Periaatepäätös hulevesien hallinnan järjestämisestä ja rahoituksesta. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo (Kaupunginjohtaja)

Transkriptio

1 Periaatepäätös hulevesien hallinnan järjestämisestä ja rahoituksesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/509/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo (Kaupunginjohtaja) puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoituspäällikkö Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto Liitteet 1. Veroprosentit ja hulevesimaksut vertailukaupungeissa Hulevesillä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle, kuten kaduille ja yleisille alueille, kertyvää sade- tai sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvesiä. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan näiden vesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vesihuoltolakiin on tullut vuonna 2014 hulevesien hallintaa koskevat määräykset. Varsinaista siirtymäaikaa ei ole säädetty, joten muutokset tulivat voimaan Käytännössä hulevesien hallinnassa menetellään entiseen tapaan, kunnes kunta päättää lainmuutosten edellyttämistä toimenpiteistä. Lappeenrannassa on seurattu tähän saakka etenkin muiden suurten kaupunkien tekemiä ratkaisuja ja valtakunnallisen ohjeistuksen kehittymistä. Vuoden 2018 alusta monien Lappeenrannan verrokkikaupunkien hulevesiratkaisut ovat tulleet voimaan. Lappeenrantakaan ei voi enää pitkään viivyttää oman ratkaisunsa tekemistä, koska lakimuutosten voimaantulosta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo neljä vuotta. Hulevesien hallinta on järjestetty tällä hetkellä siten, että Lappeenrannan Energia vastaa hulevesien viemäröinnistä asemakaava-alueella. Kaupunki vastaa katujen ja yleisten alueiden hulevesien johtamisesta hulevesiverkostoon ja näihin liittyvistä ritiläkaivoista. Kaupunki on myös rakentanut kosteikkoja, joilla puhdistetaan hulevesiä ennen niiden valumista vesistöön.

2 Hulevesien viemäröinnin aiheuttamat noin 1,5 miljoonan euron vuotuiset kustannukset katetaan nykyisin pääosin jätevesimaksulla. Jatkossa hulevesien viemäröinnin kustannuksia ei voi rahoittaa jätevesimaksulla, koska hulevesien viemäröinti ei ole nykyisen vesihuoltolain mukaan enää vesihuoltoa. Hulevesien hallinnan rahoitukseen on käytännössä olemassa neljä vaihtoehtoa: 1. yksityisoikeudellinen, vesihuoltolain mukainen hulevesien käsittelymaksu, jonka Lappeenrannan Energia perii hulevesiliittymäsopimuksen tehneiltä asiakkailtaan 2. julkisoikeudellinen, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen hulevesimaksu, jonka Lappeenrannan kaupunki perii asemakaava-alueen kiinteistön omistajilta 3. kiinteistöveron korottaminen 4. Lappeenrannan Energian tuloutuksen kasvattaminen, millä rahoituksella kaupunki korvaa Energialle takaisin hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset Kaikissa vaihtoehdoissa Lappeenrannan Energia alentaa jätevesimaksua siten, että jätevesimaksun tuotto alenee noin 1,5 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa 4 Energia joutuisi kuitenkin yleisesti nostamaan taksojaan, jotta tuloutusta voidaan nostaa. Seuraavassa tarkastellaan vaihtoehtoja tarkemmin. Yksityisoikeudellinen, vesihuoltolain mukainen hulevesien käsittelymaksu Jos Lappeenrannassa tehtäisiin päätös, jossa asemakaavaalueen vesihuoltolaitos eli Lappeenrannan Energia vastaa hulevesien viemäröinnistä vesihuoltolain mukaisesti, perittäisiin asiakkailta vesihuoltolain mukainen käsittelymaksu hulevesien viemäröinnistä. Jätevesimaksun kuutiohinta alenisi ensin kaikilla asiakkailla. Energia alkaisi periä hulevesiverkostoon liittyneiltä kiinteistöiltä huleveden käsittelymaksua. Yksityisoikeudellinen maksu voidaan periä vain niiltä asiakkailta, joiden kanssa Energialla on sopimus hulevesiliittymästä. Näitä sopimuksia on alle 20 %:lla asemakaava-alueen kiinteistöistä. Liittymiä on käytännössä sopimuksen puuttumisesta huolimatta suurimmalla osalla kiinteistöistä tai kiinteistöiltä johdetaan hulevesi yleiselle alueelle, josta se kulkeutuu hulevesiverkostoon. Sopimuksen tekeminen pakkokeinoin näiden kiinteistöjen omistajien kanssa olisi pitkä ja raskas prosessi. Yksityisoikeudellinen hulevesien käsittelymaksu ei siten käytännössä tule kysymykseen. Maksu kohdistuisi vain pienelle osaa kiinteistöjen omistajista, jotka kustantaisivat kaikkien kiinteistöjen hulevesien hallinnan kustannukset.

3 Julkisoikeudellinen hulevesimaksu Kun hulevesien hallinta järjestetään vain maankäyttö- ja rakennuslain määräysten mukaan, voidaan kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöiltä periä julkisoikeudellinen hulevesimaksu. Maksun perusteista säädetään yleisellä tasolla laissa. Kuntaliitto on antanut oman suosituksensa hulevesimaksun määrittämisestä. Maksun määrittämisessä tulisi ottaa huomioon monia seikkoja, kuten kiinteistön rakennustyyppi ja pinta-ala, kiinteistötyypin suhteellinen läpäisemätön pinta-ala, valuma-alueen herkkyys kuormitusmuutokselle ja kiinteistön omat hulevesien hallintaratkaisut. Maksun määrittäminen olisi siten monimutkaista ja edellyttäisi investointeja tietojärjestelmään sekä henkilöstöresurssia maksujärjestelmän ylläpitoon. Vuotuiset kustannukset maksujärjestelmän ylläpidosta olisivat arviolta euroa. Kyseessä olisi kiinteistön omistajilta perittävä uusi julkinen maksu. Hulevesimaksu on yleisesti kohdannut arvostelua sadevesimaksuna, mistä toki ei ole kysymys. Etuna olisi se, että maksu kohdistuisi vain niille, joiden kiinteistö sijaitsee hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kunnan yleisten alueiden hulevesien hallinnan kustannukset kuuluvat kuitenkin yhteisvastuullisesti koko kaupungille. Kiinteistöveron korottaminen Maapohjasta sekä muista rakennuksista kuin asuinrakennuksista ja voimalaitosrakennuksista peritään yleistä kiinteistöveroa. Hulevesien hallinnan noin 1,5 miljoonan euron vuotuisten kustannuksen kattamiseksi yleistä kiinteistöveroprosenttia tulisi korottaa nykyisestä 1,30 %:sta 1,43 %:tiin. Kiinteistöveron korottaminen olisi hallinnollisesti yksinkertaisin rahoituskeino. Täytäntöönpanotoimeksi riittää valtuuston päätös kiinteistöveroprosentista. Perimisestä ei aiheudu investointitarpeita eikä hallinnollisia kuluja, eikä kiinteistön omistajille tule uusia maksuja. Haittapuolena voidaan nähdä, että kiinteistövero ulottuu myös hulevesijärjestelmän vaikutusalueen (asemakaava-alue) ulkopuolisille kiinteistöille. Tätä voidaan perustella sillä, että yleisten alueiden hulevesien hallinnan rahoitus on kunnalle yhteisvastuullista. Lappeenrannan Energian tuloutuksen kasvattaminen Mikäli hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset katettaisiin siten, että kaupunki maksaisi Energialle hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset ja kattaisi menon Energian tuloutusta

4 kasvattamalla, joutuisi Energia muista vaihtoehdoista poiketen nostamaan taksojaan. Energian verojen jälkeisen tuloksen tulisi parantua 1,5 miljoonaa euroa. Verotettavan tuloksen olisi tällöin noustava liki 1,9 miljoonaa euroa, josta yhteisöveroa maksettaisiin lähes 0,4 miljoonaa euroa. Yhteisöverosta kaupungin osuus olisi nykyisten jako-osuuksien mukaan noin euroa. Maakuntauudistuksen toteutuessa kaupungin osuus yhteisöverosta jäisi noin euroon. Energian liikevaihdon tulisi siten kasvaa liki 1,9 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi suoraviivaisesti hintojen korotuksia. Kotitalouksille sekä muille kuin arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittaville asiakkaille hintojen korotuksen vaikutusta kasvattaisi arvonlisäveron osuus, eli hinnankorotukseen tulisi lisäksi vielä 24 %:n arvonlisävero. Energian tuloutuksen kasvattaminen olisi siten kustannusvaikutuksiltaan epäedullisin vaihtoehto. Vaihtoehtojen vertailua Edellä kuvatuista vaihtoehdoista vesihuoltolain mukainen huleveden käsittelymaksu ja Lappeenrannan Energian tuloutuksen kasvattaminen ovat selvästi sellaisia keinoja, jotka eivät ole perusteltuja tasapuolisen kohdentumisen sekä verovaikutusten vuoksi. Sen vuoksi tarkasteltavaksi jäävät julkisoikeudellinen hulevesimaksu ja yleisen kiinteistöveron korottaminen. Kuten aiemmin todettiin, hulevesimaksun määrittäminen on monimutkainen, hallinnollisesti raskas ja yleisesti epäsuosituksi koettu menettely. Jotta hulevesimaksun suuruutta ja kohdentumisesta voitaisiin kuitenkin verrata kiinteistöveron korotuksen aiheuttamaan verorasitukseen, on konsernihallinnossa laskettu alla oleva suuntaa antava hulevesimaksutaulukko. Kiinteistön pinta-ala m2 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja kerrostalot Liike-, toimisto-, palvelu-, teollisuus- ym rakennukset Yleisen kiinteistöveroprosentin korottaminen 0,13 %-yksiköllä kohdentuisi vastaaviin kiinteistöihin keskimäärin seuraavasti:

5 Kiinteistön pinta-ala m2 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja kerrostalot Liike-, toimisto-, palvelu-, teollisuus- ym rakennukset Muut (kuten vapaa-ajan asunnot) Kohdassa muut on kiinteistöjä, joita ei käytännössä ole asemakaava-alueella, eikä niiltä siten perittäisi hulevesimaksua. Suurimmalla osalla näistä kiinteistöistä sijaitsee vapaa-ajan asuntoja. Alla olevassa taulukossa on verrattu hulevesimaksun ja kiinteistöveron korotuksen vaikutusta. Positiivinen luku tarkoittaa, että kiinteistöveron korotus olisi edullisempaa kyseiselle kiinteistötyypille kuin taulukon mukaisen hulevesimaksun periminen. Tässä on huomioitava erikseen, että asemakaavaalueen ulkopuolisille kiinteistöille ei tulisi hulevesimaksua perittäväksi lainkaan. Kiinteistön pinta-ala m2 Omakoti- ja paritalot Rivi- ja kerrostalot Liike-, toimisto-, palvelu-, teollisuus- ym rakennukset Muut Taulukoista nähdään, että asuinkiinteistöille yleisen kiinteistöveron korottaminen on hulevesimaksun perimistä edullisempaa. Edullisuuteen vaikuttaa luonnollisesti se, millaiseksi hulevesimaksutaulukko on määritelty. Monissa kaupungeissa, joissa hulevesimaksu on käytössä, esimerkiksi omakotitalojen hulevesimaksu on kuitenkin korkeampi kuin tässä käytetty 25 euroa. Maksurasituksen muutosta arvioitaessa on tärkeää muistaa, että Lappeenrannan Energian jätevesimaksu alenee kaikilta asiakkailta. Arvonlisäverollinen kuutiohinnan lasku on noin 0,40 euroa. Kiinteistöverovaihtoehdossa kokonaisvaikutus olisi tyyppiomakotitalouden osalta sellainen, että kiinteistövero nousisi noin 11 euroa ja vesimaksu alenisi 60 euroa, jolloin asumiskustannus halpenisi 49 euroa. Hulevesimaksuvaihtoehdossa vastaava alennus olisi 35 euroa.

6 Tyyppikerrostalossa vesimaksu alenisi euroa vuodessa ja noin 50 euroa huoneistoa kohden. Vaikutus olisi samansuuntainen myös muissa asumismuodoissa, eli Lappeenrannan asumiskustannuksia saataisiin kiinteistöverovaihtoehdolla hieman alennettua. Vesimaksun alennus ja kiinteistöveron korotus on koko kaupungin tasolla neutraali, kun verrataan arvonlisäverottomia hintoja. Vesimaksun alennuksen arvonlisäveron osuus tulee lisäksi kuluttaja-asiakkaiden eduksi. Kiinteistöveron korotus kohdentuisi hulevesimaksua enemmän muihin kuin asuinkiinteistöihin. Tämä johtuu ennen kaikkia siitä, että asuinkiinteistöjen rakennuksilla on oma kiinteistöveroprosentti, jotka pysyvät ennallaan. Hulevesien hallinnan järjestäminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos voi huolehtia hulevesien viemäröinnistä, joka on vain osa hulevesien kokonaishallintaa. Lappeenrannassa ehdotetaan hulevesien hallinta järjestettäväksi pelkästään maankäyttö- ja rakennuslain määräysten perusteella. Hulevesien hallinta esitetään rahoitettavaksi yleistä kiinteistöveroa korottamalla, eikä julkisoikeudellista hulevesimaksua oteta käyttöön. Käytännön toimenpiteet hulevesien hallinnan toteutuksessa ostetaan, viranomaistoimintaa lukuun ottamatta, Lappeenrannan Energialta. Energia vastaa edelleen hulevesiviemäriverkoston ylläpidosta, tekee siihen tarvittavat peruskorjausinvestoinnit ja yhdyskuntarakentamisen edellyttämät laajennusinvestoinnit. Kaupunkikehityslautakunta vastaa lain mukaisena viranomaisena hulevesien hallinnan valvonnasta ja tekee tarvittavat päätökset ja solmii sopimukset hulevesien hallinnan järjestämiseksi. Näiden tehtävien toteuttaminen tulee perustua hulevesisuunnitelmaan, jonka laatiminen annetaan kaupunkikehityslautakunnan tehtäväksi. (JI) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että hulevesien hallinnan järjestämiseksi tehdään seuraavat periaatepäätökset: - julkisoikeudellista hulevesimaksua ei oteta käyttöön. Hulevesien hallinnan järjestäminen rahoitetaan yleisellä kiinteistöverolla. Kiinteistöveroprosenteista vuodelle 2019

7 valtuusto päättää erikseen viimeistään marraskuun puoliväliin mennessä. - kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi solmia tarvittavat sopimukset Lappeenrannan Energian kanssa ja tehdä muut tarvittavat päätökset hulevesien hallinnan järjestämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. - lisäksi kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi laatia hulevesisuunnitelma. Kaupunginhallitus tulee antamaan erikseen omistajaohjauksena Lappeenrannan Energialle velvoitteen alentaa jätevesimaksua vuoden 2019 alusta lukien vastaavalla summalla, jonka Lappeenrannan kaupunki suorittaa sille hulevesien käsittelystä. Päätös Asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten. Täytäntöönpano Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala Rahoitusjohtaja Talousarviopäällikkö