Selvityksen taustaa. Selvitys keskittyy ateria- ja puhtauspalveluihin. Yhteenveto maakunnan ja kuntien palvelutuotannosta

Transkriptio

1

2 Selvityksen taustaa Maakuntauudistuksen tärkeänä muutosalueena on tunnistettu tukitoiminnot Osassa tukitoimintoja: ICT-, talous- ja henkilöstöhallinto- sekä tilapalvelut tulee olemaan valtakunnallista ohjausta, mutta ensi vaiheessa maakunnat tulevat itse ratkaisemaan palveluiden järjestämisen mallin Muiden tukipalveluiden tehostamiseksi maakunnat voivat myös perustaa kuntien tai muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa yhteisiä palvelukeskuksia Maakunnan lisäksi uusi tukitoimintojen tavoitetila ja toimintamalli on suunniteltava kuntien jäljelle jääville organisaatioille Tavoitteena on löytää yhteisiä toimintamalleja sekä maakunnalle että kunnille, jos tämä todetaan mahdolliseksi ja kannatettavaksi vaihtoehdoksi

3 Selvityksen taustaa Selvitys keskittyy ateria- ja puhtauspalveluihin Yhteenveto maakunnan ja kuntien palvelutuotannosta Molempien toimintojen osalta arvioitiin keskeisiä volyymitietoja Kuntakohtaiset selvitykset lähetetään jokaiseen kuntaan analysoitavaksi

4 Muut tukipalvelut Pori / Pj Rauma / Ateriapalvelut SATSHP / Puhtaanapito SATSHP / Hankinnat SATSHP / Logistiikka SATSHP / Lääkintälaitetek. Pori / Turvallisuus Henkilöstön edustaja Marjukka Palin Pirjo Vainio Kaisa Virtanen Juha Holmi Juha-Pekka Heikkonen Kimmo Heinonen Kristiina Aallanto Tommi Raunela

5 Muut tukipalvelut Päätyöryhmä on organisoitunut viiteen eri alatyöryhmään: Ateriapalvelut Puhtaanapito Hankinnat ja logistiikka Lääkintälaitehuolto Turvallisuus Jokaisessa työryhmässä on mukana nimetty henkilöstön edustaja Laaja kokoonpano kattaen kuntien edustajat puhtaanapito ja ateriatuotanto Alatyöryhmät ovat kokoontuneet tiiviisti ja tuottavat selvityksiä päätyöryhmälle aikataulutuksen mukaisesti. 1. Ensimmäisenä toimenpiteenä laatia selvitys maakuntaan siirtyvistä tukipalveluista henkilöstöineen 10-12/ Toisena toimenpiteenä laatia selvitys kuntiin jäävien ateria- ja puhtaanapidon toiminnoista 1-2/ Seuraavina toimenpiteinä laatia selvitys lääkintälaitehuollon (2-5/2018) ja hankintojen tulevasta toimintamallista (9/2018)

6 PUHTAAANAPITO- JA ATERIAPALVELUT / SATAKUNNASSA Nykytilaselvitysten vastausaktiivisuus Satakunnan osalta oli 100% Aterian ja Puhtauden selvityksiä tehdessä

7 Puhtaanapitopalvelut Työryhmän kokoonpano Kunta Työryhmän jäsen SatShp / Siivouskeskus Kaisa Virtanen (pj) Porin kaupunki / palveluliikelaitos Outi Kunnas Porin kaupunki / perusturva Merja Limnell SatSHP / sosiaalipalvelut Mari Valtonen PoSa thky / puhtauspalvelut Raili Alanen Keski-Satakunnan thky Tiina Saranen Merikarvian kunta Ritva Myllyviita Eurajoen kunta Anja Hakamaa Ulvilan kaupunki Katri Helander Harjavallan kaupunki Mervi Takala Kokemäen kaupunki Eeva Sarre Nakkilan kunta Virpi Kaipala Euran kunta Virpi Lilja Säkylän kunta Pirjo Soppa Huittisten kaupunki Päivi Kärkäs Pomarkun kunta Maria Koskinen Rauman kaupunki Sirke Keskitalo Siikaisten kunta Anne Järvenranta Karvian kunta Tarja Välimäki Kankanpään kaupunki Sanna Aho-Mantila Jämijärven kunta Kirsi Virtanen Honkajoen kunta Kirsi Ylituomi Henkilöstön edustaja Pirjo-Liisa Raula Sihteeri Niina Heino Työryhmän tehtävänä oli valmistella selvitykset volyymeistä, tuotanto- ja palveluverkostosta sekä tietojärjestelmistä

8 PUHTAANAPITOPALVELUT Puhtaanapitopalveluista valtaosa tuotetaan omana palvelutuotantona. Kokemusta ostopalvelujen käytöstä osana tuotantoa on kuitenkin melko laajasti. Volyymit Toimipaikkojen lukumäärä Siivottava pinta-ala Sotetoiminta m² Kunnalle jäävä toiminta m² Siivottavat neliöt Sote 41 % Kunta 59 % YHTEENSÄ m² Siivouspalvelujen ostot / vuosi Summa / vuosi Sotetoiminta Kunnalle jäävä toiminta YHTEENSÄ

9 Henkilöstö Vakituisten lukumäärä Henkilötyövuodet Sotetoiminta ,1 Vakituisten henkilöiden HTV, jotka tekevät työtä sekä kunnan toimipisteissä että sote kohteissa (kuitenkin alle 50% sotetyötä) Yhdistelmätyötä tekevien vakituisten HTV Kunnalle jäävä toiminta ,8 32,9 107,05 YHTEENSÄ ,9 Satakunnassa n. 978 henkilötyövuotta. Moniosaava henkilöstö; henkilöstöä hyödynnetään ns. yhdistelmätyössä, pääosin ateriapalvelu- ja kiinteistönhoitotyössä siivoustyön ohella. Hoitohenkilökunnan osuutta laitoshuoltopalveluiden toteuttamisessa ei ole kartoitettu. Rajapintoja muihin tukipalveluihin: - Ateriapalveluihin liittyvät toiminnot (mm. ruoanjakotehtävät, henkilökunnan taukotilat, tiskit, jääkaapit, mikrot sekä eläkekahvitukset) - Vuodehuolto - Välinehuolto - Sisäisiä kuljetuksia - Leikkaus- ja synnytyssalin valmistelutehtävät - Lääkintälaitteiden puhdistaminen ja valmistelukuntoon laittaminen - Obduktio avustukset ja apuvälineiden puhdistaminen - Tekstiilihuoltoon liittyvät asiat - Vikailmoitusten tekeminen - Pukukaappien jakaminen ja kenkähuolto - Muita sovittuja palveluja Henkilötyövuodet sote 62 % kunta 38 %

10 Toimintakulut ulkoiset + sisäiset yhteensä Toimintakulut Summa / vuosi Sotetoiminta Kunnalle jäävä toiminta YHTEENSÄ sote 62 % kunta 38 % Toimintakulujen vertailu mahdotonta kuntien talousraportointi erilaista (esim. vyörytysten osalta) Käyttöomaisuuden tasearvo maakunnassa ja kunnalle jäävässä toiminnassa Koneet ja laitteet hankitaan suurimmaksi osaksi käyttötalouden puolelta. Hinnoittelutapa Hinnoittelutapoja on käytössä useita, mm. neliö- tai tuntihinta, toteutuneita kustannuksia sisäisinä siirtoina, siivouksen sisällyttämistä vuokraan ja halutun palvelutason ylläpidolle mitoitetun työajan mukaan (tilaaja-tuottajamalli). Osalla ei käytössä varsinaista hinnoittelutapaa.

11 Tavarahankinnat ja sopimusten voimassaoloaika Porin hankintarenkaan kilpailuttamat sopimukset (4); siivousaineet ja välineet, siivouskoneet ja laitteet, vaihtomatot sekä laitospesukoneet. Kaikissa ko. sopimuksissa mukana on 6 kuntaa ja 5 on mukana osassa sopimuksista. Myös omia sopimuksia. Mitoitusjärjestelmät Järjestelmiä käytössä pääosin työmäärä- ja kustannuslaskentaan ja siivousmitoituksiin ylläpito- ja perussiivouksissa. - Atop mitoitusjärjestelmä on käytössä 68%:lla kunnista, joko omassa käytössä tai ostopalveluna - 11%:lla ei ole käytössä mitoitusjärjestelmää Käytössä olevat mitoitusjärjestelmät Ei mitoitusjärjestelmää 11 % Ostopalveluna 26 % CleanNet 11 % Atop 47 % Siimi 5 %

12 Ateriapalvelut Työryhmän kokoonpano Kunta Rauman kaupunki Porin palveluliikelaitos Satakunnan sairaanhoitopiiri PoSa thky / Kankaanpää Keski-Satakunnan thky Merikarvian kunta Eurajoen kunta Ulvilan kaupunki Harjavallan kaupunki Kokemäen kaupunki Nakkilan kunta Euran kunta Säkylän kunta Huittisten kaupunki Pomarkun kunta Honkajoen kunta Siikaisten kunta Rauman kaupunki Karvian kunta Jämijärven kunta Henkilöstön edustaja Sihteeri Työryhmän jäsen Pirjo Vainio (pj) Timo Salmi Satu Paloviita Sanna Aho-Mantila Tarja Vainiomäki Ritva Myllyviita Anja Hakamaa Katri Helander Mervi Takala Eeva Sarre Irmeli Ojakoski Arja Jussila Katariina Salonen Auli Nousiainen Päivi Mäki-Leppilampi Kirsi Ylituomi Tanja Pitkänen Tuija Laihinen Hanna Vainionpää Kirsi Virtanen Outi Ahola Niina Heino Työryhmän tehtävänä oli valmistella selvitykset volyymeistä, tuotanto- ja palveluverkostosta sekä tuotannon järjestelyistä ja tietojärjestelmistä

13 ATERIAPALVELUT Ateriapalvelut on organisoitu Satakunnassa eri tavoin. Yleisintä on, että palvelut ovat osana muuta toimialaa organisaatiossa. Muita organisointitapoja on mm. Porin kaupungin palveluliikelaitos sekä Rauman kaupungin ruokapalvelut taseyksikkö. Ateriapalveluverkko Valmistus-, tuotanto- ja palvelukeittiöt sekä toimituspisteet Toimipaikkojen lukumäärä yhtensä Valmistavat keittiöt Palvelukeittiöt Sotetoiminta Kunnille jäävä toiminta YHTEENSÄ Toimipaikat sote 19 % kunta 81 %

14 Ateriamäärät ja tuotantotavat Satakunnan alueella yhteensä noin 11,4 milj. ateriaa / vuosi (tuotantotavasta riippumatta). Aterioiden tuotantovolyymi keskittyy Poriin. Käytetyin tapa on Cook & Serve hajautettuna jakeluna. Toimintavoista löytyy myös jonkin verran keskitettyä jakelua sekä kuumana että jäähdytettynä toteutettuna (isoimpina Rauma ja Pori) Sotetoiminta (valmistustapaan perustuvat - lounas ja päivällinen) Kunnalle jäävä toiminta (päivähoidosta aamupalat, lounaat, päivälliset ja välipalat, iltiksen osalta välipalat ja muista lounaiden määrä) Ateriamäärä / vuosi YHTEENSÄ Ateriamäärät sote 29 % kunta 71 % Tuotantotavat; Cook & Serve Kypsennä ja tarjoa Cook & Chill Kypsennä ja jäähdytä Hajautettu jakelu Ruoka annostellaan vasta kohteessa Keskitetty jakelu Ruoka annostellaan valmistuskeittiössä valmiiksi annoksiksi

15 Toimintakulut / vuosi Toimintakulut / vuosi Toimintakulut Sotetoiminta Kunnalle jäävä toiminta YHTEENSÄ sote 50 % kunta 50 % Ulkoistettu toiminta Toimintaa ulkoistettu sote- puolella 6 kunnan / kuntayhtymän osalta. Lähinnä kotiateriat, tehostetun palveluasumisen ateriapalvelut sekä veteraanien ateriapalvelut n / vuosi (kaikista ei vuosikustannuksia tiedossa). Hinnoittelutapa Käytössä kustannuslaskentaan, suoritekertoimiin, toteutuneisiin sekä arvioituihin kustannuksiin perustuvaa hinnoittelua. Osalla ei käytössä varsinaista hinnoittelutapaa tai palvelu on ulkoistettu. Laskutus Tilauksiin/ toimituksiin perustuvaa laskutusta (muutamalla käytössä Aromi/Mysli), suoritepohjainen laskutus tai ei laskutusta ollenkaan

16 Sote-tuotannon osuus ateriatuotannosta Kunnan osuus laskennallinen Henkilöstökulut Toimintakulut Kankaanpää Pomarkku Honkajoki Eura Nakkila Ulvila PoSa SHP Pori Säkylä Kokemäki Harjavalta Rauma KSTHKY Huittinen Merikarvia Siikainen Eurajoki Kankaanpää Pomarkku Honkajoki Eura Nakkila Ulvila PoSa SHP Pori Säkylä Kokemäki Harjavalta Rauma KSTHKY Huittinen Merikarvia Siikainen Eurajoki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sote Kunta Sote Kunta

17 Henkilöstö HTV Sotetoiminta 268,3 Vakituisten lukumäärä kokonaisuudessaan Vakituisten henkilöiden HTV, jotka tekevät työtä sekä kunnan toimipisteissä että sote kohteissa (kuitenkin alle 50% sotetyötä) Yhdistelmätyötä tekevien vakituisten HTV Kunnalle jäävä toiminta 384, ,3 108,3 YHTEENSÄ 653,2 Satakunnassa n. 653,2 työvuotta. Moniosaava henkilöstö; henkilöstöä hyödynnetään ns. yhdistelmätyössä, pääosin siivoustyötä ateriapalveluiden ohella. Sotetoiminnan selvityksessä on otettu huomioon henkilöstö, joka tekee vähintään 50 % sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä tehtäviä. Henkilötyövuodet sote 41 % kunta 59 % Kunnalle jäävän toiminnan selvityksessä on haluttu tuoda esille se, että kunnalle jää kuitenkin vielä henkilöstöä, joka tekee sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä tehtäviä, vaikkakin alle 50%.

18 Hankintasopimukset / sopimustoimittaja / sopimuksen voimassaolo Suurin osa KuntaPro:n ja Porin hankintarenkaan kilpailuttamissa sopimuksissa. Osa kuten PoSa, SHP ja Kankaanpää kilpailuttavat itse ja osa mukana kuntahankinnoissa. Pesu- ja puhdistusaineissa yhteinen sopimus sairaanhoitopiirin kanssa. Tietojärjestelmät Käytössä tietojärjestelmiä tuotannon / toiminnan ohjaukseen tai keittiön työprosessin ohjaukseen. Suurimmalla osalla käytössä Aromi tuotannonohjausjärjestelmä. Keittiömitoitus järjestelmä on käytössä ainoastaan Porissa ja Raumalla. Ateriapuolen tuotannonohjausjärjestelmät mahdollistavat kaikki ateriapuolen prosessitoiminnot myynnistä toimitukseen, raaka-aineiden tilauksista tuotantoon sekä tietojen julkaisun asiakkaille. Järjestelmät pitävät sisällään mm. seuraavia asioita: reseptiikka, ruokalistat ja niiden suunnittelu, käytettävät elintarvikkeet ja niiden tilaaminen toimittajilta, varastokirjanpito, kohteiden tilaukset, erilaiset raportit ja tuotantolistat, laskutustiedot, ravintoarvolaskelmat yms. Tuotannonohjausjärjestelmistä voi olla liittymiä esim. potilastietojärjestelmiin, laskutusjärjestelmiin, tukkujen tilausjärjestelmiin, tuotetietopankkiin tms. Tuotannonohjausjärjestelmistä yleisimpiä käytössä olevia ovat Aromi, Jamix ja Aivo.

19 Kehityshankkeet ja investoinnit Suunnitelmien mukaan investoinnit keittiöverkkoon liki 4,7 milj. euroa. Useita käynnissä olevia suunnitelmia, joista ei ole kustannusarvioita. SatShp:n suunnitelmat käynnistynevät v. 2018, keskeistä on tuleva tuotanto- /toimintamallin valinta. Jos suunnitellaan siirtymistä hajautetusta jakelusta keskitettyyn jakeluun, se vaatii mittavia vaunuhankintoja, jakeluun tarvittavaa laitteistoa, tila- ja sähkömuutoksia, astiahankintoja sekä henkilöstöresurssin lisäämistä keittiöllä. Tuotantoa on keskitetty tai sitä ollaan keskittämässä edelleen. Useita erilaisia ja eri tasoisia investointeja on tehty tai vireillä keittiöverkoston kehittämiseksi eri puolilla Satakuntaa.

20 Puhtaanapito- ja ateriapalvelut yhteensä HTV SOTE 874,4 (54 %) KUSTANNUKSET (56 %) MAAKUNTA 1631, HTV KUNNAT 756,7 (46 %) KUSTANNUKSET (44 %) MAAKUNTA 1631,

21 Analysointia Nykyiset lakisääteiset kuntayhtymät (sairaanhoitopiirit) purkautuvat ja niiden varat ja velvoitteet siirtyvät suoraan lain nojalla toimintaa jatkaville maakunnille SatShp:n ateria- ja puhtaanapidon palvelut siirtyvät suoraan osana kuntayhtymän kokonaisuutta Satakunnan maakunnalle. Kunnallisten tukipalvelujen työntekijä siirtyy voimaanpanolain nojalla maakunnan, maakuntien palvelulaitosten tai maakuntien yhtiön palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään 50 % kohdistuu kunnan sotepalveluihin. Jos työpanos maakunnille siirtyvässä tehtävässä on alle 50 %, työntekijä ei pääsääntöisesti siirry maakunnan palvelukseen. Mahdollisesta siirtymisestä voidaan kuitenkin sopia nykyisen palvelutuottajan ja maakunnan, maakunnan palvelulaitoksen tai maakunnan yhtiön kesken. Tällöinkin sovelletaan liikkeenluovutuksen periaatetta. Sote- toiminnan siirtyessä maakunnalle kuntien palvelutuotanto supistuu Vaikuttaa kunnan muihinkin toimintoihin esim. asiakirjahallintoon, HR:ään, talouspalveluihin jne Maakunta ei voi ostaa tukipalveluita kuntaomisteiselta toimijalta ilman kilpailutusta ns. in house- periaatteella Käytettävissä olevien taustatietojen mukaan maakunnan työntekijöistä 53,6 % (874,4 henkilötyövuotta) siirtyy maakuntaan ja kuntiin jää 46,4 % (756,7 henkilötyövuotta) Sote- toiminnan siirryttyä maakuntaan, menetetään volyymeja ja sitä kautta kustannustehokkuutta

22 Analysointia Sote- palvelujen ja sen mukaan siirtyvän henkilöstön siirtyessä maakuntaan, supistuu kuntien toimintakenttä ilman järjestelyjä palvelemaan lasten ja nuorten, virastojen ja vapaa-ajan palveluiden tuen toiminta-alueita Kunnilla on mahdollisuus vuokrata sote- toimintaa palvelevat kiinteistönsä ja rakennuksensa maakunnalle määräajaksi vuoteen 2022 saakka. Lakiesityksen toimitilasäännöt koskevat kuitenkin ainoastaan sote-tiloja ateriapalvelujen osalta saattaa syntyä tilanne, jossa käytössä olevat keskuskeittiöt, josta ruokahuolto tuottaa palveluja sosiaalija terveydenhuollon toimijoille, kouluihin ja muuhun kunnan toimintaan ei ole suoraan lakiehdotuksen piirissä Tämän vuoksi kuntien tulisi arvioida ateriapalveluiden tekemänsä investoinnit, mikäli ruokahuoltoa jäädään toteuttamaan nykyisellä toimintamallilla kuntien osalta.

23 Tukipalveluiden järjestäytymisvaihtoehdot Maakunta toimii itsenäisesti (VE1) Kaikki kunnat ja maakunta toimivat yhdessä (inhouse yhtiö) (VE2) Maakunta ja osa kunnista toimivat yhdessä (inhouse yhtiö VE3) Kaikki kunnat ja maakunta toimivat yhdessä (markkinoilla toimiva yhtiö) (VE4)

24 VE1. Maakunta toimii itsenäisesti (Maakunta keskittää tukipalvelutoimintansa ja järjestää sen vain omiin tarpeisiinsa, mahdollisesti liikelaitos) Vahvuudet ja mahdollisuudet Toiminnan tehostamisen mahdollisuus. Suuremmat volyymit mahdollistavat yksikkökustannusten laskemisen. Maakunnan on mahdollista investointien avulla luoda kohtuullisen toimiva kokonaisuus etenkin ateriapalveluissa. Heikkoudet ja uhat Volyymit eivät kovin isot. Mikäli toimintaa ei kyetä tehostamaan ja hinnoittelua saamaan kilpailukykyiseksi, saattaa vaihtoehtona pitkällä aikavälillä johtaa rakenteellisiin muutoksiin. Keskitetty ohjaus ja kehittäminen koko maakunnan alueella. Soten tuotantoverkon yhteissuunnittelu vähentää tulevaisuuden investointeja. Yhdenmukainen palvelun laatu asiakkaille koko maakunnassa. Veroasema säilyy ennallaan. Toiminnan organisointi aloitettava kokonaan alusta, mikä hukkaa resursseja (järjestelmät, hallinto, toimintatavat). Kunnille jää tyhjää kapasiteettia ja kuntien päällekkäiset investoinnit todennäköisiä. Kuntien osalta henkilöstö resursointi ja tilaongelmat; sama henkilö voi tehdä työtänsä sekä soten että kunnan puolella samassa tuotantotilassa. Henkilöstöresursseista kilpailu maakunnan ja kuntien välillä.

25 VE2. Kaikki kunnat ja maakunta toimivat yhdessä (kaikki Satakunnan kunnat ja maakunta yhdistävät tukipalvelutoimintansa yhdeksi kokonaisuudeksi, maakunnan ja kuntien välinen in house- yhtiö) Vahvuudet ja mahdollisuudet Iso organisaatio, joka volyymillään voi saavuttaa paljon nykyisiä suurempia mittakaavaetuja ja kustannussäästöjä. Yhtiöstä muodostuisi merkittävä toimija maakunnan alueella. Suuret volyymit mahdollistavat yksikkökustannusten laskemisen. Nykyisen tuotantoverkon kapasiteetin hyödyntäminen on tehokkaampaa. Henkilöstöresurssien joustava käyttö ja kysynnän vaihteluiden tasaus. Heikkoudet ja uhat Toiminnan organisointi vaatii pitkäjänteisen työn, jotta hyödyt saavutetaan. Uuden, ison organisaation rakentaminen hidasta, vaativaa ja työlästä. Miten omistusosuudet järjestetään ja ohjausmalli rakennetaan? - liiketoimintakauppa, apportti, liiketoimintasiirto Kuntien vastuulla olevat ja sote-ateriat on mahdollista tuottaa yhdessä. Tuotantoverkon yhteissuunnittelu vähentää tulevaisuuden investointeja. Kustannusrakenteen ja kannattavuuden vertailukelpoisuus markkinaehtoisesti toimiviin yrityksiin parantuu. Uhkana paikallisten hyvien toimintamallien menettäminen, ellei organisaation toiminnassa huomioida riittävää liikkumavaraa. Asiakkaiden valinnanvapaus saattaa vaikuttaa palvelutuotantoon. Ei voi kilpailla markkinoilla. Toimintaa voidaan johtaa maakunnallisella tasolla. Paremmat resurssit toiminnan kehittämiseen. In house- yhtiötä pidetään hankintalain mukaisena hankintayksikkönä, ei kilpailutusta. Verotukselliset näkökulmat. Arvonlisäverokustannus. Yhtiö on tuloverovelvollinen verotettavasta tuloksestaan yhteisöverokannan mukaan.

26 VE3. Maakunta ja osa kunnista toimivat yhdessä Vahvuudet ja mahdollisuudet Saavutettavissa mittakaavaetuja verrattuna nykytilaan, jossa vähäisesti yhteistyötä. Heikkoudet ja uhat Maakunnan näkökulmasta katsottuna samaa toimintaa useassa organisaatiossa. Kuntien näkökulmasta saattaa yhteistyön tekemisen kynnys olla matalampi. Kunnissa, joissa sote-tukipalveluiden ja kunnan tukipalveluiden välillä ei ole lähtötilanteessakaan juuri hyödynnetty synergiaetuja, keskittyminen kapeampaan asiakassegmenttiin voi olla hyödyllistä. Volyymin kautta saavutettavat edut yhden yhteisen organisaation mallia (VE2) pienemmät. Volyymin maantieteellinen jakautuma epätasainen, mistä johtuen mielekkään ja tehokkaan kokonaisuuden aikaansaaminen voi hankaloitua. Investoinnit hajaantuvat tai tehdään päällekkäisiä investointeja riippuen yhdistyjien määrästä.

27 VE4. Kaikki kunnat ja maakunta toimivat yhdessä (markkinoilla toimiva yhtiö) Vahvuudet ja mahdollisuudet Heikkoudet ja uhat Ulosmyyntiä voidaan toteuttaa hankintalainsäännöksiä huomioimatta. Ei voida hankkia palveluita ilman kilpailutuksia. Yhtiön toimintaa voidaan pyrkiä laajentamaan in house- konsernin ulkopuolella kilpailuilla markkinoilla. Tehokkuuden maksimointi. Korkea liiketoiminnan riskitaso johtuen kilpailutuksista, yhtiön tulee pärjätä avoimessa hintakilpailussa. Työntekijöiden asema muuttuu. Yhtiö on tuloverovelvollinen verotettavasta tulostaan yhteisöverokannan mukaan.

28 Yhteenveto Palvelutuotannon tuottavuuden parantamiseksi ja päällekkäisten investointien hillitsemiseksi olisi suositeltavaa, että kaikki Satakunnan kunnat ja maakunta yhdistäisivät ateria- ja puhtauspalvelunsa in house- yhtiöksi (VE2). Mahdollisesti kaikki kunnat eivät halua lähteä mukaan yhteiseen organisaatioon, joten realistinen kehityspolku tavoitteeseen on VE3, jolloin maakunta ja osa Satakunnan kunnista hoitaisi tukipalvelunsa yhdessä. Maakunnan ateria- ja puhtauspalveluiden toimiminen yksin (VE1) ei paranna toimintaa nykyiseen verrattuna Satakunnassa. VE4 poissuljettu, liiketoiminnan riskitaso liian korkea.

29 Huomioitavaa Selvityksessä esitetyt luvut perustuvat kuntien antamiin tietoihin Etenkin kustannusluvuissa saattaa olla huomattavia puutteita (esim. varhemaksut, työterveyshuollon kustannukset, jne onko huomioitu) Sote- ja maakuntauudistusta koskeva lainvalmistelu on kesken. Sen eteneminen pyritään ottamaan työssä huomioon tarkoituksenmukaisella tavalla Myös hankintalain sidosyksikkösäännösten tarkemmat vaikutukset tukipalvelujen organisointimahdollisuuksiin tulee huomioida Kuntien ja maakunnan halukkuus yhteistyöhön Kunnilta pyydetään lausuntoa järjestäytymismallista

30