Liitteestä 1 voidaan havaita, että nykyisillä suunnitelmilla vuokrat nousevat noin 1,9 Meur vuodesta 2018 vuoteen 2021.

Transkriptio

1 LAUSUNTOPYYNTÖ INVESTOINTIEN PUITEOHJELMASTA VUOSILLE Kaupunginvaltuusto päättää vuosien investointien puiteohjelmasta Konsernipalvelut ja Lappeenrannan Toimitilat Oy ovat laatineet yhdessä toimialojen ja yksiköiden kanssa pohjaesityksen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuosien investointiohjelman. Lausuntopyynnön liitteenä oleva investointiohjelma on muutettu vuosien osalta vastaamaan tämän hetkistä näkemystä kaupungin palvelutuotannossa tarvittavien kohteiden kunnosta, kustannusarvioista ja aikatauluista. Investointiohjelmaa on lisäksi jatkettu neljällä vuodella. Taustaa Investointipiikki ja kaupungin velkaantuminen voimaan tullut uusi kuntalaki teki osasta kriisikuntakriteereistä konsernitasoisia. Kaupunkikonsernin asukaskohtainen lainamäärä ei kriteerien mukaan saa ylittää Suomen kuntien keskimääräistä lainamäärää yli 50 %:a. Lappeenrannan kaupunkikonsernin lainamäärä oli vuoden 2016 lopussa 7146 e/asukas, kun keskiarvo oli 6146 e/asukas. Tämä tarkoittaa sitä, että kriisikuntakriteerin rajaarvoon oli matkaa noin 150 miljoonaa. Voimassa oleva talousohjelma lähtee siitä, että kaupunki muodostaa valtuustokauden aikana 90 miljoonaa euroa tulorahoitusta (22,5 Meur/vuosi). Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy (entinen tilakeskus) ja Lappeenrannan kaupunki, jonka investoinnit muodostuvat lähinnä elinvoima- ja kaupunkikehitys-toimialan ja liikuntatoimen infrastruktuuriin (liikuntapaikkojen kiinteät rakenteet) tehtävistä investoinneista, ovat yhteenlaskettuna 174 Meur valtuustokauden aikana ts. nettovelanotto kasvaa noin 84 Meur. Tytäryhtiöistä Asuntopalvelu-konserni on ilmoittanut pärjäävänsä ilman uutta nettolainaa. Energia-konserni investoi jätevesiratkaisuun noin 70 Meur. Konserniyhtiöistä myös muun muassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n biokaasulaitoksen investointi toteutunee jo vuonna Lopputuloksena tehdyt esitykset johtavat siihen, että kaupunkikonsernin lainamäärä kasvaa arviolta noin 148 Meur vuoden 2022 loppuun mennessä. Edellä kerrotun kriisikuntakriteerin raja-arvoon vuonna 2022 vaikuttaa koko maan kuntasektorin velkaantuminen, mutta kaupunkikonsernin velkaantumisvauhti erityisesti vuosina ylittää selvästi kuntien toteutuneen velkaantumisvauhdin. Toimialojen vuokrakustannukset Vuodet Suurin ongelma ei ole edellä mainittu lainamäärä, vaan uusien rakennusten mukanaan tuomat kohonneet vuokrat. Kaupungin käyttötalousraameihin on tässä vaiheessa konsernihallinnon alle varattu 6,1 Meur, joka jaetaan toimialoille niiden kustannusten katteeksi, joka tarvitaan uudisrakennuksen korkeampiin vuokriin nykyisen laajuisilla neliömäärillä. Määräraha riittää liitteenä oleviin hankkeisiin. Liitteestä 1 voidaan havaita, että nykyisillä suunnitelmilla vuokrat nousevat noin 1,9 Meur vuodesta 2018 vuoteen Toimialan täytyy kattaa kehyksestään se kustannus, joka aiheutuu siitä, että vuokratut tilaneliöt kasvavat. Laskelmat tästä ovat liitteessä 1. Vuokrien laskennassa on käytetty lainojen korkokantana 2,0 % ja oletettu, että investointia varten otetut lainat on maksettu ja rakennuskulut on poistettu 30 vuodessa. Monitoimijäähallin osalta suunnitelmassa on käytetty lukuarvona 30 miljoonaa euroa. Tämä ei ole kustannusarvio, eikä raami hankkeelle vaan luku on teknisesti lisätty, jotta kokonaisuutta voidaan arvioida.

2 Lautakunnittain tarkasteltuna vuosina valmistuneiden ja vuosille suunniteltujen rakennusten keskimääräiset neliövuokrat ovat koulurakennusten ja päiväkotien osalta noin 18 /m2/kk. Liikuntatilojen keskimääräinen neliövuokra on noin 19 /m2/kk ja kulttuuritoimen noin 16 /m2/kk. Vuodet Varsinainen ongelma tiloihin liittyen alkaa vasta tämän valtuustokauden jälkeen, mutta tällöin melko välittömästi, kun vuosille tehdyt investoinnit alkavat näkyä vuokrissa. Jo seuraavan valtuustokauden lopussa kaupungin budjettiin tulisi löytää 8,4 Meur / vuosi kohonneisiin vuokriin sillä oletuksella, että neliöitä on saman verran kuin nykyisissä toiminnoissa. Tämä tarkoittaa Lasten ja nuorten lautakunnan osalta sitä, että tilakulut kasvavat 6,3 Meur vuoden 2017 tasosta vuoden 2027 loppuun mennessä ja muiden tekijöiden ollessa ennallaan tilakulujen osuus toimintakuluista kasvaa vuositasolla nykyisestä 17,3 %:sta 22,3 %:iin. Liikuntatoimella vastaavat luvut ovat 46,0 % (2017) ja 56,1 % (2027) ja kulttuuritoimella 24,9 % (2017) ja 29,9 % (2027). Vuoteen 2032 mennessä tilojen osuus kuluista jatkaa edelleen kasvuaan. Kehitystä on tarkemmin kuvattu liitteessä 13. Tilanne voi helpottua, jos kaupungin veropohja lähtee kasvuun työssäkäyvien määrän lisääntymisen kautta. Tästä tehdään uusi tarkastelu Jos veropohja ei kasva tai kasvu perustuu palkkojen nousuun, tarkoittaa tämä sitä, että vastaavat kulut tulevat henkilöstökuluihin ja mm. rakennus- ja kiinteistökustannuksia mittaaviin indekseihin, mikä ei korjaa rakenteellista ongelmaa. Yhteenveto taustatilanteesta Yhteenvetona voidaan todeta, että mikäli veropohja ei kasva työssäkäyvien määrän lisääntymisen kautta ja kaikki vuosille ehdotetut toimitilahankkeet toteutetaan suunnitellussa laajuudessa, tarvitaan toimialoille seuraavan suuruiset vuositason säästöt, olettaen, että neliömäärät ovat 2021 jälkeen toteutettavissa hankkeissa nykyiset ja vuosina toimialojen Lappeenrannan Toimitilat Oy:lle esittämät Lapset ja nuoret Konsernihallinto / Elinvoima- ja kaupunkikehitys Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Yhteensä Lapset ja nuoret Konsernihallinto / Elinvoima- ja kaupunkikehitys Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Yhteensä Veropohjan kasvun kompensoidessa vain indeksien kehityksen ja palkankorotukset, verotusta tulisi kiristää 1 % -yksiköllä, jotta vuokraongelma voitaisiin ratkaista myöntämällä lisämäärärahoja toimialoille. Toinen vaihtoehto on pidentää rakennusten elinkaaria ja laskea vuokria. Mutta kuten edellä nähdään, neliövuokrat ovat varsin maltilliset. Matala vuokrataso kerryttäisi uusiin rakennuksiin korjausvelkaa, mikä johtaisi uudelleen juuri siihen ongelmaan, jota tässä yritetään ratkoa. Edellä mainittujen keskimääräisten neliövuokrien avulla voi karkeasti arvioida sitä, kuinka suuresta määrästä tiloja tulisi luopua, jotta se vastaisi uusien tilojen korkeampien vuokrien aiheuttamaan kustannuspaineeseen. Liikuntapaikat

3 Liikuntatoimelle esitetään siirrettäväksi nykyisin Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n investointibudjetissa olevia koulujen piha-alueita. Järjestelyä perustellaan sillä, että koulujen pihat halutaan nähdä lähiliikuntapaikkoina, jotka mahdollistavat myös koulujen tarpeen. Ohjausmalliin esitetään menettelyä, jossa poistomenetelmä muutetaan nykyisestä menojäännöspoistosta tasapoistoiksi ja liikuntatoimelle annetaan kehys, jolla sen tulee kattaa poistot toimintakatteen lisäksi. Lautakunta voi omalla päätöksellään liikkua käyttömenojen ja investointien välillä, kunhan pysyy kokonaiskehyksessä. Määrärahat on tarkemmin kuvattu liitteessä 8. Kadut ja ympäristö Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan vastuulla olevan infrastruktuurin hallintaan esitetään vastaavaa menettelyä kuin liikuntatoimessa. Määrärahat on tarkemmin kuvattu liitteessä 6. Lausuntopyyntö Konsernihallinto pyytää lausuntoa seuraavista asioista eri tahoilta. Lasten ja nuorten lautakunta a. Lautakuntaa pyydetään ottamaan kantaa siihen, haluaako se varmasti vuokrata kaikki liitteessä 3 vuosille suunnitellussa tilaohjelmassa kuvatut kohteet, kun tilanne on todennäköisesti se, ettei vuonna 2022 tule vastaavaa lisäystä toimialan raamiin vuoteen 2021 nähden. Kohteet vuokratessaan toimiala on tietoinen siitä, että sopimus saattaa johtaa muutaman vuoden kuluessa toiminnallisiin säästöihin. b. Lisäksi toimialaa pyydetään ottamaan kantaa siihen, haluaako se edetä vuodesta 2022 eteenpäin nyt suunnitellulla ohjelmalla, joka tarkoittaa vastaavien toiminnallisten säästöjen suunnittelua ja etsimistä valtuustokauden aikana. Vaihtoehtoisesti on ennen rakennushankkeiden aloittamista löydettävä sellaisia toiminnallisia ratkaisuja, jotka vievät vähemmän tilaneliöitä. c. Lautakuntaa pyydetään tässä lausuntopyynnössä esitetty tausta huomioiden ottamaan kantaa Nuoriso- ja monitoimitalon (Monari) rakennuksen vuokrasopimuksen jatkumiselle, kuten vuoden 2017 talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa on mainittu. Selvyyden vuoksi todettakoon, että kohdassa b mainittuja suunnitelmia ei tarvitse panna täytäntöön tai ne voidaan panna täytäntöön vain osin, jos valtion kuntiin kohdistamissa rahoitusratkaisuissa tai työssäkäyvien määrän kasvun kautta tapahtuvassa veropohjan kasvussa tapahtuu merkittäviä muutoksia kuluvan valtuustokauden aikana. Suunnitelmat on kuitenkin tehtävä tällä valtuustokaudella, jotta seuraavalla valtuustokaudella on edellytykset säilyttää talouden tasapaino. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta a. Lautakuntaa pyydetään ottamaan kantaa siihen, haluaako se varmasti vuokrata kaikki liitteissä 7 ja 9 vuosille suunnitellussa tilaohjelmassa kuvatut kohteet, kun tilanne on todennäköisesti se, ettei vuonna 2022 tule vastaavaa lisäystä toimialan raamiin vuoteen 2021 nähden. Kohteet vuokratessaan toimiala on tietoinen siitä, että sopimus saattaa johtaa muutaman vuoden kuluessa toiminnallisiin säästöihin. b. Lisäksi toimialaa pyydetään ottamaan kantaa siihen, haluaako se edetä vuodesta 2022 eteenpäin nyt suunnitellulla ohjelmalla, joka tarkoittaa vastaavien toiminnallisten säästöjen suunnittelua ja etsimistä valtuustokauden aikana. Vaihtoehtoisesti on ennen rakennushankkeiden aloittamista löydettävä sellaisia toiminnallisia ratkaisuja, jotka vievät vähemmän tilaneliöitä.

4 c. Lautakuntaa pyydetään tässä lausuntopyynnössä esitetty tausta huomioiden ottamaan kantaa kirjaston rakennuksen vuokrasopimuksen jatkumiselle, kuten vuoden 2017 talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa on mainittu. d. Lautakuntaa pyydetään tässä lausuntopyynnössä esitetty tausta huomioiden ottamaan kantaa toimialan kykyyn rahoittaa liikuntatoimen budjettikehyksestä tai asiakasmaksuilla esitettyä 30 miljoonaa kalliimman (monitoimihalliratkaisu) investoinnin tuomien vuokrien kattamiseen. e. Lautakuntaa pyydetään ottamaan kantaa liitteessä 8 oleviin liikuntapaikkarakentamisen määrärahaan ja esitettyyn budjetointimenettelyyn. Selvyyden vuoksi todettakoon, että kohdassa b mainittuja suunnitelmia ei tarvitse panna täytäntöön tai ne voidaan panna täytäntöön vain osin, jos valtion kuntiin kohdistamissa rahoitusratkaisuissa tai työssäkäyvien määrän kasvun kautta tapahtuvassa veropohjan kasvussa tapahtuu merkittäviä muutoksia kuluvan valtuustokauden aikana. Suunnitelmat on kuitenkin tehtävä tällä valtuustokaudella, jotta seuraavalla valtuustokaudella on edellytykset säilyttää talouden tasapaino. Kaupunkikehityslautakunta a. Lautakuntaa pyydetään ottamaan kantaa liitteessä 6 olevaan infrahankkeiden investointiohjelmaan ja kuvaamaan, mitä esitetty investointitaso tarkoittaa, jos lisämäärärahoja hankkeille ei anneta. b. Lautakuntaa pyydetään kuvaamaan, mikäli kohdassa a ei ole huomioitu jotakin sellaista investointia, joka lautakunnan arvion mukaan johtaisi toteutuessaan veropohjan selkeään kasvuun. c. Lautakunta voi halutessaan ottaa kantaa toimitilavuokriensa nousuun. d. Lautakuntaa pyydetään erillisenä luetteloimaan elinkeinopoliittisesti keskeiset infrastruktuurihankkeet, joita ei esitetyn investointiohjelman puitteissa pystytä kattamaan. Lappeenrannan Toimitilat-konserni (sis. kaupungin taseessa olevat entisen tilakeskuksen kohteet) a. Yhtiötä pyydetään ottamaan kantaa siihen, selviytyykö se tulorahoituksellaan muihin kuin kaupungin omiin toimintoihin tai maakunnallisiin toimintoihin vuokrattaviin rakennuksiin tehtävistä investoinneista ja selvittämään taiteen perusopetusta tarjoavilta oppilaitoksilta, selviytyvätkö nämä siitä vuokrasta, joka kohteelle perusparannuksen tai laajemman remontin jälkeen muodostuu. b. Yhtiötä pyydetään kuvaamaan mitä rakennusten ja korjausvelan kannalta tarkoittaisi, jos toimialoilta perittäviä vuokria laskettaisiin sellaiselle tasolle, että nämä kykenisivät vuoden 2021 vuokriin varatulla rahoituksellaan kattamaan ne. c. Yhtiötä pyydetään ottamaan kantaa, haluaako se sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksen voimaantullessa jatkaa kyseisten kohteiden vuokrausta vai pitääkö se kohteiden myymistä ensisijaisena vaihtoehtona. Yhtiötä pyydetään myös kuvaamaan sille eri kohteista aiheutuva tappioriski ja sen realisoitumisen aiheuttamat seuraukset. Lappeenrannan Asuntopalvelu-konserni a. Yhtiötä pyydetään ottamaan kantaa, haluaako se sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksen voimaantullessa jatkaa kyseisten kohteiden vuokrausta vai pitääkö se kohteiden myymistä ensisijaisena vaihtoehtona. Yhtiötä pyydetään myös kuvaamaan sille eri kohteista aiheutuva tappioriski ja sen realisoitumisen aiheuttamat seuraukset. Lappeenrannan Energia-konserni a. Yhtiötä pyydetään vahvistamaan arvio Energia-konsernin investoinneista ja nettovelkaantumisesta vuosina

5 b. Yhtiötä pyydetään ottamaan kantaa, millä edellytyksillä se olisi valmis toteuttamaan vesitorniin syyskuussa 2017 valmistuneen selvityksen mukaiset investoinnit. Selvityksen mukaan investointien kustannusarvio on noin 1,7 miljoonaa euroa. Pyydämme toimielinten lausuntoa mennessä. Lisätietoja ja käytännön ohjeita antavat Olli Naukkarinen ja Jari Iskanius Olli Naukkarinen strategia- ja rahoitusjohtaja