SANOISTA TEKOIHIN Työhönvalmennuksen palveluprosessi asiakkaan ja työntekijän arvioimana
|
|
- Eija Jaakkola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SANOISTA TEKOIHIN Työhönvalmennuksen palveluprosessi asiakkaan ja työntekijän arvioimana Sosiaalityön pro gradu -tutkielma 1/2011, Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Leena Toivonen, YTM Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus 1
2 Miksi tutkia työhönvalmennuspalveluita? 1. Yhteiskunnallinen tilanne Huoltosuhteen raju muutos ammatillinen kuntoutus yksi keino vaikuttaa työurien pidentämiseen 2. Ammatillisen kuntoutuksen keinovalikoiman muutos Kehittämishankkeiden myötä amm.kunt.palveluissa korostuneet palveluohjauksellisuus ja työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö Kuntoutustutkimustyyppisten palveluiden saama kritiikki 3. Työhönvalmennuspalveluista työeläkekuntoutuksen keinona ei juuri tutkimustietoa Palveluiden käyttö lisääntynyt merkittävästi, mutta tutkimustietoa sisällöistä ei juuri saatavilla Oman työn kautta herännyt uteliaisuus 2
3 Tutkielman tarkoitus on tarkastella ja tehdä näkyväksi työeläke- ja LITAkuntoutujille suunnattujen työhön valmentavien palveluiden sisältöä ja prosessia ja arvioida palveluiden merkitystä asiakkaan kuntoutumiselle Tutkimuksen näkökulmana palvelun mikrotaso: yksittäisen asiakkaan ja työhönvalmentajan käsitykset palvelusta ja sen toimivuudesta 3
4 Kuntoutus dialogisena verkostotyönä systeemiteoreettinen näkökulma keskiössä asiakkaan ja työntekijän yhteistyösuhde haaste: kenen kanssa asiakas suunnitelmaansa rakentaa? Seuranta? verkostomaisissa yhteistyösuhteissa korostuu vuorovaikutuksen sisältö ja laatu; suhde on altis ristiriidoille organisaatioiden erilaisten työkulttuurien ja käytäntöjen takia dialoginen asiakastyö ja asiakkaan osallisuus dialogisuus verkostossa kuntoutus on toimintaverkon rakentamista (Lindh), jossa asiantuntijuus perustuu monitieteelliseen osaamiseen kuntoutusprosessit eivät ennustettavia, hallittavia prosesseja, vaan pikemmin jaksoja, syklejä ja verkostoja, jotka jatkuvan uudelleen tulkinnan kohteena rajapintojen merkityksellisyys 4
5 Tutkimuskysymykset Millainen on työhönvalmennuksen palveluprosessi työeläke- ja LITA-kuntoutuksessa asiakkaan ja työhönvalmentajan arvioimana? Millaisina vaiheina palveluprosessi jäsentyy? Mitä toimijoita palveluprosessissa on osallisena? Millaisessa roolissa eri toimijat ovat ja mitä asiantuntijuutta he tuovat prosessiin? Mitkä ovat työhönvalmennusprosessin merkitykselliset elementit, edistävät ja haittaavat tekijät, asiakkaan ja työhönvalmentajan arvioimina? 5
6 Lähtökohtana arviointitutkimus Tutkimus edustaa tiedontuotantoarviointia, jolla tavoitellaan myös kehittämismahdollisuuksia; prosessin arviointia tavoitteena oppimisen tukeminen Sijoittuu lähimmäksi tulkinnallisia ja osallistavia arviointisuuntauksia Käsitys tiedon luonteesta on relativistinen Kiinnostuksen kohteena toimijoiden kokemukset ja niiden kautta kertyvä tieto Keskiössä arvioitavan toiminnan kokonaisuus Suunnittelussa ja toteutuksessa mukana kaikki toiminnan osapuolet Arviointimenetelminä laadullisen tutkimuksen menetelmät Dialoginen arviointi (Järvinen 2007): tavoitteena moniääninen ja jaettuun asiantuntijuuteen perustuva arviointiasetelma: asiakas, työntekijä ja tutkija tasavertaisia tiedon jakajina ja tuottajina 6
7 Tutkimuksen aineisto aineistona seitsemän asiakas-työhönvalmentaja-parin arviointihaastattelua (laadullinen haastattelu, strateginen otanta) asiakkaat viiden eri työhönvalmentajan asiakkaita Kiipulan viidestä eri toimipaikasta, palvelun tilaajatahoina VKK ja viisi eri työeläkevakuuttajaa asiakkaat vuotiaita, viisi miestä ja kaksi naista taustalla tule-sairaus (6), mielenterveyden häiriö (3), kipuoireyhtymä (1), epäily neurologisesta sairaudesta (1) viimeksi työssä 1,5-4 v. sitten; neljällä työsuhde palvelun alkaessa, näistä kahden työsuhde päättyi palvelun kuluessa koulutus vaihteli peruskoulusta ylempään korkeakoulututkintoon toimeentulona kuntoutustuki/tapaturmaeläke (4) tai ansiosidonnainen työttömyysturva (3) 7
8 Aineiston analyysi Aineiston analyysi perustuu fenomenografiseen tutkimusstrategiaan kiinnostuksen kohteena ihmisten käsitykset asioista ja ilmiöistä kielen merkitys ja ilmaisujen kontekstisidonnaisuus ja intersubjektiivisuus Analyysimenetelmänä aineistolähtöinen sisällönanalyysi aineisto järjestetään tiiviiseen, selkeään ja yleiseen muotoon pilkkomalla, käsitteellistämällä ja uudelleen kokoamalla johtopäätösten tekoa varten 8
9 Tutkimustulokset: kuntoutus prosessina ja verkostotyönä Haastatteluiden keskiöön ei noussut ensisijaisesti se, millaisia menetelmiä tai tekniikoita palvelussa käytettiin tai mitä konkreettista palvelun sisällä tehtiin, vaan puhuttiin työntekijän ja asiakkaan suhteesta ja siitä, miten as. ja thv. yhdessä ja erikseen toimivat suhteessa kuntoutustilanteen muihin toimijoihin kunt.tavoitteen edistäminen edellytti monenlaista toimijuutta, asiantuntijuutta ja niihin liittyvää valtaa palvelun sisältö laajeni nopeasti as-thv-välisestä toiminnasta laajempaa joukkoa koskevaksi toiminnaksi (vrt. Lindh 2009) työhönvalmentajalle verkoston kokoajan, koordinaattorin ja vuorovaikutuksen edistäjän rooli 9
10 Tutkimustulokset: kuntoutus prosessina ja verkostotyönä Aineistosta hahmottui palvelun etenemisen vaiheittaisuus; palvelun eri vaiheissa asiakkaalla ja thv:lla ratkaistavanaan tietyt kysymykset, jotta prosessissa päästään eteenpäin 1. Ohjautumis- ja hakeutumisvaihe 2. Aloitusvaihe 3. Tavoitteen ja toimintasuunnitelman muokkausvaihe 4. Toimintasuunnitelman toteutusvaihe 5. Työssäolovaihe 6. Ratkaisuvaihe 10
11 Työhönvalmennusprosessin toimijaverkosto Hoitotahot Kela Kuntoutuslaitos Oppilaitokset Työpari Työhönvalmentaja Läheisverkosto Asiakas Tilaaja Työttömyyskassa Psykologi/resurssiselv. Työnantajat TEtoimisto 11
