SOTILASAIKAKAUSLEHTI JOULUKUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTILASAIKAKAUSLEHTI JOULUKUU 12 2014"

Transkriptio

1 SOTILASAIKAKAUSLEHTI JOULUKUU

2 SISÄLTÖ N:o 938 Julkaisija Upseeriliitto ry 89. vuosikerta ISSN Vastaava päätoimittaja Martti Lehto gsm , Fax (014) Toimitussihteeri, lehden taitto sekä keltaisten sivujen päätoimittaja Marko Varama puh (09) , gsm Toimittajat 2. pääkirjoitus - Jari Rantala Kirjallisuus -Sampo Ahto Historia - Ohto Manninen Uusiin tehtäviin - Ville Viita Polttopiste Juha-Antero Puistola Sotatekniikka - Jyri Kosola Toimitus Laivastokatu 1 b Helsinki Puh (09) , Fax (09) Ilmoitustilan myynti Juha Halminen puh (09) , gsm fax (09) Kielotie 47, Vantaa Tilaushinnat Vuosikerta 65 EUR. Irtonumero 8 EUR Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Toimituksen sihteeri Erja Elopuro (09) tai (09) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kansikuva: Ollos huoleton vartio paikallaan on. Kuva: Puolustusvoimat Pääkirjoitukset 1. Venäjä tavoittelee Kiinan kaltaista imperiumia 5 Martti Lehto, päätoimittaja 2. Liittokokouksen satoa 7 Jari Rantala, puheenjohtaja Artikkelit Kannaksen sotatoimet kesällä 1944 sotataidollinen analyysi 9 Juha Mälkki, everstiluutnantti, VTT NATO:lle esikunnat Baltian maihin 18 Markku Salomaa, VTT Perusyksikön päällikkö manageri vai leaderi? 20 Jukka Vatanen, yliluutnantti Zombi-sota uudentyyppinen suunnitteluharjoitus, osa 2 52 Jan Hanska, majuri, YTT Heikki Lantto, kapteeni Fast Attack Craft (FAC) pieni, nopea ja iskukykyinen sota-alus 56 Patrik Lillqvist, komentaja Palstat Uusiin tehtäviin Ville Viita 26 Oskari 30 Jouluhauki ylipäällikölle elektronisin apuvälinein Keskustelua 43 AO-Paino, Mikkeli

3 12 / Kirjat Sampo Ahto 45 - Gustav Hägglund: Rauhan Utopia - Teemu Keskisarja: Tolvajärven jälkeen - Heikki Holma: Holman sukua - William March: Komppania K Uutisia historiasta Ohto Manninen 49 Lenin ja "Ruotsin uhka 1918" Polttopiste Juha-Antero Puistola 62 Paljon uutta itärintamalta Sotatekniikka Jyri Kosola 64 Lasertutka vie elektro-optisen tiedustelun ja maalinosoituksen uusiin ulottuvuuksiin Upseeriliitto tiedottaa Military activities on the Karelian Isthmus in summer an analysis of military skills Lieutenant Colonel, PhD (Pol.Sc.) Juha Mälkki NATO to set up military commands in the Baltic countries Ph.D. (Soc.Sc.) Markku Salomaa Is the chief of a company-level (or equivalent) unit a manager or a leader? Senior Lieutenant Jukka Vatanen A Zombie War - a new type of planning exercise, II Major, Ph.D. (Soc.Sc.) Jan Hanska Captain Heikki Lantto Fast Attack Craft - a compact and fast warship with a good strike capability Commander Patrik Lillqvist Liittokokous palkitsi Pääsihteerin palsta 32 Akava jatkaa itsenäisenä Pääluottamusmiehen palsta I 34 Sitouttaminen ei ole käskytysasia Pääluottamusmiehen palsta II 36 Työ- ja palvelusturvallisuus Konttaisenranta valmiina talvikauteen 38 Valmistaudu ajoissa reserviin 40 Upseeriliiton yhteystiedot 42 Sotilasaikakauslehti toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää ja rauhallista joulua ja menestystä uudelle vuodelle 2015! SOTILASAIKAKAUSLEHTI

4 ... a sound decision Maritime security is a question of best technologies and systems. ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy provides Integrated Mission Systems to navies, coast guards and other operators of integrated systems, from large bridge systems to one-console systems consisting of navigation, mission management systems and communications (multi-link functionality available) integrated with customer tailored systems. ATLAS Integrated Mission System AIMS onboard the Finnish Border Guard OPV Turva ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy CEO Jaakko Savisaari Hiomotie 32, Helsinki, Finland Mobile ATLAS ELEKTRONIK FINLAND A company of the ATLAS ELEKTRONIK Group

5 Venäjä tavoittelee Kiinan kaltaista imperiumia Joudumme jatkuvasti miettimään, mitkä ovat Venäjän ja presidentti Putinin tavoitteet hänen toteuttaessaan aggressiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Ilmeisen selvää on hänen tavoitteensa rakentaa Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton kaltaista uutta Venäjän imperiumia. Vuosittaisessa linjapuheessaan parlamentille presidentti Putin toi esille strategisen uhan eli Venäjän hajoamisen tai joutumisen eristyksiin. Mitä ilmeisimmin Venäjän johto on valinnut uuden suunnan tullakseen suurvallaksi ja palauttaakseen imperiumin rajat. Syy suunnan muutokselle löytyy kuluneista parista vuosikymmenestä. Neuvostoliiton hajoamisen aikana ja sen jälkeen tehtiin pitkälle meneviä talousreformeja kuten laajoja yksityistämisohjelmia sekä markkinoiden ja kaupan vapauttamista, mitkä eivät johtaneet talouden kasvuun vaan päinvastoin. Kehitys johti perustuslailliseen kriisiin ja presidentti Jeltsinin valtakauteen, johon liittyi epäsuosittuja uusliberalistisia uudistuspyrkimyksiä lukua leimasivat väkivaltaiset konfliktit Pohjois-Kaukasuksella, joissa separatistien tavoitteena oli irrottautua Venäjän federaation otteesta. Venäjä joutui heikkouden tilaan. Samaan aikaan Kiina on kasvanut poliittiseksi, taloudelliseksi ja sotilaalliseksi suurvallaksi. Maa on kyennyt säilyttämään kommunistisen puolueen yksinvallan, tukahduttamaan demokratiavaatimukset ja joidenkin alueiden separatistiset pyrkimykset. Eri arvioiden mukaan Kiina on jo kasvanut suurimmaksi kansantaloudeksi ohi Yhdysvaltojen. Kiinan markkinat ovat yhdet maailman laajimmista ja kiinalaisten ostovoima on maailman nopeimmin kasvava. Kiinan kansanarmeijan miesvahvuus on maailman suurin yli 2,8 miljoonalla sotilaallaan. Tällaista asemaa Venäjä tavoittelee. Se edellyttää länsimaisen demokratianäkemyksen hylkäämistä, minkä presidentti Putin on jo tehnyt, tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kontrollia, jota ilmentävät ulkomaisen omistusoikeuden rajoitukset sekä lisäksi kaikenlaisen kapinoinnin ja separatismin hallitsemista voimakeinoin. Venäjän hallinnon tulee saada kansastaan samanlainen kiristysote kuin Kiinalla on ja estää mahdollisimman tarkkaan länsimaisen kulttuurin vaikutus Venäjällä. Tällaista hallintoa voidaan toteuttaa yksipuoluejärjestelmällä. Suurin haaste, joka Venäjällä on imperiumipyrkimyksissään, on talous. Tätä asiaa presidentti Putin korosti linjapuheessaan. Talous oli puheen keskiössä, sillä sen kohentuminen on suurvalta-aseman saavuttamisen ehdoton edellytys. Maan ongelma on öljyyn perustuva talous, joka ei pitkällä aikavälillä mahdollista talouden kasvua; tarvitaan uutta ja kilpailukykyistä teknologiaa ja tuotteita sekä toimivaa finanssijärjestelmää. Talouden positiivinen kehittyminen vaikuttaa kovin epätodennäköiseltä varsinkin, kun lännen pakotteet entisestään heikentävät investointimahdollisuuksia ja talouden transformaatiota. Venäjän sotilaallinen kehittäminen edellyttää myös talouden kehittymistä, jotta tarvittavat asevoimien kehittämis- ja modernisointiohjelmat voidaan todella toteuttaa. Tässä talouden taantumisessa piilee sotilaallisen uhan ainekset. Turhautuminen imperiumitavoitteiden saavuttamattomuuteen taloudellisten mahdollisuuksien puuttuessa saattaa johtaa Krimin ja Ukrainan kaltaisiin kriiseihin, joilla yritetään saavuttaa edes poliittista asemaa suurvaltana Kiinan ja Yhdysvaltain kasvaessa yhä vaikuttavammiksi taloudellisiksi ja sotilaallisiksi suurvalloiksi. SOTILASAIKAKAUSLEHTI

6 Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta!

7 Upseeriliiton liittokokous järjestettiin Helsingissä Kokouksessa käsiteltävinä sääntömääräisinä asioina olivat muun muassa toimintakertomus , tulevan toiminnan suuntaviivat (toimintalinjat ), talouden perusteet ja liiton puheenjohtajan valinta kaudelle Tervehdykset liittokokoukseen toivat puolustusvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Jussi Niinistö (ps), Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa ja Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö kontra-amiraali Matti Möttönen. Kaikissa tervehdyspuheissa korostettiin uskottavan puolustuskyvyn ylläpidon tärkeyttä heikossakin taloudellisessa tilanteessa. Puolustusjärjestelmä tai sen osia voidaan ajaa alas hyvinkin lyhyessä ajassa, mutta niiden uudelleen rakentaminen kestää vuosikymmeniä. Puolustuskyvystä puhuttaessa tulee muistaa, että Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestetty ja osallistuu maanpuolustukseen yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Puolustusvalmiuden vaatiessa raja- ja merivartiostot tai niiden osia voidaan liittää Puolustusvoimiin. Rajavartiolaitos myös kouluttaa asevelvollisia. Lisäksi rajavalvonta on myös alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Tervehdyspuheissa korostettiin myös sitä, että sotilaseläkejärjestelmä on erottamaton osa Suomen puolustusratkaisua. Järjestelmä on luotu vaativia sodan ajan tehtäviä varten. Mikäli järjestelmää muutetaan, vaarantuu puolustusratkaisun rakenne. Maanpuolustusaatteellisena yhdistyksenä Upseeriliitto on huolissaan Puolustusvoimien sekä Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn säilymisestä. Puolustusvoimien mittavaan uudistukseen liitettiin valtiohallinnon ylisuuret määrärahaleikkaukset, jotka ovat vaarantaneet puolustuskyvyn. Rajavartiolaitokselle on sopeuttamisen lisäksi määrätty Liittokokouksen satoa mittavia säästöjä, jotka vaikeuttavat merkittävästi Rajavartiolaitoksen toimintaa etenkin syrjäisillä seuduilla. Ellei Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen toimintakykyä pystytä turvaamaan, ei Suomella ole uskottavaa sotilaallista puolustuskykyä ja rajavalvontaa. Liittokokouksessa hyväksyttiin strategiatyön tuloksena syntyneet tulevaisuusvisiot ja niiden pohjalta laaditut toimintalinjat vuosille Visioista ja toimintalinjoista kirjoitetaan tarkemmin seuraavassa Sotilasaikakauslehdessä. Liittokokouksessa allekirjoittanut valittiin Upseeriliiton puheenjohtajaksi kaudelle Kiitän jäsenistöä saamastani luottamuksesta. Erityisesti kiitän niitä osastoja, jotka asettivat minut ehdokkaakseen. Teen parhaani ollakseni luottamuksen arvoinen. Puheenjohtajan päätehtäväalue on liiton kokonaistoiminnan linjaus ja toimeenpanon ohjaus liittokokouksen, liittovaltuuston ja hallituksen asettamien päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti. Upseeriliiton työjärjestyksessä korostetaan, että puheenjohtajan tulee keskittyä hallituksen työskentelyn johtamiseen, ulkoisten suhteiden hoitoon, yhdistyksen kehittämiseen ja kaikkein tärkeimpien käytännön asioiden hoitamiseen. Tulen toimimaan liiton puheenjohtajana edellä mainittujen tehtävien mukaisesti muistaen, että asioiden johtamista tärkeämpää on johtaa ihmisiä. Yksinään puheenjohtaja ei tavoitteita saavuta, siihen tarvitaan koko organisaation tuki ja työ. Parhaaseen lopputulokseen päästään hyvässä ilmapiirissä, yhdessä tehden yhteisten asioiden hyväksi. Osana yhteistä tekemistä tulen panostamaan käynteihin joukko-osastoissa, esikunnissa ja laitoksissa tapaamassa sekä kuulemassa jäsenistöä. PUHEENJOHTAJALTA SOTILASAIKAKAUSLEHTI

8

9 Juha Mälkki Everstiluutnantti, VTT Kirjoittaja tutkii ja kehittää suomalaista sotataitoa ja sotataidollista ajattelua Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen doktriiniosastolla. Kannaksen sotatoimet kesällä 1944 sotataidollinen analyysi Kesän 1944 taistelut Karjalan kannaksella herättävät edelleen intohimoja. Omassa ajassamme olemme tottuneet parjaamaan asemasodan laiskistamaa asevoimaamme ja syyttävät sormet on kohdistettu välillä rintamakomentajiin ja välillä asevoimien ylimpään johtoon. Syyllisten etsimisen sijaan tässä artikkelissa keskitytään ruotimaan sotatoimien strategisoperatiivisia ja sotataidollisia raameja sekä niiden luomia edellytyksiä taktisten torjuntataisteluiden onnistumiselle. sotataidon historiaan. Sotataidollisissa tulkinnoissa on toisaalta syytä tukeutua sotilaallisten tekijöiden lisäksi tarkasteltavan aikakauden muihin poliittis-strategisiin perusteisiin, kuten diplomatiaan, informaatioon ja taloudellisiin tekijöihin. Näitä tarvitaan jotta ymmärretään paremmin miksi juuri tietynlaista sotilaallista voimaa päätettiin käyttää tietyssä ajassa ja paikassa. Tätä taustaa ja kontekstia on erityisen tärkeää pohtia kesän 1944 sotatoimien ymmärtämiseksi. Kannaksen operaatiot sotilasstrategisessa kehyksessä Sotataito ei ole täsmällistä luonnontieteellistä argumentaatiota. Professori Milan Vegon (U. S. Naval War College) mukaan sotataidon elementtien (strategia, taktiikka ja operaatiotaito) kokonaishallinnassa tarvitaan kykyä ajatella operatiivisesti. Operatiivista ajattelua ei opita pelkästään taktiselta taistelukentältä eikä rauhan aikaisesta operatiivisesta suunnittelusta. Kaikkea siihen liittyvää aineetonta pääomaa ei löydy edes sotahistoriallisista arkistokätköistä tai sotapäälliköiden muistelmista. Tarvitaan kykyä ymmärtää teorioiden ja käytännön välistä vuorovaikutusta mutta myös rohkeutta tehdä sotataidollisia tulkintoja. Tässä artikkelissa ei ole tarkoitus kirjoittaa uudelleen Suomen poliittista historiaa. Sitäkin painokkaammin on tarkoitus pureutua suomalaisen Vuoden 1944 Karjalan kannaksen taistelut liittyvät sotilasstrategisella tasolla saksalaisten toimintaan Suomenlahdella ja sen ympäristössä. Strategis-operatiivisissa ja sotatoimiin yksityiskohtaisemmin liittyvissä tarkasteluissa korostuivat sotanäyttämön geometriset ja maantieteelliset tekijät. Suomen kannalta ne muuttuivat dramaattisesti kevättalvella Leningradin saartorenkaan SOTILASAIKAKAUSLEHTI

10 purkautuminen ja rintamalinjan työntyminen aina Narvaan asti asetti suomalais-saksalaiselle yhteistyölle aivan uudenlaista merkitystä. Saksa tarvitsi Itämerta pohjoisen rintamansa sodankäyntikyvyn ylläpitämiseksi, raaka-ainekuljetustensa varmistamiseksi mutta myös huoltoja johtamisyhteyksiinsä. Saatamme edelleen murehtia Kannaksen puolustuslaitteiden keskeneräisyyttä kesällä 1944 mutta unohdamme, että todella merkityksellinen, varsin hyvin valmisteltu ja myös syvä puolustuksellinen vyöhyke, kulki Suomenlahden poikki pohjois-eteläsuunnassa. Merellisen rintaman puolustamiseen oli varattu voimakas saksalais-suomalainen laivasto, kattavat merimiinoitteet ja muita puolustusjärjestelyjä, muun muassa sukellusveneverkko. Saksalaisten ja suomalaisten strategis-operatiivisten sotatoimien tavoitteena näyttää olleen vihollisen pysäyttäminen viimeistään Tannenberg-linjalle (Suomenlahti-Peipsijärvi) ja VKT-linjalle (Viipuri-Kuparsaari-Taipale) sekä niitä yhdistävälle merelliselle rintamavyöhykkeelle. Salpa-linja toimi Suomen puolella viimeisenä oljenkortena. Sodanjohtaminen ei ollut vuonna 1944 kuitenkaan pelkkää tussityötä puolustuslinjatasojen piirtämiseksi kartalle. Ylemmän päällystön oli ymmärrettävä sotataidon teoreettisia perusteita, jotta se pystyi suunnitelmillaan tarjoamaan menestyksen edellytyksiä taktisen tason toiminnalle. Ensimmäisen maailmansodan länsirintaman verilöylyt olivat suoraa seurausta näiden perusteiden laiminlyömisestä. Uskottiin, että taistelumenestys perustuisi rautaiseen tahtoon sekä riittävään henkilöstömäärään ja tulivoimaan. Kannaksen 1944 taistelluille sen sijaan tarjottiin erinomaiset onnistumisen edellytykset. Itämeren sotanäyttämön asetelma ennen kesäkuun 1944 suurhyökkäystä. Ei sinänsä ole yllätys, että Mannerheimin esikunnassa keskusteltiin muun muassa kiinalaisesta sotataidosta. Sunzin kääntäjän ja kiinaekspertti Matti Nojosen havaintojen mukaan Sunzin ranskankielinen versio oli ollut päämajoitusmestari Aksel Airon vakiolukemista. Suomalaisten puolustus nojasi neljään erilliseen mutta operatiivistaktisesti toisiinsa liittyvään puolustuslinjaan. Puolustuslinjasodankäynti ja siihen liittyvä Maginot-ajattelu olivat kokeneet kuoliniskut Euroopassa jo toisen maailmansodan alkumetreillä. Suomalaisessa tapauksessa kyse ei ollut kuitenkaan yhden linjan puolustamiseen keskittyvästä logiikasta, vaan puolustuslinjojen käyttämisestä eräänlaisina kulutus- ja viivytystasoina. Viron puolella tätä samaa joustovaraa ei ollut. Saksalaiset ja heidän rinnalla taistelleet monikansalliset joukko-osastot olivat verissä päin pysäyttäneet venäläisten hyökkäyksen Narvaan jo kevättalvella Venäläiset käänsivät huomionsa Karjalan kannakselle vasta kun läpimurto Narvassa oli epäonnistunut. Strategis-operatiivinen mutta myös poliittinen asetelma olisi siis ollut aivan toinen, mikäli venäläiset 10

11

12 olisivat päässeet Tallinnaan jo keväällä Oleellista on, ettemme yksinkertaista kesän 1944 taisteluja, emmekä erehdy luulemaan, että tapahtumien kulku oli lähes itsestään selvää. Saatamme maalata esimerkiksi Äyräpään ja Teikarsaaren (Viipurinlahti) taisteluiden johtamiselle yliluonnollisia piirteitä vaikka kyse oli lähinnä ylemmän johtoportaan syvällisestä ymmärryksestä missä olosuhteissa joukot saataisiin taistelemaan ja missä ja koska ne eivät todennäköisesti tulisi taistelemaan viimeiseen patruunaan asti. Nyky-ymmärryksemme ei enää pysty käsitteellistämään Sunzin kuvaamaa kuoleman maastoa, joka on taistelutila, jossa selviytyäkseen tulee taistella tai jossa tuhoutuu jos ei taistele raivoisasti. Vielä vähemmän ymmärrämme juuri tiettyyn aikaan ja paikkaan liittyvää joukkojen voimakapasiteettia ja voimatasapainoa. Mallinnamme ja laskemme taisteluja ja hukkamme ymmärryksen sodan sumusta, kitkasta ja siis todellisen sodankäynnin luonteesta (vrt. Clausewitz). Taisteluliike murtaa VT-aseman Luonnostelma VT-aseman murtumisesta kesäkuussa Saatamme vieläkin harmitella rintamalinjojen nopeaa murtumista Valkeasaaressa ja VT-asemassa (Vammelsuu-Kuparsaari) ja haluaisimme ehkä vielä taistella taistelut uudestaan, entistä paremmalla menestyksellä. Realistisesti ajateltuna näiden linjojen murtuminen oli kuitenkin väistämätöntä. Kyse oli lähinnä vain siitä, kuinka nopeasti se tapahtuisi. Edellistä karttaa katsoessa on helppo päätyä tulkitsemaan, että pääasema ja VT-asema olivat lopultakin vain peräkkäisiä viivytys- ja kulutustasoja, ennen kuin taistelut siirtyisivät linnoittamattomaan mutta innovatiivisemman ja aggressiivisemman taktiikan mahdollistavaan VKT-asemaan. Viipurin pohjoispuolinen maasto nimittäin mahdollisti operatiivisia tekijöitä (aika, voima ja tila) hyödyntävät yllätykselliset sotaliikkeet. Saksalainen joukko- ja aseapu saapui tukemaan tämän linjan taisteluja koska heidän kannalta katsottuna VTK-asema ei saanut murtua ainakaan vielä. Ase- ja joukkoavussa oli siis kyse sotilaallisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja Suomenlahden puolustusaseman pohjoisen sivustan suojaamisesta. Suomi toki taisteli omaa puolustussotaansa, vaikka strateginen sotanäyttämö olikin varattu saksalaisille intresseille. Pääpuolustusasema murtui Valkeasaaressa materiaaliylivoiman alle. Sitä ei olisi pelastanut edes ranskalaisen Maginot-linjan tasoiset linnoitteet. VT-asema sen sijaan murtui ensisijaisesti puolustustaisteluun juurtuneen kaavamaisuutemme johdosta. Suomalainen sodankäyntitapa perustui loogiseen mutta ennalta arvattavaan puolustus-vastahyökkäys -periaatteeseen. Venäläisten Kuuterselän sisäänmurto laajeni vaarallisella tavalla. Suomalaisista kaikki näytti kuitenkin sujuvan mallikkaasti: painopiste oli muodostettu selkeästi ja vastahyökkäykset käynnistyivät varsin nopeasti riittävällä voimakkuudella. Suomalaisilta jäi huomaamatta venäläisten liikesuunnan muutoksen vaikutus. Yksinkertainen mutta tehokas suunnanmuutos tuotti lopulta asetelman jossa vihollisen hyökkäyskärki pääsi tunkeutumaan Ratsuväkiprikaatin selustaan ja suoraan sen esikunnan alueelle. Viereinen kuva on dramatisoitu luonnos siitä missä meni pieleen. Sunzi kirjoitti, kun edetään esteittä, perustuu se siihen, että tunkeudutaan vihollisen heikkoihin kohtiin. Kuuterselkä paljasti sen, että heikoiksi kohdiksi osoittautui lähinnä suomalaisten talvisodan aikainen rintamasodankäyntiä tukenut sotataidollinen ajattelu, jonka periaatteen mukaisesti 12

13 puolustuslinja tuli ottaa takaisin hinnalla millä hyvänsä. Puolustuslinjoilta puuttui myös taktinen syvyys. Sitä kehitettiin vasta sodan jälkeen (ns. puolustusvyöhyke-mallilla). Talin taistelun ratkaiseva Cannae-operaatio Nykytulkinnoissa VKT-linjan Tali- Ihantalan operaatiossa korostuu se vaihe jolloin vihollisen hyökkäys lopulta pysähtyi Ihantalan alueelle. En missään määrin halua aliarvioida tätä vaihetta ja erityisesti suomalaisen tulenkäytön keskittämisen merkitystä. Korostaisin kuitenkin sitä, että ylivoimainen tulivaikutus oli aikakaudella mahdollinen vain jos rintamalinja saatiin pysymään vakaana ja siis kun toiminnassa oli ajauduttu liikkuvasta vaiheesta kulutukselliseen vaiheeseen. Tältä osin Ihantalassa oli kyse ensimmäisen maailmasodan länsirintamalle ( ) tyypillisestä asemasodankäyntivaiheesta, jossa puolustuksen tulenkäyttö pysäytti massiivisetkin hyökkäykset. Vähemmälle huomiolle jää usein Tali-vaihe. Olemme nähneet Åke Lindmanin elokuvan Tali-Ihantala 1944, jossa annetaan vähintään kyseenalainen kuva Talissa toteutettujen vastahyökkäysten tarpeellisuudesta. Kohtaukset on kuvattu jääkäripataljoonien epätoivoisiksi ja kaoottisiksi yrityksiksi lyödä ylivoimainen vastustaja. Myös puolustusvoimien tuottamassa dokumentti-elokuvassa Torjuntataistelut vihjataan, että suomalaisten voimat eivät riittäneet vastustajan läpimurtoarmeijakunnan saarrostamiseen Talin alueella. Näissä tulkinnoissa on se ongelma, että niissä unohtuvat saartamisen ja kaksipuolisen saartamisen tavoitteet. Niillä ei ollut tarkoitus tuottaa vaikeasti purettavia motteja, vaan saada hetkellisesti vastustajan taistelujärjestys sekaisin ja hyökätä siis vastustajan suunnitelmia vastaan. Joskus menneisyydessä (esim. Cannaen taistelu toisen puunilaissodan aikana Italiassa) nämä saarrostukset tuottivat valtavia tappioita saarretulle osapuolelle, mutta näissä tapauksissa kyse oli lähinnä taistelutahtonsa hetkellisesti menettäneen ja paniikkiin menneen massiivisen ihmisryppään teurastamisesta avoimilla taistelukentillä. Oman aikamme mottiromanttinen henki on johtanut meidät ajattelemaan motteja erityisen tavoiteltavina. Talvisodassa motit lamautti pakkanen. Kesällä 1944 niitä oli sen sijaan erittäin vaikea saada puretuksi. Aikalaiset pitivät niitä lähinnä epäonnistuneiden sotaliikkeiden lopputuloksina. Se mitä Talin luoteispuolelle pakkautuneen vihollisen keskuudessa tapahtui, on luonnollisesti pelkää tulkintaa ja myös arvailuja. Joka tapauksessa aliarvioimme psykologisten tekijöiden vaikutusta, jos arvelemme, että hyökkäyksen pysähtyminen vuorokausiksi, jatkuva ristituli, jatkuvat vastahyökkäykset ja selusta-alueelle vaikuttaminen eivät vaikuttaneet ratkaisevalla tavalla venäläisten läpimurtodivisioonien hyökkäyskykyyn ja tahtoon. Rintamalinjojen oikaiseminen Ihantalan tasalle tapahtui vasta kun Tali-vaihe oli tuottanut halutun vaikutuksen hyökkääjään. Talin taistelu on liitettävissä kesän 1944 torjuntavoittojen kaavaan. Punakone nimittäin hyytyi Tali- Ihantalassa, Äyräpää-Vuosalmella ja Teikarsaari-Viipurinlahden rannalla juuri siksi, että hyökkäyksen terä ja hyökkäyskyky kulminoituivat jo Talissa, Äyräpäässä sekä Teikarsaarella. Samalla tavalla punakoneisto pysähtyi myös Sinimäellä (Tannenberg-linjalla). Sinimäen massiiviset sotatoimet olivat tosin ahdettu kokonaisuudessaan kolmelle peräkkäiselle kukkulalle vain muutaman kilometrin sisään. Saksan puolella taistelleet joukko-osastot ja yksittäiset pataljoonat pystyivät useita kertoja peräkkäin sekoittamaan venäläisten hyökkäykset ottamalla takaisin juuri äsken menetettyjä kukkuloita. Luonnostelma Tali-Ihantalan taisteluiden vaiheesta kesäkuun lopulla SOTILASAIKAKAUSLEHTI

14 Sinimäen taistelu on erinomainen esimerkki ns. tehtävätaktiikasta ja siitä miten tärkeää on kasvattaa sotilasjohtajia hyödyntämään häikäilemättömästi tilanteiden ja olosuhteiden tarjoamia mahdollisuuksia vastustajan kukistamiseksi eikä jäädä vain odottamaan ylemmän johtoportaan käskyjä. Meillä tehtävätaktiikka on jäänyt ehkä enemmän Ihantalan puolustustaistelun henkiseksi toisinnoksi, jossa valmistaudutaan noudattamaan esimiehen antamia käskyä vaikka viestiyhteydet katkeaisivat. Alaisen päätettäväksi jää lähinnä vain tehtävän toteutustapa. Hybridisodankäyntiä ennen ja nyt Kannaksen sotatoimet olivat suomalaisittain oman aikansa hybridisodankäynnin malliesimerkki myös operatiivis-taktisessa tarkastelussa: ne nojasivat taitavasti staattiseen puolustukseen siellä missä puolustuksellisiin taisteluihin oli syytä ryhtyä, viivytykseen alueilla missä staattisempi puolustus oli tarpeetonta ja hyökkäyksellisyyteen siellä missä sillä pystyttiin vaikuttamaan vastustajan koheesioon sekä johtamiseen. Sotatoimien kokonaisuuden kannalta katsottuna Valkeasaaren ja Kuuterselän läpimurrot mutta myös esimerkiksi menetetty Viipurin kaupunki olivat sivuseikkoja. Taistelut vietiin sinne missä niillä oli todellista merkitystä. Tulivoimaa keskitettiin sinne missä sitä kipeimmin tarvittiin. Erityisesti ilma-aseen joustava ja keskitetty käyttö maa- ja meririntamalle eversti Richard Lorenzin johtamana tuotti ratkaisevaa vaikutusta. Myös saksalaisten tykkilauttojen tukema Kevyt laivasto-osasto iski tappioita pelkäämättä Viipurinlahdelle juuri silloin kun taistelut Viipurinlahdella sen tulivoimaa tarvitsivat. Muuten ne säästivät kalustoaan punalaivaston mahdollisten läpimurtoyritysten varalta. Sattuman sijaan kääntäisin katseemme Mannerheimin päämajaan ja siihen loistavaan työpanokseen mihin sodanjohtomme kykeni yhden kuukauden kriittisten taistelujen aikana. Ranskalaisella yleisesikuntaupseerikoulutuksella saattoi olla ratkaiseva rooli kesän 1944 tulimyrskyistä selviämisessä. Hybridisodankäynti on käyttökelpoinen termi omassa ajassamme. Pelkistettynä se on sulautunut kokonaisuus tavanomaisesta ja epätavanomaisesta sodankäyntitavasta. Sodankäyntitavalla tarkoitetaan tässä yhteydessä asevoiman käyttämää johtamis- ja vaikuttamistavan yhdistelmää. Jokaisella asevoimalla on omintakeinen tapansa soveltaa näitä eri sodankäynnin tasoilla. Hybridimallissa mallissa yhdistetään toisiinsa suunnitelmallinen ja tilanteenmukainen johtaminen sekä suora ja epäsuora vaikuttaminen. Yleensä nämä on pidetty erillään, etenkin länsimaisissa asevoimissa. Hybridisodankäynnissä ennustaminen voi olla vaikeaa, koska etuja ja voittoja saavutetaan pitkällä aikajänteellä lähes huomaamatta mutta myös lähes silmänräpäyksessä. Läntiset asevoimat tarvitsevat joka tapauksessa hybridi-käsitettä, jotta ne pääsisivät mahdollisimman nopeasti eroon Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisestä tottumuksesta, jonka mukaan sotanäyttämöllä on vain yksi varteen otettava sotilaallinen toimija - he itse. Vastustaja ei ole enää vain haavoittuva systeemi vaan myös älykäs toimija, jolla on kyky voittaa ja kukistaa. Toisen maailman sodan aikana operatiivis-taktiset torjuntavoitot rakentuivat yksittäisistä taktisista voitoista ja operaatiotaidollisesta kyvystä liittää taistelut strategis-operatiiviseksi vaikuttavuudeksi. Ilman operaatiotaidollista älykkyyttä olisivat taktisen tason sotilaalliset menestystekijät jääneet irrallisiksi. Kesän 1944 torjuntavoitot mahdollistivat, että suomalaiset pääsivät diplomatian areenalle varsin hyvissä neuvotteluasetelmissa. Neuvostoliitto ei onnistunut rikkomaan suomalais-saksalaista taloudellista ja sotilaallista yhteistyötä Suomenlahden pohjukan alueella sotilaallisin keinoin. Se onnistui vasta diplomatian areenalla. Operaatiotaitoa tarvitaan edelleen ja myös tulevaisuudessa. Oman aikamme haasteena on kyetä liittämään tavanomaisia ja epätavanomaisia sodankäynnin muotoja ja piirteitä toisiinsa paremman vaikuttavuuden mahdollistamiseksi. Eurooppalaisten asevoimien on joka tapauksessa palattava takaisin todellisen sodankäynnin juurille ja palautettava mieliinsä, että sotataito perustuu sodankäynnin ymmärtämiseen inhimillisenä ja meihin ihmisiin liittyvänä voittamisen taitona, jossa lukumäärät ovat avuksi mutta eivät ratkaisevan tärkeitä. Tali-Ihantalan ja Sinimäen torjuntavoitot ovat jääneet historiaan, eikä niihin liittyviä voittoisia operatiivis-taktisia asetelmia ole mielekästä lähteä hakemaan huomisen sotanäyttämöltä. Näihin liittyvä voittamisen taito ei sen sijaan vanhene ajassa. Oleellista on ymmärtää, että torjuntavoitot rakentuivat sotataidollisen älykkyyden eivätkä pelkästään johtamisen pakkokeinojen avulla. Sodankäynnin taidon teoreettisia perusteita löytyy sotataidon klassikkoteoksista mutta samalla vaaditaan kykyä ymmärtää miten oman ajan sodankäynnin ilmiöt liittyvät osaksi näiden torjuntavoittojen taidon vuosituhantista jatkumoa. 14

15 Patrian palsta Patria tarjoaa monipuolista lentokoulutusta Vinka-osasto (kuva Derek Bower) sotilas- ja siviili-ilmailuun Patrialla on merkittävä rooli suomalaisessa sotilaslentokoulutuksessa. Saumaton yhteistyö Ilmavoimien kanssa ja kokeneet lennonopettajat takaavat oppilaille jatkuvasti kehittyvän ja tehokkaan koulutuksen. Nykyinen puolustusvoimain komentaja toimi puheenjohtajana Ilmavoimien esikunnan perustamassa lentokoulutustyöryhmässä, joka esitti keväällä 2003 merkittäviä muutoksia Ilmavoimien koulutusjärjestelmään. Ilmavoimien komentaja päätti esityksen mukaisesti muun muassa Hawk-kaluston keskittämisestä Kauhavalle sekä Vinka-kaluston siirtämisestä Tikkakoskelle ja lentokoulutuksen ulkoistamisesta. Muutosten keskeinen tavoite oli varmistaa ydintoiminnat hävittäjälentolaivueissa. Vinka-kalusto siirtyi Tikkakoskelle elokuussa 2005, jolloin kaluston tekninen tuki kokonaisuudessaan sekä päävastuu lentokoulutuksesta siirtyivät Patrialle. Myöhemmin Patrian vastuulle on siirtynyt myös Ilmavoimien Hawk-simulaattorikoulutus sekä muuta Hawk-koulutusta Ilmavoimien ohjaajille. Vinkan tyyppivastuu sekä lento- ja lennonopettajakoulutus toteutetaan ISO 9001 ja AQAP laatustandardien mukaisesti, osana Patrian laatujärjestelmää. Vuonna 2005 aloitettu toiminta on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi tavaksi järjestää alkeis-, perus- ja lennonopettajakoulutus. Saatujen hyvien koulutustulosten perusteella Ilmavoimat lisäsi vuodesta 2010 Patrian osuutta alkuperäisen sopimuksen 50 %:n koulutusvastuusta merkittävästi. Alkuperäistä viisivuotista palvelusopimusta on jatkettu vuoteen 2018,

16 Patrian lennonopettaja ja lentoreserviupseerikurssin lento-oppilas. (kuva Derek Bower) Lento-oppilas osastolennolla (kuva Patria). jolloin Vinka-kalusto poistuu käytöstä 26 koulutusvuoden jälkeen. Patrian koulutusyksikkö on osa Ilmasotakoulun Tukilentolaivueen 4. lentuetta valtaosan lennonopettajista ollessa Patrian henkilöstöä. Myös Patrian suorittama Vinka-toiminta on Sotilasilmailun viranomaisyksikön (SVY) valvomaa sotilasilmailua, jossa noudatetaan Ilmavoimien määräyksiä, ohjeistusta ja kelpuutuksia. Patrian siviililentokoulu (ATO, Approved Training Organization) Malmilla hoitaa osan lentoreserviupseerikurssin lentoteoriakoulutuksesta, joka vastaa 135 tunnin siviili-ilmailun PPL (Private Pilot Licence) lupakirjakoulutusta. Kadettikoulun aikana annetaan puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ohjaajille 14 kuukauden aikana koulutusta 650 tuntia (ATPL, Air Transport Pilot Licence), jonka tavoitteena ei kuitenkaan ole siviililupakirjan saaminen. ATPL-koulutuksella halutaan varmistua, että kaikilla sotilaslentäjillä on riittävä koulutustaso toimiessaan samassa ilmatilassa siviililiikenteen kanssa sekä koti- että ulkomailla. Patrian Training-yksikkö Tikkakoskella täydentää teoriakoulutuksen muun muassa Vinka-operoinnin sekä sotilasilmailun osalta koulutuksen eri vaiheissa. Kaikki Patrian Vinka-lennonopettajat ovat entisiä Ilmavoimien hävittäjäohjaajia, mikä takaa, että sotilasilmailun toteuttamisperiaatteet, military ethos ja lentoturvallisuuskulttuuri juurrutetaan lento-oppilaille heti koulutuksen alusta alkaen. Ilmavoimat hyväksyy kaikki Patrian lennonopettajat tehtäväänsä ja myöntää kelpoisuudet, esimerkiksi mittarilentämiseen, lentopalveluksen johtamiseen sekä koe- ja tarkas-

17 Patrian palsta tuslentämiseen. Lentokoulutuksen päivittäinen toteutuminen ei edellytä Ilmavoimien henkilöstön paikallaoloa. Patria rakentamassa parempaa tilannetietoisuutta Patrian lentopalveluksen järjestelyissä hyödynnetään Kuluvan joustavia vuoden työaikamenettelyjä. aikana on mediassa Vain kakssoitu Vinka-opettajaa Patrian menestyksistä on kokoaikaisessa kansainvälisil- työsuh- uutiteessalä markkinoilla. ja noin kymmenen Muun muassa opettajan viimeisimmät ryhmästä jokaiselle Patria AMV räätälöidään -ajoneuvokaupat vuosittaiset Etelä-Afrikassa työpaketit siten, ja Kroatiassa että paikalla ovat on tiukassa juuri koulutustarpeen kilpailutilanteessa olleet merkittäviä määrä opettajia. voittoja. Myös Suomessa päivittäiset ajo- edellyttämä työajat neuvojen säädetään lisäksi joustavasti tänä vuonna koulutustarpeen palstatilaa sai mukaisesti. mm. Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmään liittyvä konseptitutkimussopimus Merivoimien kanssa. Patria toimitti Ilmavoimille vuonna 2009 neljä Vinka-simulaattoria, Patrian laajasta osaamiskirjosta joilla on ollut erittäin ajoneuvot positiivinen asejärjestelmät vaikutus koulutustuloksiin. ovat kuitenkin vain Vinka-simu- yksi osa. ja laattorilla Patriassa on toimii päästy yli harjoittelemaan kolmesataa elektroniikka- myös eri lentolajeja ja ohjelmistoalan ja hätätilanteita huippuasiantuntijaa, samalla periaatteella tärkeätä kuin Ilmavoimien työtä ei saa operatiivisella unohtaa. Suuri kalustolla. osa tästä joiden Vuosittain työstä tehdään Vinka-lentokoulutusta osana isompia järjestelmäkokonaisuuksia koulutusvaiheen (F-18 oppilasta. ylläpito yms.) Jokaisen ja esimer- lento- saa noin 90 eri jakson kiksi jälkeen Patrian kerätään asiantuntemusta oppilailta ohjelmistoturvallisuudesta Patrian (software lennonopetuksesta safety) hyödynnetään ja toimin- ja opettajilta palaute nasta. useissa Tulokset eri hankkeissa. toimivat osana Tämä työ itsearviota on arvokasta, sillä toiminnan kehittämiseksi, ohjelmiston turvallisuudella ja niistä kootaan ja luotettavuudella on keskeinen merkitys erityisesti vuosittain toiminnan kehittämiskohteet, jotka myös kehitettäessä sovelluksia järjestelmien turvallisuuskriittisiin auditoidaan sisäisesti. osiin. Esimerkiksi vuoden 2014 arvioinnissa vanhimman kadettikurssin arvion Jalkaväkimiinojen (asteikko 1-5) korvaushankkeeseen osakohteiden keskiarvo liittyen 4,58 Patria ja kaikkien solmi vuoden vastaajien ,40. aikana Puolus- oli tusvoimien kanssa sopimuksen sensorijärjestelmän toimittamisesta. suunnittelussa, Kyseisessä toteutuk- järjes- Lentopalveluksen sessa telmässä ja arvioinneissa myös Patrian käytetään Mini-UAV MASS soveltuvin pääsee samoja näyttämään järjestelmiä siipensä ja yhdessä menettelyjä maasen- kuin osin Hawk- sorijärjestelmän ja Hornet -koulutuksessa. kanssa, kun maasensorien Päivittäisessä hälyttäessä toiminnassa maastossa esimerkiksi lennokki käskynjaot, käy tehtävienannot tunnistamassa ja lentojen hälytyksen purut aiheuttajan. sekä oppilasarvioinnit on vakioitu mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Valvontajärjestelmien puolella Patrialla on Patria merkittävä toimittaa rooli kehittämästään, Suomen uuden Hornet-toiminnassakine-kuvajärjestelmän käytössä (MST) olevasta, kotimaassa TADS (Tacti- teh- maalitilancatävässä Aircrew kehitystyössä. Debriefing System) Patria on -sovelluksesta lisäksi kehittänyt vedenalaiseen vuoden loppuun valvontaan mennessä. käytettävän So- Vinka-version vellus Siirrettävän yhdistää Uravalvontajärjestelmän koneen lentoarvo- ja paikkatiedot lankapoijujärjestelmän sekä ohjaamovideon (LPJ) ja audion, demonstraatto- jolloin mahdollisuus rin. SURA yksityiskohtaiseen LPJ -demonstraattorijärjestelmä lentojen ana- (SURA) lysointiin. kutsuttiin keväällä 2006 NATO:n La Spezian Onnistuneen koulutustoiminnan keskeinen edellytys on Maanpuolustuskorkeakoulun ja Ilmasotakoulun kurssien läpivientisuunnitelma, jonka perusteella lentoviikot voidaan resursoida. Vuonna2015 Hävittäjälentolaivue 41 aloittaa laivastotukikohdassa Tikkakoskella koulutustoiminnan järjestämään satamavalvontajärjestelmien jolloin Vinka-lentue demonstraatioon, siirtyy osaksi jos- Hawkkalustolla, laivuetta. sa se herätti Lentoaikataulujen paljon kansainvälistä sovittaminen mielenkiintoa. Hankkeen prototyyppivaihe kun koulutuskoneiden on käynnis- tulee haasteellisemmaksi, määrä tymässä tuplaantuu Suomen merivoimien ja Tikkakoskella kanssa. aloitetaan Sekä operoiminen MST- että SURA noin kymmenellä LPJ -järjestelmät Hawkilla ovat ja kymmenellvontajärjestelmiä, Vinkalla. joissa erityistä huomiota val- on kiinnitetty käyttäjän ja järjestelmän tehokkaaseen vuorovaikutukseen, Ilmavoimat on ilmaissut toiminnan koska aikana sensorien mahdollistamassa tietotulvassa on tärke- tyytyväisyytensä Vinka-koulutustoiminnan entisestääää esittää käyttäjälle vain kulloiseenkin tehtävään olennaisesti parantuneeseen liittyvä informaatio. laatuun, kurssien suunnitelmalliseen läpivientiin ja ohjaajien jatkokoulutuskelpoisuuteen. Kuluneena vuonna Patria on Myös ollut Maavoimien muutenkin ja mukana Rajavartiolaitoksen ohjelmistovetoisella ohjaajat saavat Tiedustelu-Valvonta-Johtaminen Vinkalla. (TVJ) -sektorilla. Patrian Ilmavoimil- Maavoi- alkeis- ja peruskoulutuksen le mille toteuttamaa tehtävän MATI2-johtamisjärjestelmän koulutusmallia voidaan tarvittaesstegrointityöt, laajentaa joihin kattamaan Patria osallistuu, myös helikopterien ovat läh- in- lento- teneet ja hyvin simulaattorikoulutusta. käyntiin ja epäsuorantulen johtamisjärjestelmää AHJO:a on jatkokehitetty kansallisten on ja halukas kansainvälisten edelleen operaatioiden kehittämään tar- suo- Patria malaista peisiin. Tekla sotilas- Defencen ja siviili-ilmailua, liittäminen osaksi jotta laadukas ja valtion kannalta kustannustehokas kou- Patriaa vahvisti entisestään tätä osaamisaluetta. lutus Puolustusvoimien on turvattu myös komentajan tulevaisuudessa. määrittelemän verkostopuolustuskonseptin seurauksena pääesikunta on evl evp. on Jyrki käynnistänyt Myyryläinen. integroi- Hän Kirjoittaja toimii dun tiedustelu-, Patrialla kehityspäällikkönä valvonta- ja johtamisjärjestelmä Training-yksikön (itvj) -hankkeen. vastuullisena Hanke on kansalli- johtajana ja aloittaa nen, kaikkia aselajeja palveleva palveluarkkitehtuurirunko, johon uudet TVJ-alueen järjestelmät tullaan liittämään. Kuluvana vuonna itvj sateenvarjon alle on Patriassa tehty ensimmäisiä sovelluksia. Vuosi 2008 käynnistyy pian ja sen mukana uudet tehtävät ja haasteet. Haluamme toivottaa kaikille oikein mukavaa Joulua ja hyvää Uutta Vuotta!

18 Markku Salomaa VTT Euroopan sotahistorian dosentti. Natolle esikunnat Baltian maihin Nato perustaa ensi vuoden alusta alueelliset esikunnat Viroon, Latviaan, Liettuaan, Puolaan ja Romaniaan. Kyse on Naton syyskuisen huippukokouksen päätöksen toteutuksesta. Naton Walesin Newportin huippukokouksen päätöksiin sisältyi uusien välittömän reagoinnin VJTF-joukkojen perustaminen nykyisten NRF-joukkojen sisälle. Itse esikunnat ovat kooltaan pieniä; ne pitävät yhteyttä, kommunikoivat ja koordinoivat sekä varastoivat VJTF:n aseistuksen ennakkoon. Ne eivät kuitenkaan johda joukkojen toimintaa. Yhteensä noin miehen VJTF-joukot aloittavat vuoden 2015 alusta ja ne ovat 0 48 tunnin valmiudessa. Ne siis korvaavat rotaatiopohjalta Baltiassa ja Puolassa nyt olevat amerikkalaisen 173. maahanlaskuprikaatin neljä laskuvarjokomppaniaa, joissa on yhteensä 600 sotilasta. Lisää nopeutta nopeille joukoille Naton nopean toiminnan NRFjoukkojen liikekannallepanoaika on 5 30 vuorokautta, jota pidettiin Naton Walesin huippukokouksessa liian hitaana, kun kriisien eskaloitumista arvioitiin Ukrainan ja Georgian konfliktien nopeuden valossa. Huippukokous päätti perustaa NRF-joukkojen sisään vielä uudet välittömän reagoinnin joukot; Very High Readiness Joint Task Force (VJTF); jotka ovat 0 2 vuorokauden sisällä missä tahansa Naton alueella toimintakykyisinä. Naton pääsihteeri kutsui näitä (keihään)kärkijoukoiksi ( spearhead ). Niihin tulee maa-, meri-, ilma- ja erikoisjoukkoja. Naton huippukokous ei päättänyt VJTFjoukkojen vahvuudesta, mutta keskustelua käytiin vähintään 4000:n ja enintään 5000 sotilaan monikansallisesta kokonaisvahvuudesta, joihin Englannin pääministeri David Cameron ilmoitti olevansa valmis sijoittamaan 1000 sotilasta, mitkä tulevat etupäässä sen omista SAS ja SBS-erikoisjoukoista. 18

19 VJFT-joukkojen esikunta perustetaan Puolaan ja joukoille varastoidaan ennakolta tarvittava kalusto yhtäältä Baltiaan, Puolaan ja toisaalta Romaniaan, joita pidetään painopistesuuntina. Siksi näihin maihin perustetaan nyt pieni komento-, kommunikaatio- ja suunnitteluesikunta paikan päälle. VJTF-joukkoja voidaan käyttää vain Naton oman alueen puolustamiseen yllätyksellisissä tilanteissa. Niitä täydennetään NRF-joukoista ja sen jälkeen muiden asteiden valmiusjoukoista. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kuvaili uusien joukkojen muodostamista signaaliksi Venäjälle välttää vastaavaa aggressiota kuin on käynnissä Ukrainassa, vaikka Baltian maissa on suurehko venäläinen vähemmistö. Nato on myös yhdistämässä jäsenmaittensa erikoisjoukkojen kapasiteettia niin, että niistä voidaan liittää tarvittavia kykyjä Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin (NATO Response Force). NRF-joukkojen käyttötarkoituksia ovat siviilien evakuointioperaatiot, terrorisminvastaiset operaatiot, kauppasaartooperaatiot ja Naton diplomatiaa tukevat nopeat sotilaalliset reagointioperaatiot, mitkä voivat käsittää kriisinhallintatehtäviä ja rauhaan pakottamista ts. taistelutehtävä. NRF-joukkojen kokoonpano rotatoi kuuden kuukauden vuoroissa ja niiden CJTF-esikunta 12 kuukauden vuoroissa. NRF-joukkoja koulutetaan ja kootaan Naton korkean valmiuden ARRC-armeijakunnan puitteissa. Se lukeutuu Naton HRFvalmiusjoukkoihin (High Readiness Forces) ja tunnetaan nimityksellä Allied Rapid Reaction Corps. ARRC on osallistunut myös sotatoimiin Afganistanissa. Sen kokoonpanoon lukeutuu joukko-osastoja 16 maasta. NRF-joukot ovat suorittaneet tähän mennessä kuusi operaatiota. Suomi on liittynyt NRF-joukkojen reserviin maaliskuussa 2008 ja sen suorituskykyä evaluoitiin syyskuun puolivälissä Saksassa. Nopea ja taistelukykyinen joukko NRF-joukkojen kirjoissa on kulloinkin kolmesta aselajista yhteensä sotilasta, mistä 5000 sotilaan prikaati muodostaa maavoimakomponentin; joko prikaatin tai taisteluosaston. Maavoimakomponentin kokoonpano päätetään jokaista tehtävää varten erikseen. Ilmavoimakomponentti on koottu niin, että se pystyy 200 taistelulentoon vuorokaudessa. Erikoisjoukot liitetään tarvittaessa maavoimien prikaatiin. Erikoisjoukot voidaan toimittaa kohdealueelle viidessä päivässä. Prikaati on ilmakuljetteinen. Se on teknisesti huipputasoinen, käytettävyydeltään joustava, moniaselajinen, yhteistyökykyinen ja kestävä. Sitä voidaan täydentää sen armeijakunnan kokoisesta koulutuskokoonpanosta (ARRC) jatkuvasti. NRF-joukko pystyy prikaatin tai taisteluosaston kokoonpanossa itsenäisiin operaatioihin 30 vuorokauden ajan. Jatkuvalla huollolla ja täydennyksillä sen kulloisenkin kokoonpanon vahvuus ja toimintakyky taataan kaikkien aselajien osalta vähintään kuudeksi kuukaudeksi, minkä jälkeen sen tilalle rotatoidaan seuraava kokoonpano. Jäsenmaiden korkean valmiuden armeijakuntaan (ARRC) nimeämä ja kouluttama reservi on kuitenkin niin suuri, että NRF-joukko kyetään laajentamaan joustavasti monenkertaiseksi Naton muista valmiusjoukoista. Korkean valmiuden HRFjoukot (High Readiness Forces) ovat 0-90 vuorokauden valmiudessa ja matalamman valmiuden FLRjoukot (Forces of Lower Readiness) vuorokauden valmiudessa. Mikäli nämäkään voimat eivät riitä, kutsutaan palvelukseen LTBF-täydennysjoukkoja (Longer Term Build-up Forces), joita tosin voidaan käyttää vain Naton oman alueen suojaamiseen tähtäävissä Washingtonin sopimuksen artiklan 5. mukaisissa kollektiivisissa puolustusoperaatioissa. Naton erikoisjoukkojen esikunta NSHQ (NATO Special Operations Headquarters) toimii Belgian Monsissa liittoutuneiden operaatioesikunnan (ACO) yhteydessä toimivassa Naton sotilasesikunnassa (SHAPE). Se aloitti toimintansa jäsenmaiden erikoisoperaatioiden koordinaatiokeskuksena vuonna 2006, mutta laajeni esikunnaksi vuonna NSHQ on jäsenmaiden erikoisjoukkojen verkostokeskus, missä sovitaan joukkojen käytöstä. NSHQ ilmoittaa, että sen verkosto vahvistuu vakaasti. Sen kirjoissa on erikoisjoukkoja 22 Naton jäsenmaasta. SOTILASAIKAKAUSLEHTI

20 Jukka Vatanen Yliluutnantti Kirjoittaja palvelee opetusupseerina Pioneerikoululla. Perusyksikön päällikkö manageri vai leaderi? Perusyksikön päällikkö on keskeisessä roolissa puolustusvoimien joukkotuotantotehtävän toteuttamisessa. Päällikkö toimii yksikössään johtajana, esimiehenä ja pääkouluttajana. Totutun johtaja esimies jaottelun mukaan päällikkö hoitaa johtajan roolissa yksikkönsä hallintoa, esimiehen roolissa hän on esimerkkinä ja muutoksen alullepanijana sekä pääkouluttajana kasvattaa, valmentaa ja kouluttaa alaisiaan varusmiehiä ja henkilökuntaa. eri joukkoyksiköiden päälliköiden ja varapäälliköiden tehtävien jakamistapaa. Keskustelin asiasta kollegoideni kanssa ja vertailin päälliköiden tehtäväjakoja eri aselajien välillä. Toimintatavoissa oli huomattavia eroja, vaikka äkkiseltään ajateltuna päällikkö ja varapäällikkö voisivat jakaa tehtävänsä samalla tavalla aselajista riippumatta. Maisteriopintoja aloittaessa ja pro gradu -tutkielman aihetta valitessa päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja tutkia asiaa, onko päällikkö ihmisten vai asioiden johtaja. Jokaisella ammattisotilaalla on kokemuksia tai ainakin näkemyksiä rauhan ajan perusyksikön päällikön tehtävästä miten tehtävää hoidetaan hyvin ja mitkä ominaisuudet tai toimintatavat eivät ole parhaita mahdollisia päällikön tehtävän hoitamisessa. Tässä artikkelissa tuon julki ajatuksia, jotka syntyivät pro gradu -tutkielmani tekoprosessin yhteydessä sekä pohdin perusyksikön päällikön roolia yksikökkönsä johtajana. Sotatieteiden kandidaatiksi valmistumisen jälkeen ennen maisteriopintojani ennätin työskennellä viisi ja puoli vuotta perusyksikössä pääosin joukkueen johtajana. Tuona aikana toimin kuuden eri päällikön ja yhtä monen varapäällikön alaisuudessa. Useita kertoja päällikön tai varapäällikön vaihtuessa huomasin myös yksikön toimintatapojen sekä päällikön ja varapäällikön välisen työnjaon muuttuvan. Mielenkiinnosta seurasin ja selvitin myös Perusyksikön päällikön rooli Aikaisempien tutkimusten ja selvitystöiden mukaan näyttää siltä, että päälliköiden työpanos kohdentuu hallinnollisiin töihin ja kouluttamistehtävät jäävät vähemmälle. Myös puolustusvoimien ulkopuolella on havaittu sama asia. Työyksikön esimieheen kohdistuvien odotusten ja paineiden keskellä moni esimies tuskailee osaamattomuutensa ja riit- 20

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma METROPOLIA 8.11.2008 Marko Laaksonen 39-vuotta, naimisissa, kolme lasta Komentajakapteeni (2003), yleisesikuntaupseeri (2004) Kadettikoulu

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Haaste - Muuttumattomuudesta voimaa? - Ihmisten taipumus puolustaa olemassa olevaa

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Lionsklubin strategian teko-ohje. Ossi Eloholma

Lionsklubin strategian teko-ohje. Ossi Eloholma Lionsklubin strategian teko-ohje Ossi Eloholma 2010 2 Lionsklubin strategian teko-ohje Johdanto Sana strategia on peräisin antiikin Kreikasta 510 eaa, jolloin heimon johdossa oli Strategos, jonka tärkein

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN

JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN Laatujärjestelmällä apua seuran johtamisen, urheilutoiminnan ja viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen. 2 SUOMEN PALLOLIITTO JALKAPALLOSEUROJEN

Lisätiedot

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko Ajatuksia valmentavasta johtamisesta Pasi Juvonen Aivolinko Kysymys osallistujille Nimeä jokin mielestäsi keskeinen johtamisen haaste? Kootaan vastaukset osallistujien tarkasteltaviksi (3 minuuttia) Oma

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot