Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3

Transkriptio

1 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Aika klo 09:00-11:12 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) asettamisen valmistelu 4 3 Maakuntatalouden näkymät 5 4 Maakuntastrategian valmistelun tilannekatsaus 7 5 Maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus 9 6 Mahdolliset muut asiat 10 7 Seuraavat kokoukset 11 8 Kokouksen ydinviesti 12

2 MUISTIO 5/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Aarnio Tarmo Kirkkonummi Latva-Pirilä Matti Myrskylä Lipasti Harri Tuusula Lundqvist Ragnar Raasepori Martikainen Jouni Askola Miettinen Sami Vihti Mäkelä Jukka Espoo Mäkelä Outi Nurmijärvi Nyman Robert Inkoo Sarvilinna Sami Helsinki Paikalla 3 ajan Sivula Mika Lohja Ujula Jukka-Pekka Porvoo Viljanen Ritva Vantaa Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, vs. sihteeri Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Aronkytö Timo muutosjohtaja Sovala Markus muutosjohtaja Paqvalin Rolf erityisasiantuntija Haapanen Topi Immonen Mari E Karhu Ulla-Mari Kuusela Antti Lumijärvi Tarja Poissa Boström Jarl Inkoo Grannas Mikael Sipoo Haukkasalo Hannu Pornainen Heikka Tiina Lapinjärvi Isotupa Juha-Pekka Siuntio Järvenpää Marko Karkkila Kairesalo Esko Mäntsälä Masar Christoffer Kauniainen Mattila Jyrki Hyvinkää Myyryläinen Juha Pukkila Naukkarinen Olli Järvenpää Oker-Blom Jan D. Loviisa Rontu Kirsi Kerava Strandell Denis Hanko Kanerva Inka Uudenmaan liitto Vallittu Anja von Schoultz Fredrik Åkerö Fredrika

3 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun kuntajohtajien kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) asettamisen valmistelu Puheenjohtaja, maakuntajohtaja Ossi Savolainen kertoi maakunta- ja soteuudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 15/2017) niin sanotun voimaanpanolain mukaisen Uudenmaan väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) muodostamisen valmistelun tilanteesta. Maakuntahallitus päätti lähettää VATE:n alustavan kokoonpanon voimaanpanolain 6 :ssä mainituille neuvotteluosapuolille hyväksymistä varten. Niiden on kirjallisesti ilmoitettava mennessä Uudenmaan liitolle, mikäli ne eivät hyväksy saavutettua neuvotteluratkaisua. Alustava kokoonpano perustuu pitkälti nyt käytössä olevan Uusimaa2019 -hankkeen strategisen johtoryhmän kokoonpanoon, jota on muun muassa täydennetty ruotsinkielisellä jäsenellä. Eteva kuntayhtymä on päivätyllä kirjelmällä ilmoittanut, että se ei hyväksy VATE:n alustavaa kokoonpanoa. Puheenjohtaja muistutti siitä, että mikäli alueella ei synny yksimielisyyttä VATE:n kokoonpanosta kuukauden kuluessa voimaanpanolain voimaantulosta, siirtyy VATE:n asettaminen valtioneuvoston päätettäväksi. Mikäli Uudellamaalla saavutetaan yksimielisyys VATE:n kokoonpanosta, asettaa maakuntahallitus sen ennakoivasti ehdollisella päätöksellä kokouksessaan. Mikäli voimaanpanolaki tulee voimaan, vahvistaa maakuntahallitus ehdollisen VATE:n asettamispäätöksensä. Puheenjohtaja korosti, että kaikki VATE:een liittyvä valmistelu on ehdollista ja riippuu lakien voimaantulosta. Kuntajohtajat merkitsivät tiedoksi Uudenmaan VATE:n asettamisen valmistelun tilanteen.

5 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Maakuntatalouden näkymät Kuultiin budjettijohtaja Markus Syrjäsen ja rahoitusjohtaja Ilari Soosalun katsaukset maakunnan taloudelliseen näkymään, talouden hankekokonaisuuteen sekä maakunnan toiminnan käynnistämiseen. Soosalu selosti maakunnan portaittaista siirtymistä todellisista kustannuksista kohti laskennallista tarveperusteista rahoitusjärjestelmää vuosien välillä. Kyseessä on laskentamallin muutos. Vuonna 2020 toimitaan kustannusperusteisesti (todelliset kustannukset), jonka jälkeen siirrytään asteittain tarveperusteisiin laskelmiin siten, että vuonna 2025 käytetään ainoastaan laskennallisia kustannuksia. Lisäksi hän esitteli siirtymälaskelmia, jotka on päivitetty Hän korosti, että kyseessä vasta alustavat arviolaskelmat. Niiden perusteella tarveperusteiseen laskentaan siirtymisellä ei ole negatiivisia vaikutuksia Uudenmaan näkökulmasta. Maakuntatalouden kehysnäkymä kansantalouden tilinpidon mukaan näyttää alijäämäiseltä (1-1.2 miljardia euroa) vuosina Se pysyy kuitenkin maakunnan rahoitusaseman tavoitteen mukaisena. Maakuntatalouden kehysnäkymän alijäämää selittää se, ettei siinä ole voitu ottaa huomioon kaikkia tekijöitä kuten esimerkiksi vuokria. Kysyttäessä tarvepohjaisen laskentamallin realistisuudesta Soosalu totesi, että tässä vaiheessa on ainoastaan arvioitu laskentamallien antamia tuloksia. Syrjänen kävi esityksessään läpi maakunnan toimintojen käynnistymistä kuntien näkökulmasta. Toimintojen siirron suunnittelu on vaihe vaiheelta tarkentuva prosessi. Kunnat ja kuntayhtymät luovuttavat tietoja useissa erissä ja eri vaiheissa maakunnalle. Maakuntavalmistelu kokoaa tiedot yhteen. Sen jälkeen kunnat, kuntayhtymät ja maakunta neuvottelevat yhteisistä johtopäätöksistä. Prosessin pohjalta määritellään maakunnalle tuleva rahoitus ja vastaavasti se vaikuttaa kunnille jäävään osuuteen. Tässä määrittelyssä kuntien kuntataloustilastointiraportointiin ilmoittamilla vuoden 2018 luvuilla on suuri merkitys, mitä Syrjänen erityisesti painotti. Maakunnan talousarvion laatimista varten on neljä eri vaihetta. Syksyllä 2018 on tarkoitus e tehdä virtuaalinen koetalousarvio kuntien vuoden 2019 luvuilla ja maakunnan omilla järjestelmillä. Syrjänen korosti yhteistyön merkitystä ja keskusteluyhteyttä kuntien kanssa. Maakunnan toiminnan käynnistämisen kriittisiä kohtia ovat muun muassa kokonaan uuden hallinnollisen infrastruktuurin rakentaminen, tosiasialliset toiminnalliset fuusiot ja/tai uusien organisaatioiden rakentaminen sekä suurten muutosten samanaikaisuuden hallinta ja kokonaisuuden johtaminen. Taloushankkeen kokonaisuuteen on tilattu ulkopuolinen laadunvarmistus. Auditointiprosessi alkaa ja johtopäätökset valmistuvat kesäkuun puoleen väliin mennessä. Kysyttäessä Syrjänen kertoi, että kunnat ja kuntayhtymät tekevät itselleen vuoden 2020 budjetit, jotka sulautetaan maakunnan talousarvioon. Huomioon pitää ottaa se, että kunta ei voi enää budjetoida vuodelle 2020 tehtäviä, jotka siirtyvät maakunnalle. Tehtävien siirtoa helpottaa, jos luovuttava organisaatio

6 MUISTIO 5/ ennakoivasti muokkaa toimintoja luovuttamista helpottavaan muotoon. Lisäksi Syrjänen kertoi, ettei valtionvarainministeriöltä ole saatu kaikkien pohjalaskelmien kaavoja, eikä niitä siten ole voitu arvioida Uudenmaan näkökulmasta. Lopuksi Syrjänen esitteli eri toimintojen rahoitusnäkymiä. Käytettävissä oleva rahoitus jakaantuu siten, että sote- toimintojen osuus on noin 97 %, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon noin 2 % ja elinvoimatoimintojen noin 1 %. Haasteena on, miten voidaan järjestää näin epäsymmetrisen organisaation ohjaus. Hän näytti tasapainottavan esimerkin, jossa sote- kokonaisuudesta on muodostettu useampia eri toimintoja, jonka tuloksena sote- liikelaitoksen osuus rahoituksesta on 55 %. Käytiin keskustelu siitä, mikä tulee olemaan maakuntavaltuuston päätösvalta suhteessa valtion ohjaukseen ja maakunnan rahoitustarpeeseen. Todettiin, että käytännössä maakuntavaltuusto tekee ainoastaan käyttösuunnitelman. Korostettiin sitä, että nykyisin valtion ja kuntien budjetit toimivat eri logiikan pohjalta. Kunnat voivat tehdä alijäämäisen budjetit tarvittaessa, mutta maakunta ei voi niin toimia. Epäselväksi jää, miten jatkossa talous tulee pysymää hallinnassa. Kiinnitettiin huomiota myös siihen, että vuoden 2020 rahoituksessa ei huomioida vuoden 2020 väestönkasvua ja vuoden 2019 väestönkasvukin vain puoliksi. Markus Sovala korosti, että maakunnan rahoitusjärjestelmä on varsin erilainen aikaisempaan verrattuna. Valtion talousarvion momentteja ei voi ylittää. Tällä hetkellä ei ole selvää, mikä taho pystyy tekemään viimekätisiä päätöksiä. Käytännössä tilanne voi johtaa siihen, että maakunnalle tulee NOPEASTIKIN verotusoikeus. Puheenjohtaja totesi, että nyt esitetty valmistelu tarkentuu jatkuvasti ja talousasioihin palataan elokuun kokouksessa. Kuntajohtajat merkitsivät esitykset tiedoksi. Oheismateriaali Poimintoja siirtolaskelmista, kehyksestä ja vastuiden siirrosta Uudenmaan maakunnan taloushallinnon tavoitetila Uudenmaan maakuntavalmistelu talouden näkökulmasta