12 Tilaaja-yhteistyöhön liittyvät thv-prosessin etenemiseen vaikuttavat tekijät Asiakas-tilaaja -suhde EDISTÄVÄT TEKIJÄT tilaajan ystävällinen, välittävä ja ymmärtävä suhtautuminen, henkilökohtainen kontakti ja käytettävissä olo tilaaja selkiyttää asiakkaalle hänen asemansa ja oikeutensa kuntoutujana asiakkaalle ymmärrettävällä kielellä asiakkaan toimeentuloa koskevien ratkaisujen joustavuus ja nopeus UHKAAVAT TEKIJÄT asiakas ei koe tulevansa ymmärretyksi ja yksilöllisesti kohdatuksi asiakas ei ymmärrä organisaation käyttämää kieltä eikä hahmota kuntoutuksen tavoitetta ja keinoja asiakkaan kuntoutuksen aikainen toimeentulo on epävarma tai sen saaminen viivästyy 12
13 A: mä alunperin niin mä hain sitä opiskelua, niinku paikkaa. H: Joo-o. Oliks sulla mielessä joku opiskelu sitte? A: Joo, oli oli. Ja me haettiin sitä lääkärin kanssa ja mulle tuli, että sinulle on nyt hyväksytty. H: Niin, oli myönnetty kuntoutus sitte vai? A: Niin. (H: Joo) Mut siin ei ollu myönnetty sitä kokonaisvaltaista opiskelua. (H: Joo) Ja ainakaan mun älylläni, niin jos mä haen jotain tiettyä opiskelupaikkaa, niin mä en ymmärrä, että jos mää lottoon, niin mä en voi voittaa pitkästä vedosta, tiedäkkö? (H: Joo, joo) Et ei, se on mun mielestä niinku, et siinä tarttis tarkemmin Kyllä se varmaan siinä paperissa luki, mutta ku siinä lukee vaan, että hyväksytty, niin sä alotat sen, että jaahas, että mulle on hyväksytty kuntoutustuki. (H: Joo, joo) (T: Mm) Etkä sää älynny, että se kuntoutustuki ei oo se opiskelu. (5) 13
14 Tilaaja-yhteistyöhön liittyvät thv-prosessin etenemiseen vaikuttavat tekijät Tuottaja-tilaaja -suhde EDISTÄVÄT TEKIJÄT UHKAAVAT TEKIJÄT palvelun huolellinen kohdentaminen: palvelun vastaavuus asiakkaan tarpeisiin on varmistettu toimeksiannon selkeys ja molemminpuolinen ymmärrys käytettävissä olevista keinoista ja niiden perusteluista tilaajan ja tuottajan välitön vuorovaikutus edistää luottamuksellista yhteistyösuhdetta ja toiselta oppimista nopea reagointi tuottajan esittämiin kysymyksiin/ehdotuksiin vastuuhenkilöt pysyvät samoina molemmin puolin tilaajan vastuuhenkilöllä on valtaa tehdä kuntoutusprosessia koskevia päätöksiä; päätökset tehdään lähellä asiakasprosessia 14 palvelun kaavamainen käyttö ilman asiakaskohtaista harkintaa ja tarvittavia selventäviä yhteydenottoja toimeksianto on epäselvä, mahdolliset keinojen rajaukset ja niiden perustelut puuttuvat tai jäävät epäselviksi viestintä on niukkaa ja pelkästään sähköistä osapuolet jäävät toisilleen vieraiksi, oppiminen ei ole tehokasta tilaajaan ei saa yhteyttä, vastaukset viipyvät kohtuuttoman pitkään vastuuhenkilöt vaihtuvat kesken prosessin, kaikki olennainen informaatio ei välity uudelle toimijalle tilaajan vastuuhenkilöllä on vain niukasti päätösvaltaa; päätökset tehdään etäällä asianomaisista, väliportaiden takana
15 T:. Ja kyllähän toi niinkö, mä uskosin sitte, että sekin mikä on keskusteluissa tullu ilmi, että tiedetään kohtuullisen aikasessa vaiheessa tiedettiin mitä ollaan tekemässä, että ku tää työhövalmennus alko. Ja sit se, että se oli niin, et pyritään siihen työelämään, oppisopimukseen. Ne varmaan autto sitä, ettei tarvinnu kiistellä ja ihmetellä, että mitä tässä nyt tehdään, ja ei ollu ehkä semmosta epämääräsyyden (tunnetta). (5) A: Mutta sehän oli vaan meille yllätys, että se niinkun tota, ei mielellään ruvennu niinku kurssittaan. (H: Joo) Tai niitä korvaamaan. (H: Joo, joo) T: Se tuli myöhemmässä vaiheessa, tuli kyllä täytenä yllätyksenä että. ( ) H: Mikäs siinä oli perusteena? A: No ei ne tainnu oikeestaan perustella oikeestaan mitenkään. T: Ei oikeen mitenkään. (4) 15
16 Hoitotahon kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät thv-prosessin etenemiseen vaikuttavat tekijät EDISTÄVÄT TEKIJÄT asiakkaan mahdollisuus pitkäaikaiseen hoitosuhteeseen, jossa hänen työkykyään ja työhön kuntoutumisen mahdollisuuksiaan tarkastellaan kokonaisvaltaisesti (toteutuu yleensä työterveyshuollossa) UHKAAVAT TEKIJÄT suhde työterveyshuoltoon katkeaa, kun työsuhde päättyy sairauden vuoksi, eikä löydy korvaavaa hoitosuhdetta, jossa huomioitaisiin myös ammatillinen kuntoutuminen asiakkaalla luottamuksellinen suhde hoitotahoon asiakas kokee, että vuorovaikutus hoitotahon kanssa ei toimi hoitava lääkäri osallistuu välittömästi lääketieteellinen tieto välittyy prosessiin ammatillisen kuntoutuksen prosessiin (esim. välillisesti ja saattaa olla puutteellista tai väärin mukana suunnittelupalavereissa) tai on ymmärrettyä (saattaa esim. pitkittää prosessia) käytettävissä prosessin aikana asiakas kokee sairautensa ja oireidensa olevan asiakas kokee, että sairaus ja oireet eivät ole hallinnassa ja hoidossa hallinnassa asiakkaan toimeentulo pohjautuu työkyvyttömyyden perusteella maksettavaan etuuteen lääkärin on otettava kantaa työkykyyn ja kuntoutusmahdollisuuksiin asiakkaan toimeentulo pohjautuu työttömyysturvaan lääkärin ei tarvitse arvioida asiakkaan työkykyä eikä ottaa kantaa ammatilliseen kuntoutukseen 16
17 A: Se vaan niinkun tavallaan, kun töistä jää pois, niin ei oo enää toi työterveyshuolto, et se niinku tavallaan jää pois. ( ) Siellä oli hyvin järjestetty, siellä pääsi fysikaaliseen hoitoon ja semmoseen, työnantaja makso kaikki ja lääkärissä käynnit oli ilmasia. Ja sinne pääsi ku sairastu, nii heti samana päivänä pääsi. (H: Joo) Ei tarvinnu aikaakaan varata, aamupäivällä kun meni niin. (H: Joo) Et sitte kun, tavallaan kun jää töistä pois, niin sitä putoo kaikesta niinkun pois sitte, että sitä on niinku, itte täytyy niinkun (H: Hm) mennä tonne (terveyskeskukseen). Niin tavallaan jää se kuntoutus niinkun, kuntoutuspuoli jää kokonaan pois. (2) 17
18 Työnantajayhteistyöhön liittyvät thv-prosessin etenemiseen vaikuttavat tekijät yhteistyön eri vaiheissa Kontaktin luominen, kiinnostuksen herättäminen EDISTÄVÄT TEKIJÄT asiakkaan oman työpaikan mahdollisuuksien huolellinen kartoitus työhönvalmentajan tuella sopivien mahdollisten työkohteiden kattava kartoitus ja valikointi asiakkaan tavoitteen mukaisesti asiakkaan aiempaan työhön liittyvien verkostojen hyödyntäminen asiakasta kannustetaan ottamaan itse ensikontakti yritykseen asiakkaan määrätietoinen markkinointi työnantajalle asiakkaan vahvuuksia esille tuoden (tarvittaessa esim. kylmäkäynnein) työhönvalmentaja tuntee työnantajien ajattelutapaa ja osaa kertoa selvästi työhönkuntoutuksen mahdollisuuksista ja eduista työnantajan näkökulmasta keskitytään pienten ja keskisuurien yritysten tavoittamiseen UHKAAVAT TEKIJÄT oman työpaikan mahdollisuuksien huomiotta jättäminen ilman perusteellista asian selvittämistä työkohteiden pintapuolinen kartoitus ilman pitkäntähtäimen tavoitetta unohdetaan asiakkaan verkostojen potentiaali tehdään asioita asiakkaan puolesta silloinkin, kun se ei ole välttämätöntä työkokeilupaikan etsimisestä luopuminen, mikäli asiakas ei siinä itse onnistu työhönvalmentajan viesti ei tavoita työnantajan kokemusmaailmaa suurten yritysten lähestyminen ja kiinnostuksen herättäminen vaikeaa 18
19 Työnantajayhteistyöhön liittyvät thv-prosessin etenemiseen vaikuttavat tekijät yhteistyön eri vaiheissa Työkokeilusta sopiminen Työkokeilun aikainen tukeminen EDISTÄVÄT TEKIJÄT työkokeilun tavoitteen kirkastaminen työnantajalle alusta lähtien, työllistymismahdollisuuden valmistelu työkokeilun toteutuksen tukitoimet tarvittaessa käyttöön (esim. apuvälineet, lyhyt kurssi/koulutus) työhönvalmentajan aktiivinen ja riittävä tuki asiakkaalle ja työnantajalle työkokeilun aikana (mm. ohjaus ja neuvonta sopimusten solmimisessa ym. paperiasioissa, sopivien työtehtävien tunnistamisessa, työkokeilun arvioinnissa, yllättävissä pulmatilanteissa) UHKAAVAT TEKIJÄT työkokeilun tavoite jää työnantajalle epäselväksi työnantaja suhtautuu kokeiluun vain kokeiluna ei selvitetä työkokeilun toteutuksen mahdollisia esteitä ja tarvittavia tukitoimia työhönvalmentajalla ei ole mahdollisuutta riittävän joustavaan työnantajayhteistyöhön palvelun rakenteen takia työkokeiluprosessissa mukana riittävän päätösvallan omaavat henkilöt työpaikalta työpaikan työyhteisön huomioiminen työkokeilun aikana työpaikalta ei saada neuvotteluun mukaan sellaisia henkilöitä, joilla olisi valtaa tehdä työkokeilua koskevia ratkaisuja työyhteisöä ei huomioida työkokeiluvaiheessa (työkokeilija koetaan esim. uhkaksi) 19
20 T: Toinen mikä oli merkittävä siinä alussa, niin oli mun mielestä se, että me käytiin keskustelua sun työnantajan kanssa siitä sun työhön paluusta. Ja sitte siellä oli semmonen, esitettiin jopa semmonen uhka, annettiin sillon aluksi. Se tuli heti siihen alkuun, et annettiin ymmärtää, että sä oot ollu jo niin pitkään poissa, pois töistä, että heillä ei oo tarjota sulle mitään työtä ja heillä on mahdollisuus nyt irtisanoa sut. Ja se oli niinku semmonen iso uhka siinä, joka sitten keskustelujen avulla ja tämmösen kanssakäymisen avulla niinku voitettiin. (1) 20
21 Asiakkaan ja työhönvalmentajan roolit ja asiantuntemus thv-prosessissa Roolit/miten toimii, ominaisuudet Asiakas aktiivinen ja sitoutunut kuntoutuja Kertoo avoimesti ja rehellisesti tilanteestaan, näkemyksistään ja ajatuksistaan myös epäilyistään kuntoutuksen tavoitteen tai palvelun suhteen On aktiivinen, yritteliäs ja omatoiminen Sitoutuu yhteiseen työskentelyyn, tuottaa ideoita ja ajatuksia yhteiseen pohdintaan Tekee itseään koskevat päätökset ja ottaa niistä vastuun 21 Työhönvalmentaja asiantunteva ja rinnalla kulkeva ohjaaja Luotettava, asiakkaaseen kunnioituksella ja ymmärryksellä suhtautuva kuuntelija Suostuttelija: ottaa käsittelyyn myös negatiiviset näkemykset, tuo esiin vaihtoehtoja ja realiteetteja Katalysaattori ja koordinaattori: huolehtii, että prosessi lähtee liikkeelle ja etenee tavoitteellisesti Auttaa asiakasta tilanteen ja vaihtoehtojen kartoittamisessa ja vahvuuksiensa löytämisessä Seuloo ja realisoi ideoita; arvioi ideoiden toteuttamismahdollisuuksia kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella Tulkki ja välittäjä asiakkaan ja tilaajan (ja tarvittaessa muiden toimijoiden) välillä Neuvoja kuntoutukseen liittyvissä etuus- ja toimeentuloasioissa Tukija: rohkaisee ja kannustaa, on kärsivällinen ja sinnikäs (mm. varasuunnitelmat), pitää yllä toivoa tuomalla esiin mahdollisuuksia uhkien sijasta, pitää yhteyttä asiakkaaseen
22 Asiakkaan ja työhönvalmentajan roolit ja asiantuntemus thv-prosessissa Asiakas aktiivinen ja sitoutunut kuntoutuja Työhönvalmentaja asiantunteva ja rinnalla kulkeva ohjaaja Asiantuntijuus ja osaaminen/tehtävät prosessissa Oman työ- ja toimintakunnon tuntemus Omien työhön/työn tekemiseen liittyvien vahvuuksien, kiinnostusten ja arvostusten tuntemus Kuntoutustarpeen ja mahdollisuuksien arviointiosaaminen Yleistä tietoa ammateista ja koulutusmahdollisuuksista, tiedonhakutaidot; uraohjauksen osaaja Oman alan ammattitaito ja alan tuntemus Paikallista tietoa lähiympäristöstä liittyen mm. omaan työpaikkaan, sosiaalisiin verkostoihin, elinkeinorakenteeseen Työnantajayhteistyön osaaminen Työhönkuntoutuksen etuus- ja palvelujärjestelmien tuntemus Palveluprosessin hallinta: palvelun mitoituksesta ja sisällöstä vastaaminen, raportointi ja kannanotot/perustelut Yhteiset/erottamattomat tehtävät - asiakkaan työkunnon ja suunnitellun työn yhteensopivuuden arviointi - työhönkuntoutuksen toimintasuunnitelman ja jatkosuunnitelmien tekeminen 22
23 A: Mut se oli kyllä niinkun, siis mun täytyy sanoo, et yks sit ku sä kysyit niitä mitkä, mikä on ollu tärkeetä, niin kyllä se oli niinku mulle kyllä arvokas juttu, siis semmonen niinku määrätyl taval niinku validointi, (H: Niin?) et joku ottaa sen kokemuksen tosissaan, et mitä on tapahtunu. ( ) ja siis nimenomaan kertoo jollekin, joka pystyy niinkun ymmärtämään sen, et siis niinku työelämän kannalta, ammatilliselta kannalta. (6) 23
24 Työhönvalmennuspalvelun vahvuuksia kykenee tarjoamaan asiakkaalle asiantuntemusta ja tukea läheltä ja kuntoutusprosessin vaiheen mukaisesti konkreettisuus ja tavoitteellisuus sanoista tekoihin hyödyntää asiakkaan tietoa ja asiantuntemusta, osallistaa ja sitouttaa asiakasta oman kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen aidosti verkostoituvaa toimintaa onnistuu erityisesti suhteessa työnantajiin 24
25 ja kehittämiskohteita palvelun tilaajan ja tuottajan vuoropuhelun edistäminen entisestään, päätösten näkyväksi tekeminen ja perusteleminen ammattitaito ja ammatinhallinta kehittyvät avoimen vuorovaikutuksen ja tiedonvaihdon myötä yhteistyökäytänteiden luominen terveydenhuollon toimijoiden kanssa miten hoitotaho osallistetaan tukemaan asiakkaan ammatillisen kuntoutuksen tavoitetta? työeläkekuntoutuksen keinojen kehittäminen vailla työsuhdetta oleville asiakkaille enemmän koulutusratkaisuja? Jotain muuta? työhönvalmennuksessa työskentelevien osaamiseen ja työn tekemisen edellytyksiin panostaminen työhönvalmennus on monialaista osaamista vaativaa työtä, jossa ammattilaiseksi kehitytään kokemuksen myötä 25
26 Kiitos mielenkiinnosta! 26
Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut
Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien
Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena
Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo
Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle
Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
KUNTOUTUNET JA PALAUTEARVOSANAT
KUNTOUTUNET JA PALAUTEARVOSANAT KUNTOUTUNET -PALAUTTEET: Palveluntuottaja yhteistyön kehittäminen Yhtenä keinona: Kuntoutunet palautetilastojen hyödyntäminen Työ käynnistyi -> pyrittiin luomaan yhtenäinen
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri
Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
TYÖHÖNVALMENNUS ASIAKASPROSESSINA
TYÖHÖNVALMENNUS ASIAKASPROSESSINA TYÖHÖNVALMENNUKSEN LÄHTÖTILANNE Elämänmittainen työ-, opiskelu- ja toimintakyky Työkykyisyys, työelämävalmiudet Omat havainnot, ajatukset ASIAKAS Toimintakyky arjessa
Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella
Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET
TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET MIKSI Nykyinen palvelurakenne/ -polku ei tue osatyökykyisen työllistymistä riittävästi. Työhönvalmennuspalvelun sisältö ei ole yhdenmukaista (Kela/TEAK, työhönvalmennus
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa
Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen
Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa
Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri
Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen
Moniinen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen Riitta Seppänen-Järvelä Vtt, dos. johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Työhönkuntoutukselle ilmiönä on tyypillistä, että monia
KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta
KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset
OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015
OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017
Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi
Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät
Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm
AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.
Yleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli
Kokemusosaaminen Osallisuuden edistämisen malli Sokra-koordinaation ohjausryhmän kokous 23.4.2019 Osallisuuden edistämisen malli: Kokemusosaaminen Thl.fi/Sokra Osallisuuden edistämisen mallit 2 23.4.2019
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
OHJAAVA TYÖHÖNVALMENNUSPALVELU
#ohjatentyöhön OHJAAVA TYÖHÖNVALMENNUSPALVELU Toteutus, tulokset ja tuotokset Tiina Myllymäki Projektivastaava / työhönvalmentaja 3kk -Ohjaava työhönvalmennuspalvelu -projekti Päätösseminaari 30.3.2017,
Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?
Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät
TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula
TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta
Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:
Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia
Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri
Kuntoutus Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri 24.3.2017 Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahalaki KKRL 566/2005 Kuntoutus
11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
Uhkana työkyvyttömyysloppuuko
Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt
TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa
TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,
AMMATILLINEN KUNTOUTUS
AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan
Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa
Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa 1.12.2017 Sari Linna Ratkaisuasiantuntija, Kela, Kajaanin toimisto Pohjoinen vakuutuspiiri Esimerkki 1; sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha ja kuntoutus
Yhdessä hyvä OTE. Tuettu työllistäminen. versio1.0 kesäkuu2018
Yhdessä hyvä OTE Tuettu työllistäminen versio1.0 kesäkuu2018 Asiakkaalle näkyvä prosessi Tuetun työllistymisen malli ja pitkäkestoinen tuki työnantajalle Valmistelu Perehdytys Työn aloitus ja ohjaus Työn
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot
Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen
Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta
Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosnetin työvaliokunta 2017 - Valvira Sosnet: Sanna Lähteinen, sihteeri ja esittelijä Helsingin yliopisto: Mirja
1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA
TYÖPAJOJEN ANTIA 1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA Yhteiskehittäminen on tapa toimia,ajatella ja suhtautua asioihin, siis pikemminkin tyylilaji kuin menetelmä Tyylilajia määrittelee yhteisöllisyys,
Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena
Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva
Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014
Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta
Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu
Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa
Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus Jyri Liukko ja Niina Kuuva 27.5.2015 Neuroliiton seminaari, Scandic Park, Helsinki Tutkimusasetelma
1. Työllistyminen on työkokeilun tärkein tavoite niin palvelun tilaajan, palvelun tuottajan kuin kuntoutujan näkökulmasta.
Työkokeilu osana ammatillista kuntoutusta 1. Tavoitteiden asettaminen Mitä erilaisia tavoitteita työkokeilulla on? 1. Työllistyminen on työkokeilun tärkein tavoite niin palvelun tilaajan, palvelun tuottajan
Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta
Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta Eija Lehtonen eija.lehtonen@omnia.fi / eija.e.lehtonen@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Teoreettinen viitekehys
IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki
IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten
Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/
TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
KELAn tukema kuntoutus
KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus
Eriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten
Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä
Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi
Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti
Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you
Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.
Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyyden iso kuva 2. Osatyökykyisyys lisääntyy 3. Työeläkekuntoutus työssä jatkamisen tukena 4. Kuntoutuksen etuudet ja kustannukset
Työhönvalmennuksen prosessikortit
Työhönvalmennuksen prosessikortit Oma halu työelämään Asiakkaaksi ohjautuminen Kyky nähdä asiakkaan osaaminen ja vahvuudet Työhönvalmennus työpaikalla Neuvonta, ohjaus, mentorointi, opetus Työllistyminen
Realiteetteja ja reunaehtoja
Realiteetteja ja reunaehtoja Toimiva arki Oppiva yhteistoiminta Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Mira Lönnqvist, toimintaterapeutti YAMK, lehtori Voimauttava prosessi Yhteistoiminnan haasteita arjen
Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta
Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta Mitkä asiat vaikuttavat siihen, miten minä valitsen palveluideni tuottajan? Poliittinen näkemys ja yksilön oma ideologia Ajanvarauksen
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Kysely toteutettu maalis-huhtikuun aikana 2018 Vertailussa vuoden 2017 kysely Vastaajia vuonna 2018: 643 vuonna 2017: 616 KUINKA USEIN OLET KÄYTTÄNYT TYÖKUNNON PALVELUITA
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä. Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.
Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.2017 S2 ja tilanteinen oppiminen -projekti - HUS: tukea suomen kielen käyttöön
SATAOSAA työhönvalmennus
SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää
Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen
Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->
Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu
Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu 13.6.2018 Elina Laavi Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Twitter: @elinalaavi Mitä kuntoutus
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin
Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
AMMATILLINEN KUNTOUTUS. Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään
Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään 1 Oma paikka työelämässä Ammatillisella kuntoutuksella autamme sinua pysymään työelämässä ja etsimään oman paikan joko nykyisessä työpaikassasi tai kouluttautumalla
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen
TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS
Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,
YHTEISTYÖFOORUMI - Päheet verkostot. Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OPINNOISTA TÖIHIN
YHTEISTYÖFOORUMI - Päheet verkostot Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OPINNOISTA TÖIHIN TOIMINTA- KULTTUURIN MUUTOS MIHIN TARPEESEEN HAETTU RATKAISUA? Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino
LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen
Monet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen
Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala