LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Kaupunginvaltuusto Julkinen. AIKA klo 14:00. Kaupunginvaltuuston sali KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ AIKA klo 14:00 PAIKKA Kaupunginvaltuuston sali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus 4 3 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kaupunginvaltuuston 1. 5 varapuheenjohtajan ja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajan valitseminen 4 Omistajaohjauksen antaminen Lappeenrannan Energia Oy:lle 7 yhteisyrityksen perustamista ja sähkönmyyntiliiketoimintojen kauppaa koskevassa asiassa sekä asiaan liittyvän vakuusjärjestelyn käsitteleminen 5 Periaatepäätös hulevesien hallinnan järjestämisestä ja 13 rahoituksesta 6 Hallintosäännön muutos eräiden tehtäväjärjestelyjen johdosta 22 7 Investointien puiteohjelma Asemakaavan muutos 37 Mustola, kortteli 86 (Ahtaajankatu 2, 42 Disas Fish) 9 Eija Haikon eroanomus keskusvaalilautakunnan varajäsenen 46 tehtävästä 10 Daniel Kaartisen eroanomus lasten ja nuorten lautakunnan 48 jäsenyydestä 11 Markku Heikkilän eroanomus kaupunginhallituksen 50 varahenkilön ja kaupunkikehityslautakunnan varapuheenjohtajan tehtävästä 12 Sammonlahden monitoimitalon suunnittelu ja olemassa olevat 53 Sammonlahden koulu, päiväkoti ja liikuntahalli 13 Lausunto Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen 58 Lappeenrannan kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamiseksi 14 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite koskien kaupungin 64 roolia yhdistysten ja järjestöjen yhteistyökumppanina 15 Lappeenrannan Toimitilat Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen 69 pitäminen Lappeenrannan kaupungin arviointikertomus vuodelta Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus 76 vuodelta Hankintaoikaisuvaatimus kaupunginvaltuuston päätöksestä : Tilintarkastuspalvelujen hankinta tilivuosille ja optiona tilivuosille (julkinen päätöksenteon jälkeen)

2 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Vastineen antaminen markkinaoikeudelle kaupunginvaltuuston hankintapäätöksestä (tilintarkastuspalvelujen hankinta tilivuosille ja optiona tilivuosille ) KPMG Julkishallinnon palvelut Oy:n tekemän valituksen johdosta (julkinen päätöksenteon jälkeen)

3 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kaupunginhallituksen ehdotus Päätös Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Pöytäkirjan tarkastus Kaupunginhallituksen ehdotus Päätös Kaupunginvaltuusto valitsee hallintosäännön 13 luvun 25 :n mukaisesti kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

5 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajan ja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajan valitseminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1248/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 243 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Esittelijän ehdotus Kuntalain 18 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on valtuuston toimikautta lyhyempi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Hallintosäännön 13. luvun 1 :n mukaan valtuustossa on puheenjohtaja ja 1. ja 2. varapuheenjohtaja. Valtuuston puheenjohtajat valittiin valtuustokauden ensimmäiseksi toimivuodeksi. Lappeenrannan vakiintuneen käytännön mukaisesti puheenjohtajat valitaan vuodeksi kerrallaan. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto valitsee kuntalain 18 :n ja hallintosäännön 13 luvun 1 :n mukaan itselleen puheenjohtajan, 1. varapuheenjohtajan ja 2. varapuheenjohtajan valtuustokauden toiseksi toimivuodeksi. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus esittää lisäksi kaupunginvaltuustolle, että valtuuston toimintaa koskevan hallintosäännön 13 luvun 1 :n

6 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ toiseen kappaleeseen lisätään seuraava lause: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan toimivuodeksi kerrallaan. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallituksen ehdotus Päätös Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto valitsee kuntalain 18 :n ja hallintosäännön 13 luvun 1 :n mukaan itselleen puheenjohtajan, 1. varapuheenjohtajan ja 2. varapuheenjohtajan valtuustokauden toiseksi toimivuodeksi. Kaupunginhallitus esittää lisäksi kaupunginvaltuustolle, että valtuuston toimintaa koskevan hallintosäännön 13 luvun 1 :n toiseen kappaleeseen lisätään seuraava lause: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan toimivuodeksi kerrallaan.

7 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Omistajaohjauksen antaminen Lappeenrannan Energia Oy:lle yhteisyrityksen perustamista ja sähkönmyyntiliiketoimintojen kauppaa koskevassa asiassa sekä asiaan liittyvän vakuusjärjestelyn käsitteleminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1313/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 274 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo Johanna etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Lappeenrannan Energia Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen etunimi.sukunimi@lreoy.fi Liitteet Oheismateriaali 1. Kombo - Yhteenveto perustamissopimuksesta ja osakassopimuksesta 2. Projekti Kombo - Liiketoimintasuunnitelma Oheismateriaalit ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n kohdan 20 perusteella salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja, sillä materiaalit sisältävät tietoja yksityisestä liike- ja ammattisalaisuudesta. Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen päätökset Yhteisyritykseen osallistuminen, sähkönmyynti Kilpailu sähkönmyynnissä on kiristynyt koko ajan ja tämä on näkynyt Lappeenrannassakin myyntivolyymin pienemisenä sekä tuloksen heikkenemisenä jo usean vuoden ajan. Muun muassa

8 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ tästä syystä Lappeenrannan Energian hallitus päätti vajaa vuosi sitten kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistä sähkönmyyntiyhtiötä on valmisteltu noin puolen vuoden ajan kombinaatiolla Lappeenrannan Energia Oy, Jyväskylän Energia Oy, Kuopion Energia Oy ja Savon Voima Oyj. Asiaa ja sen etenemistä on käsitelty kuukausittain Energia Oy:n hallituksessa ja lisäksi eri vaiheista on informoitu kaupunginhallitusta. Hankkeen lopullinen valmistelu päätöksentekoa varten alkoi maaliskuun alussa ja tuotoksena on mittava materiaalipaketti sisältäen mm. perustamissopimuksen, osakassopimuksen, yhtiöjärjestyksen, liiketoimintasuunnitelman ja erillisen Due Diligence-materiaalin ym. liitteineen. Tähän valmisteluun on osallistunut Lappeenrannasta noin 10 henkilöä eri osa-alueilla. Projektin edetessä yhdistymismalli on tarkentunut siten, että Savon Voiman yhdistyminen tapahtuu liiketoimintasiirtona ja muiden osapuolten liiketoimintakauppana, josta saattaa aiheutua veroseuraamuksia, kuitenkin hallitusti. Lappeenrannasta liiketoiminnan mukana on siirtymässä 10 henkilöä, joiden työpanoksesta yli 50 % kohdistuu sähkönmyyntiin. Tj Hallitus päättää hyväksyä, että Lappeenrannan Energia Oy:n sähkönmyynti ja siihen liittyvät liiketoiminnat siirtyvät materiaalissa kuvatulla tavalla Yhteisyritykseen liiketoimintakaupalla. Samalla hallitus oikeuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan tarvittavat asiakirjat ja tekemään niihin mahdollisesti tarvittavat tekniset tarkennukset. Hallitus lähettää päätöksensä Lappeenrannan kaupunginhallitukselle omistajaohjausta varten. Hallitus Hyväksyttiin päätös ja oikeutettiin toimitusjohtaja allekirjoittamaan tarvittavat asiakirjat ja tekemään niihin mahdollisesti tarvittavat tekniset tarkennukset. Lisäksi päätettiin lähettää päätös Lappeenrannan kaupunginhallitukselle omistajaohjausta varten. 36 Takauksen antaminen Yhteisyritykselle Lappeenrannan Energia Oy on valmistellut Yhteisyrityksen perustamista yhdessä Jyväskylän Energia Oy:n, Kuopion Energia Oy:n ja Savon Voima Oyj:n kanssa koskien sähkönmyyntiä ja siihen liittyviä liiketoimintoja.

9 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Sähkön myyntiin ja hankintaan pörssistä ja sähkön hinnan suojaaminen tulevaisuuteen erilaisilla johdannaisilla edellyttävät kaupankäyntivakuuksia. Uuden Yhteisyrityksen aloittaessa sen tase on kevyt eikä sillä ole edellytyksiä antaa esimerkiksi käteisvakuuksia. Tämän vuoksi valmistelussa on päädytty ratkaisuun, jossa omistajat antavat tarvittaessa takaukset omistusosuuksiensa suhteessa enintään 36 kuukauden ajaksi Yhteisyritykselle. Alkuvaiheen vakuustarpeen maksimimääräksi on arvioitu 104,2 miljoonaa euroa, jolloin Lappeenrannan osuus olisi 17,2 miljoonaa euroa. Yhtiö maksaa 0,5 % palkkion takaussummasta vuosittain. Tavoitteena on, että kolmen vuoden jälkeen Yhteisyrityksen toiminta on vakiintunut jo siinä määrin, ettei vastaavaa omistajien takausta enää tarvita. Lappeenrannan kaupungin konserniohjeiden mukaan Energiayhtiöllä ei ole valtuuksia antaa kyseistä takausta vaan asia kuuluu kaupunginvaltuuston päätösvaltaan. Tj Hallitus esittää Lappeenrannan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan Energia Oy:lle myönnetään oikeus antaa perustettavalle Yhteisyrityksen vakuustarpeita varten enintään 17,2 miljoonan euron takaus enintään 36 kuukauden ajaksi. Hallitus Hyväksyttiin. Hallitus päätti esittää Lappeenrannan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan Energia Oy:lle myönnetään oikeus antaa perustettavalle Yhteisyrityksen vakuustarpeita varten enintään 17,2 miljoonan euron takaus enintään 36 kuukauden ajaksi. Kaupunginlakimiehen lausunto Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen päätöksissä kuvattu sähkönmyynnin yhteisyrityksen perustamista ja sähkönmyyntiliiketoimintojen kauppaa koskeva järjestely on toimenpide, johon yhtiön tulee Lappeenrannan kaupungin konserniohjeen kohdan 9 mukaan hankkia omistajan kanta. Lappeenrannan Energia Oy:n omistusosuus yhteisyrityksestä tulee olemaan noin 16,5 %. Järjestelyyn liittyy seuraava vakuusjärjestely: Perustettavan yhteisyrityksen osakkaat järjestävät omistusosuuksiensa

10 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ suhteessa yhteisyrityksen vakuustarpeita varten takaukset. Tämä tarkoittaa, että Lappeenrannan Energia Oy myöntäisi perustettavan yhteisyrityksen vakuustarpeita varten enintään 17,2 miljoonan euron takauksen enintään 36 kuukauden ajaksi. Lappeenrannan kaupungin konserniohjeen kohdan 7. mukaan konserniyhteisöt voivat myöntää takauksia ja antaa muita vakuuksia enemmistönä omistamiensa yhtiöiden luottojen ja muiden sitoumusten täyttämisen vakuudeksi. Nyt tehtävässä järjestelyssä Lappeenrannan Energia Oy myöntäisi takauksen 16,5 %:sti omistamansa (ei siis enemmistöomistusta) yhteisön sitoumusten täyttämiseksi. Em. takauksen myöntäminen yhteisyritykselle edellyttää, että kaupunginvaltuusto antaa Lappeenrannan Energia Oy:lle konserniohjeen määräyksiä tässä tapauksessa täydentävän luvan takauksen myöntämiselle. Vakuusjärjestelyä koskeva osa asiasta tulee näin ollen saattaa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Rahoitusjohtajan lausunto Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen päätöksissä kuvattuun sähkönmyynnin yhteisyrityksen perustamiseen ja sähkönmyyntiliiketoimintojen kauppaan liittyvän vakuusjärjestelyn suuruus suhteessa siirtyvän liiketoiminnan volyymiin on merkittävä. Kyseessä on kuitenkin kyseisellä toimialalla vakiintunut käytäntö johtuen erityisesti sähkökauppaan olennaisesti kuuluvasta hintojen suojausmekanismista. Kaikki perustettavaan yhteisyritykseen tulevat osakkaat ovat pitkään alalla toimineita, minkä voi olettaa pienentävän järjestelyyn liittyvän riskin realisoitumista. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa lausuntonaan Lappeenrannan Energia Oy:n hallitukselle, että yhtiö voi sitoutua järjestelyyn, jossa perustetaan edellä yhtiön hallituksen esittelytekstissä kuvattu sähkönmyynnin yhteisyritys ja jossa Lappeenrannan Energia Oy:n sähkönmyynti ja siihen liittyvät liiketoiminnat siirtyvät yhteisyritykseen liiketoimintakaupalla. Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto antaa kaupungin konserniohjeen määräyksiä tässä tapauksessa täydentäen Lappeenrannan Energia Oy:lle luvan myöntää perustettavan yhteisyrityksen vakuustarpeita varten

11 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ enintään 17,2 miljoonan euron takauksen enintään 36 kuukauden ajaksi. Päätös Kaupunginjohtaja tarkensi päätösesityksen kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa lausuntonaan Lappeenrannan Energia Oy:n hallitukselle, että yhtiö voi sitoutua järjestelyyn, jossa perustetaan edellä yhtiön hallituksen esittelytekstissä kuvattu sähkönmyynnin yhteisyritys ja jossa Lappeenrannan Energia Oy:n sähkönmyynti ja siihen liittyvät liiketoiminnat siirtyvät yhteisyritykseen liiketoimintakaupalla, edellyttäen, että kaupunginvaltuusto antaa luvan asiaan liittyvälle vakuusjärjestelylle. Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto antaa kaupungin konserniohjeen määräyksiä tässä tapauksessa täydentäen Lappeenrannan Energia Oy:lle luvan myöntää perustettavan yhteisyrityksen vakuustarpeita varten enintään 17,2 miljoonan euron takauksen enintään 36 kuukauden ajaksi. Hyväksyttiin tarkistetussa muodossa. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto LRE Oy/ Kolehmainen Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo Johanna Lisätiedot: Lappeenrannan Energia Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto antaa kaupungin konserniohjeen määräyksiä tässä tapauksessa täydentäen Lappeenrannan Energia Oy:lle luvan

12 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Päätös myöntää perustettavan yhteisyrityksen vakuustarpeita varten enintään 17,2 miljoonan euron takauksen enintään 36 kuukauden ajaksi.

