KOULU: Sepon koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN. Työyhteisön käsittely: päivämäärät Kirjoita tähän

Transkriptio

1 KOULU: Sepon koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Kirjoita tähän Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Ilkka Kivisaari Saija Holopainen 1

2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Lukuvuonna Sepon koulussa on 20 opetusryhmää. Oppilaita on 1. lk 85, 2. lk 75, 3. lk 80,4. lk 65, 5. lk 67 ja 6. lk 56 yhteensä 428. Koulumme opettajat suunnittelevat ja järjestävät ryhmänsä työskentelyn pedagogisin perustein uuden opetussuunnitelman hengessä ja oppilaiden opiskelua tukien. Eriyttämistä voidaan toteuttaa yli luokkarajojen, ryhmitellen oppilaita joustavasti heidän oppimistaan tukevalla tavalla. Opetusta on mahdollista eriyttää myös samanaikaisopetuksen ja eri luokka-asteista koostuvien ryhmien avulla. Oppilailla on mahdollisuus saada tukiopetusta joko oppituntien jälkeen tai koulupäivän aikana. Tukiopetusta voi pitää joko luokan oma opettaja tai joku muu opettaja. Valinnaisuutta Sepon koulussa järjestetään seuraavasti: oppilaalla on mahdollisuus valita A2 ruotsinkielen opiskelu 4. Luokalta lähtien. Valinnaiskurssit järjestetään luokilla 1 tunti viikossa samaan aikaan. Valintakurssit ovat seuraavat: Liikunta (ulkoliikunta, pallopelit ja leikit), Ympäristöoppi( luonto), Matematiikka( ohjelmointi ja ongelmanratkaisu), Käsityö, Kuvataide ( piirtäminen), Suomenkieli ( ilmaisu) Musiikki, Englanti ja Ruotsi ( Kielet ja kulttuurit). Valintakurssiin liittyvä teemapäivä pidetään Keväällä pidetään toinen valintakursseihin liittyvä teemapäivä huhti-toukokuussa. Ruokailu järjestetään joustavasti klo välisenä aikana. Kerran kuussa Tapiolan seurakunta pitää perjantaisin päivänavauksen. Jokainen luokka valmistelee vähintään yhden koko koululle suunnatun päivänavauksen lukuvuoden aikana. Aiheina ovat lukuvuoden keskeiset juhlapäivät. Sepon koulun oppilaita käy katolisen ja ortodoksisen uskonnon opetuksessa Sepon koulun vieressä sijaitsevassa Aarnivalkean koululla perjantaisin klo Oppilaat siirtyvät Aarnivalkean koululta Sepon koululle välitunnin aikana. Lukuvuoden aikana järjestettäviä juhlia ovat joulujuhla (ti juhlaa) ja kevätjuhla (ti juhlaa). Näiden lisäksi seuraavat tapahtumat: Luova Seppo tilaisuudet ke 10.10, ti , to ja ti Monialaiset oppimiskokonaisuudet syksyllä viikot 40-43, teemana Lukeminen ja kirjallisuus. Toiminnallinen liikuntapäivä pidetään ti 4.9. Lisäksi koulun oppilaskunnan hallitus järjestää lukuvuoden aikana teemapäivän. Sepon koulun kirjastotoiminta: Oppilaat saavat lainata kirjoja Helmet-kirjastokortilla sekä kotiin että pulpettikirjoiksi. Koulun kirjasto on avoinna kolmesti viikossa välituntien aikana. Kirjastoa voidaan varata myös luokkien opetuskäyttöön ja lukutunteihin. Kirjastossa järjestetään lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyvää toimintaa lukuvuoden aikana. Koulumme on voittanut viime keväänä Lukuklaani kilpailussa palkinnon, joka mahdollistaa kirjaston sisustamista sekä uusia kirja- ja lehtihankintoja. Koulumme 4-6. Luokkien oppilaita toimii kirjastoagenttejna, jotka osallistuvat kirjaston kehittämiseen sekä ovat apuna kirjastovälitunneilla. 2

3 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi torstai perjantai Kevätlukukausi maanantai lauantai Syysloma maanantai perjantai (5 pv) Hiihtoloma viikolla 8 eli Perusopetuslain 23 :n mukaan perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen 7 :n mukaan perusopetuksen lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna työpäiviä on 188, koska itsenäisyyspäivä on torstai ja vapunpäivä on keskiviikko. Nämä vähentävät työpäivien määrää. Kouluilla on mahdollisuus halutessaan korvata yksi työpäivä lauantaityöpäivällä. Lauantaityöpäivänä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Sepon koululla ei ole lauantaityöpäivää. 3. OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat. Oppitunnit järjestetään klo välisenä aikana. Klo Klo välitunti Klo , sisältää kaksi oppituntia ja ruokailun välitunti Klo välitunti (ei kaksoistunnilla) Klo välitunti (ei kaksoistunnilla) Klo Iltapäivän kaksi viimeistä oppituntia voidaan nivota yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällöin koulu päättyy 15 minuuttia aiemmin. Näissä tilanteissa opettaja informoi huoltajia kirjallisesti asiasta. Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla. Kun opettaja pitää kaksi viimeistä oppituntia yhteen, ilman välituntia, niin koulun päättymisaika tulee ilmoittaa koteihin kirjallisesti. Myös muista poikkeavista kouluajoista informoidaan huoltajia kirjallisesti. 3

4 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Koululla järjestetään erilaisia kerhoja. Kerhoja voivat olla mm. kuoro-, käden taitojen -, askartelu-, kieli -ja liikuntakerhot. Kerhoja tarjotaan erilaisille kohderyhmille, osin periodeittain. Koulun omasta kerhotarjonnasta tiedotetaan koulun nettisivuilla ja tiedotteilla Wilmassa. Koululla voidaan pitää koulun ulkopuolisen tahon järjestämiä, koulumme oppilaille tarkoitettuja kerhoja. Koulussa järjestetään lasten vetämiä välituntikerhoja periodimaisesti. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. 1.luokat hyödyntävät KULPS:n tarjontaa esim. Tapiolan Sinfoniettan konsertti Pekka ja Susi kulttuurikeskuksessa. Tehdään retkiä lähiympäristöön esim. kirjastoon. 2.luokat: Syksyllä tehdään yhteinen metsäretki. Lisäksi jokainen luokka käy ainakin kerran kaupungin kirjastossa. Luokat hyödyntävät KULPS-polkuja. Keväällä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteinen Espoo-retki. 3.luokat hyödyntävät KULPS:n tarjontaa. Tehdään retkiä pääkaupunkiseudulla. 5.luokat: - Yökoulu: Viidensien luokkien yhteinen yökoulu järjestetään torstaina Tavoitteena on saada näytelmäprojekti valmiiksi ja illan aikana pidetään kenraaliharjoitukset. -Espoo cine - Kirjastokäynnit -KULPS-retket ja viidensien luokkien yhteinen kevätretki (pääkaupunkiseutu) - Muut retket pääkaupunkiseudulla 6. luokat: 6.A leirikoulu Vierumäellä B viiden vuorokauden leirikoulu huhtikuussa (viikko 13, ma-pe) 2019 Lapissa (Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokassa Inarissa) 6B yökoulu marraskuussa

5 Hyödynnetään KULPS:n tarjontaa. 6. luokkalaiset retkeilevät lisäksi HSL :n alueella espoolaisten 6.luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlat. Vieraillaan Yrityskylässä. Tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Näistä huoltajia tiedotetaan erikseen. Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatkoopintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Pesäpallo-ottelu 6. luokan oppilaat vastaan opettajat to klo Paikkana Sepon koulun kenttä. Osallistujat: 6 luokkien oppilaat ja henkilökunnasta seuraavat: Simo Lehtonen, Noora Simpanen, Iira Pääkkönen, Otso Weckroth, Salla Pietiläinen, Terhi Väänänen, Helena Tommola, Saija Holopainen, Nina Savisalo Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Espoon opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite on: "Jokainen oppilas pääsee lukuvuoden aikana vähintään kerran kulttuuripolulle, liikuntapoluille ja kirjastopolulle". Koulumme oppilaat osallistuvat (KULPS) kulttuuri-, liikunta-, kirjastopolun tarjoamiin kohteisiin. Kaikki luokat tekevät erilaisia retkiä pääkaupunkiseudulla Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat: Maisa Honka ja Susanne Peltoniemi Koulun ARVOKAS-yhdysopettaja: Satu Salsoila 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet Oppimiskokonaisuuksien teemat, tavoitteet ja sisällöt sekä oppimiskokonaisuuksiin sisällytettävät oppiaineet. Sepon koulussa toteutamme monialaisen oppimiskokonaisuuden lokakuun aikana viikoilla Aiheena on Lukeminen ja kirjallisuus. Koululle pyritään saamaan kirjailijavieras. Toteuttamiseen käytettävä aika sekä toteutustapa riippuu luokka-asteesta. Jokaiseen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen kuuluu osuus, jonka sisällön ja toteuttamistavan oppilaat saavat päättää ja suunnitella yläteeman puitteissa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet nousevat mukana olevien oppiaineiden opetussuunnitelmista, opetussuunnitelman yleisistä sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteista. Syksyllä keskitytään laaja-alaisista tavoitteista erityisesti monilukutaitoon sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen ja ilmaisuun. 5

6 Tavoitteet kirjataan. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnissa arvioidaan koko työskentelyprosessia. Oppimiskokonaisuuden aluksi selvitetään oppimiskokonaisuuden tavoitteet ja arvioinnin kriteerit ja arviointitavat. Arviointi toteutetaan monipuolisesti: itse- ja vertaisarviointi sekä opettajan arviointi. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä. Koulumme tärkein yhteistyötaho on kodit ja vanhemmat. Koulun tavoitteena on pitää avoimia ja luottamuksellisia suhteita vanhempiin ja huoltajiin. Vanhemmat ovat koululle tärkeä tukiverkko. Tapaamistilanteina toimivat koulun yhteiset vanhempainillat, juhlat ja toiminnalliset tapahtumat, luokkakohtaiset kokoontumiset sekä arviointikeskustelut. Sepon koulussa kodin ja koulun yhteistyön toimivuutta kysytään huoltajatapaamisissa. Syksyllä järjestetään vanhempainillat ensiluokkalaisten vanhemmille ja muiden luokkien vanhemmille luokkatasoittain viikkojen välisellä ajalla. Kodin ja koulun päivänä pe koululla on avoimet ovet. Lukuvuoden aikana jokainen luokanopettaja pitää arviointikeskustelut, johon huoltajia kutsutaan mukaan. Koululla on käytössä kodin ja koulun yhteistyövälineenä sekä poissaolojen seurantamenetelmän Wilman avulla. Useimmilla luokilla on oma luokkatoimikunta / yhteyshenkilö. Vanhempainyhdistys koostuu vanhemmista, jotka valitsevat vuosittain keskuudestaan hallituksen. Koulumme vanhempainyhdistys tukee monin eri tavoin koulun toimintaa. Vanhempainyhdistyksen kokouksessa on koulun opettajien edustaja läsnä. Tiedonkulkua kotien ja koulun välillä pyritään pitämään aktiivisena. Jokaisen kuukauden alussa laitetaan Wilmaan tiedote (Koulussa tapahtuu) tulevan kuukauden teemoista ja tapahtumista. Sama tiedote on löydettävissä sekä koulun ulko-ovilta että koulun kotisivuilta. Veso päivänä opettajakuntaa on ohjeistettu Wilman käytössä. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Koululla toimii luokkien oppilaille tarkoitettu iltapäiväkerho, jonka järjestää toiminimi Valkea Varsa. Koulu on tehnyt järjestävän organisaation kanssa palvelusopimuksen, jossa määritellään keskeiset yhteistyön pelisäännöt. Kuluvana lukuvuonna iltapäiväkerhon tilana toimii useita luokkatiloja. Liikuntasalia, ruokasalia sekä muita tiloja iltapäiväkerho saa käyttöönsä tarpeen mukaisesti. Koulun 1. lk opettaja sekä apulaisrehtori toimivat iltapäiväkerhon ja koulun yhteyshenkilönä. Koulumme oppilaiden iltapäivätoiminnasta vastaa omalta osaltaan myös läheinen asukaspuisto. Lisäksi teemme yhteistyötä Tapiolan seurakunnan, Tapiolan kirjaston, WeeGee, Liikuntatoimen, alueen Lions Clubin, Yrityskylän, alueen eri urheiluseurojen, MLL:n ja Westend Indiansin kanssa Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Tuloskorttitavoitteena on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laatiminen. Kestävän kehityksen tavoitteet: Oppilaat osaavat lajitella, kierrättää ja säästää energiaa. Oppilaat oppivat tekemään valintoja, jotka vaikuttavat ympäristömme hyväksi. Kaikkien vastuulla: Lajittelu ja kierrätys, energiansäästöä luokkahuoneissa ja koko koulussa, kierrätysmateriaalin käyttö, lähiympäristöstä huolehtiminen, vältetään turhaa monistamista, luontosuhteen vaaliminen ja luonnossa oppiminen. 6

7 Luokkien vastuualueet: 4. lk ohjaa 1. luokkalaisia lajitteluun ja kierrätykseen 4.lk Ekoetsivien toiminta 5.lk löytötavaroiden esille laitto 6.lk lautanen tyhjäksi -kampanja Lk paperi- ja kartonkilaatikoiden tyhjennys (opehuone, monistushuone, ENG, käytävä) Sepon koulu on tehnyt yhteiskuntasitoumuksen. Tavoitteena on vähentää kopiopaperin käyttöä (turhan monistamisen sekä tulostamisen välttäminen). 7. KOULUN ITSEARVIOINTI Arvio siitä, milloin koulu toteuttaa uuteen itsearviointimalliin kuuluvat oppilaskyselyn ja huoltaja- tai henkilöstökyselyn (huomioi itsearviointimallin aikataulukehys). Miten koulu käsittelee kyselyjen tuloksia? Ketkä osallistuvat tulosten käsittelyyn? Lukuvuonna toteutettavat kyselyt: Karvin alkumittaus 1.luokkalaisille , kyselyn tuloksia käsittelevät laaja-alainen erityisopettaja 1. luokkien opettajat sekä oppimisen tuen ryhmä. Oppilaskysely marraskuussa 2018, kyselyn tuloksia käsitellään opettajakunnan, oppilaskunnan sekä yhteisöllisen oppilashuollon kesken. Tukokset välitetään huoltajille. Koulun yhteisöllisen oppilashuollon teettämä hyvinvointi- ja kiusaamiskyselyn. Henkilöstökysely tammikuussa 2019, kyselyn tuloksen käsitellään johtoryhmän sekä opettajakunnan kanssa. A. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia kunkin oppiaineen ja -kokonaisuuden tavoitteista ja arviointiperusteista Miten koulussa toimitaan tavoitteen saamiseksi? 1.LUOKAT: 1.luokan vanhempainillassa rehtori kertoo opetuksen tavoitteista ja arvioinnista. Arviointikeskustelussa avataan vanhemmille lisää arvioinnin perusteita. Opettajat sopivat keskenään yhteisistä linjoista. Oppilaiden kanssa keskustellaan jakson tavoitteista ja oppilaat harjoittelevat asettamaan tavoitteita itselleen ja koko ryhmälle. Arvioinnin tukena käytetään sähköistä ohjelmaa (Qridi). 7

8 2.LUOKAT: 2. luokan vanhempainilloissa painotetaan opetuksen tavoitteita ja arviointia. Luokka-asteen opettajien kesken sovitaan ennalta yhtenäiset linjat. Opetusjaksojen aluksi vanhemmille tiedotetaan sisällöistä, tavoitteista ja arviointiperusteista. Oppilaiden kanssa keskustellaan samoista asioista ja oppilaat harjoittelevat asettamaan tavoitteita itselleen ja koko ryhmälle. Arvioinnin tukena käytetään sähköistä ohjelmaa (Qridi). 3.LUOKAT: Vanhempainilloissa eri oppiaineiden tavoitteet ja arvioinnin perusteet käydään pääpiirteittäin läpi. Tavoitteita ja arviointia tarkennetaan uuden jakson alussa sekä huoltajille että oppilaille. Oppilas harjoittelee tavoitteiden asettamista työn tai jakson alussa. Työn tai jakson lopuksi tehdään itse- tai vertaisarviointi sekä opettajan arviointi. 4.LUOKAT: - Vanhempainillassa esitellään vanhemmille oppiaineiden tavoitteet ja arviointiperusteet - Oppilaille kerrotaan oppiaineiden tavoitteet ja arviointiperusteet 5.LUOKAT: - Kerrotaan oppilaille oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt kunkin jakson aluksi - Käydään läpi hyvän osaamisen kriteerit kunkin oppiaineen kohdalla - Tavoitteet ja arviointikriteerit ovat oppilaiden nähtävillä myös jakson aikana ja tarvittaessa niihin voidaan palata - Käydään läpi arviointiperusteet oppilaiden ja vanhempien kanssa - Esitellään vanhempainillassa oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt - Monipuolinen arviointi sisältää eri arviointimenetelmiä: itsearviointi, vertaisarviointi, opettajan arviointi. Kerrataan tämä oppilaiden ja vanhempien kanssa 6.LUOKAT: - Oppilaat: Tutustuminen oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin opetussuunnitelmassa. Samalla oppilaille kerrotaan hyvän osaamisen kriteerit 6. luokalla. -Vanhempainillassa huoltajille kerrotaan edellä mainittujen asioiden lisäksi arvioinnin monipuolisuudesta. Monipuolinen arviointi sisältää eri arviointimenetelmiä: itsearviointi, vertaisarviointi, opettajan arviointi. Arvioinnissa käytössä sähköinen arviointityökalu Qridi. ENGLANTI: Jokaisen englannin oppimiskokonaisuuden aluksi mietitään ja määritellään yhdessä oppilaiden kanssa jakson tavoitteet ja sisällöt. Oppilaiden kanssa käydään samalla läpi mitä jaksossa arvioidaan ja millä tavalla. Englannin opettajat osallistuvat myös syksyllä englannin kielen opiskelua aloittavien kolmansien luokkien vanhempainiltaan ja muitakin huoltajia informoidaan lukuvuoden aikana Wilman kautta. Qridi-ohjelma otetaan käyttöön niillä ryhmillä joilla se on käytössä muissakin oppiaineissa. 8

9 b) Lukemisen ja lukutaidon vahvistaminen Miten kehitämme toimintaamme siten, että oppilaan lukutaidon edistymistä ja lukuintoa tuetaan systemaattisesti? 1.LUOKAT: Ensimmäisen luokan tavoitteena on lukemaan oppiminen ja lukutaidon vahvistuminen ja kehittyminen. Työskentelemme äidinkielen tunneilla taitotason mukaisissa lukuryhmissä. Luetun ymmärtämisen kehittymiseen kiinnitetään myös huomiota. Opettaja ja kummioppilaat lukevat ekaluokkalaisille ääneen kirjoja. Käytämme koulun kirjastoa sekä vierailemme kaupungin kirjastossa. Tavoitteena on, että kaikki oppisivat löytämään itselleen mieluista luettavaa ja omistaisivat kirjastokortin. Syyslukukaudella kirjallisuudesta pidetään monialainen oppimiskokonaisuus. 2.LUOKAT: Syyslukukaudella koko koululla ja 2. luokilla on suuri kokonaisuus lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyen. 2.-luokkalaiset suorittavat lukudiplomia, joka rohkaisee erilaisten teosten lukemiseen. Koulun ja kaupungin kirjastoja hyödynnetään aktiivisesti. Lukemista toteutetaan eri tavoin, esimerkiksi parilukemisena. 3.LUOKAT: Lukemista painotetaan lukuvuoden aikana. Oppilaat suorittavat lukudiplomin. Luokassa järjestetään lukupiirejä. Monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan lukuhankkeeseen liittyen. Koulun sekä kaupungin kirjastoja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Oppilaita ohjataan erilaisten tekstien lukemiseen ja käsittelyyn. 4.LUOKAT: - Lukudiplomi, lukupiiri, pulpettikirja, lukutuokiot luokissa, kirjavinkkausta, MOK Lukeminen ja kirjallisuus, opettaja lukee ääneen oppilaille, kirjastokäynnit sekä kouluun, että Tapiolan kirjastoon, lukustrategioiden harjoittelu, erilaisiin tekstilajeihin tutustuminen, monilukutaidon kehittäminen 5.LUOKAT: - Koulumme monialainen oppimiskokonaisuus syksyllä painottuu lukemiseen ja kirjallisuuteen. Viidennet luokat suunnittelevat ja toteuttavat MOK:n yhdessä - Oppilaat halutessaan suorittavat lukudiplomin ja tekevät siihen liittyvät kirjallisuustehtävät - Pyrimme pitämään lukuhetken tai lukutunnin kerran viikossa - Käytämme koulun kirjastoa aktiivisesti ja kannustamme oppilaita lainaamaan kirjoja - Vierailemme Tapiolan kirjastossa - Opettaja lukee oppilaille ääneen tai vaihtoehtoisesti kuuntelemme äänikirjan - Kannustamme oppilaita tuomaan vapaasti valittavia pulpettikirjoja kouluun, esimerkiksi sarjakuvat ja tietokirjat - Kirjavinkkaukset 9

10 - Tutustumme historiallisiin aikakausiin lukemalla esimerkiksi historiassa - Teemme vierailun kirjamessuille syksyllä LUOKAT: 6. Luokkalaiset lukevat lukupiireissä, suorittavat halutessaan Lukudiplomin, jokainen lukee koulussa päivittäin, opettaja lukee oppilaille, oppilaat vinkkaavat lukemiaan kirjoja muille luokkalaisilleen. Järjestämme myös lukupicnicin. Kirjastovierailut jatkuvat. ENGLANTI: Lukutaidon kehittymistä kaikissa tekstityypeissä tuetaan englannin tunneilla käyttämällä monipuolisia tekstilähteitä. Tutustumme englannin tunneilla englanninkieliseen kirjallisuuteen lukemalla ja kuuntelemalla sekä myös tuottamalla omia kaunokirjallisia tekstejä englanniksi. Kuudesluokkalaiset vierailevat kirjastossa kuuntelemassa englannin kielisiä kirjavinkkejä ja heidän kanssaan toteutetaan mahdollisuuksien mukaan lukupiiri. c) Osallisuus ja demokraattinen toiminta. Miten koulu kehittää toimintakulttuuriaan tältä osin? 1.LUOKAT: Oppilaille jaetaan luokassa vastuutehtäviä. Harjoitellaan demokraattista päätöksentekoa yhteisistä asioista keskustelemalla ja äänestämällä. Oppilaita kuullaan ja he saavat itse antaa ehdotuksia heitä koskeviin asioihin. Luokkien säännöt laaditaan yhdessä. 2.LUOKAT: Oppilaita rohkaistaan osallistumaan lähiympäristönsä (luokka) vastuutehtäviin. Harjoitellaan demokraattista päätöksentekoa yhteisistä asioista keskustelemalla ja äänestämällä. Oppilaita kuullaan ja he saavat itse antaa ehdotuksia heitä koskeviin asioihin. Luokkien säännöt laaditaan yhdessä. 3.LUOKAT: Lukuvuoden alussa oppilaat ovat saaneet luokassa miettiä ja tehdä yhteiset säännöt, joihin oppilaat ovat sitoutuneet. Oppilailla on luokassa erilaisia vastuutehtäviä. Oppilaita ohjataan oman työn suunnitteluun esim. urakoissa tai omatoimiviikoissa. Oppilaat pääsevät osallistumaan päätöksen tekoon oppilaskunnan kautta. Oppilailla on vastuutehtäviä koulussa, mm. Välkkävälinelainaajina. Osassa luokissa järjestetään luokkakokouksia. 4.LUOKAT: -Oppilaat esittävät toiveita opetuksen sisällöistä ja opiskelutavoista. -luokassa on erilaisia vastuutehtäviä -yhteisiä keskusteluja eri aiheista (esim.luokkakokous) oppilaiden ääni tulee kuuluviin -oppilaat ovat mukana oppilaskunnan toiminnassa -ekoetsivät 10

11 -välkkärit ja loistokkaat mahdollisuutena 5.LUOKAT: - Oppilaiden ja heitä edustavan oppilaskunnan hallituksen kuuleminen koulun arkea koskevissa päätöksissä - Luokan yhteisten sopimusten laatiminen - Oppilaiden toivepäivät ja projektit - Annetaan oppilaille mahdollisuus vaikuttaa koulupäivän sisältöön: pääsevät itse valitsemaan sisältöjä ja työtapoja - Vastuutehtävät luokissa - Kuunnellaan oppilaiden asioita, ollaan kiinnostuneita, mm. loma- ja viikonloppukuulumiset - Osallisuutta ja demokraattista toimintaa käydään läpi yhteiskuntaopissa luokassa - Ryhmäyttämisen tärkeys luokan omilla tunneilla mutta myös luokkarajojen yli - Luokkien välinen yhteistyö - Sepon koulun me-hengen ja yhteisöllisyyden tuominen esille - Kouluruokailussa palautteen mahdollisuus 6.LUOKAT: -6.A pitää kerran viikossa luokkakokouksen. Järjestäjät toimivat puheenjohtajana ja sihteerinä. -6:B:n oppilailla useita vastuuryhmiä ( jakaminen, roskat, sisustajat yms) -6.C: llä järjestäjät / vastuutehtäviä. -Oppilaat osallistuvat myös oppilaskunnan toimintaan sekä kirjastoapulais ja agentti toimintaan sekä hyvisagenttitoimintaan. -Luokan asioista pyritään sopimaan yhdessä, jotta jokainen pääsisi vaikuttamaan. -6. luokkalaiset hankkivat tietoa, ilmaisevat näkemyksiään sekä tulkitsevat ja arvioivat kriittisesti tietoa toteutettavassa vaikuttamisprojektissa (Espoon OPS 6.lk) ENGLANTI: Englannin tunneilla huomioidaan oppilaiden omat toiveet ja ehdotukset ja oppisisältöjä valitaan oppilaiden kiinnostuksen mukaan luokilla harjoitellaan oman työskentelyn suunnittelua ja toteuttamista omatoimijaksolla. II. Hyvinvointi ja kasvun tuki a) Yhteisöllinen oppilashuolto vahvistaa kaikkien osallisuutta Miten tavoitteeseen päästään? 11

12 Kuraattori ja psykologi käyvät seuraamassa luokkien toimintaa ja teettävät oppilailla kyselyn liittyen luokan toimintakulttuuriin. (mitkä asiat ovat hyvin luokassa, mihin toivotaan parannusta) Oppilaat valitsevat mihin halutaan keskittyä ja miettivät yhdessä konkreettiset ideat toteuttamiselle. Kevätlukukauden aikana YOHR kiertää luokissa, seurataan, mikä on luokissa muuttunut Syksyllä teetetään oppilaskysely, jonka tuloksia käsitellään YOHR:ssä, opettajakunnan kanssa sekä luokkien oppilaiden kanssa. Huoltajien informoidaan tuloksista. 4.LUOKAT: - Jokaista oppilasta kuullaan temperamentista riippumatta - jokaista kannustetaan olemaan oma itsensä ja ilmaisemaan itseään - hyväksytään erilaisuus (luokassa ei naureta väärille vastauksille) - tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja tuoda omia näkemyksiä esille (esim.postilaatikko) 5.LUOKAT: - Opettajan ja oppilashuollon välinen yhteistyö - Lukuvuoden aluksi kerrataan kunkin luokan oppilasasiat oppilashuollon kanssa - Oppilashuolto mukana tarvittaessa oppilas-vanhempi-opettaja tapaamisissa - Laaja-alaisen erityisopettajan tuki koulun arjessa - Perheillä mahdollisuus koulun terveydenhoidon, koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluihin - KIVA-koulutiimin tuki tarvittaessa ENGLANTI: Englannin tunneilla ylläpidetään kulttuuria jossa jokainen oppilas kokee pystyvänsä osallistumaan toimintaan omista lähtökohdistaan. b) Luodaan rakenteet hyvinvointityölle siten, että toiminta tukee koko yhteisön hyvinvointia ja kasvua Miten tavoitteeseen päästään? Yhteisöllinen oppilashuolto (YOHR) kokoontuu säännöllisesti. Yhteisöllinen oppilashuolto jalkautuu luokkiin. Koulussa toimii Hyvinvointi tiimi. Luokkiin nähtävälle vahvuuskortit, ja niiden käyttö arjessa 12

13 Vinkkejä opettajille, miten arjessa totutetaan Korostetaan vahvuuksia: - sinnikkyys ja myötätunto syksy - itsesäätely ja ystävällisyys kevät Rentoutusvälitunnit kerran kuussa Koulussa teetetään kaveri/kiusaamiskysely syksyn aikana ja virallinen kiva kysely maaliskuussa (kiva tiimi, hyvinvointitiimi, YOHR) 4.LUOKAT: - käydään läpi vahvuuksia ja harjoitellaan omien vahvuuksien tunnistamista ja käyttöönottoa - harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja - hyvän luokkahengen vaaliminen - ryhmäyttävät harjoitukset - kiusaamiseen puuttuminen ja ennaltaehkäisy (esim.kiva-tunnit) - kannustetaan syömään terveellisesti, nukkumaan riittävästi ja liikkumaan 5.LUOKAT: - Kehityskeskustelut rehtorin kanssa - TYHY-toiminta esimerkiksi vapaa-ajan toiminnat - Hyvinvointi-tiimin tuoma lisä kouluviihtyvyyteen - Työyhteisön välinen yhteistyö - Työhyvinvointia lisäävät pelisäännöt kaikille selväksi, esimerkiksi arvostava kohtaaminen ja toisen huomioon ottaminen - Tasa-arvoinen kohtaaminen ja kunnioitus työyhteisössä c) Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi lisääntyy ja päihteiden käyttö sekä päihdehaitat vähenevät. Miten tavoitteeseen päästään? 1.LUOKAT: Arjessa kiinnitetään huomiota hyvinvointia lisääviin tekoihin ja asioihin. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan päivittäin. Lisäksi harjoitellaan keskittymistä ja rauhoittumista. Koulupäiviin lisätään aktiivisuutta liikuntatuokioiden ja toiminnallisen opetuksen kautta. 13

14 2.LUOKAT: Arjessa kiinnitetään huomiota hyvinvointia lisääviin tekoihin ja asioihin. Huomioidaan sekä oma että muiden hyvinvointi. Esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan päivittäin. Lisäksi harjoitellaan keskittymistä ja rauhoittumista, ja toisaalta lisätään aktiivisuutta koulupäiviin liikuntatuokioiden ja toiminnallisen opetuksen kautta. Päihteistä keskustellaan oppilaiden kanssa, jos oppilaille nousee niistä kysymyksiä tai huolenaiheita. 3.LUOKAT: Opo-tunteja hyödynnetään oppilasta ohjaavana ja hyvinvointia tukevana oppituntina. Luokassa käydään läpi Arvokas-menetelmää, jossa harjoitellaan sosiaalisia- ja tunnetaitoja. Luokassa opitaan vahvuuspedagogiikan avulla tunnistamaan vahvuuksia ja harjoittelemaan niiden käyttöä. Päihteiden vahingollisuutta käsitellään mm. Koulutus elämään -ohjelman opetustuokiossa. 4.LUOKAT: - ympäristöopin sisällöt, KiVa-tunnit, - Koulutus elämään-vaunussa puhutaan päihteiden haitoista - ennaltaehkäisy tärkeää - puututaan herkästi, jos herää huolta 5.LUOKAT: - Koulutus elämään -tunnit - Ympäristöopissa hyvinvointi ja ihminen jakso - Kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin koulun arjessa - Kannustetaan oppilaita tekemään hyvinvointia tukevia valintoja, esim. arvokas-tunnit ja ryhmäyttämistä tukevat pelit ja leikit - Opetuksessa otetaan huomioon opetussuunnitelman laaja-alainen osaaminen arjen taidot ja itsestä huolehtiminen - Kodin ja koulun välinen yhteistyö, vanhempainillassa keskustelu ja yhteydenpito tarvittaessa kodin välillä - Tarvittaessa moniammatillinen yhteistyö terveydenhoitajan kanssa, esimerkiksi oppitunnit ja keskustelutuokiot HYVINVOINTITIIMI: Tiimi luo lukuvuoden aikana opettajille neljästä vahvuudesta vinkkipaketin, jota voi käyttää vahvuuksien käsittelyssä luokkien kanssa. Hyvinvointitiimin tavoitteena on auttaa opettajia tekemään vahvuudet näkyvämmäksi luokissa. Vahvuudet ovat syksyllä itsesäätelytaito ja myötätunto, keväällä sinnikkyys ja ystävällisyys. Tarkoituksena on koota opettajille vahvuuksista vinkkejä, luokissa tehtäviä harjoituksia ja toiminnanohjauskortteja. Lisäksi hyvinvointitiimi toteuttaa rentoutusvälitunnit eri luokka-asteille syys-, loka-, marras-, tammi-, helmija maaliskuussa. 14

15 III Digitalisaatio ja oppiminen Oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamiseen hankkimisen ja kehittämiseen. Miten tavoitteeseen päästään? 1.LUOKAT: Tieto- ja viestintätekniikka sisällytetään eri opetusjaksoihin. Pyritään siihen, että tieto- ja viestintäteknologiasta tulee luonteva osa oppimisprosessia. Tarvittaessa pyydämme apua kummioppilailta tai Loistokkailta. 2.LUOKAT: Tieto- ja viestintätekniikka sisällytetään eri opetusjaksoihin jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelu tapahtuu yhdessä, jolloin oppilaat saavat tasavertaisesti mahdollisuuden tietotekniikan harjoitteluun. Näppäintaitoja ja ohjelmoinnin alkeita harjoitellaan. Pyritään siihen, että tieto- ja viestintäteknologiasta tulee luonteva osa oppimisprosessia. 3.LUOKAT: Opetuksessa hyödynnetään sähköisiä oppimateriaaleja, mm. oppikirjojen digimateriaalit. Tutustutaan muutamiin sovelluksiin, joita oppilaat voivat hyödyntää oppimisessa. Harjoitellaan videon ja animaation tekemistä. Tutustutaan ohjelmoinnin perusteisiin. Ohjataan oppilaita tvt:n vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön (nettietiketti). Harjaannutetaan oppilaiden taitoja sujuvan tekstin tuottamisessa ja käsittelyssä. 4.LUOKAT: * opettajat tekevät yhteistyötä ja auttavat toisiaan * hyödynnetään myös oppilaiden taitoja esim. Loistokkaat * käytetään laitteita ja oppimisympäristöjä monipuolisesti * koulutukset opettajille sekä koulussa, että koulun ulkopuolella * nettietiketti * ylen mediakasvatusmateriaali, kopiraittila, 5.LUOKAT: - Opettaja hyödyntää sähköisiä opetusmateriaaleja opetuksessa oppimisen tukena - Opetuksessa hyödynnetään digilaitteistoa ja sähköisiä oppimateriaaleja: mm. tiedon etsintä, koulutöiden ja projektien tekeminen, sähköiset arviointimenetelmät - Oppilaalla on mahdollisuus käyttää maksettuja sähköisiä oppimateriaaleja niin koululla kuin kotona - Viidesluokkalaiset käyttävät Qridiä arviointityökaluna - Espoon tarjoamien pilvipalveluiden (O365, Googlen GSE) tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen 15

16 - Opettajien TVT-kouluttautuminen, vertaistuki, mentorointi, hyvät ideat jakoon - Loistokas-oppilaat, oppilaiden TVT-osaamisen hyödyntäminen luokissa laajemminkin - Oppilaiden omien laitteiden hyödyntäminen koulun arjessa - Mahdollistetaan koulun laitteiden tasapuolinen ja säännöllinen käyttö koulupäivän aikana - Opetetaan tvt-taitoja kaikilla luokilla esimerkiksi lähdekritiikki ja kriittinen arviointi tietoa etsiessä ja käytettäessä - Keskustellaan some-käyttäytymisestä ja käydään läpi nettietikettiä - Laitteiden vastuullinen käyttäminen ja niistä huolehtiminen 6.LUOKAT: -Noudatetaan Espoon tiedonhallintataitojen OPS:a. -Harjoitellaan näppäintaitoja. -Kehitettäviä taitoja ovat muun muassa peruskäsitteiden hallinta, käytännön taidot, oman sisällön tuottaminen, vastuullinen ja turvallinen toiminta digitaalisissa ympäristöissä, tiedonhankinnan ja - hallinnan taidot sekä vuorovaikutus ja verkostoituminen -opettajat käyttävät sähköisiä oppimateriaaleja. ENGLANTI: Englannin tunneilla käytetään tietotekniikkaa monipuolisesti mm. eri sovellukset ja ohjelmat, tiedonhaku eri lähteistä, etwinning-projektit sekä sähköiset oppimateriaalit. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: Valtakunnalliset Ahtisaari-päivät Espoossa Samalla viikolla nostetaan esiin osallisuutta ja arjen pieniä tekoja yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisäämiseksi. Miten koulu huomioi Ahtisaari-päivät omassa yksikössään? 1.luokat Keskitymme oppilaiden osallisuuteen, yhteistyötaitoihin ja yhteishenkeen. Tutustumme Ahtisaareen henkilönä. 2. luokilla on yhteinen mediaan ja vaikuttamiseen liittyvä jakso marraskuun tienoilla. Tällöin aiheena ovat esimerkiksi lasten oikeudet sekä lasten mahdollisuudet vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. 3.luokka Ahtisaari-viikolla keskitytään seuraaviin teemoihin: oppilaiden osallisuus, neuvottelu- ja sovittelutaidot, ystävyys sekä maailmanrauha. Tutustumme myös presidentti Ahtisaareen henkilönä. 4.luokka: * salainen ystävä-viikko, leikkejä ja ryhmäyttämistä yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi 16

17 * lasten oikeuksien päivä luokka - Tutustutaan Martti Ahtisaareen henkilönä - Opetusmateriaalin hyödyntäminen ahtisaaripaiva.fi sivulta - Materiaalipaketissa mm. seuraavia teemoja: neuvottelutaidot, vuorovaikutus ja empatia, - - Osallistuminen ja vaikuttaminen, rauhan välitys, konfliktin ratkaisusimulaatio - Viidennet luokat käsittelevät valittuja teemoja pajatyöskentelynä 6.luokka -Tutustumme Martti Ahtisaareen henkilönä ja rauhantekijänä sekä Nobelin rauhanpalkinnon saajiin. -Harjoittelemme osallisuutta ja ongelmien ratkaisua keskustelemalla. YHTEISTYÖ MUIDEN LUOKKIEN KANSSA 1.luokilla toteutetaan yhteisopettajuutta, jolloin luokan sisällä on neljä n. kymmenen oppilaan ryhmää. Nämä tekevät aktiivisesti yhteistyötä eri kokoonpanoissa. Teemme rinnakkaisluokan kanssa yhteistyötä lukuryhmissä sekä vaihdellen eri oppiaineissa. Olemme aloittaneet kummitoiminnan 4.luokkien kanssa. 2.luokat: Luokkien yhteistyötä tiivistetään. Kummitoimintaa jatketaan. 3.luokkien kesken järjestetään yhteistä toimintaa, esim. retkiä ja teemapäiviä. Oppilaita ryhmitellään tarpeen mukaan eri oppiaineissa. 3a ja 3d luokkien yhteistyö luku- ja taitoaineissa, oppilaiden integrointi. 5.luokat: - Yhteistyö monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa palkkitunneilla - Viidensien luokkien yhteinen näytelmäprojekti Villi länsi, esitys keskiviikkona AC luokkien yhteistyö luku- ja taitoaineissa palkkituntien avulla, oppilaiden integrointi luokkaan -Yhteiset retket ja projektit - Kevätjuhla - Luovikset ja bullikset - Ahtisaaripäivän suunnittelu ja toteutus yhdessä viidesluokkalaisten kanssa. - Yhteiset kummitunnit tokaluokkalaisten kanssa 6.luokat Luokat tekevät keskenään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan ryhmitellen esim oppilaita ko opiskeltavan sisällön vaatimalla tavalla. Yhteistyötä kummioppilaiden kanssa jatketaan. 17

18 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Osaamisen kehittämisen suunnitelma tehdään lukuvuoden aikana erillisen ohjeen mukaan. ICT tiimin toiminta: 1. Tiimin jäsenet osallistuvat Google Pages koulutukseen, jonka tarkoituksena on luoda opettajakunnalle omat sivut varauskalentereineen yms. 2. Loistokkaat rekrytointi 4-6.lk ja koulutus sekä jalkauttaminen koulun arkeen 3. Fronterin varauskalenterin päivitys - laitteiden lukumäärät, uudet laitteet ja merkinnät 4. Laitteiden ylläpito ja huolto uusien latausjohtojen tilaaminen 5. Henkilökunnan kouluttaminen: Qridi-koulutus, 0365, GSE 6. TVT-koulutuksissa käyminen, tiedon jakaminen, sisäinen koulutus 7. Oppilaiden omien laitteiden käyttö koulun arjessa kodin ja koulun välinen yhteistyö. Organisoimme kyselyn omien laitteiden käytöstä koulutyössä 8. Luomme kouluun taidon portaat jokaiselle luokka-asteelle tieto- ja viestintätekniikan osalta Kansainvälisyystiimin toiminta: Kansainvälisyystiimiin kuuluvat Minna Murtorinne-Lahtinen, Jenna Poikela, Salla Pietiläinen, Helena Tommola ja Nina Savisalo (tiimin vetäjä, jory jäsen) Kansainvälisyystiimi suunnittelee ja organisoi kouluun tulevien kansainvälisten vieraiden vierailut. Vierailuiden hoitoon kuuluu mm. dokumentointi virastoon, päivän kulun suunnittelu ja toteutus, laskutuksen hoitaminen yhdessä koulusihteeri Tiina Sillanderin kanssa, ruokailuista sekä tarjoiluista sopiminen ja mahdollisten sijaisjärjestelyiden tekeminen. Lukuvuoden aikana tiimi kouluttaa luokkien oppilaista kansainvälisyysagentteja, jotka tulevat olemaan mukana vierailuiden järjestämisessä ja toimivat oppaina kertomassa koulustamme vieraille. Lukemisen teemavuosi näkyy kansainvälisyystiimin toiminnassa niin, että tuomme esille koulumme kirjastoon hankittuja englanninkielisiä kirjoja sekä järjestämme mahdollisuuksien mukaan kirjavinkkausta ja ääneenlukutuokioita englanninkielisestä kirjallisuudesta. Tavoitteena on tuoda esille koulumme monikulttuurisuutta kulttuurikahvilan järjestämisen yhteydessä kevätlukukaudella. Tiimin jäsenet kouluttautuvat ETwinning projektien tekemiseen ja aloittavat projekteja oppilaiden kanssa, tavoitteena laajentaa etwinning myös englannin tuntien ulkopuolelle. 18

19 Liikkuva koulu tiimin toiminta: Liikkuva koulu tiimi järjestää kouluvuoden alussa koko koulun yhteisen toiminnallisen ja ryhmäyttävän oppimisen teemapäivän, jossa oppilaat toimivat ohjaajina. Liikkuva koulu tiimi vastaa myös Välkkäreiden kouluttamisesta sekä heidän toiminnastaan. Liikkuva koulu tiimi tekee koulun käytäville lattiateippauksia toiminnallisen oppimisen kehittämiseksi. Keväällä tarkoituksena on tehdä koulun pihalle vanhempainyhdistyksen avustuksella pihamaalauksia, jotka myös toimivat oppimisen tukena. Lisäksi Liikkuva koulu rahoista hankitaan kouluun välitunti- ja oppimisvälineitä. Osa opettajista osallistuu syksyn ja mahdollisesti kevään Liikkuva koulu seminaariin. B. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedot. Rehtori Saija Holopainen, apulaisrehtori Jouni-Jukka Annala Nina Savisalo (JORY.n jäsen ) Jaana Koskinen VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Palo- ja pelastusharjoitus pidetty (1.9. mennessä Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin 10.8.ja Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa viikoilla Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. Opettajakunnan hätäensiapukoulutus keväällä 2018 Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Saija Holopainen, Jouni-Jukka Annala, Helena Tommola, Kristina Niini Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Kuka, milloin, materiaali, jne. Apulaisrehtori Jouni-Jukka Annala perehdyttää sijaiset ennen sijaisuuden alkua, antaa kirjalliset materiaalit sekä pikaturvaohjeen C. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma 19