KELAN LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI. Versio 17/ (Täsmennetty )

Transkriptio

1 KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä Liite 1 KELAN LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Versio 17/ (Täsmennetty ) Voimassa AMMATILLISET KUNTOUTUSKURSSIT PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN KUNTOUTUSKURSSIT Ammatillinen kuntoutus KKRL 6, 7 Harkinnanvarainen kuntoutus KKRL 12 Muutokset tehtyyn versioon: Täsmennetty työharjoittelun ajan ravintokustannuksia koskevaa kohtaa. Täsmennetty kohtaa Laskuttaminen ja maksaminen. Täsmennetty kohtaa Kuntoutusseloste. Täsmennetty aikuisten ammatillisten kuntoutuskurssien kohderyhmän kuvausta. Lisätty ammatillisten kurssien tauottamista koskeva teksti. Muutoskohdat on merkitty pystyviivalla.

2 SISÄLLYS I YLEISET PERIAATTEET Standardin käyttötarkoitus ja tavoitteet Kuntoutuksessa noudatettavat periaatteet Kuntoutujan oikeudet ja velvollisuudet Kuntoutuksen toteutus Ilmoitusvelvollisuus ja keskeytys Kieli Tietojen antaminen Kuntoutuksen toteuttaminen Kuntoutuspäivän ohjelma ja kesto Asiakasturvallisuus Henkilöstö Kuntoutustilat ja laitteet Majoitus Ravinto Laadunhallinta ja seuranta...6 II PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Kansaneläkelaitoksen osuus Vireilletulo ja hakemuksen käsittely Päätöksestä tiedottaminen Jatkotoimenpiteet Laskuttaminen ja maksaminen Kuntoutujan etuudet Palveluntuottajan osuus Turvallisuus Kuntoutuksen toteuttaminen Yhteydenpito Dokumentaatio ja asiakirjat Auditoinnin osuus...11 III KUNTOUTUSKURSSIEN YHTEISET OSAT Kurssien järjestäminen Kohderyhmä Kurssin alkamista edeltävät vaiheet Kurssin alkuvaihe Yhteydenpito Kurssin sisältö ja toteutus Kuntoutusseloste...16 IV AMMATILLISET KUNTOUTUSKURSSIT Aikuisten ammatilliset kuntoutuskurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ryhmämuotoisen ohjelman sisältö Yksilöllisen ohjelman sisältö Yksilölliset työharjoittelujaksot Päätösvaihe Yksilölliset seurantapäivät Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne...26

3 2.4 Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ryhmämuotoisen ohjelman sisältö Yksilöllisen ohjelman sisältö Yksilölliset työharjoittelujaksot Päätösvaihe Yksilölliset seurantapäivät Tavoitteen arviointi ja mittaaminen...32 V PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN KUNTOUTUSKURSSIT Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ryhmämuotoisen ohjelman sisältö Yksilöllisen ohjelman sisältö Yksilölliset työharjoittelujaksot Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen...39 LIITE 1 AMMATTI- JA TEHTÄVÄNIMIKKEET...41 LIITE 2 KÄSITTEET...49 LIITE 3 TAVOITELOMAKE Vaihtoehto LIITE 3 TAVOITELOMAKE Vaihtoehto

4 1 I YLEISET PERIAATTEET 1 Standardin käyttötarkoitus ja tavoitteet Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen palvelulinjojen kuvauksessa (standardi 1 ) määritellään kuntoutuksen laatuvaatimukset. Standardin tavoitteena on turvata Kelan kuntoutujille laadullisesti hyvä kuntoutus oikea-aikaisesti sekä varmistaa kuntoutujan oikeudet. Kuntoutusprosessin laatu on kokonaisuus, jonka muodostavat mm. palvelulinjan standardinmukaisuus, toteutettavaan kuntoutukseen nähden riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö, asianmukaiset ja turvalliset tilat ja laitteet sekä palveluntuottajan kokemus kuntoutustoiminnasta. Kela kehittää ja hankkii Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005) mukaisia kuntoutuspalveluja ja varmistaa niiden laadun. Kelan terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmä vastaa standardin käyttöönotosta ja kehittämisestä. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kuntoutus standardin mukaisesti ja pyrkiä mahdollisimman suureen kuntoutuksen vaikuttavuuteen. Kelan kuntoutusta koskeva lainsäädäntö ja etuusohjeet ovat ensisijaisia tähän standardiin nähden, kun on kyse siitä, kenelle ja mitä kuntoutusta Kela järjestää. Standardi jakautuu osiin, jotka koskevat kuntoutujaa, kuntoutusprosessia sekä Kelan ja palveluntuottajan osuutta asiakkaan kuntoutusprosessissa. Palvelulinja on kuntoutusmuodon toteuttamisen ja sisällön kuvaus. Palveluntuottaja toteuttaa palvelulinjan kokonaisuudessaan tietylle kuntoutujalle. 2 Kuntoutuksessa noudatettavat periaatteet Kelan järjestämä kuntoutus perustuu hyvään kuntoutuskäytäntöön (KKRL 10 ja hallituksen esitys 3/2005) sekä vaikuttavuustuloksiin. Kuntoutusta toteutettaessa otetaan huomioon kuntoutujan kuntoutustarpeet ja tavoitteet sekä työ- ja elämäntilanne. Kuntoutuksen onnistumiseksi on tärkeää, että kaikki osapuolet ovat aktiivisia ja huolehtivat yhteistyössä kuntoutuksen ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden toteutumisesta. Kuntoutuja osallistuu kuntoutuksensa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Kuntoutus on kuntoutujan tavoitteita tukevaa yhteistyötä kuntoutujan, hänen perheensä, Kelan, hoidosta vastaavan yksikön, palveluntuottajan sekä muiden kuntoutukseen läheisesti liittyvien tahojen kanssa. Kuntoutujan kuntoutusprosessi sisältää mm. hoidosta vastaavan tahon tekemän kuntoutujan toimintakyvyn kuvauksen ja siihen liittyvän kuntoutustarpeen arvioinnin ja suunnittelun, kuntoutuksen hakemisen Kelasta, kuntoutuspäätöksen tekemisen, kuntoutuksen toteutuksen kuntoutuslaitoksessa, kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannuksen korvaamisen sekä kuntoutuksen seurannan ja jatkotoimenpiteet hoitotahon kanssa. 1 Standardilla tarkoitetaan voimaan tulleen hankintalain 5 :n 19 kohdassa tarkoitettua teknistä eritelmää.

5 2 3 Kuntoutujan oikeudet ja velvollisuudet 3.1 Kuntoutuksen toteutus Kuntoutujalla on oikeus hyvään kuntoutukseen. Kuntoutus on järjestettävä ja kuntoutujaa on kohdeltava siten, että hänen ihmisarvoaan kunnioitetaan eikä hänen yksityisyyttään loukata. Kuntoutuksen tuloksellisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että kuntoutuja sitoutuu noudattamaan kuntoutusjakson aikaista suunnitelmaa. Kuntoutuja osallistuu aktiivisesti suunnitelman laatimiseen ja tavoitteiden asettamiseen. Kuntoutusjakson suunnitelman mahdollisista muutostarpeista kuntoutujan tulee keskustella jakson ohjaajan kanssa. Kuntoutuksen tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustua erityisasiantuntemukseen ja -osaamiseen. Kelan toimisto ja palveluntuottaja ottavat kuntoutujan toivomukset huomioon siten, että ne tukevat hänen kuntoutumistaan. Kuntoutujalla on oikeus antaa kirjallinen ja/tai suullinen palaute, ja hänen mielipiteensä otetaan huomioon ja kirjataan prosessin eri vaiheissa. Kuntoutuja voi halutessaan omalla kustannuksellaan ostaa palveluntuottajalta hoitoja tai terapioita, jotka eivät kuulu kuntoutusjakson ohjelmaan. Tämä edellyttää, että palveluntuottajalla on resursseja tarjota tällaisia palveluja ja että hoidot eivät haittaa kuntoutuksen toteuttamista. Lisäksi palveluntuottaja voi halutessaan antaa kuntoutujille hyvän hoitokäytännön mukaisia ohjelmaan sisältymättömiä hoitoja, joista ei laskuteta erikseen vaan ne sisältyvät vuorokausihintaan. Näitä ohjelmaan kuulumattomia hoitoja ei myöskään lasketa ohjelmarungon tuntimääriin. 3.2 Ilmoitusvelvollisuus ja keskeytys 3.3 Kieli Kuntoutujalla on velvollisuus Kelan kuntoutuslain 43 :n perusteella kuntoutuspäätöksen saatuaan ilmoittaa Kelan toimistoon, jos hän ei aio osallistua kuntoutukseen. Ilmoitus tulee tehdä palveluntuottajalle ja Kelan toimistoon seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon kuntoutuksen ajankohdasta, tai välittömästi, jos este ilmenee myöhemmin. Tällöin kuntoutuspäätös raukeaa. Kuntoutuja voi keskeyttää alkaneen kuntoutuksen vain erityisen painavista syistä, kuten oman tai lähiomaisen äkillisen sairastumisen tai muun ennalta arvaamattoman merkittävän syyn perusteella. Kuntoutujan tulee ilmoittaa välittömästi keskeyttämisestä Kelaan ja palveluntuottajalle. Kuntoutujan ilmoitus kirjataan Kelassa kuntoutujan tietoihin. Jos kuntoutuja keskeyttää kuntoutuksen, Kela maksaa palveluntuottajalle korvauksen kuntoutuksesta aiheutuneista kustannuksista kuntoutuksen keskeytymiseen saakka. Kuntoutujalla on oikeus käyttää kansallista äidinkieltään (suomi tai ruotsi tai erityistilanteessa saame) kuntoutustilanteessa sekä kuntoutuksen toteuttamiseen liittyvissä muissa tilanteissa. Hänen tulee myös mahdollisuuksien mukaan saada kuntoutukseen liittyvät kyselylomakkeet, asiakirjat, lausunnot ja kuntoutusselosteet äidinkielellään. Jos maahanmuuttaja-asiakkaan kuntoutusprosessin eteneminen edellyttää tulkin käyttöä kuntoutustilanteessa, palveluntuottaja ottaa yhteyttä Kelan toimistoon ja neuvottelee tulkkipalvelun käyttömahdollisuudesta. Tulkki voidaan järjestää, jos se on kuntoutuksen toteuttamiseksi tarpeen. Kela selvittää tulkin tarpeen ja mahdollisuudet kustantaa tulkkauksen ennen päätöksen-

6 3 tekoa ja on tarvittaessa yhteydessä palveluntuottajaan. Kustannukset maksetaan toimistokohtaisina hallintokuluina. Vastuu henkilökohtaisen viittomakielen tulkin järjestämisestä kuuluu vammaispalvelulain mukaisesti kunnalle. Tulkkipalvelun järjestämiseen saattaa tulla myöhemmin muutoksia vuoden 2010 aikana, kun uusi tulkkipalveluja koskeva laki astuu voimaan. 3.4 Tietojen antaminen Palveluntuottaja pyytää kuntoutujalta kirjallisen luvan häntä koskevien, kuntoutuksen takia tarpeellisten tietojen hankkimiseen muilta tahoilta, kuten terveydenhuollosta, ja tietojen välittämiseen muille tahoille. Kuntoutujalla on oikeus tarkistaa häntä koskevat kuntoutusprosessiin liittyvät asiakirjat palveluntuottajalla ja/tai Kelan toimistossa. Kelalla on oikeus saada (Kelan kuntoutuslain 59 ja 60 ) ja luovuttaa (Kelan kuntoutuslain 63 ) kuntoutujaa koskevia tietoja mainituissa lainkohdissa tarkoitetuissa tilanteissa. Palveluntuottaja ei anna kuntoutujaa koskevia tietoja ulkopuolisille ilman hänen lupaansa, ellei laissa ole nimenomaista valtuutusta, kuten Kelan kuntoutuslain 59 :ssä. Kuntoutusjakson ryhmäkeskusteluissa ei käsitellä yksittäisen kuntoutujan asioita ilman hänen lupaansa, vaan ohjelmaan kuuluvia asioita käsitellään yleisesti. Palveluntuottaja noudattaa tietosuojaa koskevia lainmukaisia menettelyjä Kelan kuntoutujien potilas- ja henkilötietojen keräämisessä, tietosisällöissä, omassa toiminnassaan, tietojen luovuttamisessa, säilyttämisessä, suojaamisessa, hävittämisessä ja muussa käsittelyssä. Palveluntuottajalla ei ole oikeutta käyttää toimeksiantona tuotettuja salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin Kelan asiakkaiden kuntoutukseen. (Ks. luku II Palvelujen järjestäminen kohta Palveluntuottajan osuus 2.4.) Palveluntuottajalla on laadittuna henkilötietolain velvoittama rekisteriseloste ja informointiasiakirja (tietosuojaseloste) kuntoutujien asiakirjojen muodostamasta henkilörekisteristä. (Henkilötietolaki 10 ja 24 ) 4 Kuntoutuksen toteuttaminen 4.1 Kuntoutuspäivän ohjelma ja kesto Ammatilliset kuntoutuskurssit ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskurssit toteutetaan aina avomuotoisina. Kurssit sisältävät aina työharjoittelupäiviä. Avojakson päivän pituus on vähintään 6 tuntia. Siihen sisältyvät siirtymiset tiloista toiseen, ohjelman mukaiset tauot sekä lounas- ja välipalatauot. Kuntoutuksen ammattihenkilön ohjaaman kuntoutuksen osuus kuntoutuspäivästä on vähintään 5 tuntia. Työharjoittelun pituus on vähintään 5 tuntia päivässä. Jos kuntoutuja saapuu kuntoutuspaikkaan jo alkamispäivää edeltävänä päivänä esimerkiksi huonojen liikenneyhteyksien vuoksi ja yöpyy laitoksessa, ei tätä päivää katsota kuntoutuspäiväksi. (Katso myös sivu 9 luku 1.5 Kuntoutujan etuudet) Kurssien jaksottaminen Jaksoittaisissa kursseissa kuntoutus toteutetaan arkipäivinä lauantaita lukuun ottamatta.

7 4 Yleis- ja vapaa-ajan ohjelma Nuorten ammatillisilla kuntoutuskursseilla tulee olla iltaisin (klo 17-21) maanantaista perjantaihin ohjattua vapaa-ajan toimintaa majoittuville kuntoutujille. Majoittuvat voivat osallistua laitoksen yleiseen vapaa-ajan ohjelmaan iltaisin sekä viikonloppuna. 4.2 Asiakasturvallisuus Palveluntuottaja huolehtii kuntoutujan turvallisuudesta. Avomuotoisessa kuntoutuksessa kuntoutuslaitoksessa on päivisin ensiaputaitoista henkilöstöä kuntoutuspäivän ajan. Jos kuntoutuja yöpyy, kuntoutuslaitoksessa on oltava ensiaputaitoista henkilöstöä ympärivuorokautisesti. Myös silloin, jos kuntoutuja yöpyy laitoksessa viikonloppuisin, paikalla on oltava ensiaputaitoista henkilökuntaa ympärivuorokautisesti. Jos työklinikkatyyppisessä kuntoutuspaikassa majoitustilat sijaitsevat laitoksen ulkopuolella, tulee majoitustilojen päivystys järjestää iltaisin ja öisin vähintään puhelinpäivystyksenä. Tällöin kuntoutujien majoitustiloissa tulee olla käytössä puhelin ja puhelinnumero, josta tavoittaa palveluntuottajan henkilöstöön kuuluvan ensiaputaitoisen päivystäjän. Allastilojen käytössä noudatetaan Kuluttajaviraston julkaisusarjan 4/2002 ohjetta, joka on laadittu tuoteturvallisuuslain (914/1986) mukaisesti uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden lisäämiseksi ja turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten määrittämiseksi. Allastiloissa on Kuluttajaviraston ohjeiden mukaisen pätevyyden omaava valvoja. Kelan kuntoutusasiakkaat kuuluvat aina kyseisen ohjeen kohdassa 8.2 mainittuihin erityisryhmiin. Kuluttajaviraston ohjeet ovat saatavissa internetissä kohdassa: Yritykselle Tavaroiden / palveluiden turvallisuus Palveluiden turvallisuusvaatimuksia> Kylpylät, uimahallit ja muut uimapaikat Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuus Pelastussuunnitelma on selvitetty luvussa II Palvelujen järjestäminen Palveluntuottajan osuudessa 2.1. Ryhmämuotoista ja yksilöllistä ohjelmaa toteutettaessa paikalla on ohjaaja, joka opastaa ja valvoo kuntoutujia. Omatoiminen ohjelma on kuntoutujan omaa aikaa kuntoutuksessa ollessa. Ohjaaja ei ole tällöin mukana, paitsi jos se on tarpeen asiakkaiden turvallisuuden vuoksi. Jos ohjelmaan kuuluu erilaisia urheilulajeja, varusteet ovat lajiliittojen tai vastaavien tahojen antamien turvallisuusohjeiden ja sääntöjen mukaisia. Liikunta- ja kuntosalitiloissa on huolehdittu asiakasturvallisuudesta (EA -valmius ja ohjeistus) hätätilanteita varten. 4.3 Henkilöstö Kuntoutuksen toteuttamisesta vastaa moniammatillinen työryhmä, joka on määritelty tarkemmin palvelulinjoittain. Kuntoutuksen moniammatillisen työryhmän jäsenillä ja muilla työntekijöillä on virallisesti hyväksytty ammattinimikettä vastaava koulutus. Jos palveluntuottajalla on ostopalveluna hankittua henkilöstöä, henkilöstön koulutuksesta ja perehdyttämisestä kyseiseen kuntoutustoimintaan on huolehdittu. Palveluntuottajalla on tarpeen mukaan vakinaista tai ostopalveluina hankittua henkilöstöä (esim. itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva terapeutti), joka hallitsee vaikeahoitoisten tai muiden erityisryhmien kuntoutujien tarvitsemat kommunikaatiokeinot (esim. viittomat, sym-

8 5 bolit). Tarvittaessa kuntoutusjakson ohjelmaan voi sisällyttää koulutettujen vertaistukihenkilöiden osuutta. Palveluntuottajat vastaavat vertaistukihenkilöiden toiminnasta. Kuntoutujan ravinnon erityistarpeiden, esimerkiksi erityisruokavalion huomioon ottamiseksi henkilöstöllä on ravitsemuksen erityisosaamista. Palveluntuottajalla on suunnitelma riittävästä varahenkilöstöstä lomia ja poikkeavia tilanteita varten, jotta kuntoutus voidaan toteuttaa suunnitellusti. 4.4 Kuntoutustilat ja laitteet Tilat Tilat ovat palveluntuottajan tarjoamien kuntoutuspalvelujen tuottamiseksi tilavat, siistit, viihtyisät ja monipuoliset. Tilat soveltuvat kuntoutujille heidän liikkumisensa, toimintakykynsä, ikänsä ja sairautensa tai vammansa kannalta. Kuntoutujan tulee voida selviytyä mahdollisimman itsenäisesti (palveluntuottajalla on ympäristönhallintalaitteet ja kuulovammaisten tarvitsemat induktio- ja hälytinjärjestelmät sekä yhteydenpitokeinot, kuten vahvistin- ja tekstipuhelin). Tilat sijaitsevat asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, niin että kuntoutuksessa käytettävät tilat ovat lähietäisyydellä toisiinsa tai vaivatta kuntoutujien saavutettavissa. Palveluntuottajalla voi olla omissa tiloissaan allastiloja, mutta se voi myös käyttää muiden tahojen allastiloja ostopalveluna. Avomuotoisessa kuntoutuksessa kuntoutujille on järjestettävä riittävät lepo- ja taukotilat ja sosiaaliset tilat sekä lukolliset tavaroiden säilytystilat. Laitoksessa on kuntoutujia varten oleskelu- ja harrastustiloja sekä harrastusvälineitä. Laitoksen ympäristössä kuntoutujan tulee voida ulkoilla myös itsenäisesti. Ulkoiluympäristön pitää olla turvallinen vamman tai sairauden kannalta. Laitteet 4.5 Majoitus Kuntoutuksessa käytettävät laitteet ovat palveluntuottajan tarjoamien kuntoutuspalvelujen tuottamiseksi turvalliset ja monipuoliset. Laitteet ovat asiakaskunnan tarpeiden mukaiset ja turvalliset käyttää. Palveluntuottaja huolehtii laitteiden huollosta, kalibroinnista ja käyttövarmuudesta ja käytönohjauksesta. Kuntoutujien majoitustilojen tulee sijaita niin, että kuntoutuja voi levätä ilman häiriötekijöitä. Majoitustiloissa on allergisille erillisiä huoneita. Liikuntavammaisten huoneiden tulee sijaita lähellä kuntoutustiloja niin että kuntoutujan siirtyminen huoneista kuntoutustiloihin on esteetöntä. Vaikeahoitoisilla tai vaikeavammaisilla kuntoutujilla on huoneessa hälytyspainike tai ainakin selkeästi ohjeistettu puhelinyhteys. Majoittuvalle kuntoutujalle järjestetään majoitus kahden hengen huoneessa ottaen huomioon erityistarpeet. Huoneissa on lukolliset kaapit kuntoutujien käyttöön. Palveluntuottaja voi poikkeuksellisesti järjestää lääketieteellisestä tai muusta vastaavasta syystä majoituksen yhden hengen huoneessa laitoksen lääkärin kannanoton perusteella ilman asiakkaalle tai Kelalle koi-

9 6 4.6 Ravinto tuvaa lisämaksua. Jos kuntoutuja haluaa muusta syystä itse yhden hengen huoneen, hän maksaa siitä aiheutuvan lisämaksun. Poikkeuksellisesti palveluntuottaja voi järjestää majoituksen kuntoutujan avustajalle kuntoutujan kustannuksella, jos kuntoutujan avustajan mukaantulo on ehdottomasti tarpeen. Kuntoutujan tarpeen mukaan on otettava huomioon myös mahdollisen opas- tai avustajakoiran mukanaolo. Asiakaskunnan tarpeiden mukaisesti palveluntuottajalla on perusvalikoima yleisimmistä hoitoja apuvälineistä sekä tarvikkeista. Kuntoutuja tuo mukanaan kuntoutuslaitokseen henkilökohtaiset lääkkeet, pitkäaikaiskäyttöön tarkoitetut henkilökohtaiset sidetarpeet, katetrit ja muut sairaanhoito- ja apuvälineet. Ruoka on monipuolista ja terveellistä. Palveluntuottaja järjestää erityisruokavalion sitä tarvitseville kuntoutujille, silloin kun lääkäri on todennut erityisruokavalion tarpeen. Täysihoitoon kuuluu aamiainen, lounas, kevyehkö päivällinen ja välipalat (päivällä ja illalla) itsepalveluna tai tarvittaessa avustettuna. Avojaksolla tarjottavaan päivittäiseen ravintoon kuuluu yksi ateria ja tarpeelliset välipalat. Ammatillisissa kursseissa ja pitkäaikaistyöttömien kursseissa ravintokustannukset maksetaan aina palvelusta määritellyn hinnan lisäksi. Silloinkin kun kurssiin kuuluva työharjoittelu toteutetaan ulkopuolisessa työpaikassa, eikä kuntoutuja voi käyttää palveluntuottajan järjestämää ruokailua, vaan joutuu ruokailemaan muualla, maksetaan avoravinnosta määrätty hinta palveluntuottajalle ja palveluntuottaja korvaa ateriakustannukset kuntoutujalle rahana. 4.7 Laadunhallinta ja seuranta Seuranta Palveluntuottaja valvoo kuntoutustoimintojen laatua kuntoutujilta saatujen asiakaspalautteiden sekä asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla ja hyödyntää saamiaan palautteita kuntoutustoimintojen kehittämisessä. Laadun dokumentointi Palveluntuottajalla on laadittuna laatukäsikirja tai kuntoutuspalvelun sisältö ja laatu on dokumentoitu muulla tavalla. Palveluntuottaja kehittää omaa laadunhallintaansa kokonaisvaltaisesti ja ulottaa laadunhallinnan kaikille toimintalohkoille ja kaikkiin yksiköihin. Tukena toiminta- ja laatujärjestelmän laaja-alaisessa kehittämisessä palveluntuottaja voi käyttää erilaisia menetelmiä, esimerkiksi ISO laatujärjestelmäkriteeristöä, Euroopan laatupalkinnon arviointiperusteita, Palvelujärjestelmän kehittämisohjelma ja auditointi -menetelmää (King s Fund) tai ITE -menetelmää työyksikön itsearviointiin ja laadunhallintaan. Laadunhallinta edellyttää palveluntuottajalta seuraavia seikkoja:

10 7 Palveluntuottaja on kirjallisesti määritellyt ja dokumentoinut laatupolitiikan ja keskeiset laatutavoitteensa. Palveluntuottajan laatutyö sisältää palvelulinjan kirjallisen prosessikuvauksen/-kaavion, kuntoutustoiminnan yleiset toimintaohjeet, moniammatillisen työryhmän ja henkilöstön työ- ja toimintaohjeet sekä yksilö- että ryhmätoimintojen kuvaukset. Palveluntuottaja seuraa ja arvioi palvelulinjan kuntoutustoimintoja. Asiakaspalautteen lisäksi palveluntuottaja hyödyntää kehittämistyössään vähintään kahta prosessimittaria, joiden avulla palveluntuottaja seuraa ja arvioi kuntoutusprosessin toimivuutta. (Katso standardin Liitteet kohta Käsitteet, kuntoutuksen laadun arviointi ja mittaaminen).

11 8 II PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 1 Kansaneläkelaitoksen osuus 1.1 Vireilletulo ja hakemuksen käsittely Kuntoutuja toimittaa kuntoutusta hakiessaan Kelaan nykyistä terveydentilaansa kuvaavan hoitotahon laatiman B-lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman sekä kuntoutushakemuksen. B-lääkärinlausunnossa, kuntoutussuunnitelmassa tai vastaavassa lääketieteellisessä selvityksessä ja hakemuksessa on esitetty perustelut kuntoutustarpeelle. Jos hakemus täytetään Kelassa kuntoutushaastattelun yhteydessä, Kelan toimihenkilö keskustelee kuntoutujan kanssa eri kuntoutusmahdollisuuksista, kuntoutuksen tavoitteista ja halukkuudesta kuntoutukseen. Hän kartoittaa kuntoutujan oman näkemyksen kokonaistilanteestaan. Toimihenkilö selvittää toimiston käytössä olevista asiakirjoista kuntoutujan aikaisemmat lääketieteelliset tutkimukset ja hoidot sekä aikaisemmin toteutuneet kuntoutustoimenpiteet, joilla on todennäköisesti vaikutusta kuntoutuksen toteuttamiseen. Kuntoutuja saa tietoa kuntoutuksen tarkoituksesta, sisällöstä ja toteutuksesta. Lisäksi toimihenkilö kertoo oman aktiivisuuden merkityksestä, kuntoutujan velvollisuuksista kuntoutuksen aikana, selvittää kuntoutujan sitoutumista kuntoutukseen ja sen tavoitteisiin, kertoo kuntoutuksen aikaisesta vakuutusturvasta, toimeentuloturvasta ja matkakorvauksista sekä niiden hakemisesta. Kela antaa kuntoutujalle kuntoutuspäätöksen, jonka liitteenä on kuntoutusta koskevia ohjeita. Jos Kela hylkää kuntoutushakemuksen, se ohjaa kuntoutujan ottamaan yhteyttä lähettäneeseen tai muuhun kuntoutusta järjestävään tahoon. 1.2 Päätöksestä tiedottaminen Kela lähettää kuntoutuspäätöksen palveluntuottajalle. Päätökseen liitetään tarvittavat kopiot lääketieteellisistä ja muista kuntoutukseen välittömästi liittyvistä lausunnoista tai selvityksistä sekä avoterapiapalautteista ja kuntoutushakemuksesta. Päätöksestä ja sen liitteistä käyvät ilmi kuntoutujan omat kuntoutustavoitteet, taustatiedot ja perustelut kuntoutuksen järjestämisestä. Kun palveluntuottaja on saanut päätöksen, se ilmoittaa asiakkaalle hänelle varatun kuntoutusajan. Lisäksi Kela lähettää kuntoutujan luvalla kuntoutuspäätöksen tiedoksi kuntoutujan hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntoutussuunnitelman laatimisesta vastaavalle taholle. Kuntoutuksen aikana kuntoutuja, palveluntuottaja ja Kela ovat tarvittaessa yhteydessä toisiinsa. 1.3 Jatkotoimenpiteet Kurssin toteutumisen jälkeen Kelan toimihenkilö käy läpi kuntoutujasta laaditut kuntoutusselosteet ja selvittää kuntoutuslaitoksen tai asiakkaan yhteydenoton perusteella kuntoutukseen liittyviä asioita. Kuntoutuksen päätyttyä Kelan vakuutuspiirin toimisto vastaa omalta osaltaan kuntoutuksen jatkotoimenpiteistä ja ohjaa kuntoutujan tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Kuntoutus-

12 9 prosessin hoitaminen siirtyy takaisin hoitavalle taholle tai työterveyshuollolle ellei asian käsittelyä ole aiheellista jatkaa Kelassa. 1.4 Laskuttaminen ja maksaminen Palveluntuottaja laskuttaa kuntoutuksesta aiheutuneet todelliset kustannukset Kelan toimistosta viimeistään kahden kuukauden kuluessa kunkin jakson päättymisestä. Korvaus voidaan myöntää, vaikka sitä ei olisi haettu määräajassa, jos epääminen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta. Kustannusten maksaminen edellyttää, että palveluntuottaja on toimittanut Kelan toimistoon kuntoutusselosteen (katso myös sivu 16, luku 7, Kuntoutusseloste) kurssin puolivälissä ja lopussa sekä muina aikoina kuntoutujan läsnäolotodistuksen. Selosteen tai lausunnon kirjoittamisesta ei makseta erillistä korvausta. Kustannukset maksetaan vain kuntoutujan läsnäolopäiviltä. Laskutuksessa noudatetaan Kelan antamia ohjeita ja käytetään Kelan tilitys- ja laskutuslomaketta tai palveluntuottajan omia lomakkeita, joissa on vastaavat tiedot. Kela voi keskittää palveluntuottajien tilitysten tai laskujen käsittelyn eri vakuutuspiireihin. Toistuva tai olennainen poikkeaminen laskutusohjeista voi estää tilitysten käsittelyn ja korvausten maksamisen. 1.5 Kuntoutujan etuudet Kela korvaa kuntoutujalle kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset. Jos kuntoutuja saapuu kuntoutuslaitokseen esimerkiksi huonojen liikenneyhteyksien vuoksi jo edellisenä iltana ja hänelle aiheutuu yöpymisestä erillisiä kustannuksia, maksetaan hänelle aiheutuneiden kustannusten perusteella yöpymisraha (sairausvakuutuslaki 4 luku 9 ). Kuntoutujalle voidaan hakemuksen perusteella maksaa kuntoutusrahaa toimeentulon turvaamiseksi, kuten lainsäädännössä tarkemmin määritellään. Kelan kuntoutukseen liittyvien etuuksien maksamisesta saa tietoa Kelan toimistosta tai Kelan internetsivulta ( 2 Palveluntuottajan osuus 2.1 Turvallisuus Palveluntuottajalla on menettelyohjeet ongelmatilanteita varten, kuten väkivallan uhka, alkoholi- ja huumeongelmat, epidemiat sekä tapaturmat. Poikkeuksellisten infektioiden yhteydessä kuten MRSA, palveluntuottajan tulee ottaa yhteyttä oman sairaanhoitopiirin infektiolääkäriin tarvittavien toimenpiteiden järjestämiseksi. MRSA kantajalle järjestetään yhden hengen huone. Jos MRSA -kantajalla on akuutti infektio tai muu infektio aiheuttaa MRSA -infektion aktivoitumisen, on keskusteltava kuntoutuksen siirtämismahdollisuudesta kuntoutujan, kotipaikkakunnan infektiolääkärin, hoitotahon ja Kelan toimiston kanssa. Vakavien infektioiden yleistymisen vuoksi tulee noudattaa yleisiä hygieniaohjeita huo-

13 10 lellisesti. Muun muassa kädet ja kuntoutujan koskettamat laitteet tulisi desinfioida jokaisen kuntoutujan jälkeen. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että potilasasiamiestiedot ovat kuntoutujien saatavilla. Palveluntuottaja huolehtii, että pelastussuunnitelma on laadittu ja se on ajan tasalla (pelastuslaki (468/2003) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003). Turvallisuusselvityksessä on erikseen kuvattava toimintakyvyltään alentuneiden ja rajoitettujen henkilöiden edellytykset pelastua tulipalosta. Palveluntuottajalla on kuntoutusjakson ajalle kuntoutujalle vakuutusturva, johon kuuluvat potilasvakuutus ja toiminnan vastuuvakuutus. Ammatillisiin kuntoutuskursseihin ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskursseihin liittyvässä työharjoittelussa edellytetään palveluntuottajan ottamaa pakollista tapaturmavakuutusta, joka kattaa henkilövahingot Palveluntuottajan kuntoutuksessa käytössä olevissa tiloissa sekä ulkopuolisissa työharjoittelupaikoissa ja niihin liittyvillä matkoilla. Toiminnan vastuuvakuutuksen tulee kattaa nuorten ammatillisten kurssien ohjattu vapaa-ajan toiminta. Kela ei korvaa kuntoutujalle tai palveluntuottajalle kuntoutusjaksolla, työharjoittelussa, ohjatussa vapaa-ajan toiminnassa tai yleisessä vapaa-ajalle järjestetyssä ohjelmassa tapahtuneesta tapaturmasta tai vahingosta aiheutuvia kustannuksia. Palveluntuottaja ilmoittaa kuntoutujille kutsukirjeessä tai muutoin kirjallisesti etukäteen, onko palveluntuottajalla kuntoutujille vapaaehtoista tapaturmavakuutusta yleiselle vapaa-ajalle järjestelylle ohjelmalle. Kuntoutuja voi itse ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen vapaaajalle. 2.2 Kuntoutuksen toteuttaminen Palveluntuottaja huolehtii, että kuntoutus toteutetaan asianmukaisissa tiloissa ja sovitun sisällön mukaisena. Palveluntuottajan tulee varmistaa, että tiloissa tehtävien remonttien ym. korjaustöiden johdosta ei aiheudu kohtuutonta haittaa kuntoutuksen toteuttamiselle. Isot remontit toteutetaan siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä kuntoutusasiakkaille eli ns. hiljaisimpina aikoina esimerkiksi kesäloman aikana. Laitos tai sen osa voidaan tarvittaessa sulkea remontin ajaksi. Jos isoja perusparannuksia tai -korjauksia toteutetaan normaaleina kuntoutusaikoina, palveluntuottaja ilmoittaa etukäteen kutsukirjeessä päätöksen saaneille kuntoutujille korjauksista ja niiden vaikutuksista kuntoutustoiminnan toteuttamiseen. Palveluntuottaja antaa tuolloin kuntoutujalle mahdollisuuden vaihtaa kuntoutuksen toteuttamista edellä mainittujen syiden takia johonkin muuhun ajankohtaan. Palveluntuottaja huolehtii tiedottaessaan Kelan järjestämästä kuntoutuksesta tai hankkeiden tutkimustuloksista, että julkisuuteen annettavasta materiaalista selvästi ilmenee, että kysymyksessä on Kelan järjestämä ja rahoittama kuntoutus, ja että kuntoutujan etuudet maksaa Kela. Julkisuuteen annettavassa materiaalissa ei saa Kelan yhteydessä tuoda esiin sellaisia palveluja, jotka eivät sisälly Kelan järjestämään kuntoutukseen. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että Kelan standardi on selkeästi esillä ja asiakkaiden luettavissa.

14 11 Kuntoutuksen toteuttamisesta palveluntuottaja ei saa periä kuntoutujalta asiakasmaksua, omavastuuosuutta tai muuta lisämaksua. 2.3 Yhteydenpito Palveluntuottaja ottaa yhteyttä päätöksen tehneeseen Kelan toimistoon yksittäisen kuntoutujan kuntoutukseen ja päätökseen tai maksuun liittyvissä asioissa. Palvelujen hankintaan ja järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä palveluntuottaja ottaa yhteyttä Kelan kuntoutusryhmään. Toimeenpanoon liittyvä tulkinnallinen ja neuvotteleva yhteydenpito ja asiakaspalautteen käsittely tapahtuvat Kelan valtakunnallisten kurssien osalta Kelan kuntoutusryhmässä ja alueellisten kurssien osalta aluekeskuksissa. Palveluntuottaja ottaa aina yhteyttä Kelan toimistoon, jos kuntoutuja keskeyttää jakson. Jos kuntoutuksen aikana todetaan, että kuntoutujalle myönnetty kuntoutusmuoto ei ole tarkoituksenmukainen, palveluntuottaja keskustelee kuntoutujan ja Kelan toimiston kanssa siitä, miten kuntoutusta on tarkoituksenmukaista jatkaa. 2.4 Dokumentaatio ja asiakirjat Palveluntuottaja dokumentoi kuntoutuspalvelun toimittamisen siten, että sen sisältö, laatu, luonne, arviointi- ja mittaustulokset sekä toteutusajankohta ja kuntoutujan antama palaute voidaan todeta jälkikäteen asianmukaisten merkintöjen perusteella. Palveluntuottaja kirjaa kuntoutuksen toteutuksen siten, että kuntoutuksen aikaiset tapahtumat voidaan jälkikäteen tarkistaa kuntoutujakohtaisesti. Palveluntuottaja huolehtii ja vastaa siitä, että kuntoutujien asiakirjojen ja hoitoon liittyvän muun materiaalin laadinnassa ja säilyttämisessä noudatetaan henkilötietolakia (523/1999), potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (785/1992) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetusta potilasasiakirjojen laatimisesta ja niiden säilyttämisestä (99/2001). Kelan kuntoutusasiakkaiden tiedot on oltava erikseen poimittavissa muiden palveluntilaajien ja yksikön omista potilasrekisteritiedoista. Palveluntuottaja toimittaa vuosittain Kelan kuntoutusryhmälle vuosikertomuksensa lisäksi palvelulinjakohtaiset kurssien vuosiraportit, joista ilmenevät tiedot toiminnasta sekä mahdolliset ongelmat ja kehittämistarpeet. Kuntoutusryhmä antaa vuosittain tarkemmat ohjeet vuosiraportin aikataulusta ja vaatimuksista. 3 Auditoinnin osuus Kela seuraa palveluntuottajien antamien kuntoutuspalvelujen laatua auditoinneilla. Palveluntuottajan kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti Kelalla on oikeus auditoida sopimukseen kuuluva kuntoutustoiminta haluamanaan ajankohtana. Auditoinnin tavoitteena on arvioida kuntoutusprosessia kokonaisuudessaan Kelan ja kuntoutujan näkökulmasta, varmistaa asiakasturvallisuus sekä todentaa sopimuksissa ja tarjousasiakirjoissa ilmoitettujen seikkojen ja käytännön toimintojen vastaavuus sekä tuoda esiin mahdollisia kehittämistarpeita. Auditoinnilla arvioidaan hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti palveluntuottajan tuottaman palvelulinjan vastaavuus standardiin, tehtyyn tarjoukseen ja sen perusteella tehtyyn sopimuk-

15 12 seen sekä kuntoutustoimintaa velvoittaviin lakeihin ja asetuksiin. Palvelutuottajan toiminnoista tarkastellaan hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti seuraavia laadun segmenttejä: laadunhallinta, henkilöstö, kuntoutustilat ja -laitteet, asiakasturvallisuus, kuntoutujan oikeudet, kuntoutusprosessi (sisältö ja toteutus) sekä dokumentaatio. Auditoijina toimivat koulutetut Kelan toimihenkilöt. Auditointihavainnot luokitellaan vakaviin ja lieviin poikkeamiin sekä kehittämisehdotuksiin. Lisäksi auditoinneilla kerätään tietoa palveluntuottajien toiminnan vahvuuksista sekä ohjataan palveluntuottajia myös kehittämään edelleen kuntoutustoimintaansa. Vakavat poikkeamat ovat palveluntuottajan toiminnasta puuttuvia laadun elementtejä ja/tai menettelytapoja, jotka poikkeavat palveluntuottajan sopimuksessa luvatusta kuntoutuspalvelusta ja/tai henkilöstöstä, laatupolitiikasta tai tavoitteista. Lievät poikkeamat ovat asioita, joissa laadunhallinnan jokin elementti, esim. dokumentointi ei täysin vastaa toiminnalle asetettuja tai luvattuja kriteereitä. Auditoijien esittämät kehittämisehdotukset tähtäävät palveluntuottajan kuntoutustoiminnan kehittämiseen, jolloin palveluntuottajan laadunhallinta paranee. Auditoinneilla havaitut vakavat poikkeamat edellyttävät palveluntuottajalta aina toimenpiteitä välittömästi ja lievät poikkeamat toimenpiteitä kahden kuukauden kuluessa. Jos palveluntuottaja kiistää auditoinnilla ilmenneen vakavan poikkeaman tai ei ilmoita vakavaan poikkeamaan hyväksyttäviä korjaustoimenpiteitä ja palvelun antamisessa ilmenee sopimuksesta poikkeamista, voi Kela asian selvittämisen ajaksi keskeyttää uusien asiakkaiden lähettämisen sekä kuntoutuslaskujen maksamisen niin pitkäksi aikaa kuin sopimusrikkomus jatkuu.

16 13 III KUNTOUTUSKURSSIEN YHTEISET OSAT 1 Kurssien järjestäminen Kansaneläkelaitos järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja eri sairaus-, vammaja ikäryhmille harkinnanvaraisena lääkinnällisenä kuntoutuksena sekä lakisääteisenä vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena ja ammatillisena kuntoutuksena. Kurssien tavoitteet määritellään kuntoutujien sairauden tai vamman, iän ja kehityskauden, kuntoutussuunnitelman sekä kurssin sisällön ja pituuden perusteella. Kursseilla pyritään yleisesti työkyvyn parantamiseen tai säilyttämiseen sekä itsehoidon ohjaukseen ja motivointiin. Kurssikohtaiset tavoitteet ja sisällöt sekä henkilöstö on kuvattu standardien erillisissä osissa. Kurssin esisuunnittelu ja hakeminen Kursseja toteuttavat erilaiset palveluntuottajat, kuten kuntoutuslaitokset ja kansanterveys- ja vammaisjärjestöt, jotka voivat toteuttaa kuntoutusta omana toimintanaan tai yhteistyössä kuntoutuslaitosten kanssa. Kurssien suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuu palveluntuottajien omia tai ostopalveluna hankittuja ammatilliseen kuntoutukseen perehtyneitä eri ammattiryhmien erityistyöntekijöitä. Alihankintaa koskeva selvitys, katso luku VI Liitteet Käsitteet. Yhteistyökurssit Yhteistyökursseilla tarkoitetaan kursseja, jotka järjestö ja kuntoutuslaitos toteuttavat yhdessä. Ne suunnittelevat kurssin tavoitteet, sisällön ja kohderyhmän ja laativat talousarvion. Yhteistyökursseilla palveluntuottajat (kuntoutuslaitos ja järjestö) laativat kirjallisen työnjakosopimuksen, jossa ne sopivat kuntoutuksen toteuttamisesta, vastuualueista ja vastuuhenkilöistä sekä mm. menettelyistä ja vastuista kurssin peruuntuessa tai osanottajamäärän jäädessä suunniteltua pienemmäksi. Työnjakosopimukseen tulee sisältyä suunnitelma siitä, kumpi tekee kuntoutujien kuntoutusselosteet sekä vuosittaisen kurssiraportin. Osapuolet sopivat myös siitä, kumpi hakee kursseja Kelalta. Yhteistyökursseissa kuntoutuslaitoksen ja järjestön edustajat käyvät kurssin jälkeen läpi kurssille asetettujen yleisten tavoitteiden toteutumisen. Esille tulleet ongelmat ja kehittämistarpeet tulee ottaa huomioon suunniteltaessa seuraavia kursseja. Esivalinta Ammatillisissa kuntoutuskursseissa palveluntuottaja tekee keskitetysti kurssilaisten esivalinnan. Tavoitteena on saada valittua kurssille parhaiten soveltuva ryhmä. Esivalintaprosessista on laadittu erillinen muistio: Kelan kurssien esivalintaprosessin kuvaus. Kuntoutushakemukset toimitetaan suoraan esivalitsijalle (palveluntuottaja, järjestö, sairaanhoitopiiri tai muu taho) tai Kelaan, joka toimittaa hakemuksen edelleen esivalitsijalle. Jos hakija ei halua toimittaa hakemustaan esivalintaan, se toimitetaan suoraan Kelan keskitettyyn

17 14 vakuutuspiiriin ratkaistavaksi. Hakuaika esivalintakurssille päättyy pääsääntöisesti 3 kuukautta ennen kurssin alkua. Esivalintataho toimittaa esivalinnan jälkeen kaikki hakemukset kannanottoineen Kelan keskitettyyn vakuutuspiiriin, joka tekee lopulliset valinnat. Esivalinnan jälkeen kuntoutujien hakemusten on oltava Kelan toimistossa ratkaisua varten vähintään 2 kuukautta ennen kurssin alkamista. Esivalinta ei sido Kelan toimistoja päätöksenteossa. 2 Kohderyhmä Kuntoutujat Kuntoutujat ja kurssien valintaperusteet on kuvattu erikseen kurssien kuvauksissa. Ennen Kelan järjestämään kuntoutukseen hakeutumista hoitavan tahon oletetaan antaneen kuntoutujalle tarvittavan tiedon sairauden hoidosta ja sen vaikutuksista, ravinnosta, elintavoista sekä itsehoidosta. Monille riittävät jo terveydenhuollon hoito, tieto ja tuki sekä kansanterveysjärjestöjen antama neuvonta ja tukipalvelu eivätkä erilliset kuntoutuspalvelut ole tarpeen. Kliininen ja psykososiaalinen tila on selvitettävä riittävän tarkasti sekä ongelmat ja kuntoutustarve määriteltävä ennen kurssille valitsemista. Hoitotahon laatimasta B-lääkärinlausunnosta, kuntoutussuunnitelmasta tai vastaavat tiedot sisältävästä lääketieteellisestä selvityksestä tulisi näkyä - kuntoutujan terveydentila ja kuntoutustarvetta aiheuttavat sairaudet - kuntoutujan sen hetkinen työ- ja/tai toimintakyky - mahdolliset itsenäistymiskehitykseen liittyvät ongelmat - aiemmat ja/tai suunnitellut tutkimus- ja hoitotoimenpiteet - muut pitkäaikaiset sairaudet - psykososiaalinen tilanne - kuntoutujan ja hänen perheensä kokemat erityiset huolenaiheet - terveydenhuollon antama kuntoutus ja hoito - perustelut haettavalle kuntoutukselle. Nuoret tarvitsevat tukea kehitykseensä eri ikävaiheissa ja toimintaympäristöissään. tarvitsee tukea ja ohjausta itsenäistymiseensä ja ammatin valitaan liittyvissä asioissa. Nuori 3 Kurssin alkamista edeltävät vaiheet Kelasta toimitettujen lähetetietojen perusteella palveluntuottaja varmistaa, että myönnetty kurssi ja sen ajoitus sopivat kuntoutujalle. Jos asiakirjojen perusteella kurssi ei ole sairauden tai vamman kannalta kuntoutujalle sopiva, palveluntuottaja ottaa yhteyttä Kelan toimistoon. Kutsukirje Kuntoutuspäätöksen saatuaan palveluntuottaja lähettää kuntoutujalle kutsukirjeen, jossa on - kuvaus kurssin sisällöstä (esim. esite), ohjelmasta ja yleisistä tavoitteista - kurssin ajankohta, kurssille saapumisaika ja ohjeet saapumisesta - tiedot kurssin aikaisesta vakuutusturvasta - tiedot kuntoutuslaitoksesta (esim. esite) ja yhteystiedot - ohjeet jaksolle mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, lääkkeistä yms.

18 15 Ennakkokysely Palveluntuottaja pyytää kuntoutujalta ennen jakson aloittamista ennakkokyselylomakkeella tai haastattelemalla tietoja kurssin toteuttamista varten. Kuntoutujalta kysytään tietoja mm. seuraavista asiakokonaisuuksista: - fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta - sosiaalisesta elämäntilanteesta (esim. perhe- ja muut ihmissuhteet) - harrastuksista ja työhön tai opiskeluun liittyvistä asioista - kuntoutustavoitteista - kurssiin liittyvistä toiveista ja odotuksista - erityistarpeista (esim. allergia ja erityisruokavalio) Palveluntuottajalla on kyseiset tiedot ennen kurssin alkamista. Palveluntuottaja pyytää lisäksi kuntoutujalta kirjallisen suostumuksen lisätietojen hankkimiseen, esim. aikaisemmista hoitopaikoista. Etukäteissuunnittelu Ennakkotietojen perusteella moniammatillinen työryhmä suunnittelee kurssin alustavan lukujärjestyksen ja määrittelee kurssin toteutuksessa tarvittavat erityistyöntekijät. Kurssin työryhmä kokoontuu ennen kurssia ja perehtyy ennen kurssia saamiinsa selvityksiin ja kuntoutujien täyttämiin kyselyihin, joiden perusteella on varmistettu kuntoutujan soveltuvuus kurssille ja saatu tietoja kurssiin liittyvistä tarpeista. 4 Kurssin alkuvaihe Kurssin alkuvaiheen pituus on määritelty kunkin palvelulinjan kohdalla erikseen. Kurssin henkilöstö kertoo kuntoutujille ensimmäisenä kuntoutuspäivänä jakson tavoitteista, sisällöstä, toteuttamisesta ja ohjelmasta. Lisäksi kuntoutujat tutustuvat muihin samalle kurssille tulleisiin kuntoutujiin, henkilöstöön sekä laitoksen tiloihin ja turvallisuusohjeisiin. Työryhmän jäsenet perehtyvät kuntoutujan ongelmiin ja tavoitteisiin jakson alussa. Psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen tilanteen arvioinnissa käytetään myöhemmin standardissa mainittuja arviointimenetelmiä ja muita yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä. Työryhmä laatii kuntoutuskurssille viikoittaisen lukujärjestyksen ja kuntoutujille henkilökohtaisen sisältöohjelman, joihin kuntoutujat voivat esittää omia toiveitaan. Moniammatillinen työryhmä huolehtii kurssin tavoitteiden ja sisällön toteutumisesta. Mikäli kurssi koostuu useasta jaksosta, tarkistetaan kunkin jakson alussa kuntoutujan kanssa aikaisemmilla jaksoilla asetettujen välitavoitteiden toteutuminen ja käydään läpi hänen kuntoutussuunnitelmansa. Ryhmämuotoisessa ja omatoimisessa kuntoutuksessa järjestetään riittävä ohjaus ja valvonta.

19 16 5 Yhteydenpito Kuntoutuksen aikana palveluntuottaja on tarvittaessa, siten kuin kuntoutujan kanssa sovitaan, yhteydessä esim. kuntoutujan hoitotahoon, perheeseen, työpaikkaan, Kelan toimistoon ja muihin tarpeellisiin verkostoihin ja yhteistyötahoihin. Näin pyritään varmistamaan tarvittaessa jatkokuntoutus tai hoitokotipaikkakunnalla. 6 Kurssin sisältö ja toteutus Kurssin tavoitteet, henkilöstö, rakenne, toteutus ja ohjelma on kuvattu erikseen palvelulinjakohtaisissa osioissa luvuissa IV ja V. Kurssin päätösvaiheen pituus on määritelty standardin yleisissä periaatteissa luvussa I. 7 Kuntoutusseloste Kuntoutuskurssit Työryhmä laatii kuntoutuskurssin jälkeen yksilöllisen kuntoutusselosteen. Moniosaisilla ammatillisilla kuntoutuskursseilla ja pitkäaikaistyöttömien kursseilla kuntoutusseloste laaditaan kurssikokonaisuuden puolivälissä ja lopussa. Puolivälissä laadittava kuntoutusseloste voi olla omaohjaajan laatima suppeampi tilannearvio, josta ilmenevät kurssikokonaisuudelle asetetut kuntoutujakohtaiset tavoitteet sekä työharjoittelun toteutussuunnitelma. Kurssin puolivälissä laadittavaan selosteeseen liitetään kopio alkuvaiheessa täytetystä GAS tavoitelomakkeesta. Lopullinen kuntoutusseloste toimitetaan kahden viikon kuluessa kurssin päättymisestä kuntoutujalle, Kelan toimistoon ja tarvittaessa muille kuntoutujan kanssa sovituille tahoille, kuten hoitotaholle. Myös lopulliseen selosteeseen liitetään kopio kuntoutujan kanssa yhdessä täytetystä GAS tavoitelomakkeesta. Kuntoutusseloste sisältää sekä yleiset että yksilölliset osuudet. Yleisessä osuudessa selvitetään lyhyesti - jakson tiedot - kurssin yleiset tavoitteet ja sisältö - kurssin moniammatillinen työryhmä ja erityistyöntekijät ammattinimikkeineen - jakelulista. Yksilöllisessä kuvauksessa on - kuntoutujan perustiedot - alkutilanne, odotukset ja tarpeet - kurssin aikaiset tavoitteet ja suunnitelma - kuntoutusprosessin toteutuminen mukaan lukien työharjoittelu - arvioinnissa käytetyt menetelmät, mittaustulokset ja seurannassa esille tulleet asiat - loppuarvio kuntoutujan tilanteesta kurssin päättyessä - hyöty omaisille ja perheille heidän kanssaan sovitulla tavalla, jos omainen tai perhe on osallistunut kuntoutukseen - johtopäätökset ja suositellut jatkosuunnitelmat mahdollisine verkostoyhteyksineen. - tavoitteen seuranta, jossa on kuntoutujan arvio yksilökohtaisten tavoitteiden toteuttamisesta GAS -tavoitelomakkeella*.

20 17 Kuntoutusselosteeseen kirjataan kuntoutujan omat näkemykset. Kuntoutuskursseilla kurssi- tai kuntoutusselosteen päivää ja allekirjoittaa moniammatillisen työryhmän jäsen. *) Liitteessä 3 on kaksi vaihtoehtoa tavoitelomakkeesta. Palveluntuottaja valitsee kumman lomakkeen ottaa käyttöön. Samaa valittua lomaketta käytetään tavoitteiden asettelussa ja arvioinnissa kuntoutuksen eri vaiheissa. Tavoitelomakkeilla (GAS=Goal Attainment Scale) on asteikkoväli Asteikon käytön periaate on kuvattu tavoitelomakkeen vaihtoehto 1:ssä ja vaihtoehto 2:ssa. Tavoitelomakkeeseen kirjataan kurssin alussa kuntoutujan henkilökohtaiset tavoitteet ja tavoitteita arvioidaan ja tarvittaessa asetetaan uusia tavoitteita yhdessä kuntoutujan kanssa kurssin eri jaksoilla ja lopussa arvioidaan tavoitteen toteutuminen. Kuntoutujan tavoite määritellään tarkasti, jolloin asteikon arvo määrittyy myös sen mukaisesti.

21 18 IV AMMATILLISET KUNTOUTUSKURSSIT 1 Aikuisten ammatilliset kuntoutuskurssit 1.1 Tavoitteet Ammatilliset kuntoutuskurssit ovat yksi ammatillisen kuntoutuksen keino parantaa tai säilyttää kuntoutujien työkykyä. Kurssien tavoitteena on auttaa kuntoutujia pääsemään työelämään joko suoraan työharjoittelun kautta tai etsimällä kuntoutujalle sopiva koulutus- tai ammattiala työharjoittelussa ja laatimalla jatkosuunnitelma työhön palaamiseksi esimerkiksi koulutuksen kautta. Kurssit ovat osa ammatillisen kuntoutuksen laajempaa prosessia. Lisäksi ammatillisten kuntoutuskurssien tavoitteena on kuntoutujan - omien voimavarojen tunnistaminen - elämänhallinnan ja aktiivisuuden lisääminen - lähiverkoston ja vertaistuen hyödyntämään oppiminen. 1.2 Kohderyhmä 1.3 Rakenne Kuntoutujat Kurssit on tarkoitettu vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden uhkan tai joiden työkyky on alentunut siinä määrin, että kuntoutustoimenpiteet ovat ammatillisen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Kursseille valittavat kuntoutujat voivat olla - ammattiin valmistuneita tai vailla ammatillista koulutusta olevia henkilöitä, joilla vajaakuntoisuus ja/tai elämänhallinnan vaikeudet rajoittavat työelämään sijoittumista - työelämästä syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhan alaisia vajaakuntoisia henkilöitä - sairauspäivärahalla tai kuntoutustuella olevia vuotiaita henkilöitä, jotka tarvitsevat kurssien tarjoamaa tukea työelämään paluussa. Kurssia ei kohdisteta tietylle sairausryhmälle, vaan samalle kurssille osallistuu kuntoutujia eri sairausryhmistä. Kurssin tulee ajoittua sairauden kannalta oikein. Kuntoutujalla tulee olla realistiset mahdollisuudet työllistyä ja hänellä tulee olla motivaatiota ja kykyä käsitellä ongelmiaan ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa. Kuntoutujilla tulee olla hoitosuhde terveydenhuoltoon. Kuntoutujat valitaan esivalinnan kautta. Esivalinta tehdään kuntoutushakemuksen, mahdollisen kuntoutujan haastattelun sekä B-lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman perusteella. Tällä voidaan varmistaa kuntoutuksen oikea-aikaisuus sairauden kannalta sekä hakijoiden soveltuvuus ryhmämuotoiseen kuntoutukseen Esivalintamenettelyä on kuvattu tarkemmin Standardin yleisessä osassa luvussa III kohdassa 1 sekä esivalintaa koskevassa muistiossa. Ammatilliset kuntoutuskurssit toteutetaan aina avomuotoisina. Näin kurssi siihen liittyvine työharjoitteluineen muistuttaa normaalia työssäkäyntiä. Kurssiin sisältyy aina ryhmämuotoinen avojakso, työharjoittelu sekä yksilölliset seurantapäivät. Majoitus ja täysihoito järjestetään niille kuntoutujille, joilla päivittäinen kulkeminen kotoa ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi pitkien matkojen ja/tai hankalien liikenneyhteyksin takia. Majoittuminen voi olla perusteltua myös muusta erityisestä syystä kuten vaikean taloudellisen tilanteen takia. Kuntoutuspalvelua

22 19 ei toteuteta viikonloppuisin, mutta majoitus ja täysihoito voidaan järjestää edellä mainituilla perusteilla myös silloin. Ammatilliselle kurssille osallistuu 12 kuntoutujaa. Tarpeen mukaan työskennellään pienryhmissä, joilla on oma ryhmäohjaajansa. Kurssit ovat lyhyt- tai pitkäkestoisia aikuisten kursseja. Lyhytkestoinen kurssi sopii esimerkiksi silloin kun: - Kuntoutujalla on jo ammatillinen koulutus. - Kyseessä on lähinnä työllistymisen ongelma eli vajaakuntoisuus ja elämänhallinnan vaikeudet rajoittavat työllistymistä. Pitkäkestoinen kurssi sopii esimerkiksi silloin kun: - Kuntoutujalla ei ole ammatillista koulutusta tai koulutus on keskeytynyt. - Sairauden lisäksi syrjäytyminen ja elämänhallinnan puute haittaavat työllistymistä. - Kuntoutuja tarvitsee moniammatillista tukea ja ohjausta sekä pitkää työharjoittelua työelämävalmiuksien selvittämiseksi ja työelämään sitoutumiseksi. - Kuntoutuja tarvitsee ryhmän vertaistukea työelämään suuntautumisessa. Lyhytkestoisen aikuisten kurssin rakenne - Kurssikokonaisuuden kesto on 51 vuorokautta (ryhmämuotoiset jaksot yhteensä 18 vrk + työharjoittelujakso 30 vrk + yksilölliset seurantapäivät 3 vrk). - Ryhmämuotoisen jakson kokonaiskesto on 18 vuorokautta. Jakso toteutetaan kahdessa tai kolmessa osassa niin, että päätösjakson pituus on aina 3 vuorokautta ( tai ). Ryhmäjaksot toteutetaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin. - Yksilöllisen työharjoittelujakson kesto on 30 vuorokautta. Työharjoittelu toteutetaan yhdessä tai kahdessa osassa ryhmäjaksojen välissä. Työharjoittelun aikana palveluntuottaja järjestää kuntoutujalle vähintään 2 ohjauskäyntiä, joista ainakin toinen toteutetaan kuntoutujan työharjoittelupaikalla. Lisäksi palveluntuottaja on yhteydessä kuntoutujaan sähköpostitse tai puhelimitse harjoittelun aikana kerran viikossa. - Lähtökohtana on, että kurssin ryhmäjaksot ja työharjoittelu toteutetaan yhtenä kokonaisuutena ilman välijaksoja. Palveluntuottajan kesälomatauot ja juhlapyhistä johtuvat tauot voidaan pitää ja ne voivat katkaista kuntoutuksen. Kuntoutuspalvelu tulee kuitenkin rakentaa mahdollisimman yhtäjaksoiseksi, jotta kuntoutuksen tavoite ja jatkuvuus toteutuu - Kurssiin kuuluu edellä mainittujen ryhmämuotoisten jaksojen ja työharjoittelun lisäksi 3 yksilöllistä seurantapäivää kuuden kuukauden kuluessa kurssin päättymisestä. Pitkäkestoisen aikuisten kurssin rakenne - Kurssikokonaisuuden kesto on 112 vuorokautta (ryhmämuotoiset jaksot yhteensä 28 vrk + työharjoittelujakso 80 vrk + yksilölliset seurantapäivät 4 vrk). - Ryhmämuotoisen jakson kokonaiskesto on 28 vuorokautta. Jakso toteutetaan kahdessa tai kolmessa osassa niin, että päätösjakson pituus on aina 3 vuorokautta ( tai tai ). Ryhmäjaksot toteutetaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin.