Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala"

Auvo Mattila
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala

2 Taustaa Maisemaekologinen tutkimus metsähabitaattien ja maisemarakenteen vaikutuksista metsäkanalintupoikueiden esiintymiseen. Tutkimuskohteina metso, pyy ja teeri Aikaisempia tutkimuksia mm. metson ja pyyn elinympäristöjen ja soidinpaikkojen sijainnista suhteessa maisemarakenteeseen. Lisääntymismenestys hyvin oleellista populaation säilymisessä ympäristössään Tavoitteena löytää metsähabitaatit ja maisemarakenteet, joita poikueet suosivat ja jotka ovat oletettavasti hyviä poikueiden säilymiselle, mikä puolestaan mahdollistaa lintukantojen säilymisen. Tuloksia voidaan käyttää monimuotoisuutta tukevan talousmetsänhoidon kehittämiseen, habitaattien ennallistamiseen, riistanhoitoon yms. Tietotarve suuri talousmetsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen sekä ekologisesti kestävän riistanhoidon ja metsästyksen kannalta.

3 Tutkimusalueet Aineistona RKTL:n riistakolmiolaskennat N 66 N 64 N 62 N Pohjoinen alue km 2 Eteläinen alue km 2 Alueilla oleellisia eroja maisemarakenteissa Eteläinen alue pirstoutuneempi kolmiota vuosittain poikuehavaintoa vuosittain 60 N 21 E 24 E 27 E 30 E

4 Eteläisen alueen maisemarakenne

5 Pohjoisen alueen maisemarakenne

6 Menetelmät Pysyvä 12 km (sivu 4 km) riistakolmioreitti. Kanalintupoikueet laskettu 60 m leveältä vyöhykkeeltä 3 laskijan toimesta. Laskentapinta-ala per kolmio 0.72 km 2. Poikueellisia kanalintunaaraita ja niiden määriä käytettiin riippuvina muuttujina.

7 Menetelmät Poikuehavainnot vietiin paikkatietojärjestelmään digitoimalla kukin havainto (GIS). Jokaisen havainnon ympäriltä habitaatit ja maisemarakenne määritettiin 500 m säteeltä (78.5 ha). Sen lisäksi havaintopisteitä vastaava määrä satunnaispisteitä arvottiin maisemaan. Habitaatit ja maisemarakenne määritettiin näiden ympäriltä vastaavalla säteellä.

8 Tutkimuksessa käytetyt kolmiot ja havaintomäärät vuosittain. Vuosi Kolmioita yhteensä Poikueellisia kolmioita Poikueiden määrä Yhteensä Etelä (1,08) Pohjoinen (1,57)

9 Esimerkki havaintotapauksista M

10 Menetelmät Habitaatti- ja rakennemuuttujat määritettiin käyttäen satelliittikuvapohjaista (Landsat TM 5) luokiteltua monilähde valtakunnan metsien inventointiaineistoa (ML- VMI ). Aineisto sisältää myös tietoa ei metsäisistä habitaateista kuten teistä, pelloista, asutuskeskuksista yms. erottamaan metsäiset ja ei-metsäiset ympäristöt.

11 Menetelmät Satelliittiaineisto koostuu rasteritasoista, joiden pikselit kuvaavat puulajikohtaista tilavuutta. Tilavuuksista tuotettiin uudelleen luokiteltu aineisto, joka kuvaa puuston kuutiomääriä, päämetsätyyppejä ja sekametsätyyppejä. Habitaatti- ja rakennemuuttujat laskettiin lopullisesti FRAGSTATS (2.0) ohjelmalla.

12 Tutkimuksessa käytetyt habitaattimuuttujat (%) Pohjoinen (m 3 /ha) Etelä (m 3 /ha) Avosuo <= 4 <= 4 Hakkuuaukea <= 4 <= 4 Pellot Räme (turvemaa mänty > 60%) > 4 > 4 Korpi (turvemaa kuusi > 60%) > 4 > 4 Kuusimetsä (kivennäismaa ku > 60%) Mäntymetsä (mä > 60%) Sekametsä (mä ja ku < 60%) Taimikko (kivennäismaa) Sekametsätaimikko (turvemaa) Vanhametsä (ei puulajijaottelua) > 100 > 150

13 Kanalintupoikueiden vaste habitaattimuuttujiin. Askeltava logistinen regressiomalli (poikue vs. satunnaispiste). Estimaatti SE Wald df P Vuosi Tutkimusalue Kuusimetsä (%) Räme (%) Mäntymetsä (%) Vanhametsä (%) Sekametsä (%)

