2019 kokoukset pidetään keskiviikkoaamuisin kello 9-11:30 seuraavasti:

11 MUISTIO 3/ Kuntajohtajakokous Kokouksen ydinviesti Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin: Kuntajohtajat merkitsivät tiedoksi Timo Aron esittelemän Uusimaa 2050 väestöprojektioiden toteutumisen arvioinnin. Kuntajohtajat totesivat, että vaikka koko Uudenmaan tilanne näyttää yleisesti hyvältä, on maakunta jakaantunut muuttoliikkeestä hyötyjiin ja toisaalta negatiivisen kehityksen alueisiin. Kuntajohtajat totesivat, että kunnan talouden kannalta merkityksellistä on paitsi muuttajien määrä, myös sosioekonominen rakenne. Tulijoiden ja poismuuttajien palvelutarve ja veronmaksukyky vaikuttavat kunnan talouteen merkittävästi. Kunta voi vaikuttaa muuttoliikkeeseen Uudellamaalla asuntotuotannon määrällä ja rakenteella sekä tietynlaisten työpaikkojen saamisella alueelleen. Toisaalta eri kunnissa vallitsee erilaiset muutosmekanismit, joihin pitäisi päästä pureutumaan nyt tarkemman aineiston valossa. Todettiin lisäksi, että seutujen määrittely on mielivaltaista ja tekee kansallisen vertailun hankalaksi. Sote-valmistelussa tehtävän palveluverkkosuunnittelun osalta kuntajohtajat totesivat, että nyt laadittavan, internet- pohjaisen, koko maakunnan kattavan paikkatietokartan valmistelu on hyödyllistä. Sotepalveluverkon osalta kuntajohtajat totesivat, että tilojen väheneminen on yksi keskeisistä menoleikkausten keinoista. Muutos palveluverkkoon tulee olemaan pitkällä aikavälillä suuri. Kuntajohtajat edellyttivät valmistelulta avoimuutta ja että strategiatyössä tehtyjen lähtökohtien ja oletusten sisällön tulee olla näkyvissä kaikissa asiakirjoissa avoimuuden varmistamiseksi. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 10:53.