13 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Periaatepäätös hulevesien hallinnan järjestämisestä ja rahoituksesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/509/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 210 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo (Kaupunginjohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Rahoituspäällikkö Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Veroprosentit ja hulevesimaksut vertailukaupungeissa Hulevesillä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle, kuten kaduille ja yleisille alueille, kertyvää sade- tai sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvesiä. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan näiden vesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vesihuoltolakiin on tullut vuonna 2014 hulevesien hallintaa koskevat määräykset. Varsinaista siirtymäaikaa ei ole säädetty, joten muutokset tulivat voimaan Käytännössä hulevesien hallinnassa menetellään entiseen tapaan, kunnes kunta päättää lainmuutosten edellyttämistä toimenpiteistä. Lappeenrannassa on seurattu tähän saakka etenkin muiden suurten kaupunkien tekemiä ratkaisuja ja valtakunnallisen ohjeistuksen kehittymistä. Vuoden 2018 alusta monien Lappeenrannan verrokkikaupunkien hulevesiratkaisut ovat tulleet voimaan. Lappeenrantakaan ei voi enää pitkään viivyttää oman ratkaisunsa tekemistä, koska lakimuutosten voimaantulosta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo neljä vuotta.

14 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Hulevesien hallinta on järjestetty tällä hetkellä siten, että Lappeenrannan Energia vastaa hulevesien viemäröinnistä asemakaava-alueella. Kaupunki vastaa katujen ja yleisten alueiden hulevesien johtamisesta hulevesiverkostoon ja näihin liittyvistä ritiläkaivoista. Kaupunki on myös rakentanut kosteikkoja, joilla puhdistetaan hulevesiä ennen niiden valumista vesistöön. Hulevesien viemäröinnin aiheuttamat noin 1,5 miljoonan euron vuotuiset kustannukset katetaan nykyisin pääosin jätevesimaksulla. Jatkossa hulevesien viemäröinnin kustannuksia ei voi rahoittaa jätevesimaksulla, koska hulevesien viemäröinti ei ole nykyisen vesihuoltolain mukaan enää vesihuoltoa. Hulevesien hallinnan rahoitukseen on käytännössä olemassa neljä vaihtoehtoa: 1. yksityisoikeudellinen, vesihuoltolain mukainen hulevesien käsittelymaksu, jonka Lappeenrannan Energia perii hulevesiliittymäsopimuksen tehneiltä asiakkailtaan 2. julkisoikeudellinen, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen hulevesimaksu, jonka Lappeenrannan kaupunki perii asemakaava-alueen kiinteistön omistajilta 3. kiinteistöveron korottaminen 4. Lappeenrannan Energian tuloutuksen kasvattaminen, millä rahoituksella kaupunki korvaa Energialle takaisin hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset Kaikissa vaihtoehdoissa Lappeenrannan Energia alentaa jätevesimaksua siten, että jätevesimaksun tuotto alenee noin 1,5 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa 4 Energia joutuisi kuitenkin yleisesti nostamaan taksojaan, jotta tuloutusta voidaan nostaa. Seuraavassa tarkastellaan vaihtoehtoja tarkemmin. Yksityisoikeudellinen, vesihuoltolain mukainen hulevesien käsittelymaksu Jos Lappeenrannassa tehtäisiin päätös, jossa asemakaavaalueen vesihuoltolaitos eli Lappeenrannan Energia vastaa hulevesien viemäröinnistä vesihuoltolain mukaisesti, perittäisiin asiakkailta vesihuoltolain mukainen käsittelymaksu hulevesien viemäröinnistä. Jätevesimaksun kuutiohinta alenisi ensin kaikilla asiakkailla. Energia alkaisi periä hulevesiverkostoon liittyneiltä kiinteistöiltä huleveden käsittelymaksua. Yksityisoikeudellinen maksu voidaan periä vain niiltä asiakkailta, joiden kanssa Energialla on sopimus hulevesiliittymästä. Näitä sopimuksia on alle 20 %:lla asemakaava-alueen kiinteistöistä. Liittymiä on käytännössä sopimuksen puuttumisesta huolimatta suurimmalla osalla kiinteistöistä tai kiinteistöiltä johdetaan hulevesi yleiselle alueelle, josta se kulkeutuu hulevesiverkostoon. Sopimuksen

15 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ tekeminen pakkokeinoin näiden kiinteistöjen omistajien kanssa olisi pitkä ja raskas prosessi. Yksityisoikeudellinen hulevesien käsittelymaksu ei siten käytännössä tule kysymykseen. Maksu kohdistuisi vain pienelle osaa kiinteistöjen omistajista, jotka kustantaisivat kaikkien kiinteistöjen hulevesien hallinnan kustannukset. Julkisoikeudellinen hulevesimaksu Kun hulevesien hallinta järjestetään vain maankäyttö- ja rakennuslain määräysten mukaan, voidaan kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöiltä periä julkisoikeudellinen hulevesimaksu. Maksun perusteista säädetään yleisellä tasolla laissa. Kuntaliitto on antanut oman suosituksensa hulevesimaksun määrittämisestä. Maksun määrittämisessä tulisi ottaa huomioon monia seikkoja, kuten kiinteistön rakennustyyppi ja pinta-ala, kiinteistötyypin suhteellinen läpäisemätön pinta-ala, valuma-alueen herkkyys kuormitusmuutokselle ja kiinteistön omat hulevesien hallintaratkaisut. Maksun määrittäminen olisi siten monimutkaista ja edellyttäisi investointeja tietojärjestelmään sekä henkilöstöresurssia maksujärjestelmän ylläpitoon. Vuotuiset kustannukset maksujärjestelmän ylläpidosta olisivat arviolta euroa. Kyseessä olisi kiinteistön omistajilta perittävä uusi julkinen maksu. Hulevesimaksu on yleisesti kohdannut arvostelua sadevesimaksuna, mistä toki ei ole kysymys. Etuna olisi se, että maksu kohdistuisi vain niille, joiden kiinteistö sijaitsee hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kunnan yleisten alueiden hulevesien hallinnan kustannukset kuuluvat kuitenkin yhteisvastuullisesti koko kaupungille. Kiinteistöveron korottaminen Maapohjasta sekä muista rakennuksista kuin asuinrakennuksista ja voimalaitosrakennuksista peritään yleistä kiinteistöveroa. Hulevesien hallinnan noin 1,5 miljoonan euron vuotuisten kustannuksen kattamiseksi yleistä kiinteistöveroprosenttia tulisi korottaa nykyisestä 1,30 %:sta 1,43 %:tiin. Kiinteistöveron korottaminen olisi hallinnollisesti yksinkertaisin rahoituskeino. Täytäntöönpanotoimeksi riittää valtuuston päätös kiinteistöveroprosentista. Perimisestä ei aiheudu investointitarpeita eikä hallinnollisia kuluja, eikä kiinteistön omistajille tule uusia maksuja. Haittapuolena voidaan nähdä, että kiinteistövero ulottuu myös hulevesijärjestelmän vaikutusalueen (asemakaava-alue)

16 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ ulkopuolisille kiinteistöille. Tätä voidaan perustella sillä, että yleisten alueiden hulevesien hallinnan rahoitus on kunnalle yhteisvastuullista. Lappeenrannan Energian tuloutuksen kasvattaminen Mikäli hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset katettaisiin siten, että kaupunki maksaisi Energialle hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset ja kattaisi menon Energian tuloutusta kasvattamalla, joutuisi Energia muista vaihtoehdoista poiketen nostamaan taksojaan. Energian verojen jälkeisen tuloksen tulisi parantua 1,5 miljoonaa euroa. Verotettavan tuloksen olisi tällöin noustava liki 1,9 miljoonaa euroa, josta yhteisöveroa maksettaisiin lähes 0,4 miljoonaa euroa. Yhteisöverosta kaupungin osuus olisi nykyisten jako-osuuksien mukaan noin euroa. Maakuntauudistuksen toteutuessa kaupungin osuus yhteisöverosta jäisi noin euroon. Energian liikevaihdon tulisi siten kasvaa liki 1,9 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi suoraviivaisesti hintojen korotuksia. Kotitalouksille sekä muille kuin arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittaville asiakkaille hintojen korotuksen vaikutusta kasvattaisi arvonlisäveron osuus, eli hinnankorotukseen tulisi lisäksi vielä 24 %:n arvonlisävero. Energian tuloutuksen kasvattaminen olisi siten kustannusvaikutuksiltaan epäedullisin vaihtoehto. Vaihtoehtojen vertailua Edellä kuvatuista vaihtoehdoista vesihuoltolain mukainen huleveden käsittelymaksu ja Lappeenrannan Energian tuloutuksen kasvattaminen ovat selvästi sellaisia keinoja, jotka eivät ole perusteltuja tasapuolisen kohdentumisen sekä verovaikutusten vuoksi. Sen vuoksi tarkasteltavaksi jäävät julkisoikeudellinen hulevesimaksu ja yleisen kiinteistöveron korottaminen. Kuten aiemmin todettiin, hulevesimaksun määrittäminen on monimutkainen, hallinnollisesti raskas ja yleisesti epäsuosituksi koettu menettely. Jotta hulevesimaksun suuruutta ja kohdentumisesta voitaisiin kuitenkin verrata kiinteistöveron korotuksen aiheuttamaan verorasitukseen, on konsernihallinnossa laskettu alla oleva suuntaa antava hulevesimaksutaulukko.

17 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Kiinteistön pinta-ala m2 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja kerrostalot Liike-, toimisto-, palvelu-, teollisuus- ym rakennukset Yleisen kiinteistöveroprosentin korottaminen 0,13 %-yksiköllä kohdentuisi vastaaviin kiinteistöihin keskimäärin seuraavasti: Kiinteistön pinta-ala m2 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja kerrostalot Liike-, toimisto-, palvelu-, teollisuus- ym rakennukset Muut (kuten vapaa-ajan asunnot) Kohdassa muut on kiinteistöjä, joita ei käytännössä ole asemakaava-alueella, eikä niiltä siten perittäisi hulevesimaksua. Suurimmalla osalla näistä kiinteistöistä sijaitsee vapaa-ajan asuntoja. Alla olevassa taulukossa on verrattu hulevesimaksun ja kiinteistöveron korotuksen vaikutusta. Positiivinen luku tarkoittaa, että kiinteistöveron korotus olisi edullisempaa kyseiselle kiinteistötyypille kuin taulukon mukaisen hulevesimaksun periminen. Tässä on huomioitava erikseen, että asemakaavaalueen ulkopuolisille kiinteistöille ei tulisi hulevesimaksua perittäväksi lainkaan. Kiinteistön pinta-ala m2 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja kerrostalot Liike-, toimisto-, palvelu-, teollisuus- ym rakennukset Muut Taulukoista nähdään, että asuinkiinteistöille yleisen kiinteistöveron korottaminen on hulevesimaksun perimistä edullisempaa. Edullisuuteen vaikuttaa luonnollisesti se, millaiseksi hulevesimaksutaulukko on määritelty. Monissa kaupungeissa, joissa hulevesimaksu on käytössä, esimerkiksi omakotitalojen

18 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ hulevesimaksu on kuitenkin korkeampi kuin tässä käytetty 25 euroa. Maksurasituksen muutosta arvioitaessa on tärkeää muistaa, että Lappeenrannan Energian jätevesimaksu alenee kaikilta asiakkailta. Arvonlisäverollinen kuutiohinnan lasku on noin 0,40 euroa. Kiinteistöverovaihtoehdossa kokonaisvaikutus olisi tyyppiomakotitalouden osalta sellainen, että kiinteistövero nousisi noin 11 euroa ja vesimaksu alenisi 60 euroa, jolloin asumiskustannus halpenisi 49 euroa. Hulevesimaksuvaihtoehdossa vastaava alennus olisi 35 euroa. Tyyppikerrostalossa vesimaksu alenisi euroa vuodessa ja noin 50 euroa huoneistoa kohden. Vaikutus olisi samansuuntainen myös muissa asumismuodoissa, eli Lappeenrannan asumiskustannuksia saataisiin kiinteistöverovaihtoehdolla hieman alennettua. Vesimaksun alennus ja kiinteistöveron korotus on koko kaupungin tasolla neutraali, kun verrataan arvonlisäverottomia hintoja. Vesimaksun alennuksen arvonlisäveron osuus tulee lisäksi kuluttaja-asiakkaiden eduksi. Kiinteistöveron korotus kohdentuisi hulevesimaksua enemmän muihin kuin asuinkiinteistöihin. Tämä johtuu ennen kaikkia siitä, että asuinkiinteistöjen rakennuksilla on oma kiinteistöveroprosentti, jotka pysyvät ennallaan. Hulevesien hallinnan järjestäminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos voi huolehtia hulevesien viemäröinnistä, joka on vain osa hulevesien kokonaishallintaa. Lappeenrannassa ehdotetaan hulevesien hallinta järjestettäväksi pelkästään maankäyttö- ja rakennuslain määräysten perusteella. Hulevesien hallinta esitetään rahoitettavaksi yleistä kiinteistöveroa korottamalla, eikä julkisoikeudellista hulevesimaksua oteta käyttöön. Käytännön toimenpiteet hulevesien hallinnan toteutuksessa ostetaan, viranomaistoimintaa lukuun ottamatta, Lappeenrannan Energialta. Energia vastaa edelleen hulevesiviemäriverkoston ylläpidosta, tekee siihen tarvittavat peruskorjausinvestoinnit ja yhdyskuntarakentamisen edellyttämät laajennusinvestoinnit. Kaupunkikehityslautakunta vastaa lain mukaisena viranomaisena hulevesien hallinnan valvonnasta ja tekee tarvittavat päätökset ja

19 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ solmii sopimukset hulevesien hallinnan järjestämiseksi. Näiden tehtävien toteuttaminen tulee perustua hulevesisuunnitelmaan, jonka laatiminen annetaan kaupunkikehityslautakunnan tehtäväksi. (JI) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että hulevesien hallinnan järjestämiseksi tehdään seuraavat periaatepäätökset: - julkisoikeudellista hulevesimaksua ei oteta käyttöön. Hulevesien hallinnan järjestäminen rahoitetaan yleisellä kiinteistöverolla. Kiinteistöveroprosenteista vuodelle 2019 valtuusto päättää erikseen viimeistään marraskuun puoliväliin mennessä. - kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi solmia tarvittavat sopimukset Lappeenrannan Energian kanssa ja tehdä muut tarvittavat päätökset hulevesien hallinnan järjestämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. - lisäksi kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi laatia hulevesisuunnitelma. Kaupunginhallitus tulee antamaan erikseen omistajaohjauksena Lappeenrannan Energialle velvoitteen alentaa jätevesimaksua vuoden 2019 alusta lukien vastaavalla summalla, jonka Lappeenrannan kaupunki suorittaa sille hulevesien käsittelystä. Päätös Asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten. Täytäntöönpano Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala Rahoitusjohtaja Talousarviopäällikkö Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 226 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

20 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Liitteet 1. Veroprosentit ja hulevesimaksut vertailukaupungeissa Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että hulevesien hallinnan järjestämiseksi tehdään seuraavat periaatepäätökset: - julkisoikeudellista hulevesimaksua ei oteta käyttöön. Hulevesien hallinnan järjestäminen rahoitetaan yleisellä kiinteistöverolla. Kiinteistöveroprosenteista vuodelle 2019 valtuusto päättää erikseen viimeistään marraskuun puoliväliin mennessä. - kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi solmia tarvittavat sopimukset Lappeenrannan Energian kanssa ja tehdä muut tarvittavat päätökset hulevesien hallinnan järjestämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. - lisäksi kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi laatia hulevesisuunnitelma. Rahoitusjohtaja Jari Iskanius esittelee asiaa kokouksessa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala Rahoitusjohtaja Talousarviopäällikkö Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

21 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Liitteet 1. Veroprosentit ja hulevesimaksut vertailukaupungeissa Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että hulevesien hallinnan järjestämiseksi tehdään seuraavat periaatepäätökset: julkisoikeudellista hulevesimaksua ei oteta käyttöön. Hulevesien hallinnan järjestäminen rahoitetaan yleisellä kiinteistöverolla. Kiinteistöveroprosenteista vuodelle 2019 valtuusto päättää erikseen viimeistään marraskuun puoliväliin mennessä. kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi solmia tarvittavat sopimukset Lappeenrannan Energian kanssa ja tehdä muut tarvittavat päätökset hulevesien hallinnan järjestämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. lisäksi kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi laatia hulevesisuunnitelma. Päätös

22 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Hallintosäännön muutos eräiden tehtäväjärjestelyjen johdosta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/867/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 245 Esittelijän ehdotus Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Tarkistettu hallintosääntö Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt tehtäväjärjestelyistä irtisanoutuneen strategia- ja rahoitusjohtajan tehtäväalueelle. Tehtäväjärjestelyjen yhtenä osana on päädytty esittämään, että nykyisin kaupunkikehityslautakunnan toimialaan kuuluneet aravalain ja muiden asumisen erityislakien mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät, mikäli niitä ei ole säädetty tai määrätty muille toimielimille, vastaa jatkossa lupalautakunnan rakennuslupajaosto ja asuntotoimenjohtajan virka lakkautetaan. Vt. asuntotoimenjohtajana on toiminut talous- ja kehittämispäällikkö konsernihallinnosta ja jatkossa ne tehtävät hoitaa rakennustarkastaja. Muutoksen johdosta tulee tehtäväksi sitä vastaavat tarkistukset elinvoiman ja kaupunkikehityksen sekä konsernihallinnon toimintasääntöön. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunkikehityslautakunnan tehtävistä hallintosäännön 7 luvun 5 :stä siirretään kohta sekä aravalain ja muiden asumisen erillislakien mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä lukuun ottamatta muille toimielimille säädettyjä tai määrättyjä tehtäviä siirretään sellaisenaan lupalautakunnan rakennuslupajaoston tehtäviä koskevaan 4. kappaleeseen.

23 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Päätös Esittelijä tarkensi päätösesitystä siten, että asuntotoimenjohtajan virka lakkautetaan. Hyväksyttiin tarkennetussa muodossa. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Liitteet 1. Tarkistettu hallintosääntö Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunkikehityslautakunnan tehtävistä hallintosäännön 7 luvun 5 :stä siirretään kohta sekä aravalain ja muiden asumisen erillislakien mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä lukuun ottamatta muille toimielimille säädettyjä tai määrättyjä tehtäviä siirretään sellaisenaan lupalautakunnan rakennuslupajaoston tehtäviä koskevaan 4. kappaleeseen. Päätös

24 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Investointien puiteohjelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1235/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 227 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Toimitusjohtaja Hietamies Mikko Projektijohtaja Mielikäinen Jukka Toimitilajohtaja Tolvanen Katri etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Investointien puiteohjelman yhteenveto PTS Investoinnit Talonrakennus 3. PTS Investoinnit Muut kuin talonrakennus 4. Arvio vuokrien osuudesta toimintakuluissa 5. LAUSUNTOPYYNTÖ INVESTOINTIEN PUITEOHJELMASTA VUOSILLE Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto investointiohjelmaan 7. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto investointiohjelmaan 8. Kaupunkikehityslautakunnan lausunto investointiohjelmaan 9. Lupalautakunnan lausunto investointiohjelmaan 10. Lpr Asuntopalvelut Oy:n lausunto investointiohjelmaan 11. Lpr Toimitilat Oy:n lausunto investointiohjelmaan Kaupunginvaltuusto päättää vuosien investointien puiteohjelman periaatteista Konsernipalvelut ja Lappeenrannan Toimitilat Oy ovat laatineet yhdessä toimialojen ja yksiköiden kanssa pohjaesityksen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuosien investointiohjelman. Investointiohjelma on muutettu vuosien osalta vastaamaan tämän hetkistä näkemystä kaupungin palvelutuotannon käytössä olevien kohteiden kunnosta,

25 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ kustannusarvioista ja aikatauluista. Investointiohjelmaa on lisäksi jatkettu neljällä vuodella. Tarkasteltavalle aikavälille ajoittuu useita ratkaistavia, mittaluokaltaan merkittäviä asioita. Näitä ovat ainakin investointisuman, rakennusten kohoavien pääoma- ja käyttökustannusten, pienenevien ikäluokkien ja mahdollisen soteuudistuksen mukanaan tuomien muutosten ratkaiseminen. Aikajaksolle osuu huomattavan paljon uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeita rakennuskannan iästä ja kunnosta johtuen. Talonrakennusinvestointien toteuttaminen pohjaesityksen mukaisessa laajuudessaan johtaa pääoma- / vuokrakustannusten selvään nousuun nykytasosta. Entistä pienempi syntyvyys vaikeuttaa rakennusten ja palveluiden koon mitoittamista. Nykyisen palveluverkon ylläpitäminen joudutaan tarkastelemaan lähitulevaisuudessa. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen ratkeaa tämän hetkisen tiedon mukaan kesän aikana. Uudistuksen toteutumisesta ja sen aikataulusta riippumatta tulee linjata kaupungin ja kaupunkiyhtiöiden rooli jatkossa erityisesti sote-käytössä olevien rakennusten osalta. Mikäli kaupungin on tarkoitus jatkossakin omistaa sote-käytössä olevat rakennukset, on myös näiden rakennusten osalta varauduttava investointeihin. Tässä vaiheessa on lisäksi epäselvää, miten talonrakennusinvestointien toteutus jakautuu kaupungin ja Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n välillä. Konsernihallinto on syksyllä 2017 pyytänyt lausuntoa investointiohjelmasta Lasten ja nuorten lautakunnalta, Kulttuuri- ja liikuntalautakunnalta, Kaupunkikehityslautakunnalta sekä Lappeenrannan Toimitilat-, Lappeenrannan Asuntopalvelu- ja Lappeenrannan Energia-konserneilta. Tämän lisäksi Lupalautakunta on antanut lausuntonsa Lappeenrannan seudun ympäristötoimen investointisuunnitelmasta. Lausuntopyyntö ja lausunnot ovat esityslistan liitteenä. Syksyn lausuntopyynnön jälkeen investointikohteiden osalta on tehty muutamia ajallisia siirtoja kevään aikana tehtyjen selvitysten perusteella. Kesämäenrinteen koulun toteutusta on siirretty myöhäisemmäksi ja Lauritsalan koulun toteutusta aikaistettu. Kourulan päiväkotikoulun toteutusta on myös päivitetty tämän hetkistä aikataulua vastaavaksi. Lisäksi kuntotutkimusten perusteella on mahdollista, että joitakin myöhemmin

26 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ toteutettavaksi suunniteltuja investointeja joudutaan aikaistamaan. Muut kuin talonrakennusinvestoinnit Alle on muiden kuin talonrakennusinvestointien osalta koottu pääkohtia esityksestä ja lautakuntien lausunnoista. Liikuntapaikkarakentaminen Liikuntatoimelle on vuoden 2018 talousarviokäsittelyn yhteydessä siirretty aikaisemmin Tilakeskuksen / Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n investointibudjetissa olleita koulujen pihaalueita. Järjestelyn perusteluna on se, että koulujen pihat halutaan nähdä lähiliikuntapaikkoina, jotka mahdollistavat myös koulujen tarpeen. Vuoden 2018 alusta alkaen on ohjausmallina käytetty menettelyä, jossa poistomenetelmä on muutettu menojäännöspoistosta tasapoistoiksi ja liikuntatoimelle on annettu kehys, jolla sen tulee kattaa poistot toimintakatteen lisäksi. Lautakunta voi omalla päätöksellään liikkua käyttömenojen ja investointien välillä, kunhan pysyy kokonaiskehyksessä. Liikuntapaikkarakentamisen vuotuisiksi nettoinvestoinneiksi esitetään noin euroa. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta on syksyllä 2017 antamassaan lausunnossa kannattanut esitettyä ulkoliikuntapaikkarakentamisen rahoitusmenettelyä. Lautakunta on lisäksi todennut määrärahan tarpeen olevan esitettyä suurempi, mutta lautakunta asettaa kohteet tärkeysjärjestykseen ja päättää toteutuksesta vuosittain määrärahan puitteissa. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta on lisäksi kokouksessaan ( 52) esittänyt, että liikuntapaikkarakentamiseen siirretään vuodelta 2017 Muukon haulikkoradan puhdis-tamiseen varatuista, mutta käyttämättä jääneistä määrärahoista, vuodelle 2018 yhteensä euron rahoitus Muukon haulikkoradan ympäristöluvan vaatimiin pohjaveden suojaustoimenpiteisiin ja rakennelmiin, jotta haulikkoammuntatoimintaa radalla olisi jatkossa mahdollista jatkaa. Kyseinen investointimääräraha sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon. Kadut ja ympäristö sekä elinkeinopoliittiset hankkeet Elinvoima- ja kaupunkikehityksen toimialan vastuulla olevan infrastruktuurin hallintaan on tehty vastaava ohjausmallin muutos kuin liikuntatoimessa. Yhdyskuntatekniikan vuotuisiksi

27 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ nettoinvestoinneiksi esitetään noin euroa. Tämän lisäksi elinkeinopoliittisiin hankkeisiin esitetään euroa vuosittain. Kaupunkikehityslautakunta toteaa lausunnossaan, että esitetty investointitaso mahdollistaa investoinnit perusasioihin, mutta sen puitteissa ei voida toteuttaa isoja kaupunkikehityshankkeita. Lautakunta pitää lisäksi tärkeänä, että maanhankintaa varten tehty investointivaraus pidetään suunnitellulla tasolla ja että sitä käytetään myös olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä olevien kiinteistöjen hankintaan raakamaan oston lisäksi. Toimiala ei tässä vaiheessa tunnista elinkeinopoliittisia hankkeita, joita ei voitaisi toteuttaa nykyisen rahoituksen puitteissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei hankkeita myöhemmin voi nousta esille. Suurin epävarmuustekijä liittyy valtion hankkeiden kaupungille esitettyihin rahoitusosuuksiin esim. kaksoisraiteeseen. Nyt käsittelyssä oleva investointiohjelma ei sisällä rahoitusosuutta kaksoisraiteeseen, vaan siitä päätetään erikseen suunnitelmien tarkentuessa. Investointiohjelmaan sisältyvät lukuisat koulu- ja päiväkotihankkeet voivat toteutuessaan johtaa myös infrahankkeiden priorisointiin, koska investointiohjelmassa ei ole erikseen varattu lisämäärärahoja näihin. Erillisenä elinkeinopoliittisena hankkeena pyydettiin lausuntoa Lappeenrannan Energia konsernilta koskien vesitornin saneeraamista matkailua tukevaan käyttöön. Vesitornin vaatimista investoinneista on syyskuussa 2017 valmistunut selvitys. Selvityksen mukaan investointien kustannusarvio on noin 1,7 miljoonaa euroa. Lappeenrannan Energia konserni on lausunnossaan todennut, että kahvion toteuttaminen sinällään on hyväksyttävää, kun sillä ei vaaranneta vesihuollon toimivuutta. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:llä ei kuitenkaan ole edellytyksiä tehdä kyseistä investointia. Lausunnossa todetaan, että mikäli investointi ohjataan Lappeenrannan Energia konsernille, tulee se korvata täysimääräisesti esimerkiksi vuosittaista osinkoa pienentämällä. Lappeenrannan Energia konsernilla on tulevina vuosina merkittävät investointipaineet jäteveden puhdistamon ja maakaapelointivelvoitteen takia. Energia - konserni velkaantunee investointien myötä enimmillään noin 60 miljoonaa euroa lisää nykytilanteeseen verrattuna. Pelastuskalusto

28 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Pelastuskaluston nettoinvestoinneiksi on esitetty vuosittain euroa. Koska maakuntauudistuksen voimaantulo on vielä avoin, pelastuskaluston investointien osalta esitetään vaihtoehtoisena toteutustapana leasingrahoitusta. Maakuntauudistuksen osalta pelastuskalustoon sisältyy omistusriski. Maakuntauudistuksen lakivalmistelu lähtee siitä periaatteesta, että kuntien taseessa oleva kalusto ja muu irtain omaisuus siirretään maakunnalle vastikkeetta. Kaluston ja muun irtaimen omaisuuden rahoitusosuuksilla vähennetty tasearvo vuoden 2017 lopussa oli noin euroa. Rahoitusosuuksiin ja avustuksiin sisältyy mahdollisesti rajoituksia omaisuuden siirrolle. Pelastuskaluston osalta tulisikin selvittää onko mahdollista ja tarkoituksenmukaista myydä ja takaisin vuokrata kaupungin taseessa oleva omaisuus, mikäli se on kaupungin kokonaisedun mukaista. Seudullinen ympäristötoimi Ympäristötoimen nettoinvestoinnit ovat esityksen mukaan keskimäärin noin euroa vuodessa. Lähivuosina keskitytään Muukon pohjavesialueen kunnostamiseen. Sen jälkeen on nähtävissä tarve jatkaa pintavesien kunnostamista myös investointien kautta. Nykyisen valtuustokauden jälkeen on suunnitelmassa varauduttu toisen pumppaamon rakentamiseen. Sen aiheuttamat käyttökustannukset ovat /v. Pumppaamon nettoinvestoinniksi on arvioitu euroa. Muukon pohjavesialueen kunnostamiseen on valittu menetelmä, minkä ei pitäisi aiheuttaa pysyviä käyttökuluja tarkkailua lukuun ottamatta. Ensikertainen varustaminen Investointien yhteydessä tapahtuva ensikertainen varustaminen tapahtuu rakennuksen käyttäjäksi tulevan toimialan toimesta. Ensikertainen varustaminen poistetaan viiden vuoden tasapoistona. Investointiohjelmassa on esitetty ensikertaisen varustamisen määräraha toimialoittain. Talonrakennusinvestoinnit kaupungin palvelutuotannon käyttöön Esitetty nykyiseen rakennuskantaan perustuva talonrakennusinvestointien puiteohjelma on koko ohjelmakaudella noin euroa ja vuosina keskimäärin euroa vuodessa. Talonrakennusinvestointien toteuttaminen esityksen mukaisena johtaa kaupungin toimialojen

29 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ vuokrakustannusten erittäin merkittävään nousuun. Vuonna 2026 vuokrakustannukset olisivat arviolta noin euroa nykyistä suuremmat ja nousisivat edelleen sen jälkeen vuosittain. Vuokrakustannusten nousu johtaa väistämättä toiminnallisiin säästöihin, jos valtion kuntiin kohdistamissa rahoitusratkaisuissa tai työssäkäyvien määrän kasvun kautta tapahtuvassa veropohjan kasvussa ei tapahdu merkittäviä muutoksia kuluvan valtuustokauden aikana. Arvioidut vuokrakustannusten nousut toimialoittain olisivat vuosina alla olevan taulukon mukaiset: Lapset ja nuoret Konsernihallinto / Elinvoima- ja kaupunkikehitys Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Yhteensä Lapset ja nuoret Konsernihallinto / Elinvoima- ja kaupunkikehitys Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Yhteensä Kaupungin nykyinen tulopohja ei riitä rahoittamaan vuokrannousua toimialoille. Edellä kerrottu kehitys johtaa jo seuraavalla valtuustokaudella tilanteeseen, missä olisi saatava vuositasolla usean miljoonan euron lisätulot tai säästöt. Kaupungin toimitilojen vuokria päätettiin nostaa vuoden 2014 alusta. Korotuksen tavoitteena oli erityisesti korjausvelan pienentäminen. Vuokratason alentaminen vain siirtäisi ongelmaa ja johtaisi todennäköisesti myöhemmin hallitsemattomiin akuutteihin korjaustarpeisiin. Kaupungin palvelutuotannon käytössä olevien tilojen tilatehokkuuden on parannuttava selvästi, jotta vuokrien nousua voidaan hillitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin palvelutuotannon käytössä olevien tilaneliöiden on vuoteen 2021 mennessä oltava 90 % ja vuoteen 2023 mennessä 85 % nykyisistä tilaneliöistä. Näin merkittävän tehostamisen saavuttamiseksi vaaditaan useita eri toimenpidelinjauksia. Uusien tilatehokkaampien rakennusten rakentaminen vanhojen huonokuntoisten tilalle pienentää rakennuskantaa vuoteen 2023 mennessä arviolta 7 %. On kuitenkin huomattava, että mikäli

30 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ uudisrakennuksella korvattavaa rakennusta ei voida purkaa, tulee palvelutuotannosta poistuvalle rakennukselle olla realistinen suunnitelma jatkokäytöstä siten, etteivät käyttökustannukset jää kaupunkikonsernin rasitteeksi. Ikäluokkien pienentyessä ja tilakustannusten noustessa palveluverkkojen tarkastelu on välttämätöntä. Tällä on selvitysten mukaan mahdollista pienentää tilaneliöitä 5 8 %. Ilman esitettyjä toimia toimialojen vuokrakustannukset nousevat niin paljon, että se vaikuttaa merkittävästi perustoimintojen laatuun ja määrään kaikilla toimialoilla. Kaupunkikonsernin ulkopuolisilta toimijoilta on mahdollista saada vuokratuloja rakennusten ilta-, viikonloppu- ja kesäaikaista käyttöä lisäämällä. Tämän mahdollisesti lisääntyvän vuokratulon varaan investointiohjelmaa ei kuitenkaan voida toteuttaa. Päiväkoti- ja koulurakennusten monikäyttöisyyttä tulee edistää, mutta kevään aikana tehtyjen alustavien selvitysten perusteella monikäyttöisyys ei vähennä liikuntatilojen rakentamistarvetta. Sen takia monikäyttöisyyden lisääminen ei myöskään merkittävästi vähennä kustannusten nousupainetta. Lasten ja nuorten lautakunta Pitkän tähtäimen investointiohjelmasta lautakunta totesi syksyllä 2017 lausuntonaan, että vuosille suunnitellusta tilaohjelmasta lautakunta on jo hyväksynyt Hovinpellon päiväkodin hankesuunnitelman. Tämän jälkeen se on hyväksynyt myös Kesämäenrinteen koulun peruskorjausta koskevan hankesuunnitelman sekä Kourulan päiväkotikoulun ja Joutsenon koulukeskuksen hankesuunnitelmat. Lautakunta on myös tietoinen siitä, että Kesämäenrinteen koulun peruskorjaus voidaan korvata uudisrakennuksella. Syksyllä lautakunta esitti, että Joutsenon koulun tilat tulee rakentaa tehokkaina uudistiloina ja, että Kourulan päiväkotikoulun ja Snellmanin päiväkotia korvaavan päiväkodin tiloja ei ole välttämätöntä rakentaa kaupungin omaa tuotantoa varten, vaan tarvittavat varhaiskasvatuspalvelut voidaan hankkia ostopalveluina tai palveluseteleillä. Lautakunta esitti myös selvitettäväksi vaihtoehdon, jossa varhaiskasvatuksen käyttöön hankittavat uudet erilliset tilat voidaan hankkia vuokraamalla. Alueilla tarvitaan kuitenkin päiväkodit ja Kourulassa valtuuston päätöksen mukaisesti myös tilat esiopetusta ja 1-2 vuosiluokkien opetusta varten. Tällä hetkellä sekä Snellmanin uuden päiväkodin

31 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ että Kourulan päiväkotikoulun hankkeet ovat kaavoitusvaiheessa. Investointiohjelmassa on oletettu, että kaupunki rakentaa kohteet omaa tuotantoa varten. Syksyllä Lasten ja nuorten lautakunta otti kantaa, että Lauritsalan koulun uudisrakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman pian ja hyvää tilatehokkuutta noudattaen. Samalla tuli selvittää voidaanko tilatehokuutta parantaa ja tarjota laadukasta opetusta, jos Pontuksen koulun tiloissa järjestään opetusta myös vuosiluokille 7 9. Lauritsalan ja Joutsenon koulujen tiloihin ehdotettiin suunniteltavan yhteiskäyttöä Lauritsalan ja Joutsenon kirjastojen kanssa. Lauritsalan koulu oli investointiohjelmassa esitetty toteutettavan vuosina Lasten ja nuorten lautakunnan jäsenille toimitettiin syksyllä 2017 Lauritsalan koululaisille turvattava terveellinen kouluympäristö -adressi, jonka oli allekirjoittanut 418 henkilöä. Lisäksi Lauritsalan koulun henkilöstö ja oppilaskunta esittivät toiveen uuden koulukiinteistön rakentamisen kiirehtimisestä. Kaupungin sisäilmatyöryhmä yhtyi tähän kantaan maaliskuussa Lauritsalan koulun toteutusta on nyt käsiteltävässä investointiohjelmassa aikaistettu vuosille siten, että koulun valmistuisi kesällä Lisäksi Lasten ja nuorten lautakunta päätti valmistuneen selvityksen perusteella , että Lauritsalan koulun suunnittelua jatketaan niin, että Lauritsalan kouluun varataan tilat vuosiluokille 7-9 sen laajuisina, että Pontuksen koululla ei tulla järjestämään opetusta vuosiluokille 7-9. Kevään aikana lautakunta käsitteli myös uutta lukiostrategiaa, jonka osana selvitettiin sitä, voisiko osan lukiokoulutusta järjestää LUT-konsernin yhteydessä Skinnarilan kampuksella ja muissa tiloissa kaupungilla. Uudenlaisten toiminnallisten mahdollisuuksien ohella odotettiin, että tällä olisi ollut merkittävää vaikutusta investointiohjelman laajuuteen ja nousevien käyttökustannusten hillitsemiseen. Lautakunta päätti, että lukiot jatkavat toimintaansa nykyisissä tiloissaan. Samalla tutkitaan tarkemmin onko IB-lukiokoulutuksen sijoittuminen yliopiston yhteyteen ja lukioiden yhteisen esim. tiede- ja tutkimuspainotteisen lukiolinjan perustamiseen yliopiston yhteyteen kiinnostusta sekä toteutusmahdollisuuksia.

32 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Lasten ja nuorten lautakunnan lausunnossa syksyltä 2017 todetaan, että kaikkien vuoden 2021 jälkeen toteutettavaksi suunniteltujen päiväkoti- ja koulutilahankkeiden tarpeellisuus ja laajuus tulee ottaa tarkasteltavaksi ennen hankesuunnittelun käynnistämistä. Tilat tulee suunnitella ja toteuttaa tilatehokkuus ja tilojen monikäyttöisyys huomioon ottaen. Erilliseen kysymykseen Nuoriso- ja monitoimikeskus Monarista Lasten ja nuorten lautakunta ei lausunnossaan pidä ehdottoman välttämättömänä, että nuorisotoimen tilat ovat nykyisessä rakennuksessa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Lautakunta toteaa lausunnossaan, että Lappeenrannan keilahalli ja urheilutalo on niin keskeinen ja tärkeä liikuntapaikka, että lautakunta haluaa vuokrata sen hyväksytyn hankesuunnitelman laajuisena jatkossakin ja lautakunta varautuu kattamaan tiloista aiheutuvan lisävuokran nostamalla liikuntapaikkamaksuja. Vuodesta 2022 eteenpäin on tarpeen edetä nyt suunnitellulla ohjelmalla. Lautakunta on kuitenkin valmis etsimään sellaisia toiminnallisia ratkaisuja, jotka vievät vähemmän tilaneliöitä tai tarjoamaan tiloja yhteiskäyttöön. Museon kokoelmatiloille etsitään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Erilliseen kysymykseen pääkirjaston sijainnista Kulttuuri- ja liikuntalautakunta toteaa nykyisen sijainnin olevan sopiva ja mikäli tilat voidaan muokata kirjaston muuttuneisiin ja muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti käytettäväksi, sopii peruskorjaus toimialalle. Tiloja tulisi voida muokata siten, että lisääntyvä vuokrakustannus voidaan saada muiden toimijoiden maksamista tilakustannuksista. Toimiala ei pidä ehdottoman välttämättömänä, että pääkirjaston tilat ovat nykyisissä tiloissa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. Monitoimijäähallihankkeen toteuttamiseen lautakunta voi ottaa tarkemmin kantaa, kun hankesuunnitelma on valmistunut. Mikäli vuokravaikutus on edellä arvioitu, edellyttää vuokramenojen kattaminen maksutulojen lisäämistä. Monitoimijäähallihanketta valmistellaan kaupunginvaltuuston päättämän aikataulun mukaisesti. Tässä vaiheessa ei ole käytettävissä tarkkoja kustannusarvioita, mutta näyttää siltä että talousarviossa tällä hetkellä oleva 30 miljoonaa euroa ei tule riittämään nykyaikaisen

33 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ n paikkaisen monitoimijäähallin toteuttamiseen. Arvio tarkentuu suunnittelun edetessä. Monitoimijäähallin kustannusarviona käytetään vielä tässä vaiheessa kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion lukua. Monitoimijäähallin hankesuunnittelun yhteydessä on käsitelty myös vaihtoehtoa, jossa yleisurheilun ja muun sisäliikunnan harrastushalli sijoitettaisiin uuden monitoimijäähallin yhteyteen. Monitoimijäähallin sijoituspaikkaa ei ole tässä valmisteluvaiheessa vielä lopullisesti päätetty, mutta joissakin tarkastelluissa vaihtoehdoissa käytettävissä oleva tila ei riitä sekä monitoimijäähallin että sisäliikuntahallin sijoittamiseen samaan yhteyteen. Erillisratkaisuna toteutettuna sisäliikuntahallin suuntaaantava kustannusarvio on noin 8 miljoonaa euroa. Sisäliikuntahalli ei sisälly nyt käsiteltävään investointiohjelmaan, vaan se tuodaan erikseen päätettäväksi kustannusarvion valmistuttua. Kaupunkikehityslautakunta Syksyllä 2017 pyydettyjen lausuntojen jälkeen on esille noussut kaupungin varikon toimintojen mahdollinen sijoituspaikka jatkossa. Nykyinen rakennus on osoittautunut huonokuntoiseksi ja sen lisäksi varikon nykyinen paikka on liitetty osaksi Kesämäenrinteen koulun rakentamistarkastelua. Nyt käsittelyssä olevassa investointiohjelmassa ei mahdolliselle uudisrakennukselle ole varattu määrärahoja, mutta on mahdollista, että asia tulee päätettäväksi jo vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Lappeenrannan Toimitilat konserni Lappeenrannan Toimitilat konserni toteaa syksyllä 2017 antamassa lausunnossaan, että jos kaupungin palvelutuotannon käyttöön tulevien tilojen vuokratasoa lasketaan, se heijastuu rakennusten ylläpitoon ja sen tasoon. Jos rakennusten ylläpidosta vähennetään rahaa, se näkyy rakennusten heikompana kuntona ja siitä saattaa seurata muun muassa sisäilmaongelmia. Rakennusten korjausvelka kasvaisi, jos ylläpidosta vähennetään rahaa. Talonrakennusinvestoinnit ulkoisen vuokralaisen käytössä oleviin tiloihin toteutetun organisaatiomuutoksen jälkeen kaupunkikonsernin ulkopuolelle vuokrattuja rakennuksia hallinnoi Lappeenrannan Yritystila Oy. Ainakin osa rakennuksista vaatii peruskorjauksen seuraavan 15 vuoden aikana. Näissä kohteissa

34 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ on kaupunkikonsernin velkaantumisen ja omaisuusriskin näkökulmasta tärkeää tiedostaa, missä määrin Lappeenrannan Yritystila Oy pystyy rahoittamaan tulevat investoinnit tulorahoituksellaan. Tiloissa on tällä hetkellä vuokralaisena muun muassa taiteen perusopetusta tarjoavia oppilaitoksia ja senkin takia olisi selvitettävä myös vuokralaisten vuokranmaksukyky peruskorjausten jälkeen. Lappeenrannan Toimitilat konserni Lappeenrannan Toimitilat konsernin mukaan Yritystilan tulorahoitus riittää eri rakennusosien teknisen kunnon kohentamiseen. Suurimpien rakennusosien uusiminen ja laajennusten tekeminen vaatii lainarahoitusta. Kyseessä on tällöin suuret ja laajat pts-korjaukset. Pääsääntöisesti edellä mainitut investoinnit ovat vuokravaikutteisia. Lappeenrannan Toimitilat konserni toteaa kuitenkin lausunnossaan, että taiteen perusopetusta tarjoavien yksiköiden vuokranmaksukyky ei todennäköisesti riitä, mikäli kohteille tehdään perusparannuksia tai laajennuksia, jotka nostavat vuokratasoa. Maakunnallisten toimintojen käytössä olevat rakennukset Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä lakivalmistelu on vielä kesken. Lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevia rakennuksia on kaupungin, Lappeenrannan Asuntopalvelu konsernin ja Lappeenrannan Yritystila Oy:n taseessa. Kaupungin omistamia rakennuksia hallinnoi Lappeenrannan Yritystila Oy. Uudistuksen aiheuttamaa kiinteistöriskiä on käsitelty tarkemmin muun muassa kaupunginhallituksen kokouksessa ( 362). Tällä hetkellä olevan tiedon mukaan yhtiömuotoisten toimijoiden vuokrasopimukset siirtyisivät maakunnalle sellaisenaan. Tästä huolimatta kaupungin kiinteistöomaisuuteen sisältyy huomattavan suuri kiinteistöriski. Tämän takia tulisi linjata, miten maakunnallisten toimijoiden käytössä olevien rakennusten omistamiseen ja niiden peruskorjaamiseen suhtaudutaan jatkossa. Lappeenrannan kaupungin rakennukset Lappeenrannan kaupungin taseessa on tällä hetkellä noin 20 sote-käytössä olevaa ja noin 10 pelastustoimen käytössä olevaa rakennusta. Sote-käytössä olevien rakennusten tasearvot vuoden 2017 lopussa olivat noin 24 miljoonaa euroa. Näitä rakennuksia ovat muun muassa Penttiläntien palvelukoti Joutsenossa, Lasten

35 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ ja nuorten vastaanottokoti Tarulantupa, Armilan terveysasema ja kuntoutuskeskus sekä Sammonlahden ja Joutsenon hyvinvointiasemat. Eksotelle vuokrattujen kohteiden vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia 12 kuukauden irtisanomisajalla. Pelastustoimen käytössä olevien rakennusten tasearvot lukuun ottamatta Länsialueen ja Armilan paloasemia eivät ole merkittävät, mutta Itäalueen paloaseman rakentamisesta tulisi myös tehdä periaatepäätös. Investointiohjelmaan on varattu määräraha paloaseman suunnittelulle, mutta ei rakentamiselle. Sote-käytössä olevat rakennukset ovat kaupungin E-salkussa eli ne voidaan myydä, mikäli myynnin katsotaan olevan kaupungin kannalta taloudellisin ratkaisu. Lappeenrannan Toimitilat Oy on teettänyt vuoden 2017 aikana sote- ja pelastustoimen käytössä olevista rakennuksista hinta-arviot. Hinta-arvioissa ei kuitenkaan ole huomioitu mahdollista maakunnan oikeutta irtisanoa vuokrasopimus siirtymäajan jälkeen. Lappeenrannan Toimitilat konserni Lappeenrannan Toimitilat konserni ei syksyllä 2017 antamassa lausunnossaan muodosta lopullista kantaa sille haluaako se luopua kohteista vai jatkaa niiden vuokraamista. Lausunnosta ei myöskään käy ilmi eri kohteista aiheutuvaa tappioriskiä ja sen realisoitumisen aiheuttamia seurauksia. Lappeenrannan Yritystila Oy:n taseessa ovat kuitenkin esimerkiksi toimistotalo Ruori Kahilanniemessä ja Pohjolankatu 14:n rakennus, joka on vuokrattu Eksoten suun terveydenhuollolle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. Ruorin tasearvo vuoden 2017 lopussa oli noin 14 miljoonaa euroa ja Pohjolankatu 14:n noin 3,5 miljoonaa euroa. Lappeenrannan Asuntopalvelu - konserni Lappeenrannan Asuntopalvelu konsernilla on yhteensä yksitoista Eksotelle vuokrattua erityisasumiseen tarkoitettua kiinteistöä. Kohteiden tasearvo poistosuunnitelman mukaan on yhteensä euroa ja lainaa niillä on lyhennyssuunnitelman mukaan jäljellä yhteensä euroa. Kohteissa on ARA rajoitukset, jotka vaihtelevat vuosien 2038 ja 2055 välillä. Poikkeuksen rajoituksista tekevät Lehmuskoti ja Sammonkoti, joilla ei ole rajoituksia. Kiinteät vuokrasopimukset Eksotelle ovat vuosien 2026 ja 2051 välillä. Tästäkin poikkeuksen tekevät Lehmuskoti ja Sammonkoti, joiden

36 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia 12 kuukauden irtisanomisajalla. Kuntaliitosta saadun tiedon mukaan vuokrasopimukset siirtyvät sellaisenaan maakuntahallinnolle, joten suurimmalta osin kohteita riski rajoittunee vuokrien suuruuteen ja siten kohteiden kannattavuuteen jatkossa. Suurimman riskin muodostavat Lehmuskoti ja Sammonkoti, joiden vuokrasopimukset voidaan irtisanoa 12 kuukauden irtisanomisajalla. Näiden kahden kohteen tasearvo yhteensä on euroa ja Lehmuskodissa lainaa on jäljellä tuolloin euroa. Jos Lehmuskoti ja Sammonkoti jäisivät tyhjilleen, olisivat niiden vuotuiset ylläpitokulut yhteensä vuoden 2016 tilanteen mukaan euroa. Tämä pitäisi kerätä muiden kohteiden vuokria korottamalla, joka taas ainakaan nykykäytännön mukaan ei ole mahdollista. Lappeenrannan Asuntopalvelu konserni pitää kaikkien yhdentoista kohteen myyntiä ensisijaisena vaihtoehtona. Kohteiden myynti voidaan toteuttaa useammassa erässä ja ajallisesti jaksotettuna. (JI) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy investointien puiteohjelmassa noudatettavaksi seuraavat periaatteet: 1. Lappeenrannan Toimitilat Oy:lle annetaan omistajaohjauksena tehtäväksi toteuttaa tulevat talonrakennushankkeet yhdessä tilakeskuksen ja toimialojen kanssa siten, että kaupungin palvelutuotannossa olevien tilojen neliömäärä on 90 % nykyisestä vuoteen 2021 mennessä ja 85 % nykyisestä vuoteen 2023 mennessä. Mikäli tavoitetta ei saavuteta, tiloille on löydettävä muuta käyttöä niin, että kaupunkikonsernille kohdistuva vuokravaikutus vastaa edellä kerrottua neliömäärää. Tämä on huomioitava jo ennen rakennushankkeen käynnistämistä. 2. Kaikissa uusissa rakennushankkeissa on selvitettävä modulaarisen rakentamisen mahdollisuudet siten, että käytössä olevat tilat voivat joustaa rakennuksen elinkaaren aikana. Samoin kaikissa uusissa rakennushankkeissa on tehtävä selvitys siitä, mikä toteutusmalli ja omistusmuoto on

37 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ kaupunkikonsernin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. 3. Lappeenrannan Asuntopalvelu konsernin osalta annetaan omistajaohjauksena periaatelinjaus siitä, onko Asuntopalvelu konsernin tehtävänä omistaa ja vuokrata palveluasumiseen liittyviä kiinteistöjä. Jos näistä kohteista ei luovuta, yhtiö voi tehdä investointeja näihin kohteisiin vain, jos sillä on tehtynä vuokrasopimus, jolla varmistetaan investointiin sitoutuvan pääoman takaisinmaksu kokonaisuudessaan. Yhtiön on rahoitettava näiden kohteiden investoinnit ilman kaupungin takausta. 4. Lappeenrannan Yritystila Oy:n osalta annetaan omistajaohjauksena koskien sote- ja pelastustoimen rakennuksia, että yhtiö voi toteuttaa investointeja vain, jos sillä on tehtynä vuokrasopimus, jolla varmistetaan investointiin sitoutuvan pääoman takaisinmaksu kokonaisuudessaan. Yhtiön on rahoitettava näiden kohteiden investoinnit ilman kaupungin takausta. 5. Muiden kuin talonrakennusinvestointien osalta esitetään hyväksyttäväksi liitteen mukainen investointiohjelma kuitenkin siten, että lautakuntia sitova talousarviokehys on sitovuustason tilikauden tulos. Lautakunnan tulee huomioida, että sen on pystyttävä kattamaan investoinneista aiheutuvat poistot suunnitelmavuosien mukaisista talouskehyksistä. Lisäksi suunnitelmakaudella tulee huomioida, että seuraavan suunnitelmakauden kehyksissä poistotaso ei tule kasvamaan. 6. Pelastustoimen kaluston osalta annetaan kaupunginhallitukselle valtuudet myydä ja takaisin vuokrata kalusto, mikäli se on kaupungin kokonaisedun mukaista. 7. Lappeenrannan Energia konsernia ei velvoiteta investoimaan vesitornin saneeraukseen omalla kustannuksellaan. Mikäli vesitornin investointi päätetään toteuttaa, se toteutetaan osana kaupungin elinkeinopoliittisiin hankkeisiin varattua investointimäärärahaa. Päätös Asia jätettiin pöydälle kokoukseen. Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 259 Esittelijä:

38 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Hietamies Mikko Mielikäinen Jukka Tolvanen Katri Liitteet 1. Investointien puiteohjelman yhteenveto PTS Investoinnit Talonrakennus 3. PTS Investoinnit Muut kuin talonrakennus 4. Arvio vuokrien osuudesta toimintakuluissa 5. LAUSUNTOPYYNTÖ INVESTOINTIEN PUITEOHJELMASTA VUOSILLE Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto investointiohjelmaan 7. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto investointiohjelmaan 8. Kaupunkikehityslautakunnan lausunto investointiohjelmaan 9. Lupalautakunnan lausunto investointiohjelmaan 10. Lpr Asuntopalvelut Oy:n lausunto investointiohjelmaan 11. Lpr Toimitilat Oy:n lausunto investointiohjelmaan Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy investointien puiteohjelmassa noudatettavaksi seuraavat periaatteet: 1. Lappeenrannan Toimitilat Oy:lle annetaan omistajaohjauksena tehtäväksi toteuttaa tulevat talonrakennushankkeet yhdessä tilakeskuksen ja toimialojen kanssa siten, että kaupungin palvelutuotannossa olevien tilojen neliömäärä on 90 % nykyisestä vuoteen 2021 mennessä ja 85 % nykyisestä vuoteen 2023 mennessä. Mikäli tavoitetta ei saavuteta, tiloille on löydettävä muuta käyttöä niin, että kaupunkikonsernille kohdistuva vuokravaikutus vastaa edellä kerrottua neliömäärää. Tämä on huomioitava jo ennen rakennushankkeen käynnistämistä. 2. Kaikissa uusissa rakennushankkeissa on selvitettävä modulaarisen rakentamisen mahdollisuudet siten, että käytössä olevat tilat voivat joustaa rakennuksen elinkaaren aikana. Samoin kaikissa uusissa rakennushankkeissa on

39 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ tehtävä selvitys siitä, mikä toteutusmalli ja omistusmuoto on kaupunkikonsernin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. 3. Lappeenrannan Asuntopalvelu konsernin osalta annetaan omistajaohjauksena periaatelinjaus siitä, onko Asuntopalvelu konsernin tehtävänä omistaa ja vuokrata palveluasumiseen liittyviä kiinteistöjä. Jos näistä kohteista ei luovuta, yhtiö voi tehdä investointeja näihin kohteisiin vain, jos sillä on tehtynä vuokrasopimus, jolla varmistetaan investointiin sitoutuvan pääoman takaisinmaksu kokonaisuudessaan. Yhtiön on rahoitettava näiden kohteiden investoinnit ilman kaupungin takausta. 4. Lappeenrannan Yritystila Oy:n osalta annetaan omistajaohjauksena koskien sote- ja pelastustoimen rakennuksia, että yhtiö voi toteuttaa investointeja vain, jos sillä on tehtynä vuokrasopimus, jolla varmistetaan investointiin sitoutuvan pääoman takaisinmaksu kokonaisuudessaan. Yhtiön on rahoitettava näiden kohteiden investoinnit ilman kaupungin takausta. 5. Muiden kuin talonrakennusinvestointien osalta esitetään hyväksyttäväksi liitteen mukainen investointiohjelma kuitenkin siten, että lautakuntia sitova talousarviokehys on sitovuustason tilikauden tulos. Lautakunnan tulee huomioida, että sen on pystyttävä kattamaan investoinneista aiheutuvat poistot suunnitelmavuosien mukaisista talouskehyksistä. Lisäksi suunnitelmakaudella tulee huomioida, että seuraavan suunnitelmakauden kehyksissä poistotaso ei tule kasvamaan. 6. Pelastustoimen kaluston osalta annetaan kaupunginhallitukselle valtuudet myydä ja takaisin vuokrata kalusto, mikäli se on kaupungin kokonaisedun mukaista. 7. Lappeenrannan Energia konsernia ei velvoiteta investoimaan vesitornin saneeraukseen omalla kustannuksellaan. Mikäli vesitornin investointi päätetään toteuttaa, se toteutetaan osana kaupungin elinkeinopoliittisiin hankkeisiin varattua investointimäärärahaa. Päätös Hyväksyttiin Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto

40 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Toimitusjohtaja Hietamies Mikko Projektijohtaja Mielikäinen Jukka Toimitilajohtaja Tolvanen Katri Liitteet 1. Investointien puiteohjelman yhteenveto PTS Investoinnit Talonrakennus 3. PTS Investoinnit Muut kuin talonrakennus 4. Arvio vuokrien osuudesta toimintakuluissa 5. LAUSUNTOPYYNTÖ INVESTOINTIEN PUITEOHJELMASTA VUOSILLE Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto investointiohjelmaan 7. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto investointiohjelmaan 8. Kaupunkikehityslautakunnan lausunto investointiohjelmaan 9. Lupalautakunnan lausunto investointiohjelmaan 10. Lpr Asuntopalvelut Oy:n lausunto investointiohjelmaan 11. Lpr Toimitilat Oy:n lausunto investointiohjelmaan Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy investointien puiteohjelmassa noudatettavaksi seuraavat periaatteet: 1. Lappeenrannan Toimitilat Oy:lle annetaan omistajaohjauksena tehtäväksi toteuttaa tulevat talonrakennushankkeet yhdessä tilakeskuksen ja toimialojen kanssa siten, että kaupungin palvelutuotannossa olevien tilojen neliömäärä on 90 % nykyisestä vuoteen 2021 mennessä ja 85 % nykyisestä vuoteen 2023 mennessä. Mikäli tavoitetta ei saavuteta, tiloille on löydettävä muuta käyttöä niin, että kaupunkikonsernille kohdistuva vuokravaikutus vastaa edellä kerrottua neliömäärää. Tämä on huomioitava jo ennen rakennushankkeen käynnistämistä. 2. Kaikissa uusissa rakennushankkeissa on selvitettävä modulaarisen rakentamisen mahdollisuudet siten, että

41 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Päätös käytössä olevat tilat voivat joustaa rakennuksen elinkaaren aikana. Samoin kaikissa uusissa rakennushankkeissa on tehtävä selvitys siitä, mikä toteutusmalli ja omistusmuoto on kaupunkikonsernin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. 3. Lappeenrannan Asuntopalvelu konsernin osalta annetaan omistajaohjauksena periaatelinjaus siitä, onko Asuntopalvelu konsernin tehtävänä omistaa ja vuokrata palveluasumiseen liittyviä kiinteistöjä. Jos näistä kohteista ei luovuta, yhtiö voi tehdä investointeja näihin kohteisiin vain, jos sillä on tehtynä vuokrasopimus, jolla varmistetaan investointiin sitoutuvan pääoman takaisinmaksu kokonaisuudessaan. Yhtiön on rahoitettava näiden kohteiden investoinnit ilman kaupungin takausta. 4. Lappeenrannan Yritystila Oy:n osalta annetaan omistajaohjauksena koskien sote- ja pelastustoimen rakennuksia, että yhtiö voi toteuttaa investointeja vain, jos sillä on tehtynä vuokrasopimus, jolla varmistetaan investointiin sitoutuvan pääoman takaisinmaksu kokonaisuudessaan. Yhtiön on rahoitettava näiden kohteiden investoinnit ilman kaupungin takausta. 5. Muiden kuin talonrakennusinvestointien osalta esitetään hyväksyttäväksi liitteen mukainen investointiohjelma kuitenkin siten, että lautakuntia sitova talousarviokehys on sitovuustason tilikauden tulos. Lautakunnan tulee huomioida, että sen on pystyttävä kattamaan investoinneista aiheutuvat poistot suunnitelmavuosien mukaisista talouskehyksistä. Lisäksi suunnitelmakaudella tulee huomioida, että seuraavan suunnitelmakauden kehyksissä poistotaso ei tule kasvamaan. 6. Pelastustoimen kaluston osalta annetaan kaupunginhallitukselle valtuudet myydä ja takaisin vuokrata kalusto, mikäli se on kaupungin kokonaisedun mukaista. 7. Lappeenrannan Energia konsernia ei velvoiteta investoimaan vesitornin saneeraukseen omalla kustannuksellaan. Mikäli vesitornin investointi päätetään toteuttaa, se toteutetaan osana kaupungin elinkeinopoliittisiin hankkeisiin varattua investointimäärärahaa.

42 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Asemakaavan muutos 37 Mustola, kortteli 86 (Ahtaajankatu 2, Disas Fish) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/741/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 69 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Asemakaava-arkkitehti Veijovuori Matti Kaavasuunnittelija Moisio Elina etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asemakaavan selostus ja liitteet 2. Asemakaavakartta Asemakaavamuutosalue sijaitsee Mustolan kaupunginosassa, noin 11 km Lappeenrannan ydinkeskustasta kaakkoon. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,2 ha. Alue rajautuu pohjoisessa Terminaalinkatuun ja idässä Ahtaajankatuun. Etelässä alue rajoittuu valtatie 13:een ja sen vieressä olevaan kapeaan suojaviheralueeseen. Suunnittelualueen itäosassa on SF-Teli Oy:n omistama Disas Fishin myymälä- ja kalankäsittelyrakennus paikoitusalueineen. Alueen länsiosa on rakentamatonta peltomaata. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueena (KTY-9), jolle saa rakentaa toimitiloja ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Palvelu-/ myymälätilan enimmäiskerrosala on 2000 kerros-m2 tonttia kohden. Asemakaavamuutoksella päivitetään korttelin kaavamerkintä vastaamaan alueella

43 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Esittelijän ehdotus voimassa olevaa osayleiskaavaa, joka mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen suunnittelualueelle. Asemakaavamuutoksessa kortteli 86 on osoitettu liikerakennusten korttelialueena, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-r). Alueelle saa sijoittaa sellaista merkitykseltään seudullista matkailuun ja rajaliikenteeseen liittyvää kauppaa, joka kaupan laadun ja toiminnan luonteen puolesta soveltuu rajan vaikutusalueelle. Alueelle ei saa sijoittaa seudullista, yli 5000 kerros-m2 suuruista päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Korttelin rakennusoikeus on 8500 kerros-m2, jossa on 2000 kerros-m2 lisäystä voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Asemakaavan muuttamisesta tehdään kaupungin ja SF-Teli Oy:n kesken MRL 91b :n mukainen maankäyttösopimus ennen asemakaavan hyväksymistä. Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt SF-Teli Oy:n aloitteesta. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavaluonnoksesta annettiin seitsemän lausuntoa. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. MRA 30 :n kuulemisen jälkeen asemakaava-alueen rajausta on muutettu siten, että alun perin vahvistusalueeseen kuulunut Ahtaajankadun itäpuolinen kortteli on rajattu omaksi asemakaavamuutoksekseen. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

44 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 162 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Asemakaavan selostus ja liitteet 2. Asemakaavakartta Esittelijän ehdotus Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. Kaupunginhallitus päättää asettaa Asemakaavan muutos 37 Mustola, kortteli 86 (Ahtaajankatu 2, Disas Fish) maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon ja mikäli lausunnosta tai nähtävillä oloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaakkois-Suomen ELY-keskus kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely:

45 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Liitteet 1. Asemakaavaselostus liitteineen/ K2641/ Ahtaajankatu 2 (Disas Fish) 2. Asemakaavakartta/ K2641/ Ahtaajankatu 2 (Disas Fish) Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Kaupunginhallituksen ehdotus Päätös Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Asemakaavan muutos 37 Mustola, kortteli 86 (Ahtaajankatu 2, Disas Fish) hyväksytään.

46 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Eija Haikon eroanomus keskusvaalilautakunnan varajäsenen tehtävästä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1063/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 199 Esittelijä: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Eija Haikon kirje : Olen ollut tämän vaalikauden Kristillisdemokraattien (KD) paikalla varajäsenenä Lappeenrannan kaupungin keskusvaalilautakunnassa. Pyydän eroa tästä tehtävästä kaupunginhallitukselta. Kaupunginvaltuusto on valinnut keskusvaalilautakuntaan seuraavat varsinaiset jäsenet ja varajäsenet: Varsinainen jäsen Suonio Tapio, pj Huhtiranta Sonja Vainikka Sanni Huotarinen Markku Juvonen Osmo Varajäsenet (ei henkilökohtaisia) Vanhanen Nyky Ahonen Annamaria Haiko Eija Korhonen Paavo Lahtinen Jarmo Esittelijän ehdotus

47 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Eija Haikolle myönnetään ero keskusvaalilautakunnan varajäsenen tehtävästä ja keskusvaalilautakuntaan valitaan toinen varajäsen hänen tilalleen. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginhallituksen ehdotus Päätös Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Eija Haikolle myönnetään ero keskusvaalilautakunnan varajäsenen tehtävästä ja keskusvaalilautakuntaan valitaan toinen varajäsen hänen tilalleen.

48 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Daniel Kaartisen eroanomus lasten ja nuorten lautakunnan jäsenyydestä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1090/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 200 Esittelijä: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Daniel Kaartisen sähköpostiviesti : Pyydän eroa lasten ja nuorten lautakunnan jäsenyydestä henkilökohtaisista syistä. Kaupunginvaltuusto on valinnut lasten ja nuorten lautakuntaan seuraavat varsinaiset ja varajäsenet: Varsinainen jäsen Puolakka Helena, vpj Pykäläinen Eeva-Maria Nurmi Antti Alander Paavo Simola Tiina Ikävalko Johanna Lampi Timo Iljin Harri, pj Koskenranta Sanna Myyrä Taija Kaartinen Daniel Varajäsen Aalto-Huhtinen Tiina Lahti Hanna Vainikka Marko Orava Iiro Teräväinen Ritva Sipiläinen Anna-Maija Kekäläinen Juho Bechet Demirel Seppänen Kirsi Hannikainen Kirsi Witherspone Isaac Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Daniel Kaartiselle myönnetään ero lasten ja nuorten lautakunnan

49 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ jäsenen tehtävästä ja hänen tilalleen nimetään toinen henkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Hyväksyttiin ja esitettiin hänen tilalleen lasten ja nuorten lautakunnan jäseneksi Timo Laitinen. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginhallituksen ehdotus Päätös Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Daniel Kaartiselle myönnetään ero lasten ja nuorten lautakunnan jäsenen tehtävästä ja hänen tilalleen nimetään Timo Laitinen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

50 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Markku Heikkilän eroanomus kaupunginhallituksen varahenkilön ja kaupunkikehityslautakunnan varapuheenjohtajan tehtävästä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1312/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 264 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Markku Heikkilän sähköpostiviesti : Pyydän eroa kaupunginhallituksen varahenkilön paikalta ja kaupunkikehityslautakunnan varapuheenjohtajan paikalta. Syynä on valtuustoryhmän vaihtamiseni. Eroaminen sopii minulle niin pikaisesti kuin se on mahdollista. Kaupunginvaltuusto on valinnut kaupunginhallitukseen seuraavat varsinaiset jäsenet ja heidän varajäsenensä: Varsinainen jäsen Hänninen Jyri, 1. vpj Puolakka Helena Härkönen Juha Pykäläinen Tuija Maaret Turkia Juha Arola Tapio, 3. vpj Munnukka Riitta Kakkola Risto, pj Kiljunen Anneli Kukkonen Päivi Mäkelä Jani, 2. vpj Varajäsen Holtari Jami Löfman Päivi Ylä-Outinen Arja Saariniemi Jan Moilanen Marjatta Heikkilä Markku Partanen Tuula Hasari Lasse Arvela Eeva Räsänen Vesa Ruokokoski Hannes

51 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Kaupunkikehityslautakuntaan on valittu seuraavat varsinaiset jäsenet ja heidän varajäsenensä: Varsinainen jäsen Grönlund Joonas, pj Virolainen Veli Matti Asikainen Miia Junttila Virpi Klemola Kimmo Heikkilä Markku, vpj Brandt Linda Näivä Henri Thomander-Tiainen Johanna Kemppainen Sanna Karhukorpi Kai Varajäsen Räsänen Erkki Virsunen Jussi Mustapää Sari Virkkala Julia Vuori Kari-Matti Lohko Jukka Hyttinen Pilvi Pylkkö Jani Hirvikallio Martta Hyöppinen-Sipari Ulla-Riitta Saarela Kalle Esittelijän ehdotus Markku Heikkilä on ilmoittanut vielä täsmennyksenä, että eroanomus koskee kaupunkikehityslautakunnan jäsenyyttä. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Markku Heikkilälle myönnetään ero kaupunginhallituksen varahenkilön tehtävästä ja kaupunkikehityslautakunnan jäsenen tehtävästä ja että hänen tilalleen valitaan toinen henkilö kaupunginhallituksen varajäseneksi, kaupunkikehityslautakunnan jäseneksi ja sen varapuheenjohtajaksi. Päätös Hyväksyttiin ja esitetään Heikkilän tilalle kaupunginhallituksen varajäseneksi Antti Vilkko ja kaupunkikehityslautakunnan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Jari Karhu. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginhallituksen ehdotus

52 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Päätös Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Markku Heikkilälle myönnetään ero kaupunginhallituksen varahenkilön tehtävästä ja kaupunkikehityslautakunnan jäsenen tehtävästä ja että hänen tilalleen valitaan Antti Vilkko kaupunginhallituksen varajäseneksi ja Jari Karhu kaupunkikehityslautakunnan jäseneksi ja sen varapuheenjohtajaksi.

53 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Sammonlahden monitoimitalon suunnittelu ja olemassa olevat Sammonlahden koulu, päiväkoti ja liikuntahalli Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/748/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 119 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi Oheismateriaali 1. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto Sammonlahden monitoimitalon suunnitteluun 2. Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto Sammonlahden monitoimitalon suunnittelusta 3. Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n hallituksen päätös Lappeenrannan Toimitilat Oy yhdessä Kaupungin toimialojen kanssa on jatkanut Länsialueen palveluverkon uudistamishanketta valtuuston päätösten ja mukaisesti. Vuoden 2017 aikana on laadittu hankesuunnitelma, joka on tarkoitus täsmentää vuoden 2018 aikana toteutettavan arkkitehtikilpailun tulosten pohjalta. Tavoitteena on julkistaa arkkitehtikilpailun tulokset vuoden 2019 alkupuolella. Toteutussuunnittelu on tarkoitus käynnistää heti arkkitehtikilpailun ratkettua sen jälkeen kun käyttäjät ovat hyväksyneet hankesuunnitelman ja siinä esitetyn vuokratason. Länsialueen palveluverkkoratkaisusta päätettäessä suunnittelun lähtökohdaksi linjattiin, että Sammonlahden koulu ja päiväkoti

54 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ peruskorjataan ja Sammonlahden liikuntahalli korvataan uudella. Tavoitteena oli toteuttaa lisärakentamista siten, että samaan rakennuskokonaisuuteen saadaan toteutettua tilat länsialueen kaikille koulu- ja päiväkotiyksiköille, kirjastolle, nuoriso- ja liikuntatoimelle sekä terveydenhoidolle. Hankesuunnittelun aikana on tullut esiin, että Sammonlahden päiväkoti vaatii mittavampia korjauksia kuin mitä oli oletettu. Pieni, neljän ryhmän päiväkoti on myös tiloiltaan tehoton. Samoin hankesuunnittelu aikana on todettu, että Sammonlahden koulun tiloja ei saada hyödynnettyä siten, että tilatehokkuus olisi yhtä hyvä kuin mitä uudisrakentamisella saavutetaan. Koulun osalta päästäisiin vain välttävään tilatehokkuuteen. Alun perin kaavailtu olemassa olevien rakennusten peruskorjaus ja lisärakentaminen eivät muodostaisi yhtenäistä ja tehokasta yksikköä, mitä ratkaisulla on tavoiteltu. Vaihtoehto, missä kaikki toiminnot toteutettaisiin uudisrakennukseen ja, missä kaikki vanhat rakennukset puretaan, olisi investointikustannuksiltaan hyvin lähellä sen vaihtoehdon kustannuksia, missä olisi sekä peruskorjausta että uudisrakentamista. Vuokratasossa ero olisi noin 150 t / vuosi uudisrakennusvaihtoehdon ollessa edullisempi vaihtoehto. Sammonlahden monitoimitalon valmistelussa tavoitteena on ollut myös Sammonlahden alueen imagon parantaminen. Jos kaikki tilat sijoitetaan uudisrakennukseen, on mahdollista saada yhtenäisempi ja parempi kokonaisuus kuin vaihtoehdossa, missä vanha koulu säilyisi. Sammonlahden monitoimitalon hankesuunnittelun ohjausryhmä esittää, että tehtäisiin päätös, joka mahdollistaisi olemassa olevien Sammonlahden koulun, päiväkodin ja liikuntahallin purkamisen. Suunnittelun tavoitteena on, että Sammonlahden monitoimitalon kaikki toiminnot sijoitettaisiin uudisrakennukseen, jossa on mahdollisuus paremmin hyödyntää eri toimijoiden kesken tilojen osittaista yhteiskäyttöä ja näin saada tilankäytöltään tehokkaampi kokonaisuus. Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n hallitus päätti pyytää lasten ja nuorten lautakunnalta ja kulttuuri- ja liikuntalautakunnalta lausunnon Sammonlahden monitoimitalon jatkovalmistelulinjauksista. Lausunnossa pyydettiin erityisesti ottamaan kantaa siihen, tulisiko valmistelua jatkaa siten, että

55 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Esittelijän ehdotus Sammonlahden monitoimitalon kaikki toiminnot sijoitettaisiin uudisrakennukseen, jossa on mahdollisuus paremmin hyödyntää eri toimijoiden kesken tilojen osittaista yhteiskäyttöä ja näin saada tilankäytöltään tehokkaampi kokonaisuus. Edelleen Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy esitti, että saatujen lausuntojen jälkeen kaupunginhallitusta ja kaupunginvaltuustoa pyydetään tekemään periaatepäätös, joka tarvittaessa mahdollistaisi Sammonlahden koulun ja päiväkodin purkamisen. Sekä lasten ja nuorten lautakunta että kulttuuri- ja liikuntalautakunta ovat esittäneet lausuntonaan, että Sammonlahden monitoimitalon valmistelua tulee jatkaa siten, että kaikki toiminnot sijoitetaan uudisrakennukseen, jossa hyödynnetään eri toimijoiden kesken tilojen yhteiskäyttöä. Tilat tulee rakentaa siten, että ne palvelevat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotoimen tavoitteita ja toimintaperiaatteita sekä ovat monipuolisesti ja tehokkaasti myös kuntalaisten hyödynnettävissä lasten ja nuorten palvelujen käyttöajan ulkopuolisena aikana. Hanketyöryhmä valmistelee Sammonlahden monitoimitalon arkkitehtikilpailua ja kilpailuohjelmassa on tarkoitus esittää lähtötietona, että olemassa olevat koulu, päiväkoti ja liikuntahalli puretaan ja kaikki toiminnot sijoitetaan uudisrakennukseen. Arkkitehtikilpailun yhtenä tavoitteena on löytää keinoja tilatehokkuuden parantamiseksi. Alueen rakennusten purkaminen ratkaistaan arkkitehtikilpailun jälkeen asemakaavaprosessissa. Lautakunta päättää merkitä tiedoksi lasten ja nuorten lautakunnan ja kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunnot ja esittää, että kaupunginhallitus ja edelleen kaupunginvaltuusto päättäisivät tehdä periaatepäätöksen, mikä mahdollistaa Sammonlahden liikuntahallin lisäksi myös olemassa olevien Sammonlahden koulun ja päiväkodin purkamisen. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 247

56 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo (Kaupunginjohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto Sammonlahden monitoimitalon suunnitteluun 2. Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto Sammonlahden monitoimitalon suunnittelusta 3. Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n hallituksen päätös Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää edellä olevan perusteella kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi periaatteen, että Sammonlahden liikuntahallin lisäksi myös Sammonlahden koulu ja päiväkoti puretaan ja suunnittelua jatketaan uudisrakennusvaihtoehtona. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto Sammonlahden monitoimitalon suunnitteluun 2. Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto Sammonlahden monitoimitalon suunnittelusta

57 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n hallituksen päätös Kaupunginhallitus ehdotus Päätös Kaupunginhallitus esittää edellä olevan perusteella kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi periaatteen, että Sammonlahden liikuntahallin lisäksi myös Sammonlahden koulu ja päiväkoti puretaan ja suunnittelua jatketaan uudisrakennusvaihtoehtona.

58 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Lausunto Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/924/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 109 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä Valmistelija/lisätiedot: Kunnossapitopäällikkö Multaharju Pentti Oheismateriaali 1. Keskustan valtuustoryhmän aloite teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamisesta Valtuustoaloitteessa esitetään selvitettäväksi mm. kunnossapidon aikaistamista, yhteistyömahdollisuus valtion tienhoidon kanssa vaihtamalla hoito-osuuksia, paremman kunnossapidon ennaltaehkäiseviin vaikutuksiin, uusien rahoitusmahdollisuuksien löytämiseen sekä työryhmän perustamista selvittämään ja ideoimaan kunnossapidon parannustoimia. Elinvoima ja kaupunkikehitystoimiala esittää lausuntona seuraavaa: Talvikunnossapidolle on määritelty kunnossapitoluokat, joita on ajoradoilla kolme, kevyen liikenteen väylillä (joissa pyöräily on sallittu) kaksi ja jalkakäytävillä yksi. Lähtökynnys perustuu sataneen lumikerroksen paksuuteen kunnossapitoluokittain, esimerkiksi ajoradoilla 5, 8 ja 12 cm. Liukkauden esiinnyttyä suoritetaan hiekoitusta. Arkisin työt aloitetaan tarvittaessa jo välisenä aikana. Tällä pyritään saamaan ensimmäisen kunnossapitoluokan väylien avaus ennen liikenteen

59 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ huipputunteja. Tätä aiempi aloitus, sateen kestosta ja määrästä tosin riippuen, voi johtaa useamman aurauskerran tarpeeseen ennen liukkauden torjuntaa ja ennen liikenteen huipputunteja. Useampi aurauskerta lisää kustannuksia ja aiheuttaa mahdollisesti tarvittavien lepoaikojen vuoksi aurausyksiköiden vajetta iltapäivisin ja iltaisin. Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailussa 2017 (KUVE), jossa oli 18 kuntaa mukana, Lappeenrannan katujen kunnossapidon kustannus oli 1,27 /m 2 ja kaikkien kuntien keskiarvo 1,64 /m2 (erotus 0,37 /m 2 ). Lappeenrannassa on hoidettavia katuneliöitä m 2. Vastaavasti kyselytutkimuksessa Yhdyskuntatekniset palvelut 2017 liikennealueiden ylläpitomittarin arvo Lappeenrannassa oli 3,03, kun kaikkien 18 kyselyssä olleiden kuntien keskiarvo oli 3,26 (mittariarvo 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä). Kaupunkien keskimääräiseen kustannustasoon ja laatutasoon päästäksemme olisi Lappeenrannan käytettävä rahaa katujen kunnossapitoon noin 1,6 milj.euroa enemmän, jotta tyytyväisyysmittarin arvo nousisi keskiarvoon 3,26. Talvihoidon tyytyväisyys asuntokaduilla oli korostuneen alhainen, ainoastaan 2,69 vuonna 2017, kun koko katujen kunnossapidon mittariarvo oli edellä kerrottu 3,03. Tämä on selkeä osoitus, että asuinalueiden talvihoito kaipaa lisäresursseja, jotta tyytyväisyysmittariarvo voisi nousta esimerkiksi tasoon 3. Tähän päästäksemme olemme arvioineet lisärahoitustarpeen olevan noin euroa vuodessa. Oheisen taulukon lumenaurauksen tyytyväisyydestä asuinkaduilla mukaisesti, noin puolet kokee hoidetun huonosti ja reilu kolmannes hyvin.

60 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Oheisesta Katujen kunnossapitoon käytettävissä ollut kustannus euroa/m 2 -kuvasta käy ilmi, että vuonna 2017 katujen kunnossapitoon oli käytettävissä -13 % vähemmän rahaa kuin vuonna Tiukat talouden tasapainottamistoimet näkyvät katujen kunnossapitoon käytettävissä olevassa rahamäärässä. Liikenneväylien kunnossapito toteutetaan noin 50 % omana työnä ja ulkopuolisella urakoinnilla loput. Omaa kalustoa on noin 20 hoitoyksikköä, kun kokonaistarve rankan lumisateen jälkeen on noin 80 hoitoyksikköä.

61 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Oma kalusto on mitoitettu siten, että sille on tarvetta ympärivuotisesti, ja urakoitsijat tasaavat ruuhkahuippuja erityisesti talvikautena. Urakoitsijoita käytetään alueurakoiden toteuttamiseen ja tuntiveloitusperusteisesti. Tuntiveloitusperusteiset urakoitsijat ovat maarakennus- ja maatalousyrittäjiä, jotka hankkivat katujen kunnossapitotöistä lisätöitä erityisesti talviaikaan. Yritykset ovat pääosin Lappeenrantalaisia. Mallissa kaikki voittavat ja työhön käytettävät rahat jäävät Lappeenrantaan. Töiden kolmijako varmistaa myös sen että katujen kunnossapito saadaan kaikissa olosuhteissa järjestettyä. Esimerkiksi lakot, tarjouslakot tai muut seikat eivät vaaranna katujen kunnossapitoa missään ajateltavissa olevissa olosuhteissa. Kunnossapitomenetelmiä ja hankintoja kehitetään jatkuvasti osallistumalla valtakunnalliseen kuntien väliseen yhteistyöhön, LUT yhteistyöllä ja sisäisellä kehittämistyöllä oman henkilöstön ja työhön osallistuvien yrittäjien kanssa. Erityistä ja erillistä kehittämisorganisaatiota tai tähän liittyviä järjestelyjä ei nähdä tarpeelliseksi. Aurausalueiden vaihtaminen valtion teiden hoitourakoihin kuuluvien teiden ja katujen kesken olisi käytännössä mahdotonta, koska ELY-keskuksen sopimukset eivät mahdollista työn tekemistä muiden kuin sopimuskumppanin kanssa. Toisaalta sopimukset eivät salli työn tekemistä muille kuin ELY:lle. Vuosittain kadunpitäjälle tulevien korvaushakemusten määriin ja euromääräisiin arvoihin peilaten ei kunnossapidon toimien muuttamisella saavuteta oleellisia säästöjä mm. terveydenhuollon kautta. Oleellisesti säästöjä on viime vuosina syntynyt mm. liittymäjärjestelyihin investoimalla ja muuttamalla liikennevalollisia ja varsinkin liikennevalottomia liittymiä kiertoliittymiksi. Liikenneturvallisuus on Lappeenrannassa parantunut huomattavasti, vaikka siinä on luonnollisesti vielä parannettavaa (kuva).

62 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/ Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle edelleen toimitettavaksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan jäsen Veli Matti Virolainen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (palvelussuhde- tai toimeksiantosuhdejäävi). Täytäntöönpano kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 217 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha