TE-toimiston palvelut Marianne Selin-Mynttinen, palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, tuetun työllistymisen palvelut

Transkriptio

1 TE-toimiston palvelut Marianne Selin-Mynttinen, palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, tuetun työllistymisen palvelut

2 Uudistuneet TE-palvelut TE-palvelut määritellään laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta Monipuoliset ja selkeät palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille Tehokkaat, riittävät ja tasalaatuiset palvelut koko maassa Uudistuneet verkkopalvelut:

3 Asiointitavat Asiakas saa palvelua verkossa, puhelimitse ja kasvokkain. Monet aiemmin henkilökohtaista käyntiä vaatineet ilmoitusluontoiset asiat voi hoitaa verkossa tai soittamalla puhelinpalveluun. Asiakas saa edelleen henkilökohtaista asiantuntija-apua TE-toimistossa. Tapaamiset ovat yleensä ajanvarauksella.

4 Palveluverkosto Asiakkaita palvelee kattava TE-palveluverkosto, johon kuuluvat TE-toimistot toimipaikkoineen työvoiman palvelukeskukset yhteispalvelupisteet seudulliset yrityspalvelut muu sidosryhmien kanssa toteutettava palveluyhteistyö

5 Alueelliset TE-palvelut Uudenmaan TE-toimisto Varsinais-Suomen TE-toimisto Satakunnan TE-toimisto Hämeen TE-toimisto Pirkanmaan TE-toimisto Kaakkois-Suomen TE-toimisto Etelä-Savon TE-toimisto Pohjois-Savon TE-toimisto Pohjois-Karjalan TE-toimisto Keski-Suomen TE-toimisto Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Kainuun TE-toimisto Lapin TE-toimisto

6 Valtakunnalliset puhelinpalvelut Työlinja Henkilöasiakkaan neuvonta Koulutusneuvonta facebook.com/koulutusneuvonta Muutosturvaneuvonta Työttömyysturvaneuvonta Yritys-Suomi- puhelinpalvelu yrittäjäksi aikoville

7 Palvelumalli TE-toimistossa on 3 palvelulinjaa o Työnvälitys- ja yrityspalvelut o Osaamisen kehittämispalvelut o Tuetun työllistymisen palvelut Asiakkaat ohjautuvat palvelulinjoille palvelutarpeensa mukaisesti. Palvelumalli ei perustu erityispalveluihin tai asiakasryhmittäisiin erillisyksiköihin (Normalisaatio-periaate) Ei erityisiä ammatillisen kuntoutuksen palveluja Asiakkaita, joilla on vamma tai sairaus, joka vaikeuttaa työllistymistä, palvellaan kaikilla palvelulinjoilla.

8 Työnhaun aloitus Työnhaun aloitus verkossa Oma asiointi verkkopalvelussa voi myös päivittää tietojaan. Kirjaudutaan palveluun verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.

9 Työnhakijan määritelmä Työnhakija Henkilöasiakas, joka on käynnistänyt työnhakunsa ja pitänyt sen voimassa Työtön Ei työ- eikä virkasuhteessa (työttömäksi katsotaan myös kokonaan lomautettu, työtä alle 4 tuntia viikossa) Ei työllisty yrittäjänä eikä omassa työssään Ei ole päätoiminen opiskelija Työtön työnhakija Täyttää työnhakijan ja työttömän määritelmän

10 Eläkeiän saavuttaneet ja työkyvyttömyysetuutta saavat työnhakijaksi rekisteröityneet ja tosiasiallisesti työtä vailla olevat ovat työttömiä työnhakijoita. Määritelmällä on merkitystä myönnettäessä palkkatukea, työnhakumatkasta aiheutuvia matka- ja yöpymiskustannusten korvauksia ja muuttokustannusten korvauksia. Lisäksi työttömän työnhakijan määritelmällä on merkitystä tarkasteltaessa työllistymissuunnitelmaan oikeutettujen henkilöiden piiriä. Muiden julkisten työvoimapalvelujen tarjoaminen ei edellytä, että henkilö on työtön työnhakija.

11 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksessa Julkisia työvoima- ja yrityspalveluja tarjotaan ammatillisena kuntoutuksena niille asiakkaille, joilla lääkärin asianmukaisesti toteama vamma tai sairaus vähentää mahdollisuuksia saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä. Kaikki TE-toimiston palveluvalikoiman palvelut ovat myös em. asiakkaiden käytössä. Ennen kuin TE-toimisto tarjoaa palveluja ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksessa, sen tulee selvittää, onko asiakkaalla oikeus ammatilliseen kuntoutukseen lakisääteisenä palveluna tai kuuluuko palvelu muun toimijan järjestämisvastuulle

12 Palvelut Tieto- ja neuvontapalvelut Työnvälitys Osaamisen kehittämispalvelut o Ammatinvalinta- ja uraohjaus o Valmennus o työnhakuvalmennus o Uravalmennus o työhönvalmennus o Kokeilu: työkokeilu ja koulutuskokeilu o Koulutus o Palkkatuki Yritystoiminnan käynnistämispalvelut Palveluprosessiin liittyvät asiantuntija-arvioinnit

13 Työkokeilu Ei-työsuhteinen palvelu, joka toteutetaan aina työpaikalla Työkokeilun käyttötarkoitus o Ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittäminen Nuoret ja muut ammatillista koulutusta vailla olevat Alaa tai ammattia rakennemuutostilanteesta, terveydellisistä syistä tms. vaihtavat Yrittäjyyttä suunnittelevat o Työmarkkinoille paluun tukeminen Henkilöt, jotka ovat olleet pitkään poissa työmarkkinoilta pitkittyneen työttömyyden tai muun syyn vuoksi (esim. perhevapaat)

14 Sopimus työkokeilusta Ennen työkokeilun alkamista työkokeiluun osallistuva, TEtoimisto ja työkokeilun järjestäjä tekevät yhdessä kirjallisen työkokeilusopimuksen, johon kirjataan: - työkokeilun tavoite - tehtävät - kokonaiskesto - päivittäinen ja viikoittainen kesto - työkokeilun valvonnasta työpaikalla vastaava henkilö

15 Työkokeilun kesto Vaihtelee, sillä se sovitetaan työkokeilun tavoitteisiin Enintään 12 kk, mutta samalla järjestäjällä max 6kk Poikkeuksena kunta, jossa voi olla yhteensä 12 kk, joista samoissa tehtävissä max 6 kk Enintään 5 pv/vko 4-8h/pv

16 Koulutuskokeilu Kohderyhmä ammatillista peruskoulutusta vailla olevat henkilöasiakkaat ja ammatinvaihtajat, jotka tarvitsevat tukea sopivan koulutusalan varmistamiseksi Palvelun sisältö: o Opettajien ja oppilaanohjaajien kanssa keskustelut o Opiskeluun tutustuminen ja oppituntien seuranta o Työ- ja toimintakyvyn arviointi suhteessa koulutusalan valintaan ja ammatissa toimimisen edellytyksiin o Oppilaitokseen tutustuminen esim. tilat, asuminen, esteettömyys, oppilashuolto Enintään 10 pv kerrallaan

17 Työolosuhteiden järjestelytuki Työnantajan mahdollista hakea, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai välttämättömiä työpaikalle tehtäviä muutoksia tai toisen työntekijän antamaa apua. Myöntäminen edellyttää, että työntekijällä on lääkärin todistuksella todettu vamma tai sairaus. Lääkärin todistuksessa on oltava kuvaus haitasta ja sen kestosta. Mikäli on kyseessä synnynnäinen tai pysyvä ja näkyvä haitta on vanhempikin lääkärinlausunto tai hoitoseloste riittävä. Tukea ei myönnetä vakavaraiselle työnantajalle eikä hankintoihin, jotka kuuluvat normaalien työnantajavastuiden piiriin tai muun lain perusteella hankittaviksi.

18 Ammatillisena kuntoutuksena saadut apuvälineet ovat henkilökohtaisia eli seuraavat työntekijää, jos työsuhde päättyy; työolosuhteiden järjestelytuella hankitut apuvälineet jäävät työnantajalle. Työnantaja hakee lomakkeella, jota on saatavilla Internetistä TEM685 (suomi.fi) tai TE-toimistoista. Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärinlausunto, kustannusarvio ja tarvittaessa fysioterapeutin lausunto.

19 Tuen määrä 4000 henkilöä kohden Työssä olevan työntekijän kohdalla tuen edellytyksenä työnantajan osallistuminen kustannusten rahoittamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä. Toisen henkilön antamaa apua voidaan korvata järjestelytukena enintään 400 /kk (20 h x 20 ), max 18 kuukauden ajan.

20 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu TE-toimiston myöntämä tuki, jota voidaan myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Vaikka palkkatuki maksetaan työnantajalle, lähtee tuen myöntäminen aina työnhakijan tarpeista.

21 Kenelle? Tuen myöntäminen edellyttää aina, että tuella palkattavan tuottavuuden arvioidaan olevan alentunut kyseiseen tehtävään. Tuottavuuden alentuma voi johtua esimerkiksi puutteista osaamisessa, vammasta tai sairaudesta tai pitkittyneestä työttömyydestä. Vammasta tai sairaudesta on esitettävä nykytilannetta kuvaava, ajantasainen lääkärinlausunto. Vamma tai sairaus ei ole automaattisesti peruste myöntää palkkatukea, vaan työkyvyn on oltava alentunut nimenomaan tarjolla olevaan tehtävään.

22 Palkkatuettuun työhön voi liittää koulutusta (oppisopimus, työvoimakoulutus) tai muita palveluja (työhönvalmentaja). Sanssi-kortti (alle 30-vuotiaille) ja Duuni-kortti (30 vuotta täyttäneille) on tarkoitettu omatoimisen työnhaun tukemiseen. Kortti on todiste siitä, että työnhakijan kanssa on sovittu palkkatuen käytöstä ja että tuki myönnetään (määrärahat varattava) työnantajan täyttäessä tuen myöntämisen edellytykset.

23 Määrä Palkkatuki muodostuu kahdesta osasta: perustuesta ja mahdollisesta lisäosasta. Palkkatuen perustuki on samansuuruinen kuin työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha. Perustuki maksetaan täysmääräisenä, jos työaika on vähintään 85 % alan säännöllisestä työajasta. Palkkatuki maksetaan vähennettynä ja työaikaan suhteutettuna, mikäli työaika on alle 85 % alan säännöllisestä työajasta. Perustuen lisäksi on mahdollista maksaa lisäosaa, mikäli palkattavan tuottavuuden alentuman katsotaan sitä edellyttävän. Lisäosa on 1-60 % perustuesta.

24 Kesto Palkkatukea voidaan myöntää henkilöä kohden enintään 10 kuukaudeksi kerrallaan. Palkkatukea voidaan myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan, jos tuella palkattava on saanut vähintään 500 päivältä työttömyysetuutta työttömyyden perusteella. Jos henkilöllä on vamma tai sairaus, joka pysyvästi alentaa tuottavuutta ko. tehtävässä, voidaan palkkatuki myöntää koko työsuhteen ajaksi, kuitenkin enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Oppisopimukseen tuki voidaan myöntää koko oppisopimuksen ajaksi.

25 Sosiaaliset yritykset Sosiaalisella yrityksellä palkkatuetun työn kesto ja palkkatuen määrä poikkeavat osin muille työnantajille myönnettyjen tukien ehdoista. Jos vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, voidaan palkkatukea myöntää 36 kuukaudeksi kerrallaan. Korkeinta korotettua palkkatukea voidaan maksaa henkilöä kohden kerrallaan enintään 24 kuukautta.

26 Miten haetaan? Palkkatukea haetaan siitä TE-toimistosta, jossa tuella palkattava on työnhakijana. Vaihtoehtoisesti palkkatukea voidaan hakea myös siitä TE-toimistosta, jonka toimialueella työpaikat sijaitsevat. TE-toimiston myöntämiä harkinnanvaraisia taloudellisia etuuksia voidaan maksaa palkkatuettuun työhön muiden edellytysten täyttyessä seuraavasti: - matka- ja yöpymiskustannusten korvaus - muuttokustannusten korvaus (ellei saa matkaavustusta) - matka-avustus, jos palkkatuki maksetaan joko osittain tai kokonaan työmarkkinatukimäärärahoista

27 Työhönvalmennus Henkilöasiakkaille, jotka tarvitsevat tukea työmarkkinoille siirtymiseen ja siellä pysymiseen. Työpaikan etsimiseen (työhakemuksen tekeminen, yhteydenotot työnantajiin ja haastatteluun valmistautuminen, hakutilanteen analysointi), työsopimuksen solmimiseen ja/tai työsuhteen vakiinnuttamiseen. Voidaan käyttää myös Toppis -koulutuksessa ja palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa koulutukseen osallistuvan ja työnantajan tukena. Työhönvalmennus on useimmiten tarkoituksenmukaista yhdistää muihin työvoimapalveluihin.

28 Uravalmennus Uravalmennus on tarkoitettu henkilöasiakkaalle, joka on vailla ammatillista koulutusta, harkitsee alan vaihtoa, on palaamassa takaisin työelämään tai harkitsee yrittäjyyttä. Uravalmennukseen voi liittyä lyhytkestoista tutustumista työtehtäviin työpaikalla, mutta ei työharjoittelua. Uravalmennus on pääsääntöisesti ryhmämuotoista ostopalvelua, jonka sisältö voidaan räätälöidä erilaisille kohderyhmille.

29 Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella Edellytykset Työnhakijana Täyttänyt 25 vuotta opintojen tukemisen alkaessa TE-toimiston toteama koulutustarve Opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille Opintojen tulee olla päätoimisia Opiskelijaksi ottamisesta päättää aina oppilaitos. Työnhakijan on haettava opintoihin samoin ehdoin kuin muidenkin koulutukseen hakevien.

30 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen tavoitteena on parantaa aikuisten ammattitaitoa, mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä parantaa heidän valmiuksiaan toimia yrittäjänä. Koulutukseen haetaan ensisijaisesti TE-palvelujen verkkolomakkeella.

31 Työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus tarjoaa työhön kuntouttavia palveluja palveluyhteistyönä TE-toimistojen, kunnan ja Kelan asiakkaille. Asiakkuus TYP:ssä edellyttää aina moniammatillisen palvelun tarvetta. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut maaliskuussa 2013 työryhmän valmistelemaan TYP-toimintamallin laajentamista ja lakisääteistämistä. Tavoite on, että uudet säädökset astuvat voimaan vuoden 2015 alussa.