Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Transkriptio

1 Talousarviokehykset Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1734/ /2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto Liitteet 1. Talousarviokehykset Hallintosäännön 10:1.1 :n mukaan kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion suunnittelukehykset ja laadintaohjeet. Kuntalain 110 :n mukaan taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talousarviokehykset sisältävät Kuntaliiton suosituksen mukaisesti myös vuoden 2021 osalta mahdollisesti maakunnille siirtyvän toiminnan ja rahoituksen, koska sote- ja maakuntauudistusta koskevaa lainsäädäntöä ei ole vielä päätetty. Valtuusto on hyväksynyt taloussuunnitelman muutokset vuosille Vuosien talousarviokehykset perustuvat voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Kehyksiin on tässä vaiheessa tarpeen tehdä lähinnä teknisiä tarkistuksia. Osa tarkistuksista merkitsee kuitenkin olennaisia muutoksia meno- ja tuloarvioihin. Verotulot heikkenevät voimassa olevaan taloussuunnitelmaan nähden vuosien 2018 ja 2019 osalta runsaalla kahdella miljoonalla eurolla vuotta kohden. Pohjalla oleva talouskasvu kuitenkin parantaa verotulojen kasvuvauhtia siten, että vuosien 2020 ja 2021 osalta verotulobudjetti voidaan pitää lähes ennallaan. Valtionosuuksiin tulee ensi vuodelle leikkauksia etenkin valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen vuoksi. Valtionosuudet vähenevät kahdella miljoonalla eurolla

2 kuluvaan vuoteen nähden. Valtion talousarvioesityksessä tulee todennäköisesti muutoksia verovähennyksiin, jotka odotetaan kompensoitavan valtionosuuksissa. Lopullisessa talousarviossa verotulojen ja valtionosuuksien keskinäinen suhde tullee siten muuttumaan, mutta verorahoituksen kokonaistason odotetaan säilyvän tässä arvioidulla tasolla. Vuoden 2018 talousarvioon on esitetty muutoksia omana asianaan. Niistä lähinnä palkkaratkaisun mukaisen kertaerän siirtyminen vuoden 2018 kuluksi vaikuttaa ensi vuoden talousarvioon siten, että meno poistuu vuoden 2019 kehyksestä. Teknisenä muutoksena keskitetystä varauksesta siirretään lautakuntien kehyksiin kate tukipalvelujen hinnanmuutoksiin. Vuoden 2019 palkankorotusten vaikutus on jo kevään taloussuunnitelmapäivityksessä viety oman toiminnan kehyksiin. Maakunnallisten yksiköiden osalta vastaava päivitys tehdään tässä yhteydessä. Tilahallinnan muutosten vuoksi tilakeskuksen kehys on tässä vaiheessa tekninen. Valmistelu jatkuu syys-lokakuun ajan. Vuokranmäärityksellä on vaikutusta myös lautakuntien kehyksiin. Konsernihallinnolle esitetään oikeutta tarkistaa kehyksiä vuokravaikutusten osalta, kun ne ovat kaupungin tuloksen tasolla neutraaleja. Valtuusto päätti , että hulevesien hallinta rahoitetaan vuoden 2019 alusta kiinteistöveron tuotolla. Jätevesimaksua alennetaan 11,1 % ensi vuoden alusta. Hulevesien hallinnan tarkoituksenmukaisinta organisointitapaa valmistellaan vielä. Kehykset eivät sisällä tässä vaiheessa kiinteistöveron tuoton lisäystä, eikä vastaavia menomuutoksia. Syksyn aikana tuodaan erikseen päätöksentekoon hulevesien hallinnan organisointi ja vaikutukset talousarviokehyksiin. Kilpailukykysopimukseen perustuva julkisen alan henkilöstön lomarahaleikkaus on voimassa vielä vuonna 2019 maksettavan lomarahan osalta. Huhtikuun 2019 alusta alkavan lomanmääräytymisvuoden lomaraha maksetaan vuonna 2020 normaalissa tasossa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut kunnille velvoittavan ohjeen kirjata vuoden 2019 tilinpäätöksessä lomaraha lomapalkkavelaksi normaalissa tasossa. Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa on varauduttu vuodesta 2020 alkaen normaaliin lomarahatasoon oman toiminnan osalta. Taloussuunnitelmaa tehdessä lomarahaleikkauksen poistumista

3 ei budjetoitu maakunnalliseen toimintaan, koska maakuntauudistuksen piti silloisen aikataulun mukaan toteutua vuoden 2020 alusta. Kuntajaoston ohje merkitsee sitä, että jo ensi vuodelle tulee varata yhdeksän kuukauden osuus lomarahaleikkauksen poistumisesta. Kaupungin oman toiminnan osalta tämä lisää menoja 1,0 miljoonaa euroa. Lappeenrannan osuus Eksoten lomapalkkavelan kasvusta on 1,6 miljoonaa euroa. Vuosina 2020 ja 2021 osuus Eksoten lomarahamenon kasvusta on 2,1 miljoonaa euroa. Maan hallituksen hyväksymässä kuntatalousohjelmassa on sitouduttu palauttamaan kunnille lomarahaleikkauksen perusteella vähennetyt valtionosuudet. Palautus koskee vasta vuotta 2020, joten ensi vuoden kulukirjaukselle ei saada katetta valtionosuuksista. Lappeenrannan laskennallinen osuus vuoden 2020 valtionosuuden palautuksesta vastaa suunnilleen lomarahamenon kasvua kyseisenä vuonna. Taloussuunnitelmassa on vuodelle 2019 varaus Eksoten alijäämän kattamiseksi. Kyseisen 6,9 miljoonan euron varauksen tuli viime kevään tilanteessa kattaa sekä vuodelta 2018 että 2019 kertyvä alijäämä. Eksoten talouskehitys on heikentynyt vuoden aikana siten, että jo kuluvalle vuodelle jouduttaneen kirjaamaan 5-6 miljoonan euron varaus. Taloussuunnitelman mukainen 6,9 miljoonan euron varaus on muuttuneessa tilanteessa pelkästään vuoden 2019 ennakoidun rahoitusvajeen kattamiseen niukasti mitoitettu. Eksoten kuluvan vuoden alijäämän kattamiseksi todennäköisesti tehtävä varaus painaa kaupungin vuoden 2018 tuloksen yli 5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Talousarviokehyksen mukainen 6,9 miljoonan euron varauksen sisältävä tulos ensi vuodelle on 11,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2019 tulos on osin kertaluonteisten erien vuoksi poikkeuksellisen huono. Lomarahaleikkauksen poistumisen aiheuttama kulukirjaus ilman vastaavaa valtionosuutta heikentää tulosta 2,6 miljoonaa euroa. Verorahoitus vähenee 2,5 miljoonalla eurolla taloussuunnitelmaan nähden, mutta on siis palautumassa nykyisen suunnitelman mukaiselle tasolle vuonna Eksoten alijäämän kattamiseksi ei ole toistaiseksi tehty suunnitelmaa. Vuodelle 2020 ja siitä eteenpäin taloussuunnitelmassa ei ole enää varausta Eksoten rahoitusvajeen kattamiseksi. Suunnitelmassa ei ole varauduttu myöskään sote-palvelujen tarpeen kasvun

4 Esittelijän ehdotus mahdollisesti aiheuttamaan menokasvuun. Ainoastaan palkankorotuksiin on olemassa tekninen varaus. Siten tuloslaskelman vuosille 2020 ja 2021 osoittama 4,7 7,6 miljoonan euron ylijäämä ei anna todellista kuvaa kaupungin talouden tasapainosta. Jos Eksoten menokehitys pysyy nykyisellään, on kaupungin alijäämä vähintään kuluvan vuoden 5 6 miljoonan euron tasolla. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen esitetyssä muodossa ratkeaa syksyn 2018 aikana. Kun uudistuksen toteutuminen tai kaatuminen selviää, tulee kaupungin aloittaa välittömästi tasapainotussuunnitelman laatiminen. Sote-uudistuksen toteutuessa tähtäimessä on lyhyellä aikavälillä sote-menoihin vaikuttaminen niin, että tulevat valtionosuusmenetykset ovat mahdollisimman pieniä. Jos sote-menojen rahoitusvastuu jää kunnille, tulee koko kaupungin tulo- ja menorakenne, niin oma kuin Eksoten toiminta, jälleen tarkastella erittäin kriittisesti. Käytännössä se merkitsee uudesta tasapainotusohjelmasta päättämistä. Viime vuoden talousarvioprosessin yhteydessä toimialoja pyydettiin kuvaamaan taloudellinen liikkumavaransa, eli mistä eilakisääteisistä toiminnoista voitaisiin niin päätettäessä luopua ja mitä tehostamistoimia voidaan tehdä. Liikkumavaran tarkoituksena oli antaa luottamushenkilöille valinnanmahdollisuuksia, jos rahoitusta halutaan talousarviossa suunnata uudelleen. Taloudellinen liikkumavara pyydetään esittämään tänäkin vuonna. Sitä voidaan hyödyntää edelleen rahoituksen uudelleen suuntaamisessa, mutta se taustoittaa osaltaan jo mahdollisen tasapainotusohjelman valmistelua. Talousarvioprosessi etenee seuraavasti: - kaupunginhallitus antaa talousarviokehykset lautakuntien talousarvioesitykset mennessä - valtuusto päättää veroprosenteista kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan kaupunginhallitus käsittelee talousarviota ja (varapäivä ) - valtuusto päättää talousarviosta (JI) Kaupunginhallitus päättää 1. antaa talousarviokehykset vuosille liitteen mukaan 2. pyytää lautakunnilta kehyksiin sovitetut talousarvioesitykset mennessä

5 3. pyytää lautakuntia kuvaamaan talousarvioesityksen yhteydessä toimintansa taloudellinen liikkumavara eli kertomaan, mitä ei-lakisääteisiä toimintoja voidaan lopettaa tai palvelutasoa muuttaa 4. valtuuttaa konsernihallinnon antamaan tarvittavat yksityiskohtaiset ohjeet 5. valtuuttaa konsernihallinnon tekemään teknisiä tarkistuksia kehyksiin, jotka ovat tuloksen tasolla neutraaleja Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Päivi Kukkonen esitti Risto Kakkolan kannattamana että päätösesityksen kohta 3 muutetaan kuulumaan seuraavasti: pyytää lautakuntia kuvaamaan talousarvioesityksen yhteydessä toimintansa taloudellinen liikkumavara eli kertomaan, miten palveluita voidaan yhteistyöllä tuottaa edullisemmin ja tehokkaammin. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen jäsen Päivi Kukkosen esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa on kaupunginhallituksen jäsen Päivi Kukkosen esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kahdeksan (8) kaupunginhallituksen jäsentä/varajäsentä (Vilkko, Holtari, Härkönen, Munnukka, Mäkelä, Puolakka, Pykäläinen, Turkia) äänestivät JAA ja kaksi (2) kaupunginhallituksen jäsentä (Kakkola, Kukkonen) EI. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen esittelijän esityksen. Täytäntöönpano Talousarviopäällikkö