7 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Maakuntastrategian valmistelun tilannekatsaus Strategiajohtaja Markus Pauni esitteli Uudenmaan maakuntastrategian työversiota, joka viedään maakuntahallituksen puollettavaksi Pauni korosti, että maakunta on julkishallinnollinen konserni, mutta samalla myös alueellinen edunvalvontayhteisö ja palveluekosysteemi. Maakuntalain pohjalta maakuntastrategialla on kattava rooli. Se täydentyy myöhemmin palvelustrategialla ja palvelulupauksella. Maakuntastrategian valmisteluprosessissa on laajasti sitoutettu sidosryhmiä muun muassa esittelytilaisuuksien, työpajojen ja verkkokeskustelujen merkeissä. Työversiossa olevia maakunnan arvoja on työstetty koko maakuntavalmistelijajoukon kesken. Strategisina mittareina käytetään kansallisten indikaattoreiden ohella EU-tasoisia indeksejä, joihin Uusimaa suhteutetaan. Pauni painotti maakunnan roolia yhteistyön rakentajana. Erityisesti kuntayhteistyö on maakunnalle tärkeää. Jatkossa tarvitaan yhä enemmän luottamusta toimijoiden välillä. Taloudessa Uusimaa sitoutuu pitkällä tähtäimellä kuromaan umpeen kestävyysvajetta. Maakunnan ohjausjärjestelmästä tulee monimutkainen ja siksi tarvitaan jatkuvasti toimiva itsearviointiprosessi. Todettiin, että maakuntastrategia ohjaa osaltaan kuntien ja maakunnan välistä yhdyspintaa. Lisäksi käytiin keskustelu siitä, millaiseksi maakuntakaavoitus jatkossa muodostuu ja mikä taho tulee tulevaisuudessa koordinoimaan kuntakaavoitusta. Tällä hetkellä maakuntakaavoitus on kuntayhtymän tehtävänä ja jatkossa se siirtyy maakunnille, joten yhteys kuntiin heikkenee merkittävästi. Todettiin, että kaavoitus on kuntien kannalta merkittävä asia ja se on jäänyt muiden asioiden varjoon, eikä siitä ole käyty riittävää julkista keskustelua. Uudenmaan liiton aluesuunnittelun vastuualueen johtaja Merja Vikman-Kanerva käytti puheenvuoron, jossa hän totesi, että maakuntauudistuksen johdosta maakaavan ohjausvaikutus kuntakaavoitukseen ei sinänsä muutu. Samanaikaisesti on kuitenkin suunnitteilla maankäyttö- ja rakennuslakiin muutoksia. Keskeistä niissä on se, että jatkossa vain kunnissa tehtäisiin oikeusvaikutteisia kaavoja. Laajempaa alueellista suunnittelua tehtäisiin maakuntasuunnitelmien ja kaupunkiseutusuunnitelmien muodossa ja Helsingin seutu olisi yksi niistä. Uusimaakaava 2050:n valmistelussa on otettu käyttöön poliittiset ohjaustoimikunnat, joissa on edustus kaikista kunnista. Sovittiin, että Vikman-Kanerva esittelee asiaa tarkemmin seuraavassa kokouksessa (esittely siirtyy kokoukseen).

8 MUISTIO 5/ Puheenjohtaja korosti sitä, että maakuntastrategiaa käytetään ohjenuorana ja johtamisen välineenä, mutta vasta tuleva maakuntavaltuusto tekee sitä koskevat päätökset. Kaavoitus puolestaan liittyy elinvoimaan keskeisesti ja olisi hyvä, jos siitä löytyisi yhteinen näkemys Uudellamaalla. Oheismateriaali Maakuntastrategialuonnos Maakuntastrategian vision, painopistealueiden ja strategisten tavoitteiden tarkemmat kuvaukset Tienviittoja Uudenmaan maakunnan tulevaisuuteen - Katsaus toimintaympäristöön ja sen muutokseen

9 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus Kuultiin maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovalan ja sote-uudistuksen muutosjohtajan Timo Aronkytö katsaus ajankohtaisiin asioihin sekä valmistelun tilanteeseen seurantaraportin pohjalta. Maakuntavalmistelun yleistilanteen osalta Sovala totesi, että julkisesti tiedossa on paine muuttaa maakuntien rahoitusmallia ja toimeenpanon aikatauluja. Maakuntavaalien siirtyminen pois lokakuulta tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Uudenmaan maakunta voi aloittaa toimintaansa vuoden 2020 alussa. Julkisuudessa on ollut epäilyjä myös siitä, onko voidaanko maakunnan käynnistämisvaihe tehdä nyky perustuslain puitteissa ylipäänsä VATE:een perustuvan toimintamallin kautta. Kesälomakauden jälkeen Uusimaa2019 -hankkeessa muodostetaan tilannearvio ja suunnataan toimenpiteitä sen mukaisesti. Suunnitteilla olevia rekrytointeja ei tässä tilanteessa todennäköisesti voida käynnistää, ainakaan koko laajuudessaan. Sovala korosti, että hankkeessa on voitu toteuttaa jo varsin paljon tarkemman tason suunnittelua, mutta niiden toimeenpanoon tarvittavia hankintoja ei voida vielä aloittaa. Valmistelun tilanne muistuttaa edellisvuoden kesää siinä, että kaikkein merkittävimmät riskit ovat ulkoisia ja hanke ei voi niihin juurikaan vaikuttaa. Todettiin, että valmistelussa on tehty paljon työtä monilla eri tasoilla ja sitä on syytä hyödyntää jatkossa tilanteesta riippumatta. Asiasta on käytävä keskustelua koko Uudenmaan tasolla. Aronkytö mainitsi omalta osaltaan, että sote- valmisteluryhmissä on syntynyt uusia asioita, jotka ovat jatkossa hyödynnettävissä esimerkkeinä aluemallinnus ja Apotin käyttöön ottoon liittyvä valmistelua. Kuntajohtajat merkitsivät muutosjohtajien katsauksen tiedoksi. Oheismateriaali Tilannekuvaraportti

10 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Mahdolliset muut asiat Muita asioita ei ollut.

11 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Seuraavat kokoukset Seuraavat kokousajankohdat ovat maakuntahallituksen kokousviikolla olevia keskiviikkoaamuja kello 9-11:30 seuraavasti: (uusi aika)

12 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen ydinviesti Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin: Kuntajohtajakokous aloitettiin maakuntajohtajan katsauksella väliaikaisen valmistelutoimielimen valmisteluun. Maakuntastrategian valmistelu herätti keskustelua eri toimijoiden rooleista maakuntakaavoituksessa. Aiheen käsittelyä jatketaan tulevassa kokouksessa. Kokous kuuli esitykset maakunnan rahoituksesta sekä taloudesta erityisesti siirtymäsuunnittelun näkökulmasta. Markus Syrjäsen näkemyksen mukaan Uudenmaan maakunta tullee tekemään vuosittain talousarvionsa säästöpaineen alla. Pitkän aikavälin rahoituspäätökset edellyttänevät merkittävää kustannusten hillintää ja rahoituksen korjaaminen lienee jatkuva prosessi. Vuoden 2020 rahoituksessa ei huomioida vuoden 2020 väestönkasvua Uudellamaalla. Talouden osalta kuntajohtajat keskustelivat kunnissa tapahtuvista käytännön järjestelyistä esimerkiksi talousarvioiden suhteen. Lisäksi keskusteltiin yleisesti maakunnan talouden hallittavuudesta. Tilannekatsauksessaan muutosjohtaja Sovala piti todennäköisenä, että vaalien viivästymisen myötä myös maakunnan aloitus viivästyy. Valmistelun suuntaa muokataan ja skenaarioita muodostetaan kesän aikana, kun tiedot valtakunnallisesta uudistuksesta tarkentuvat. Puheenjohtaja päätti kokouksen 11:12.