KELAN LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI. Versio 15/2008 (Täsmennetty ) SAIRAUSRYHMÄKOHTAISET KURSSIT

Transkriptio

1 KANSANELÄKELAITOS Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä KELAN LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Versio 15/2008 (Täsmennetty ) Voimassa * *Työelämässä poissaolevien Tules-kurssien osalta voimassa *Muistihäiriöisten, Alzheimerin tautia ja dementiaa sarastavien kurssien osalta voimassa SAIRAUSRYHMÄKOHTAISET KURSSIT Vaikeavammaisten kuntoutus KKRL 9, 10 Harkinnanvarainen kuntoutus KKRL 12 Muutokset tehtyyn versioon: Lisätty muistihäiriöisten, Alzheimerin taudin ja dementiaa sairastavien kurssien palvelulinja. Poistettu ammatillisten kurssien palvelulinja sekä ammatillisiin kursseihin liittyvät yleiset osat. Lisätty vaihtoehtoinen tavoitelomake Kirjoitettu kursiivilla muutama tarkennettu kohta. Muutoskohdat on merkitty pystyviivalla.

2 SISÄLLYS I YLEISET PERIAATTEET Standardin käyttötarkoitus ja tavoitteet Kuntoutuksessa noudatettavat periaatteet Kuntoutujan oikeudet ja velvollisuudet Kuntoutuksen toteutus Ilmoitusvelvollisuus ja keskeytys Kieli Tietojen antaminen Kurssimuotoisen kuntoutuksen toteuttaminen Kuntoutuspäivän ohjelma ja kesto Asiakasturvallisuus Henkilöstö Kuntoutustilat ja laitteet Majoitus Ravinto Laadunhallinta ja seuranta...7 II PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Kansaneläkelaitoksen osuus Vireilletulo ja hakemuksen käsittely Päätöksestä tiedottaminen Jatkotoimenpiteet Laskuttaminen ja maksaminen Kuntoutujan etuudet Palveluntuottajan osuus Turvallisuus Kuntoutuksen toteuttaminen Yhteydenpito Dokumentaatio ja asiakirjat Auditoinnin osuus...11 III KUNTOUTUS- JA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN YHTEISET OSAT Kurssien järjestäminen Kohderyhmä Kurssin alkamista edeltävät vaiheet Kurssin alkuvaihe Yhteydenpito Kurssin sisältö ja toteutus Kuntoutusseloste...18 IV KUNTOUTUS- JA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJAKOHTAISET OSAT Aivohalvauspotilaiden kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Aikuisten aivohalvauspotilaiden kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Aikuisten aivohalvauspotilaiden tehostetun kädenkäytön kuntoutuskurssit Tavoite Kohderyhmä Kurssin rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus...32

3 Aloitusvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Muistihäiriöisten, Alzheimerin tautia ja dementiaa sairastavien kurssit...38 Aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Autismin tai Aspergerin oireyhtymää sairastavien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Lasten ja nuorten kurssit Tavoite Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Kurssin toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Diabetesta (vaikeahoitoinen) sairastavien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Lasten ja nuorten kurssit Tavoite Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Kurssin toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Fibromyalgiaa sairastavien kuntoutuskurssit...77

4 5.1 Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Metabolista oireyhtymää (MBO, vaikeahoitoinen) sairastavien kuntoutuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Hengityssairaiden kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Lasten ja nuorten kurssit Tavoite Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Kurssin toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit Aikuisten ja nuorten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Työelämässä uupuneiden kuntoutuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne...117

5 9.1.4 Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen MS-tautia sairastavien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Omaishoitajien kuntoutuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Parkinsonin tautia sairastavien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Selkärankareumaa, nivelreumaa ja sen sukuisia sairauksia sairastavien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Sydänsairautta tai sydänvikaa sairastavien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Sydäntautia sairastavien aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssien henkilöstö Toteutus Alkuvaihe...164

6 Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Sydänvikaisten aikuisten kurssit Tavoite Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi- ja mittausmenetelmät Sydänvikaisten lasten ja nuorten kurssit Tavoite Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteiden arviointi ja mittausmenetelmät Syöpää/kasvaimia sairastavien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Lasten ja nuorten kurssit Tavoite Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Kurssin toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Työelämästä poissaolevien (TYPO) tuki- ja liikuntaelinsairaiden (TULES-) kuntoutuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Työelämästä poissaolevien (TYPO) monisairaiden yli 65-vuotiaiden kuntoutuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet...207

7 Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Uniapneaa sairastavien kuntoutuskurssit Aikuisten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteen arviointi ja mittaaminen Muiden sairausryhmien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Aikuisten, lasten ja nuorten kurssit Tavoitteet Kohderyhmä Kurssin rakenne Kurssin henkilöstö Toteutus Alkuvaihe Ohjelman sisältö Päätösvaihe Tavoitteiden arviointi ja mittaaminen V LIITTEET LIITE 1 AMMATTI- JA TEHTÄVÄNIMIKKEET LIITE 2 KÄSITTEET LIITE 3 TAVOITELOMAKE Vaihtoehto LIITE 3 TAVOITELOMAKE Vaihtoehto

8 1 I YLEISET PERIAATTEET 1 Standardin käyttötarkoitus ja tavoitteet Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen palvelulinjojen kuvauksessa (standardi1) määritellään kuntoutuksen laatuvaatimukset. Standardin tavoitteena on turvata Kelan kuntoutujille laadullisesti hyvä kuntoutus oikea-aikaisesti sekä varmistaa kuntoutujan oikeudet. Kuntoutusprosessin laatu on kokonaisuus, jonka muodostavat mm. palvelulinjan standardinmukaisuus, toteutettavaan kuntoutukseen nähden riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö, asianmukaiset ja turvalliset tilat ja laitteet sekä palveluntuottajan kokemus kuntoutustoiminnasta. Kela kehittää ja hankkii Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005) mukaisia kuntoutuspalveluja ja varmistaa niiden laadun. Kelan terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmä vastaa standardin käyttöönotosta ja kehittämisestä. Palveluntuottajan tulee toteuttaa kuntoutus standardin mukaisesti ja pyrkiä mahdollisimman suureen kuntoutuksen vaikuttavuuteen. Tarjouskilpailussa voi olla vielä yksittäisessä kohdassa tarkennus standardiin. Kelan kuntoutusta koskeva lainsäädäntö ja etuusohjeet ovat ensisijaisia tähän standardiin nähden, kun on kyse siitä, kenelle ja mitä kuntoutusta Kela järjestää. Standardi jakautuu yhteisiin, kaikkia palvelulinjoja koskevaan osiin ja eri sairauksia koskeviin osiin. Palvelulinjat ovat kunkin kuntoutusmuodon toteuttamisen ja sisällön kuvauksia. Palveluntuottaja toteuttaa palvelulinjan kokonaisuudessaan tietylle kuntoutujalle tai kuntoutujaryhmälle. 2 Kuntoutuksessa noudatettavat periaatteet Kelan järjestämä kuntoutus perustuu hyvään kuntoutuskäytäntöön (KKRL 10 ja valtioneuvoston hallituksen esitys 3/2005) sekä vaikuttavuustuloksiin. Kuntoutusta toteutettaessa otetaan huomioon kuntoutujan kuntoutustarpeet ja tavoitteet sekä työ- ja elämäntilanne. Kuntoutuksen onnistumiseksi on tärkeää, että kaikki osapuolet ovat aktiivisia ja huolehtivat yhteistyössä kuntoutuksen ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden toteutumisesta. Kuntoutuja osallistuu kuntoutuksensa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Kuntoutus on kuntoutujan tavoitteita tukevaa yhteistyötä kuntoutujan, hänen perheensä, Kelan, hoidosta vastaavan yksikön, palveluntuottajan sekä muiden kuntoutukseen läheisesti liittyvien tahojen kanssa. Kuntoutujan kuntoutusprosessi sisältää mm. hoidosta vastaavan tahon tekemän kuntoutustarpeen arvioinnin ja suunnittelun, kuntoutuksen hakemisen Kelasta, kuntoutuspäätöksen tekemisen, kuntoutuksen toteutuksen kuntoutuslaitoksessa, kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannuksen korvaamisen sekä kuntoutuksen seurannan ja jatkotoimenpiteet hoitotahon kanssa. 1 Standardilla tarkoitetaan voimaan tulleen hankintalain 5 :n 19 kohdassa tarkoitettua teknistä eritelmää.

9 2 3 Kuntoutujan oikeudet ja velvollisuudet 3.1 Kuntoutuksen toteutus Kuntoutujalla on oikeus hyvään kuntoutukseen. Kuntoutus on järjestettävä ja kuntoutujaa on kohdeltava siten, että hänen ihmisarvoaan kunnioitetaan eikä hänen yksityisyyttään loukata. Kuntoutuksen tuloksellisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että kuntoutuja sitoutuu noudattamaan kuntoutusjakson aikaista suunnitelmaa. Kuntoutuja osallistuu aktiivisesti suunnitelman laatimiseen ja tavoitteiden asettamiseen. Kuntoutusjakson suunnitelman mahdollisista muutostarpeista kuntoutujan tulee keskustella jakson ohjaajan kanssa. Kuntoutuksen tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustua erityisasiantuntemukseen ja -osaamiseen. Kelan toimisto ja palveluntuottaja ottavat kuntoutujan toivomukset huomioon siten, että ne tukevat hänen kuntoutumistaan. Kuntoutujalla on oikeus antaa kirjallinen ja/tai suullinen palaute, ja hänen mielipiteensä otetaan huomioon ja kirjataan prosessin eri vaiheissa. Kuntoutuja voi halutessaan omalla kustannuksellaan ostaa palveluntuottajalta hoitoja tai terapioita, jotka eivät kuulu kuntoutusjakson ohjelmaan. Tämä edellyttää, että palveluntuottajalla on resursseja tarjota tällaisia palveluja ja että hoidot eivät haittaa varsinaisen kuntoutuksen toteuttamista. Lisäksi palveluntuottaja voi halutessaan antaa kuntoutujille hyvän hoitokäytännön mukaisia ohjelmaan sisältymättömiä hoitoja omalla kustannuksellaan. 3.2 Ilmoitusvelvollisuus ja keskeytys 3.3 Kieli Kuntoutujalla on velvollisuus Kelan kuntoutuslain 43 :n perusteella kuntoutuspäätöksen saatuaan ilmoittaa Kelan toimistoon, jos hän ei aio osallistua kuntoutukseen. Ilmoitus tulee tehdä palveluntuottajalle ja Kelan toimistoon seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon kuntoutuksen ajankohdasta, tai välittömästi, jos este ilmenee myöhemmin. Tällöin kuntoutuspäätös raukeaa. Kuntoutuja voi keskeyttää alkaneen kuntoutuksen vain erityisen painavista syistä, kuten oman tai lähiomaisen äkillisen sairastumisen tai muun ennalta arvaamattoman merkittävän syyn perusteella. Kuntoutujan tulee ilmoittaa välittömästi keskeyttämisestä Kelaan ja palveluntuottajalle. Kuntoutujan ilmoitus kirjataan Kelassa kuntoutujan tietoihin. Jos kuntoutuja keskeyttää kuntoutuksen, Kela maksaa palveluntuottajalle korvauksen kuntoutuksesta aiheutuneista kustannuksista kuntoutuksen keskeytymiseen saakka. Kuntoutujalla on oikeus käyttää kansallista äidinkieltään (suomi tai ruotsi tai erityistilanteessa saame) kuntoutustilanteessa sekä kuntoutuksen toteuttamiseen liittyvissä muissa tilanteissa. Hänen tulee myös mahdollisuuksien mukaan saada kuntoutukseen liittyvät kyselylomakkeet, asiakirjat, lausunnot ja kuntoutusselosteet äidinkielellään. Jos maahanmuuttaja-asiakkaan kuntoutusprosessin eteneminen edellyttää tulkin käyttöä kuntoutustilanteessa, palveluntuottaja ottaa yhteyttä Kelan toimistoon ja neuvottelee tulkkipalvelun käyttömahdollisuudesta. Tulkki voidaan järjestää, jos se on kuntoutuksen toteuttamiseksi tarpeen. Kela selvittää tulkin tarpeen ja mahdollisuudet kustantaa tulkkauksen ennen päätöksentekoa ja on tarvittaessa yhteydessä palveluntuottajaan. Kustannukset maksetaan toimisto-

10 3 kohtaisina hallintokuluina. Vastuu henkilökohtaisen viittomakielen tulkin järjestämisestä kuuluu vammaispalvelulain mukaisesti kunnalle. 3.4 Tietojen antaminen Palveluntuottaja pyytää kuntoutujalta kirjallisen luvan häntä koskevien, kuntoutuksen takia tarpeellisten tietojen hankkimiseen muilta tahoilta, kuten terveydenhuollosta, ja tietojen välittämiseen muille tahoille. Kuntoutujalla on oikeus tarkistaa häntä koskevat kuntoutusprosessiin liittyvät asiakirjat palveluntuottajalla ja/tai Kelan toimistossa. Kelalla on oikeus saada (Kelan kuntoutuslain 59 ja 60 ) ja luovuttaa (Kelan kuntoutuslain 63 ) kuntoutujaa koskevia tietoja mainituissa lainkohdissa tarkoitetuissa tilanteissa. Palveluntuottaja ei anna kuntoutujaa koskevia tietoja ulkopuolisille ilman hänen lupaansa, ellei laissa ole nimenomaista valtuutusta, kuten Kelan kuntoutuslain 59 :ssä. Kuntoutusjakson ryhmäkeskusteluissa ei käsitellä yksittäisen kuntoutujan asioita ilman hänen lupaansa, vaan ohjelmaan kuuluvia asioita käsitellään yleisesti. Palveluntuottaja noudattaa tietosuojaa koskevia lainmukaisia menettelyjä Kelan kuntoutujien potilas- ja henkilötietojen keräämisessä, tietosisällöissä, omassa toiminnassaan, tietojen luovuttamisessa, säilyttämisessä, suojaamisessa, hävittämisessä ja muussa käsittelyssä. Palveluntuottajalla ei ole oikeutta käyttää toimeksiantona tuotettuja salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin Kelan asiakkaiden kuntoutukseen. (Ks. luku II Palvelujen järjestäminen kohta Palveluntuottajan osuus 2.4.) Palveluntuottajalla on laadittuna henkilötietolain velvoittama rekisteriseloste ja informointiasiakirja (tietosuojaseloste) kuntoutujien asiakirjojen muodostamasta henkilörekisteristä. (Henkilötietolaki 10 ja 24 ) 4 Kurssimuotoisen kuntoutuksen toteuttaminen 4.1 Kuntoutuspäivän ohjelma ja kesto Kurssit voivat sisältää laitos- ja/tai avojaksoja, käyntikertoja sekä ammatillisissa kuntoutuskursseissa työharjoittelupäiviä. Avojakson päiväohjelma vastaa sisällöltään, pituudeltaan ja toteutukseltaan laitosjakson ohjelmaa, mutta ei sisällä majoitusta. Jotta avomuotoisessa kuntoutuksessa päivän pituus ei olisi kuntoutujille kohtuuttoman raskas, avojaksojen osallistujat tulisi valita kohtuullisen matkan tai tarkoituksenmukaisten liikenneyhteyksien päästä. Jos kuntoutuja saapuu kurssipaikkaan jo alkamispäivää edeltävänä päivänä esimerkiksi huonojen liikenneyhteyksien vuoksi ja yöpyy laitoksessa, ei tätä päivää katsota kuntoutuspäiväksi. Kuntoutujalla on oikeus saada yöpymisestä aiheutuneista kustannuksista yöpymisrahaa. Ohjelman kesto Laitosjaksoja sisältävien kurssien kuntoutuspäivän pituus on vähintään 7 tuntia. Avojakson päivän pituus voi olla lyhyempikin, kuitenkin vähintään 6 tuntia. Em. aikoihin sisältyvät siirtymiset tiloista toiseen, ohjelman mukaiset tauot sekä lounas- ja välipalatauot. Kuntoutuksen ammattihenkilön ohjaaman kuntoutuksen osuus sekä laitos- että avomuotoisesta kuntoutuspäivästä on vähintään 5 tuntia.

11 4 Kurssi voi sisältää kuntoutujan käyntikertoja kurssipaikkaan tai asiantuntijan käyntejä kuntoutujan kotona tai lähiverkostossa. Kuntoutujan käyntikerran kesto on 3 4 tuntia. Asiantuntijan tekemän verkostopäivän käyntikerran kesto on 4 7 tuntia ja kotikäynnin 1 3 tuntia. Ohjattuun kuntoutuksen ohjelmaan voi sisältyä kaikille kuntoutuslaitoksen asiakkaille tarkoitettuja yleisluentoja ja yleisliikuntaosuuksia, jos ne liittyvät kurssin tavoitteisiin ja sisältöön. Viikonloppuna järjestetyssä kuntoutuksessa palveluntuottaja järjestää kuntoutuksen ammattihenkilön vetämää ohjelmaa lauantaina vähintään 3 tuntia ja tämän lisäksi muuta kuntoutusta tukevaa ohjattua toimintaa vähintään 2 tuntia. Ohjattua kuntoutukseen liittyvää ohjelmaa voi olla myös sunnuntaisin. Jos kuntoutusjakson keskellä on arkipyhiä, tulee palveluntuottajan järjestää arkipyhille lauantaita vastaava ohjelma. Laitosjaksoissa tulo- ja lähtöpäivä laskutetaan erikseen, jos kyseisen kuntoutuspäivän pituus on vähintään 6 tuntia ja siihen sisältyy ohjattua kuntoutusohjelmaa vähintään 4 tuntia. Kurssien alku- ja päätösvaihe Kurssin alkuvaiheeksi katsotaan laitosmuotoisilla kuntoutuskursseilla 1 4 ensimmäistä päivää. Avomuotoisilla kuntoutuskursseilla sekä avo- ja laitosmuotoisilla sopeutumisvalmennuskursseilla alkuvaiheeksi katsotaan 1 3 ensimmäistä päivää tai käyntikertaa. Kurssin päätösvaiheeksi viimeisellä jaksolla katsotaan avo- tai laitosmuotoisilla kuntoutuskursseilla kolme viimeistä päivää ja sopeutumisvalmennuskursseilla kaksi viimeistä päivää. Kurssien jaksottaminen Jaksoittaisissa kursseissa kuntoutus toteutetaan pääsääntöisesti arkipäivinä. Lyhyet jaksot voidaan järjestää myös viikonloppuisin, tällöin lauantaina ja sunnuntaina on kuntoutusohjelmaa, joka vastaa sisällöltään ja kestoltaan arkipäivänä järjestettävää ohjelmaa. Yleis- ja vapaa-ajan ohjelma Palveluntuottaja järjestää laitosjaksoilla kuntoutuksen tavoitteita ja tuloksellisuutta tukevaa yleis- ja vapaa-ajanohjelmaa päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Palveluntuottaja on kuvannut kuntoutustoimintojen yleis- ja vapaa-ajanohjelmien sisällöt. 4.2 Asiakasturvallisuus Palveluntuottaja huolehtii kuntoutujan turvallisuudesta. Laitosjaksoja sisältävissä kursseissa kuntoutuslaitoksessa on oltava ensiaputaitoista henkilöstöä ympärivuorokautisesti ja myös viikonloppuisin. Avojaksoja sisältävissä kursseissa kuntoutuslaitoksessa on päivisin ensiaputaitoista henkilöstöä kuntoutuspäivän ajan. Vaikeavammaisten henkilöiden ollessa kurssilla, tulee paikalla olla terveydenhuollon perustutkinnon suorittanut henkilö. Tämä koskee myös iltaa ja yötä, jos kyseessä on laitosmuotoinen kurssi. Jos kurssin majoitustilat Kelan terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmän antaman luvan perusteella sijaitsevat poikkeuksellisesti kuntoutuslaitoksen ulkopuolella, tulee majoitustilojen päivystys järjestää iltaisin ja öisin vähintään puhelinpäivystyksenä. Tällöin kuntoutujien majoitustiloissa on käytössä puhelin ja puhelinnumero, josta tavoittaa palveluntuottajan henkilöstöön kuuluvan ensiaputaitoisen päivystäjän.

12 5 Allastilojen käytössä noudatetaan Kuluttajaviraston julkaisusarjan 2/2002 ohjetta, joka on laadittu tuoteturvallisuuslain (914/1986) mukaisesti uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden lisäämiseksi ja turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten määrittämiseksi. Allastiloissa on Kuluttajaviraston ohjeiden mukaisen pätevyyden omaava valvoja. Kelan kuntoutusasiakkaat kuuluvat aina kyseisen ohjeen kohdassa 8.2 mainittuihin erityisryhmiin. Kuluttajaviraston ohjeet ovat saatavissa internetistä kohdasta Julkaisut. Pelastussuunnitelma on selvitetty luvussa II Palvelujen järjestäminen Palveluntuottajan osuudessa 2.1. Ryhmämuotoista ja yksilöllistä ohjelmaa toteutettaessa paikalla on ohjaaja, joka opastaa ja valvoo kuntoutujia. Omatoiminen ohjelma on kuntoutujan omaa aikaa kuntoutuksessa ollessa. Ohjaaja ei ole tällöin mukana, paitsi jos se on tarpeen asiakkaiden turvallisuuden vuoksi. Jos ohjelmaan kuuluu erilaisia urheilulajeja, varusteet ovat lajiliittojen tai vastaavien tahojen antamien turvallisuusohjeiden ja sääntöjen mukaisia. Liikunta- ja kuntosalitiloissa on huolehdittu asiakasturvallisuudesta (EA-valmius ja ohjeistus) hätätilanteita varten. 4.3 Henkilöstö Kuntoutuksen toteuttamisesta vastaa moniammatillinen työryhmä, joka on määritelty tarkemmin palvelulinjoittain. Kuntoutuksen moniammatillisen työryhmän jäsenillä ja kurssin muilla työntekijöillä on virallisesti hyväksytty ammattinimikettä vastaava koulutus. Jos palveluntuottajalla on ostopalveluna hankittua henkilöstöä, henkilöstön koulutuksesta ja perehdyttämisestä kyseiseen kurssitoimintaan on huolehdittu. Vaikeahoitoisia tai vaikeavammaisia kuntoutujia varten on vakinaista tai ostopalveluna hankittua hoitohenkilöstöä tai avustajia, joilla on soveltuva koulutus. Avustajat ja hoitohenkilökunta auttavat kuntoutujia jakson aikana normaaleissa arkipäivän toiminnoissa, kuten liikkumisessa, siirtymisessä, ruokailussa, henkilökohtaisen hygienian hoitamisessa, pukemisessa ja riisumisessa. Palveluntuottajalla on tarpeen mukaan vakinaista tai ostopalveluina hankittua henkilöstöä (esim. itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva terapeutti), joka hallitsee vaikeahoitoisten tai muiden erityisryhmien kuntoutujien tarvitsemat kommunikaatiokeinot (esim. viittomat, symbolit). Tarvittaessa voi kuntoutusjakson ohjelmaan sisällyttää koulutettujen vertaistukihenkilöiden osuutta. Palveluntuottajat vastaavat vertaistukihenkilöiden toiminnasta. Opiskelijoita voidaan käyttää vain poikkeuksellisesti lasten perhekursseilla lasten ohjaajina kurssin kuntoutuksen ammattihenkilöstön ohjauksessa. Opiskelijan tulee olla sosiaali- tai terveydenhuollon alan opiskelija, joka on suorittanut EA1 -kurssin. Kuntoutujan ravinnon erityistarpeiden, esimerkiksi erityisruokavalion huomioon ottamiseksi henkilöstöllä on ravitsemuksen erityisosaamista. Palveluntuottajalla on suunnitelma riittävästä varahenkilöstöstä lomia ja poikkeavia tilanteita varten, jotta kuntoutus voidaan toteuttaa suunnitellusti.

13 6 4.4 Kuntoutustilat ja laitteet Tilat Tilat ovat palveluntuottajan tarjoamien kuntoutuspalvelujen tuottamiseksi riittävän tilavat, siistit, viihtyisät ja monipuoliset. Tilat soveltuvat kuntoutujille heidän liikkumisensa, toimintakykynsä, ikänsä ja sairautensa tai vammansa kannalta. Kuntoutujan tulee voida selviytyä mahdollisimman itsenäisesti (esim. tarvittaessa ympäristönhallintalaitteet ja kuulovammaisten tarvitsemat induktio- ja hälytinjärjestelmät sekä yhteydenpitokeinot, kuten vahvistin- ja tekstipuhelin). Tilat sijaitsevat asiakaskunnan tarpeiden mukaisesti, niin että kuntoutuksessa käytettävät tilat ovat lähietäisyydellä toisistaan tai vaivatta asiakkaiden saavutettavissa. Palveluntuottajalla voi olla omissa tiloissaan allastiloja, mutta se voi myös käyttää muiden tahojen allastiloja ostopalveluna. Avomuotoisessa kuntoutuksessa kuntoutujille on järjestettävä riittävät lepo- ja taukotilat ja sosiaaliset tilat sekä lukolliset tavaroiden säilytystilat. Laitoksessa on oleskelutiloja sekä harrastetiloja ja -välineitä. Laitoksen ympäristössä kuntoutujan tulee voida ulkoilla myös itsenäisesti. Ulkoiluympäristön pitää olla turvallinen vamman tai sairauden kannalta. Laitteet Kuntoutuksessa käytettävät laitteet ovat palveluntuottajan tarjoamien kuntoutuspalvelujen tuottamiseksi turvalliset ja monipuoliset. Laitteet ovat asiakaskunnan tarpeiden mukaiset ja turvalliset käyttää. Palveluntuottaja huolehtii laitteiden huollosta, kalibroinnista ja käyttövarmuudesta ja käytönohjauksesta. Samoin on huolehdittava työharjoittelussa käytettävien työkoneiden ja -välineiden turvallisuudesta työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti. 4.5 Majoitus Kuntoutujien majoitustilojen tulee sijaita niin, että kuntoutuja voi levätä ilman häiriötekijöitä. Majoitustiloissa on allergisille erillisiä huoneita. Liikuntavammaisten huoneiden tulee sijaita lähellä kuntoutustiloja niin että kuntoutujan siirtyminen huoneista kuntoutustiloihin on esteetöntä. Vaikeahoitoisilla tai vaikeavammaisilla kuntoutujilla on huoneessa hälytyspainike tai ainakin selkeästi ohjeistettu puhelinyhteys. Laitosjaksoilla kuntoutujalle järjestetään majoitus kahden hengen huoneessa ottaen huomioon erityistarpeet. Huoneissa on lukolliset kaapit kuntoutujien käyttöön. Palveluntuottaja voi poikkeuksellisesti järjestää lääketieteellisestä tai muusta vastaavasta syystä majoituksen yhden hengen huoneessa laitoksen lääkärin kannanoton perusteella ilman asiakkaalle tai Kelalle koituvaa lisämaksua. Jos kuntoutuja haluaa muusta syystä itse yhden hengen huoneen, hän maksaa siitä aiheutuvan lisämaksun. Poikkeuksellisesti palveluntuottaja voi järjestää majoituksen kuntoutujan avustajalle kuntoutujan kustannuksella, jos kuntoutujan avustajan mukaantulo on ehdottomasti tarpeen. Kuntoutujan tarpeen mukaan on otettava huomioon myös mahdollisen opas- tai avustajakoiran mukanaolo. Asiakaskunnan tarpeiden mukaisesti palveluntuottajalla on perusvalikoima yleisimmistä hoitoja apuvälineistä ja tarvikkeista. Kuntoutuja tuo mukanaan kuntoutuslaitokseen henkilökohtaiset

14 7 4.6 Ravinto lääkkeet, pitkäaikaiskäyttöön tarkoitetut henkilökohtaiset sidetarpeet, katetrit ja muut sairaanhoito- ja apuvälineet. Ruoka on monipuolista ja terveellistä. Palveluntuottaja järjestää erityisruokavalion sitä tarvitseville kuntoutujille, silloin kun lääkäri on todennut erityisruokavalion tarpeen. Täysihoitoon kuuluu aamiainen, lounas, kevyehkö päivällinen ja välipalat (päivällä ja illalla) itsepalveluna tai tarvittaessa avustettuna. Avojaksolla tarjottavaan päivittäiseen ravintoon kuuluu yksi ateria ja tarpeelliset välipalat. Käyntikerralla kuntoutujalle tarjotaan välipala tai yksittäinen ateria. 4.7 Laadunhallinta ja seuranta Seuranta Palveluntuottaja valvoo kuntoutustoimintojen laatua kuntoutujilta saatujen asiakaspalautteiden sekä asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla ja hyödyntää saamiaan palautteita kuntoutustoimintojen kehittämisessä. Laadun dokumentointi Palveluntuottajalla on laadittuna laatukäsikirja, tai kuntoutuspalvelun sisältö ja laatu on dokumentoitu muulla tavalla. Palveluntuottaja kehittää omaa laadunhallintaansa kokonaisvaltaisesti ja ulottaa laadunhallinnan kaikille toimintalohkoille ja kaikkiin yksiköihin. Tukena toiminta- ja laatujärjestelmän laaja-alaisessa kehittämisessä palveluntuottaja voi käyttää erilaisia menetelmiä, esimerkiksi ISO laatujärjestelmäkriteeristöä, Euroopan laatupalkinnon arviointiperusteita, Palvelujärjestelmän kehittämisohjelma ja auditointi -menetelmää (King s Fund) tai ITE -menetelmää työyksikön itsearviointiin ja laadunhallintaan. Laadunhallinta edellyttää palveluntuottajalta seuraavia seikkoja: Palveluntuottaja on kirjallisesti määritellyt ja dokumentoinut laatupolitiikan ja keskeiset laatutavoitteensa. Palveluntuottajan laatutyö sisältää palvelulinjan kirjallisen prosessikuvauksen/-kaavion, kuntoutustoiminnan yleiset toimintaohjeet, moniammatillisen työryhmän ja henkilöstön työ- ja toimintaohjeet sekä yksilö- että ryhmätoimintojen kuvaukset. Palveluntuottaja seuraa ja arvioi palvelulinjan kuntoutustoimintoja. Asiakaspalautteen lisäksi palveluntuottaja hyödyntää kehittämistyössään vähintään kahta prosessimittaria, joiden avulla palveluntuottaja seuraa ja arvioi kuntoutusprosessin toimivuutta. (Katso standardin Liitteet kohta Käsitteet, kuntoutuksen laadun arviointi ja mittaaminen).

15 8 II PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 1 Kansaneläkelaitoksen osuus 1.1 Vireilletulo ja hakemuksen käsittely Kuntoutuja toimittaa kurssia hakiessaan Kelaan nykyistä terveydentilaansa kuvaavan hoitotahonsa laatiman B-lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman ja kuntoutushakemuksen. B- lääkärinlausunnossa, kuntoutussuunnitelmassa tai vastaavassa lääketieteellisessä selvityksessä ja hakemuksessa on esitetty perustelut kuntoutustarpeelle. Hakemuksen täyttämisen yhteydessä Kelan toimihenkilö haastattelee tarvittaessa kuntoutujan ja keskustelee hänen kanssaan eri kuntoutusmahdollisuuksista, kuntoutuksen tavoitteista ja halukkuudesta kuntoutukseen. Toimihenkilö selvittää toimiston käytössä olevista asiakirjoista kuntoutujan aikaisemmat lääketieteelliset tutkimukset ja hoidot sekä aikaisemmin toteutuneet kuntoutustoimenpiteet, joilla on todennäköisesti vaikutusta kuntoutuksen toteuttamiseen. Toimihenkilö kirjaa kuntoutujan oman näkemyksen hänen kokonaistilanteestaan ja kartoittaa kuntoutujan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja sekä työtilannetta. Toimihenkilö antaa kuntoutujalle tietoja kuntoutuksen tarkoituksesta, sisällöstä ja toteutuksesta. Lisäksi hän kertoo oman aktiivisuuden merkityksestä sekä kuntoutujan velvollisuuksista kuntoutuksen aikana ja selvittää kuntoutujan sitoutumista kuntoutukseen ja sen tavoitteisiin kuntoutuksen aikaisesta vakuutusturvasta, toimeentuloturvasta ja matkakorvauksista sekä niiden hakemisesta Kela antaa kuntoutujalle kuntoutuspäätöksen, jonka liitteenä on kuntoutusta koskevia ohjeita. Omaisen tai perheen osallistumisesta kurssille on maininta kuntoutuspäätöksessä. Jos Kela hylkää kuntoutushakemuksen, se ohjaa kuntoutujan ottamaan yhteyttä lähettäneeseen tai muuhun kuntoutusta järjestävään tahoon. 1.2 Päätöksestä tiedottaminen Kela lähettää kuntoutuspäätöksen tiedoksi ja maksusitoumukseksi palveluntuottajalle. Päätökseen liitetään tarvittavat kopiot lääketieteellisistä ja muista kuntoutukseen välittömästi liittyvistä lausunnoista tai selvityksistä (esim. työolosuhdeselvitys) sekä avoterapiapalautteista ja kuntoutushakemuksesta. Päätöksestä ja sen liitteistä käyvät ilmi kuntoutujan omat kuntoutustavoitteet, taustatiedot ja perustelut kuntoutuksen järjestämisestä. Lisäksi Kela lähettää kuntoutujan luvalla kuntoutuspäätöksen tiedoksi kuntoutujan hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntoutussuunnitelman laatimisesta vastaavalle taholle. Kuntoutuksen aikana kuntoutuja, palveluntuottaja ja Kela ovat tarvittaessa yhteydessä toisiinsa. 1.3 Jatkotoimenpiteet Kurssin toteutumisen jälkeen Kelan toimihenkilö käy läpi kuntoutujasta laaditut kuntoutusselosteet ja selvittää kuntoutuslaitoksen tai asiakkaan yhteydenoton perusteella kuntoutukseen liittyviä asioita.

16 9 Kuntoutuksen päätyttyä Kelan vakuutuspiirin toimisto vastaa omalta osaltaan kuntoutuksen jatkotoimenpiteistä ja ohjaa kuntoutujan tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Kuntoutusprosessin hoitaminen siirtyy kuntoutuksen jälkeen takaisin hoitavalle taholle tai työterveyshuollolle, ellei asian käsittelyä ole aiheellista jatkaa Kelassa. 1.4 Laskuttaminen ja maksaminen Palveluntuottaja laskuttaa kuntoutuksesta aiheutuneet todelliset kustannukset Kelan toimistosta viimeistään kahden kuukauden kuluessa kunkin jakson päättymisestä. Korvaus voidaan myöntää, vaikka sitä ei olisi haettu määräajassa, jos epääminen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta. Kustannusten maksaminen edellyttää, että palveluntuottaja on toimittanut Kelan toimistoon kuntoutusselosteen. Selosteen tai lausunnon kirjoittamisesta ei makseta erillistä korvausta. Kustannukset maksetaan vain kuntoutujan läsnäolopäiviltä. Laskutuksessa noudatetaan Kelan antamia ohjeita ja käytetään Kelan tilitys- ja laskutuslomaketta tai palveluntuottajan omia lomakkeita, joissa on vastaavat tiedot. Kela voi keskittää palveluntuottajien tilitysten tai laskujen käsittelyn eri vakuutuspiireihin. Toistuva tai olennainen poikkeaminen laskutusohjeista voi estää tilitysten käsittelyn ja korvausten maksamisen. 1.5 Kuntoutujan etuudet Kela korvaa kuntoutujalle kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset. Jos kuntoutujalle tai hänen vanhemmilleen aiheutuu yöpymisestä erillisiä kustannuksia, maksetaan heille aiheutuneiden kustannusten perusteella yöpymisraha (SVL 4 luku 9 ). Kuntoutujalle ja hänen omaisilleen voidaan hakemuksen perusteella maksaa toimeentulon turvaamiseksi kuntoutusrahaa kuten lainsäädännössä tarkemmin määritellään. Kelan kuntoutukseen liittyvien etuuksien maksamisesta saa tietoa Kelan toimistosta tai Kelan internetsivulta ( 2 Palveluntuottajan osuus 2.1 Turvallisuus Palveluntuottajalla on menettelyohjeet ongelmatilanteita varten, kuten peruutukset, väkivallan uhka, keskeytykset, alkoholi- ja huumeongelmat, epidemiat sekä tapaturmat. Poikkeuksellisten infektioiden yhteydessä kuten MRSA, palveluntuottajan tulee ottaa yhteyttä oman sairaanhoitopiirin infektiolääkäriin tarvittavien toimenpiteiden järjestämiseksi. MRSAkantajalle järjestetään yhden hengen huone. Jos MRSA-kantajalla on akuutti infektio, tai muu infektio aiheuttaa MRSA-infektion aktivoitumisen on keskusteltava kuntoutuksen siirtämismahdollisuudesta kuntoutujan, kotipaikkakunnan infektiolääkärin, hoitotahon ja Kelan toimiston kanssa. Vakavien infektioiden yleistymisen vuoksi tulee noudattaa yleisiä hygieniaohjeita huolellisesti. Muun muassa kädet ja kuntoutujan koskettamat laitteet tulisi desinfioida jokaisen kuntoutujan jälkeen.

17 10 Palveluntuottaja huolehtii siitä, että potilasasiamiestiedot ovat kuntoutujien saatavilla. Palveluntuottaja huolehtii, että pelastussuunnitelma on laadittu ja se on ajan tasalla (pelastuslaki (468/2003) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003). Turvallisuusselvityksessä on erikseen kuvattava toimintakyvyltään alentuneiden ja rajoitettujen henkilöiden edellytykset pelastua tulipalosta. Palveluntuottajalla on kuntoutusjakson ajalle kuntoutujalle ja kuntoutukseen osallistuvalle omaiselle vakuutusturva, johon kuuluvat potilasvakuutus ja toiminnan vastuuvakuutus. Potilasvakuutus ei ole pakollinen, jos henkilöstössä ei ole terveydenhuollon henkilöstöä. Kela ei korvaa kuntoutujalle tai palveluntuottajalle kuntoutusjaksolla tapahtuneesta tapaturmasta tai vahingosta aiheutuvia kustannuksia. Palveluntuottaja ilmoittaa kuntoutujille kutsukirjeessä tai muutoin kirjallisesti etukäteen, onko palveluntuottajalla kuntoutujille vapaaehtoista tapaturmavakuutusta vapaa-ajalle. 2.2 Kuntoutuksen toteuttaminen Palveluntuottaja huolehtii, että kuntoutus toteutetaan asianmukaisissa tiloissa ja sovitun sisältöisenä. Palveluntuottaja ehkäisee mm. remonttien toteuttamisen aiheuttamat haitat sopimuksen alaiseen kuntoutuspalveluun. Isot remontit toteutetaan siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä kuntoutusasiakkaille eli ns. hiljaisimpina aikoina, kuten kesäloman aikana. Laitos tai sen osa voidaan tarvittaessa sulkea remontin ajaksi. Jos isoja perusparannuksia tai -korjauksia toteutetaan normaaleina kuntoutusaikoina, palveluntuottaja ilmoittaa etukäteen kutsukirjeessä päätöksen saaneille kuntoutujille korjauksista ja niiden vaikutuksista kuntoutustoiminnan toteuttamiseen. Palveluntuottaja antaa tuolloin kuntoutujalle mahdollisuuden vaihtaa kuntoutuksen toteuttamista edellä mainittujen syiden takia johonkin muuhun ajankohtaan. Palveluntuottaja huolehtii tiedottaessaan Kelan järjestämästä kuntoutuksesta tai hankkeiden tutkimustuloksista, että julkisuuteen annettavasta materiaalista selvästi ilmenee, että kysymyksessä on Kelan järjestämä ja rahoittama kuntoutus, ja että kuntoutujan etuudet maksaa Kela. Julkisuuteen annettavassa materiaalissa ei saa Kelan yhteydessä tuoda esiin sellaisia palveluja, jotka eivät sisälly Kelan järjestämään kuntoutukseen. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että Kelan standardi on selkeästi esillä ja asiakkaiden luettavissa. Kuntoutuksen toteuttamisesta palveluntuottaja ei saa periä kuntoutujalta asiakasmaksua, omavastuuosuutta tai muuta lisämaksua. 2.3 Yhteydenpito Palveluntuottaja ottaa yhteyttä päätöksen tehneeseen Kelan toimistoon yksittäisen kuntoutujan kuntoutukseen ja päätökseen tai maksuun liittyvissä asioissa. Palvelujen hankintaa ja järjestämistä koskeva yhteydenpito tapahtuu Kelan kuntoutusryhmän kanssa. Toimeenpanoon liittyvä tulkinnallinen ja neuvotteleva yhteydenpito ja asiakaspalautteen käsittely tapahtuvat Kelan valtakunnallisista kursseista Kelan kuntoutusryhmässä ja alueellisissa kursseissa aluekeskuksissa.

18 11 Palveluntuottaja ottaa aina yhteyttä Kelan toimistoon, jos kuntoutuja keskeyttää jakson. Jos kuntoutuksen aikana todetaan, että kuntoutujalle myönnetty kuntoutusmuoto ei ole tarkoituksenmukainen, palveluntuottaja keskustelee kuntoutujan ja Kelan toimiston kanssa siitä, miten kuntoutusta on tarkoituksenmukaista jatkaa. 2.4 Dokumentaatio ja asiakirjat Palveluntuottaja dokumentoi kuntoutuspalvelun toimittamisen siten, että sen sisältö, laatu, luonne, arviointi- ja mittaustulokset sekä toteutusajankohta ja kuntoutujan antama palaute voidaan todeta jälkikäteen asianmukaisten merkintöjen perusteella. Palveluntuottaja kirjaa kuntoutuksen toteutuksen siten, että kuntoutuksen aikaiset tapahtumat voidaan jälkikäteen tarkistaa kuntoutujakohtaisesti. Yksilö- ja ryhmäkäyntien sisältö ja toteutus voidaan selvittää esimerkiksi kuntoutujalle laaditusta henkilökohtaisesta kurssin aikaisesta ohjelmasta. Palveluntuottaja huolehtii ja vastaa siitä, että kuntoutujien asiakirjojen ja hoitoon liittyvän muun materiaalin laadinnassa ja säilyttämisessä noudatetaan henkilötietolakia (523/1999), potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (785/1992) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetusta potilasasiakirjojen laatimisesta ja niiden säilyttämisestä (99/2001). Kelan kuntoutusasiakkaiden tiedot on oltava mm. auditointia varten erikseen poimittavissa muiden palveluntilaajien ja yksikön omista potilasrekisteritiedoista. Palveluntuottaja toimittaa vuosittain Kelan kuntoutusryhmälle vuosikertomuksensa lisäksi palvelulinjakohtaiset kurssien vuosiraportit, joista ilmenevät tiedot toiminnasta sekä mahdolliset ongelmat ja kehittämistarpeet. Kuntoutusryhmä antaa vuosittain tarkemmat ohjeet kurssien vuosiraporttien aikataulusta ja vaatimuksista. 3 Auditoinnin osuus Kela seuraa palveluntuottajien antamien kuntoutuspalvelujen laatua auditoinneilla. Palveluntuottajan kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti Kelalla on oikeus auditoida sopimukseen kuuluva kuntoutustoiminta haluamanaan ajankohtana. Auditoinnin tavoitteena on arvioida kuntoutusprosessia kokonaisuudessaan Kelan ja kuntoutujan näkökulmasta, varmistaa asiakasturvallisuus sekä todentaa sopimuksissa ja tarjousasiakirjoissa ilmoitettujen seikkojen ja käytännön toimintojen vastaavuus sekä tuoda esiin mahdollisia kehittämistarpeita. Auditoinnilla arvioidaan hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti palveluntuottajan tuottaman palvelulinjan vastaavuus standardiin, tehtyyn tarjoukseen ja sen perusteella tehtyyn sopimukseen sekä kuntoutustoimintaa velvoittaviin lakeihin ja asetuksiin. Palvelutuottajan toiminnoista tarkastellaan hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti seuraavia laadun segmenttejä: laadunhallinta, henkilöstö, kuntoutustilat ja -laitteet, asiakasturvallisuus, kuntoutujan oikeudet, kuntoutusprosessi (sisältö ja toteutus) sekä dokumentaatio. Auditoijina toimivat koulutetut Kelan toimihenkilöt. Auditointihavainnot luokitellaan vakaviin ja lieviin poikkeamiin sekä kehittämisehdotuksiin. Lisäksi auditoinneilla kerätään tietoa palveluntuottajien toiminnan vahvuuksista sekä ohjataan palveluntuottajia myös kehittämään edelleen kuntoutustoimintaansa. Vakavat poikkeamat ovat palveluntuottajan toiminnasta puuttuvia laadun elementtejä ja/tai menettelytapoja, jotka poikkeavat palveluntuottajan sopimuksessa luvatusta kuntoutuspalve-

19 12 lusta ja/tai henkilöstöstä, laatupolitiikasta tai tavoitteista. Lievät poikkeamat ovat asioita, joissa laadunhallinnan jokin elementti, esim. dokumentointi ei täysin vastaa toiminnalle asetettuja tai luvattuja kriteereitä. Sopimuksessa mainitun Kelan standardin sekä kuntoutustoimintaa ohjaavien lakien ja asetusten vaatimukset täyttyvät osittain, ja lievän poikkeaman voi kohtuudella arvioida johtavan laadun elementin pettämiseen, jos sitä ei korjata. Auditoijien määrittelemät kehittämisehdotukset palveluntuottajalle ovat suosituksia tehdä jokin asia paremmin tai tehokkaammin, tällöin palveluntuottajan laadunhallinta paranee. Kehittämisehdotusten esille nostaminen tähtää aina palveluntuottajan mahdollisuuteen kehittää edelleen kuntoutustoimintaansa. Auditoinneilla havaitut vakavat poikkeamat edellyttävät palveluntuottajalta aina toimenpiteitä välittömästi ja lievät poikkeamat toimenpiteitä kahden kuukauden kuluessa. Jos palveluntuottaja kiistää auditoinnilla ilmenneen vakavan poikkeaman tai ei ilmoita vakavaan poikkeamaan hyväksyttäviä korjaustoimenpiteitä ja palvelun antamisessa ilmenee sopimuksesta poikkeamista, voi Kela asian selvittämisen ajaksi keskeyttää uusien asiakkaiden lähettämisen sekä kuntoutuslaskujen maksamisen niin pitkäksi aikaa kuin sopimusrikkomus jatkuu.

20 13 III KUNTOUTUS- JA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN YHTEISET OSAT 1 Kurssien järjestäminen Kansaneläkelaitos järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja eri sairaus-, vammaja ikäryhmille harkinnanvaraisena lääkinnällisenä tai ammatillisena kuntoutuksena sekä lakisääteisenä vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena ja ammatillisena kuntoutuksena. Kurssien tavoitteet määritellään kuntoutujien sairauden tai vamman, iän ja kehityskauden, kuntoutussuunnitelman sekä kurssin sisällön ja pituuden perusteella. Kurssilla pyritään yleisesti toiminta- ja/tai työkyvyn parantamiseen tai säilyttämiseen sekä itsehoidon ohjaukseen ja motivointiin. Kuntoutuskurssit ovat moniammatillista kokonaisvaltaista ryhmämuotoista toimintaa, jossa tavoitteena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työ- tai toimintakykyä. Sairausryhmän yhteisten tavoitteiden lisäksi asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet, jotka voivat olla fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn alueella. Kursseihin saattaa sisältyä myös työpaikkakäyntejä ja yhteydenpitoa työterveyshuoltoon. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat moniammatillista ryhmämuotoista toimintaa, jossa parannetaan ja tuetaan kuntoutujan ja hänen läheisensä edellytyksiä jatkaa mahdollisimman täysipainoisesti elämäänsä sairauden tai vamman muuttamassa elämäntilanteessaan. Kurssit painottuvat psykososiaaliseen kuntoutukseen. Sopeutumisvalmennus sisältää kuntoutujan ja perheen voimavaroja, toimintakykyä ja toimintamahdollisuuksia kartoittavia ja parantavia keskusteluja, tiedon antamista, arviointia sekä vertaistuen hyödyntämistä. Kurssikohtaiset tavoitteet ja sisällöt sekä henkilöstö on kuvattu standardien erillisissä osissa. Eri sairausryhmien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien kohderyhmät ryhmitellään seuraavasti: - aikuisten kurssit - aikuisten perhekurssit - lasten ja nuorten kurssit - lasten ja nuorten perhekurssit. Aikuisten kursseja on sekä työelämässä oleville että työelämästä poissa oleville. Perhekursseille osallistuu omaisia, joille on omaa järjestettyä ohjelmaa kurssisuunnitelman mukaisesti. Kurssi on perhekurssi, jos omainen tai läheinen osallistuu kurssille ainakin yhden vuorokauden tai yhden käyntikerran ajan. Sopeutumisvalmennuskursseilla omaiset osallistuvat usein koko perhekurssin ajaksi. Kurssin esisuunnittelu ja hakeminen Kursseja toteuttavat erilaiset palveluntuottajat, kuten kuntoutuslaitokset ja kansanterveys- ja vammaisjärjestöt, jotka voivat toteuttaa kuntoutusta omana toimintanaan tai yhteistyössä kuntoutuslaitosten kanssa. Kurssien suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuu palveluntuottajien omia tai ostopalveluna hankittuja kyseisen sairausryhmän kuntoutukseen perehtyneitä eri ammattiryhmien erityistyöntekijöitä. Alihankintaa koskeva selvitys, katso luku V Liitteet Käsitteet.

21 14 Yhteistyökurssit Yhteistyökursseilla tarkoitetaan kursseja, jotka järjestö ja kuntoutuslaitos toteuttavat yhdessä. Ne suunnittelevat kurssin tavoitteet, sisällön ja kohderyhmän ja laativat talousarvion. Yhteistyökursseilla palveluntuottajat (kuntoutuslaitos ja järjestö) laativat kirjallisen työnjakosopimuksen, jossa ne sopivat kuntoutuksen toteuttamisesta, vastuualueista ja vastuuhenkilöistä sekä mm. menettelyistä ja vastuista kurssin peruuntuessa tai osanottajamäärän jäädessä suunniteltua pienemmäksi. Työnjakosopimukseen tulee sisältyä suunnitelma siitä, kumpi tekee kurssilaisten kuntoutusselosteet sekä vuosittaisen kurssiraportin. Osapuolet sopivat myös siitä, kumpi hakee kursseja Kelalta. Yhteistyökursseissa kuntoutuslaitoksen ja järjestön edustajat käyvät kurssin jälkeen läpi kurssille asetettujen yleisten tavoitteiden toteutumisen. Esille tulleet ongelmat ja kehittämistarpeet tulee ottaa huomioon suunniteltaessa seuraavia kursseja. Esivalinta Joissakin kursseissa palveluntuottaja tekee keskitetysti kurssilaisten esivalinnan. Tavoitteena on saada valittua kurssille parhaiten soveltuva ryhmä. Kela ratkaisee mahdollisen esivalinnan käytön kurssikohtaisesti. Kelan kuntoutusryhmä antaa ohjeet esivalinnasta. Kuntoutushakemukset toimitetaan suoraan esivalitsijalle (palveluntuottaja, järjestö, sairaanhoitopiiri tai muu taho) tai Kelaan, joka toimittaa hakemuksen edelleen esivalitsijalle. Jos hakija ei halua toimittaa hakemustaan esivalintaan, se toimitetaan suoraan Kelan keskitettyyn vakuutuspiiriin ratkaistavaksi. Hakuaika esivalintakurssille päättyy pääsääntöisesti 3 kuukautta ennen kurssin alkua. Esivalintataho toimittaa esivalinnan jälkeen kaikki hakemukset kannanottoineen Kelan keskitettyyn vakuutuspiiriin, joka tekee lopulliset valinnat. Esivalinnan jälkeen kuntoutujien hakemusten on oltava Kelan toimistossa ratkaisua varten vähintään 2 kuukautta ennen kurssin alkamista. Esivalinta ei sido Kelan toimistoja päätöksenteossa. Esivalintaprosessista on laadittu erillinen muistio: Kelan kurssien esivalintaprosessin kuvaus. 2 Kohderyhmä Kuntoutujat Kuntoutujat ja kurssien valintaperusteet on kuvattu erikseen sairausryhmäkohtaisten kurssien kuvauksissa. Ennen Kelan järjestämään kuntoutukseen hakeutumista hoitavan tahon oletetaan antaneen kuntoutujalle tarvittavan tiedon sairauden hoidosta ja sen vaikutuksista, ravinnosta, elintavoista sekä omasta itsehoidosta. Monille riittävät jo terveydenhuollon hoito, tieto ja tuki sekä kansanterveysjärjestöjen antama neuvonta ja tukipalvelu eivätkä erilliset kuntoutuspalvelut ole tarpeen. Kliininen ja psykososiaalinen tila on selvitettävä riittävän tarkasti sekä ongelmat ja kuntoutustarve määriteltävä ennen kurssille valitsemista. Hoitotahon laatimasta B-lääkärinlausunnosta,