14 Kanalintupoikueiden vaste habitaattimuuttujiin. Yleistetty lineaarinen sekamalli (poikue vs. satunnaispiste). Suunta P Suunta P Kuusimetsä (P) - < 0.05 Vanhametsä (P) + < Kuusimetsä (E) NS Vanhametsä (E) Räme (P) + < 0.01 Sekametsä (P) + < Räme (E) NS Sekametsä (E) NS Mäntymetsä (P) + < 0.05 Mäntymetsä (E) NS

15 Kanalintupoikueiden vaste sekametsätaimikot turvemaalla (poikue vs. satunnaispiste). Estimaatti SE Wald df P Vuosi Tutkimusalue Sekametsätaimikko turvemaalla < 0.05

16 Kanalintupoikueiden vaste sekametsätaimikot turvemaalla. Yleistetty lineaarinen sekamalli (poikue vs. satunnaispiste). Suunta P Sekametsätaimikko turvemaalla (P) - < Sekametsätaimikko turvemaalla (E) NS

17 Kanalintupoikueiden vasteet lajeittain eri habitaattimuuttujiin. Vanha metsä Seka metsä Mänty metsä Kuusi metsä Metso Räme Pelto Avosuo Teeri Pyy + + -

18 Maisemarakennemuuttujat Metsä-pelto reunatiheys (m/ha) Metsä-avosuo reunatiheys (m/ha) Peltolaikkutiheys (#/100 ha) Avosuolaikkutiheys (#/100 ha) Metsän keskimääräinen laikkukoko (ha) Metsä/metsä-pelto maanpeitto (%) Metsä/metsä-avosuo maanpeitto (%)

19 Maisemarakenteen indeksimuuttujat 1. Elinympäristön määräindeksi (habitat loss) avomaat, vanhametsä, metsän keskim. laikkukoko 2. Metsämaiseman pirstoutumisindeksi (fragmentation) Metsä-pelto reunatiheys, metsä-avomaa reunatiheys, peltolaikkutiheys, avosuolaikkutiheys, metsä/metsä-pelto maanpeitto, metsä/metsä-avosuo maanpeitto.

20 Kanalintupoikueiden vaste maisemarakenneindekseihin. Askeltava logistinen regressiomalli (poikue vs. satunnaispiste). Estimaatti SE Wald df P Vuosi Tutkimusalue Elinympäristön määrä

21 Avosuot Open mires 0,7 Grouse brood propability 0,6 0,5 0,4 0,3 0, % of open mires

22 Pellot Open fields 0,7 Grouse brood propability 0,6 0,5 0,4 0,3 0, % of open fields

23 Metsämaiseman pirstoutuminen 0,2 Less - more fragmented 0,0-0,2-0,4-0,6-0, Number of broods

24 Kanalintupoikueiden vasteet lajeittain maisemarakenteen indeksimuuttujiin. Elinympäristön määrä Metsämaiseman pirstoutuminen Metso - Teeri - Pyy -

25 Kanalintupoikueiden vasteet lajeittain eri maisemarakennemuuttujiin Avosuot (%) Pellot (%) Keskimääräinen metsälaikkukoko Metso + Teeri - + Pyy -

26 Yhteenveto Kanalintupoikueet suosivat elinympäristöinään vanhaa metsää ja sekametsää. Avohabitaatteja (etelä pellot, pohjoinen avosuot) kuusimetsää, pirstoutunutta metsämaisemaa ja turvemaataimikoita (pohjoinen) vältettiin. Pohjoisessa tärkeää elinympäristöä ympäröivä matrixhabitaatti etelässä elinympäristön pirstoutuminen. Lajikohtaisesti metsähabitaatin määrä korreloi negatiivisesti teereen ja pyyhyn, pirstoutuneisuus metsoon. Metsopoikueet välttivät maisemassa korkeaa metsä-pelto ja (metsäavosuoreunatiheyttä?). Kuitenkin ne suosivat jonkin verran rämeitä. Teeripoikueet välttivät korkeaa metsä-pelto ja pyypoikueet (metsäavosuoreunatiheyttä?). Poikueympäristön määrä tärkeä (pyy, teeri), pirstoutuminen (metso, teeri). Poikueiden telemetriaseurantatutkimus olisi tärkeää! Yhtenäiset, suuret ja vanhapuustoiset sekametsälaikut!

27 Kiitos

Samankaltaiset tiedostot

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest