Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Transkriptio

1 Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

2 Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa, Perhon, Kinnulan ja Lestijärven rajojen tuntumassa, Lehtosenjärven pohjoispuolella. Kohde on suoraan yhteydessä Lehtosenjärven olemassa olevaan luonnonsuojelualueeseen sen koillislaidalla. Pinta-ala Karttarajauksen pinta-ala on noin 546 hehtaaria. Maanomistus Valtio Yleiskuvaus Kohde muodostuu kahden suoalueen (Ahvenlamminneva-Loukkuneva) muodostamasta kokonaisuudesta. Kohde on ojittamattomien soiden ja metsäsaarekkeiden muodostama laaja mosaiikkimainen erämaakokonaisuus suoraan Lehtosenjärven suojelualueen koillisnurkassa, Peuran polun varrella. Kohde on merkittävä luonnontilainen suokokonaisuus, johon kuuluu eri kehitysvaiheissa olevia aapasoita. Kohteella on runsaasti avosoita, kun taas rämeet - lähinnä tupasvilla- ja rahkaräme - ovat rajoittuneet useimmiten kapeiksi vyöhykkeiksi reunaosiin. Ahvenlamminneva-Loukkunevalle tyypillisiä ovat kivikkoiset kumpumoreenimuodostumat, joita on sekä soiden keskellä metsäsaarekkeina että reunamilla. Kohde on säilynyt huomattavan luonnontilaisena, ja harvat ojitukset rajoittuvat tietyille alueille kohteen reunaosiin. Kohteen pohjoisosassa, Ahvenlamminnevalla, on noin viiden hehtaarin laajuinen alue rakenteista mesotrofista rimpinevaa, jonka välipintaiset jänteet ovat lettonevaa. Vesien virtaussuunnasta johtuen ojitukset eivät ole kuivattaneet arvokasta rimpialuetta. Ahvenlamminnevalla runsaita suotyyppejä ovat mainittujen lisäksi oligotrofinen kalvakkaneva ja oligotrofinen saraneva. Suoyhdistymänä Ahvenlamminneva kuuluu välipintaisiin aapasoihin, joka on erittäin uhanalaiseksi arvioitu suoyhdistymätyyppi. Loukkuneva on rahkoittunut aapasuo ja muuttumassa keidassuoksi, mikä on osa suon luontaista kehityskaarta. Aapasuosta muistuttavia rakennepiirteitä ovat edelleen jäljellä olevat lukuisat juotit sekä rimpialueet. Loukkuunnevan itäosassa on kaksi suolampea, Myrkkylampi ja Joki-Jatko. Eteläosassa sijaitsee kolmas lampi, Maannurkkalampi. Loukkunevalla runsaita suotyyppejä ovat ombrotrofinen ja oligotrofinen lyhytkorsineva sekä juoteissa oligotrofinen rimpineva. Myös oligotrofista sara- ja kalvakkanevaa tavataan juottien ympäristössä. Loukkunevan eteläosan erikoisuus ovat moreenimuodostumien väleihin muodostuneet pienet sokkeloiset suot. METSO-arvot ja muut erityiset luontoarvot Alueen metsät ovat enimmäkseen nuoria, karuhkoja talousmetsiä ja pohjoisosissa osittain vastikään hakattuja. Alueella on myös luontoarvoiltaan parempia enimmäkseen METSO-II-luokan metsiä. Parhailla alueilla on kuitenkin myös selvästi METSO-I-luokan ikivanhoja sekametsiä, joissa kilpikaarnaisia mäntyjä ja runsaasti järeitä haapoja. Alueen suot ovat laajalti ojittamattomia. Vähäpuustoiset suot ja soiden <1ha laajuiset puustoiset saarekkeet ovat Metsälain 10 -mukaisia kohteita.

3 Lajisto Metsäpeuran potentiaalinen elinalue Yhteenveto suojeluarvoista Laaja, erämainen ja yhtenäinen soiden, lampien ja metsien mosaiikki, joka on suoraa jatketta olemassa olevalle suojelualueelle. Lehtosenjärven laajennus (Ahvenlamminneva- Loukkuneva) on osa Lestijärven kunnan eteläosan merkittävää suokeskittymää. Keskittymään kuuluu useita toisiinsa hyvin kytkeytyneitä suokohteita, joista tärkeimmät ovat Linjasalmennevan suokokonaisuus, Siivenneva-Isoräme sekä Isoneva. Kaksi ensin mainittua kuuluvat Natura 2000-verkostoon, ja suojeluesityskohteen sijainti nykyistä suojelualueverkkoa täydentävänä kohteena olisi erinomainen. Kohde liittyy suoraan Lehtosenjärven Natura alueen soihin (Isoräme). Lisäksi Salamajärven kansallispuisto ja Linjasalmennevan Natura alue sijaitsevat kohteen lähialueella, joten kyseessä on todella tärkeä luonnontilaisten soiden keskittymä. Muuta Kohteen suojelua ovat esittäneet BirdLifeSuomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF vuonna 2012 julkaistussa Kansallisomaisuus turvaansuojeluesityksessä, joskin kohteen rajausta on laajennettu pohjoisosassa Ahvenlammin nevan osalta. Tietolähteet -Maastokartoitus Olli Autio ja Liisa Karhu sekä maastokäynti toukokuu 2012 (Ari Aalto). Kartat ja ilmakuvat.

4

5 Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sähköposti: verkkosivut: