SOTILASAIKAKAUSLEHTI JOULUKUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTILASAIKAKAUSLEHTI JOULUKUU 12 2014"

Transkriptio

1 SOTILASAIKAKAUSLEHTI JOULUKUU

2 SISÄLTÖ N:o 938 Julkaisija Upseeriliitto ry 89. vuosikerta ISSN Vastaava päätoimittaja Martti Lehto gsm , Fax (014) Toimitussihteeri, lehden taitto sekä keltaisten sivujen päätoimittaja Marko Varama puh (09) , gsm Toimittajat 2. pääkirjoitus - Jari Rantala Kirjallisuus -Sampo Ahto Historia - Ohto Manninen Uusiin tehtäviin - Ville Viita Polttopiste Juha-Antero Puistola Sotatekniikka - Jyri Kosola Toimitus Laivastokatu 1 b Helsinki Puh (09) , Fax (09) Ilmoitustilan myynti Juha Halminen puh (09) , gsm fax (09) Kielotie 47, Vantaa Tilaushinnat Vuosikerta 65 EUR. Irtonumero 8 EUR Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Toimituksen sihteeri Erja Elopuro (09) tai (09) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kansikuva: Ollos huoleton vartio paikallaan on. Kuva: Puolustusvoimat Pääkirjoitukset 1. Venäjä tavoittelee Kiinan kaltaista imperiumia 5 Martti Lehto, päätoimittaja 2. Liittokokouksen satoa 7 Jari Rantala, puheenjohtaja Artikkelit Kannaksen sotatoimet kesällä 1944 sotataidollinen analyysi 9 Juha Mälkki, everstiluutnantti, VTT NATO:lle esikunnat Baltian maihin 18 Markku Salomaa, VTT Perusyksikön päällikkö manageri vai leaderi? 20 Jukka Vatanen, yliluutnantti Zombi-sota uudentyyppinen suunnitteluharjoitus, osa 2 52 Jan Hanska, majuri, YTT Heikki Lantto, kapteeni Fast Attack Craft (FAC) pieni, nopea ja iskukykyinen sota-alus 56 Patrik Lillqvist, komentaja Palstat Uusiin tehtäviin Ville Viita 26 Oskari 30 Jouluhauki ylipäällikölle elektronisin apuvälinein Keskustelua 43 AO-Paino, Mikkeli

3 12 / Kirjat Sampo Ahto 45 - Gustav Hägglund: Rauhan Utopia - Teemu Keskisarja: Tolvajärven jälkeen - Heikki Holma: Holman sukua - William March: Komppania K Uutisia historiasta Ohto Manninen 49 Lenin ja "Ruotsin uhka 1918" Polttopiste Juha-Antero Puistola 62 Paljon uutta itärintamalta Sotatekniikka Jyri Kosola 64 Lasertutka vie elektro-optisen tiedustelun ja maalinosoituksen uusiin ulottuvuuksiin Upseeriliitto tiedottaa Military activities on the Karelian Isthmus in summer an analysis of military skills Lieutenant Colonel, PhD (Pol.Sc.) Juha Mälkki NATO to set up military commands in the Baltic countries Ph.D. (Soc.Sc.) Markku Salomaa Is the chief of a company-level (or equivalent) unit a manager or a leader? Senior Lieutenant Jukka Vatanen A Zombie War - a new type of planning exercise, II Major, Ph.D. (Soc.Sc.) Jan Hanska Captain Heikki Lantto Fast Attack Craft - a compact and fast warship with a good strike capability Commander Patrik Lillqvist Liittokokous palkitsi Pääsihteerin palsta 32 Akava jatkaa itsenäisenä Pääluottamusmiehen palsta I 34 Sitouttaminen ei ole käskytysasia Pääluottamusmiehen palsta II 36 Työ- ja palvelusturvallisuus Konttaisenranta valmiina talvikauteen 38 Valmistaudu ajoissa reserviin 40 Upseeriliiton yhteystiedot 42 Sotilasaikakauslehti toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää ja rauhallista joulua ja menestystä uudelle vuodelle 2015! SOTILASAIKAKAUSLEHTI

4 ... a sound decision Maritime security is a question of best technologies and systems. ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy provides Integrated Mission Systems to navies, coast guards and other operators of integrated systems, from large bridge systems to one-console systems consisting of navigation, mission management systems and communications (multi-link functionality available) integrated with customer tailored systems. ATLAS Integrated Mission System AIMS onboard the Finnish Border Guard OPV Turva ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy CEO Jaakko Savisaari Hiomotie 32, Helsinki, Finland Mobile ATLAS ELEKTRONIK FINLAND A company of the ATLAS ELEKTRONIK Group

5 Venäjä tavoittelee Kiinan kaltaista imperiumia Joudumme jatkuvasti miettimään, mitkä ovat Venäjän ja presidentti Putinin tavoitteet hänen toteuttaessaan aggressiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Ilmeisen selvää on hänen tavoitteensa rakentaa Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton kaltaista uutta Venäjän imperiumia. Vuosittaisessa linjapuheessaan parlamentille presidentti Putin toi esille strategisen uhan eli Venäjän hajoamisen tai joutumisen eristyksiin. Mitä ilmeisimmin Venäjän johto on valinnut uuden suunnan tullakseen suurvallaksi ja palauttaakseen imperiumin rajat. Syy suunnan muutokselle löytyy kuluneista parista vuosikymmenestä. Neuvostoliiton hajoamisen aikana ja sen jälkeen tehtiin pitkälle meneviä talousreformeja kuten laajoja yksityistämisohjelmia sekä markkinoiden ja kaupan vapauttamista, mitkä eivät johtaneet talouden kasvuun vaan päinvastoin. Kehitys johti perustuslailliseen kriisiin ja presidentti Jeltsinin valtakauteen, johon liittyi epäsuosittuja uusliberalistisia uudistuspyrkimyksiä lukua leimasivat väkivaltaiset konfliktit Pohjois-Kaukasuksella, joissa separatistien tavoitteena oli irrottautua Venäjän federaation otteesta. Venäjä joutui heikkouden tilaan. Samaan aikaan Kiina on kasvanut poliittiseksi, taloudelliseksi ja sotilaalliseksi suurvallaksi. Maa on kyennyt säilyttämään kommunistisen puolueen yksinvallan, tukahduttamaan demokratiavaatimukset ja joidenkin alueiden separatistiset pyrkimykset. Eri arvioiden mukaan Kiina on jo kasvanut suurimmaksi kansantaloudeksi ohi Yhdysvaltojen. Kiinan markkinat ovat yhdet maailman laajimmista ja kiinalaisten ostovoima on maailman nopeimmin kasvava. Kiinan kansanarmeijan miesvahvuus on maailman suurin yli 2,8 miljoonalla sotilaallaan. Tällaista asemaa Venäjä tavoittelee. Se edellyttää länsimaisen demokratianäkemyksen hylkäämistä, minkä presidentti Putin on jo tehnyt, tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kontrollia, jota ilmentävät ulkomaisen omistusoikeuden rajoitukset sekä lisäksi kaikenlaisen kapinoinnin ja separatismin hallitsemista voimakeinoin. Venäjän hallinnon tulee saada kansastaan samanlainen kiristysote kuin Kiinalla on ja estää mahdollisimman tarkkaan länsimaisen kulttuurin vaikutus Venäjällä. Tällaista hallintoa voidaan toteuttaa yksipuoluejärjestelmällä. Suurin haaste, joka Venäjällä on imperiumipyrkimyksissään, on talous. Tätä asiaa presidentti Putin korosti linjapuheessaan. Talous oli puheen keskiössä, sillä sen kohentuminen on suurvalta-aseman saavuttamisen ehdoton edellytys. Maan ongelma on öljyyn perustuva talous, joka ei pitkällä aikavälillä mahdollista talouden kasvua; tarvitaan uutta ja kilpailukykyistä teknologiaa ja tuotteita sekä toimivaa finanssijärjestelmää. Talouden positiivinen kehittyminen vaikuttaa kovin epätodennäköiseltä varsinkin, kun lännen pakotteet entisestään heikentävät investointimahdollisuuksia ja talouden transformaatiota. Venäjän sotilaallinen kehittäminen edellyttää myös talouden kehittymistä, jotta tarvittavat asevoimien kehittämis- ja modernisointiohjelmat voidaan todella toteuttaa. Tässä talouden taantumisessa piilee sotilaallisen uhan ainekset. Turhautuminen imperiumitavoitteiden saavuttamattomuuteen taloudellisten mahdollisuuksien puuttuessa saattaa johtaa Krimin ja Ukrainan kaltaisiin kriiseihin, joilla yritetään saavuttaa edes poliittista asemaa suurvaltana Kiinan ja Yhdysvaltain kasvaessa yhä vaikuttavammiksi taloudellisiksi ja sotilaallisiksi suurvalloiksi. SOTILASAIKAKAUSLEHTI

6 Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta!

7 Upseeriliiton liittokokous järjestettiin Helsingissä Kokouksessa käsiteltävinä sääntömääräisinä asioina olivat muun muassa toimintakertomus , tulevan toiminnan suuntaviivat (toimintalinjat ), talouden perusteet ja liiton puheenjohtajan valinta kaudelle Tervehdykset liittokokoukseen toivat puolustusvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Jussi Niinistö (ps), Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa ja Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö kontra-amiraali Matti Möttönen. Kaikissa tervehdyspuheissa korostettiin uskottavan puolustuskyvyn ylläpidon tärkeyttä heikossakin taloudellisessa tilanteessa. Puolustusjärjestelmä tai sen osia voidaan ajaa alas hyvinkin lyhyessä ajassa, mutta niiden uudelleen rakentaminen kestää vuosikymmeniä. Puolustuskyvystä puhuttaessa tulee muistaa, että Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestetty ja osallistuu maanpuolustukseen yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Puolustusvalmiuden vaatiessa raja- ja merivartiostot tai niiden osia voidaan liittää Puolustusvoimiin. Rajavartiolaitos myös kouluttaa asevelvollisia. Lisäksi rajavalvonta on myös alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Tervehdyspuheissa korostettiin myös sitä, että sotilaseläkejärjestelmä on erottamaton osa Suomen puolustusratkaisua. Järjestelmä on luotu vaativia sodan ajan tehtäviä varten. Mikäli järjestelmää muutetaan, vaarantuu puolustusratkaisun rakenne. Maanpuolustusaatteellisena yhdistyksenä Upseeriliitto on huolissaan Puolustusvoimien sekä Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn säilymisestä. Puolustusvoimien mittavaan uudistukseen liitettiin valtiohallinnon ylisuuret määrärahaleikkaukset, jotka ovat vaarantaneet puolustuskyvyn. Rajavartiolaitokselle on sopeuttamisen lisäksi määrätty Liittokokouksen satoa mittavia säästöjä, jotka vaikeuttavat merkittävästi Rajavartiolaitoksen toimintaa etenkin syrjäisillä seuduilla. Ellei Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen toimintakykyä pystytä turvaamaan, ei Suomella ole uskottavaa sotilaallista puolustuskykyä ja rajavalvontaa. Liittokokouksessa hyväksyttiin strategiatyön tuloksena syntyneet tulevaisuusvisiot ja niiden pohjalta laaditut toimintalinjat vuosille Visioista ja toimintalinjoista kirjoitetaan tarkemmin seuraavassa Sotilasaikakauslehdessä. Liittokokouksessa allekirjoittanut valittiin Upseeriliiton puheenjohtajaksi kaudelle Kiitän jäsenistöä saamastani luottamuksesta. Erityisesti kiitän niitä osastoja, jotka asettivat minut ehdokkaakseen. Teen parhaani ollakseni luottamuksen arvoinen. Puheenjohtajan päätehtäväalue on liiton kokonaistoiminnan linjaus ja toimeenpanon ohjaus liittokokouksen, liittovaltuuston ja hallituksen asettamien päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti. Upseeriliiton työjärjestyksessä korostetaan, että puheenjohtajan tulee keskittyä hallituksen työskentelyn johtamiseen, ulkoisten suhteiden hoitoon, yhdistyksen kehittämiseen ja kaikkein tärkeimpien käytännön asioiden hoitamiseen. Tulen toimimaan liiton puheenjohtajana edellä mainittujen tehtävien mukaisesti muistaen, että asioiden johtamista tärkeämpää on johtaa ihmisiä. Yksinään puheenjohtaja ei tavoitteita saavuta, siihen tarvitaan koko organisaation tuki ja työ. Parhaaseen lopputulokseen päästään hyvässä ilmapiirissä, yhdessä tehden yhteisten asioiden hyväksi. Osana yhteistä tekemistä tulen panostamaan käynteihin joukko-osastoissa, esikunnissa ja laitoksissa tapaamassa sekä kuulemassa jäsenistöä. PUHEENJOHTAJALTA SOTILASAIKAKAUSLEHTI

8

9 Juha Mälkki Everstiluutnantti, VTT Kirjoittaja tutkii ja kehittää suomalaista sotataitoa ja sotataidollista ajattelua Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen doktriiniosastolla. Kannaksen sotatoimet kesällä 1944 sotataidollinen analyysi Kesän 1944 taistelut Karjalan kannaksella herättävät edelleen intohimoja. Omassa ajassamme olemme tottuneet parjaamaan asemasodan laiskistamaa asevoimaamme ja syyttävät sormet on kohdistettu välillä rintamakomentajiin ja välillä asevoimien ylimpään johtoon. Syyllisten etsimisen sijaan tässä artikkelissa keskitytään ruotimaan sotatoimien strategisoperatiivisia ja sotataidollisia raameja sekä niiden luomia edellytyksiä taktisten torjuntataisteluiden onnistumiselle. sotataidon historiaan. Sotataidollisissa tulkinnoissa on toisaalta syytä tukeutua sotilaallisten tekijöiden lisäksi tarkasteltavan aikakauden muihin poliittis-strategisiin perusteisiin, kuten diplomatiaan, informaatioon ja taloudellisiin tekijöihin. Näitä tarvitaan jotta ymmärretään paremmin miksi juuri tietynlaista sotilaallista voimaa päätettiin käyttää tietyssä ajassa ja paikassa. Tätä taustaa ja kontekstia on erityisen tärkeää pohtia kesän 1944 sotatoimien ymmärtämiseksi. Kannaksen operaatiot sotilasstrategisessa kehyksessä Sotataito ei ole täsmällistä luonnontieteellistä argumentaatiota. Professori Milan Vegon (U. S. Naval War College) mukaan sotataidon elementtien (strategia, taktiikka ja operaatiotaito) kokonaishallinnassa tarvitaan kykyä ajatella operatiivisesti. Operatiivista ajattelua ei opita pelkästään taktiselta taistelukentältä eikä rauhan aikaisesta operatiivisesta suunnittelusta. Kaikkea siihen liittyvää aineetonta pääomaa ei löydy edes sotahistoriallisista arkistokätköistä tai sotapäälliköiden muistelmista. Tarvitaan kykyä ymmärtää teorioiden ja käytännön välistä vuorovaikutusta mutta myös rohkeutta tehdä sotataidollisia tulkintoja. Tässä artikkelissa ei ole tarkoitus kirjoittaa uudelleen Suomen poliittista historiaa. Sitäkin painokkaammin on tarkoitus pureutua suomalaisen Vuoden 1944 Karjalan kannaksen taistelut liittyvät sotilasstrategisella tasolla saksalaisten toimintaan Suomenlahdella ja sen ympäristössä. Strategis-operatiivisissa ja sotatoimiin yksityiskohtaisemmin liittyvissä tarkasteluissa korostuivat sotanäyttämön geometriset ja maantieteelliset tekijät. Suomen kannalta ne muuttuivat dramaattisesti kevättalvella Leningradin saartorenkaan SOTILASAIKAKAUSLEHTI

10 purkautuminen ja rintamalinjan työntyminen aina Narvaan asti asetti suomalais-saksalaiselle yhteistyölle aivan uudenlaista merkitystä. Saksa tarvitsi Itämerta pohjoisen rintamansa sodankäyntikyvyn ylläpitämiseksi, raaka-ainekuljetustensa varmistamiseksi mutta myös huoltoja johtamisyhteyksiinsä. Saatamme edelleen murehtia Kannaksen puolustuslaitteiden keskeneräisyyttä kesällä 1944 mutta unohdamme, että todella merkityksellinen, varsin hyvin valmisteltu ja myös syvä puolustuksellinen vyöhyke, kulki Suomenlahden poikki pohjois-eteläsuunnassa. Merellisen rintaman puolustamiseen oli varattu voimakas saksalais-suomalainen laivasto, kattavat merimiinoitteet ja muita puolustusjärjestelyjä, muun muassa sukellusveneverkko. Saksalaisten ja suomalaisten strategis-operatiivisten sotatoimien tavoitteena näyttää olleen vihollisen pysäyttäminen viimeistään Tannenberg-linjalle (Suomenlahti-Peipsijärvi) ja VKT-linjalle (Viipuri-Kuparsaari-Taipale) sekä niitä yhdistävälle merelliselle rintamavyöhykkeelle. Salpa-linja toimi Suomen puolella viimeisenä oljenkortena. Sodanjohtaminen ei ollut vuonna 1944 kuitenkaan pelkkää tussityötä puolustuslinjatasojen piirtämiseksi kartalle. Ylemmän päällystön oli ymmärrettävä sotataidon teoreettisia perusteita, jotta se pystyi suunnitelmillaan tarjoamaan menestyksen edellytyksiä taktisen tason toiminnalle. Ensimmäisen maailmansodan länsirintaman verilöylyt olivat suoraa seurausta näiden perusteiden laiminlyömisestä. Uskottiin, että taistelumenestys perustuisi rautaiseen tahtoon sekä riittävään henkilöstömäärään ja tulivoimaan. Kannaksen 1944 taistelluille sen sijaan tarjottiin erinomaiset onnistumisen edellytykset. Itämeren sotanäyttämön asetelma ennen kesäkuun 1944 suurhyökkäystä. Ei sinänsä ole yllätys, että Mannerheimin esikunnassa keskusteltiin muun muassa kiinalaisesta sotataidosta. Sunzin kääntäjän ja kiinaekspertti Matti Nojosen havaintojen mukaan Sunzin ranskankielinen versio oli ollut päämajoitusmestari Aksel Airon vakiolukemista. Suomalaisten puolustus nojasi neljään erilliseen mutta operatiivistaktisesti toisiinsa liittyvään puolustuslinjaan. Puolustuslinjasodankäynti ja siihen liittyvä Maginot-ajattelu olivat kokeneet kuoliniskut Euroopassa jo toisen maailmansodan alkumetreillä. Suomalaisessa tapauksessa kyse ei ollut kuitenkaan yhden linjan puolustamiseen keskittyvästä logiikasta, vaan puolustuslinjojen käyttämisestä eräänlaisina kulutus- ja viivytystasoina. Viron puolella tätä samaa joustovaraa ei ollut. Saksalaiset ja heidän rinnalla taistelleet monikansalliset joukko-osastot olivat verissä päin pysäyttäneet venäläisten hyökkäyksen Narvaan jo kevättalvella Venäläiset käänsivät huomionsa Karjalan kannakselle vasta kun läpimurto Narvassa oli epäonnistunut. Strategis-operatiivinen mutta myös poliittinen asetelma olisi siis ollut aivan toinen, mikäli venäläiset 10

11

12 olisivat päässeet Tallinnaan jo keväällä Oleellista on, ettemme yksinkertaista kesän 1944 taisteluja, emmekä erehdy luulemaan, että tapahtumien kulku oli lähes itsestään selvää. Saatamme maalata esimerkiksi Äyräpään ja Teikarsaaren (Viipurinlahti) taisteluiden johtamiselle yliluonnollisia piirteitä vaikka kyse oli lähinnä ylemmän johtoportaan syvällisestä ymmärryksestä missä olosuhteissa joukot saataisiin taistelemaan ja missä ja koska ne eivät todennäköisesti tulisi taistelemaan viimeiseen patruunaan asti. Nyky-ymmärryksemme ei enää pysty käsitteellistämään Sunzin kuvaamaa kuoleman maastoa, joka on taistelutila, jossa selviytyäkseen tulee taistella tai jossa tuhoutuu jos ei taistele raivoisasti. Vielä vähemmän ymmärrämme juuri tiettyyn aikaan ja paikkaan liittyvää joukkojen voimakapasiteettia ja voimatasapainoa. Mallinnamme ja laskemme taisteluja ja hukkamme ymmärryksen sodan sumusta, kitkasta ja siis todellisen sodankäynnin luonteesta (vrt. Clausewitz). Taisteluliike murtaa VT-aseman Luonnostelma VT-aseman murtumisesta kesäkuussa Saatamme vieläkin harmitella rintamalinjojen nopeaa murtumista Valkeasaaressa ja VT-asemassa (Vammelsuu-Kuparsaari) ja haluaisimme ehkä vielä taistella taistelut uudestaan, entistä paremmalla menestyksellä. Realistisesti ajateltuna näiden linjojen murtuminen oli kuitenkin väistämätöntä. Kyse oli lähinnä vain siitä, kuinka nopeasti se tapahtuisi. Edellistä karttaa katsoessa on helppo päätyä tulkitsemaan, että pääasema ja VT-asema olivat lopultakin vain peräkkäisiä viivytys- ja kulutustasoja, ennen kuin taistelut siirtyisivät linnoittamattomaan mutta innovatiivisemman ja aggressiivisemman taktiikan mahdollistavaan VKT-asemaan. Viipurin pohjoispuolinen maasto nimittäin mahdollisti operatiivisia tekijöitä (aika, voima ja tila) hyödyntävät yllätykselliset sotaliikkeet. Saksalainen joukko- ja aseapu saapui tukemaan tämän linjan taisteluja koska heidän kannalta katsottuna VTK-asema ei saanut murtua ainakaan vielä. Ase- ja joukkoavussa oli siis kyse sotilaallisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja Suomenlahden puolustusaseman pohjoisen sivustan suojaamisesta. Suomi toki taisteli omaa puolustussotaansa, vaikka strateginen sotanäyttämö olikin varattu saksalaisille intresseille. Pääpuolustusasema murtui Valkeasaaressa materiaaliylivoiman alle. Sitä ei olisi pelastanut edes ranskalaisen Maginot-linjan tasoiset linnoitteet. VT-asema sen sijaan murtui ensisijaisesti puolustustaisteluun juurtuneen kaavamaisuutemme johdosta. Suomalainen sodankäyntitapa perustui loogiseen mutta ennalta arvattavaan puolustus-vastahyökkäys -periaatteeseen. Venäläisten Kuuterselän sisäänmurto laajeni vaarallisella tavalla. Suomalaisista kaikki näytti kuitenkin sujuvan mallikkaasti: painopiste oli muodostettu selkeästi ja vastahyökkäykset käynnistyivät varsin nopeasti riittävällä voimakkuudella. Suomalaisilta jäi huomaamatta venäläisten liikesuunnan muutoksen vaikutus. Yksinkertainen mutta tehokas suunnanmuutos tuotti lopulta asetelman jossa vihollisen hyökkäyskärki pääsi tunkeutumaan Ratsuväkiprikaatin selustaan ja suoraan sen esikunnan alueelle. Viereinen kuva on dramatisoitu luonnos siitä missä meni pieleen. Sunzi kirjoitti, kun edetään esteittä, perustuu se siihen, että tunkeudutaan vihollisen heikkoihin kohtiin. Kuuterselkä paljasti sen, että heikoiksi kohdiksi osoittautui lähinnä suomalaisten talvisodan aikainen rintamasodankäyntiä tukenut sotataidollinen ajattelu, jonka periaatteen mukaisesti 12

13 puolustuslinja tuli ottaa takaisin hinnalla millä hyvänsä. Puolustuslinjoilta puuttui myös taktinen syvyys. Sitä kehitettiin vasta sodan jälkeen (ns. puolustusvyöhyke-mallilla). Talin taistelun ratkaiseva Cannae-operaatio Nykytulkinnoissa VKT-linjan Tali- Ihantalan operaatiossa korostuu se vaihe jolloin vihollisen hyökkäys lopulta pysähtyi Ihantalan alueelle. En missään määrin halua aliarvioida tätä vaihetta ja erityisesti suomalaisen tulenkäytön keskittämisen merkitystä. Korostaisin kuitenkin sitä, että ylivoimainen tulivaikutus oli aikakaudella mahdollinen vain jos rintamalinja saatiin pysymään vakaana ja siis kun toiminnassa oli ajauduttu liikkuvasta vaiheesta kulutukselliseen vaiheeseen. Tältä osin Ihantalassa oli kyse ensimmäisen maailmasodan länsirintamalle ( ) tyypillisestä asemasodankäyntivaiheesta, jossa puolustuksen tulenkäyttö pysäytti massiivisetkin hyökkäykset. Vähemmälle huomiolle jää usein Tali-vaihe. Olemme nähneet Åke Lindmanin elokuvan Tali-Ihantala 1944, jossa annetaan vähintään kyseenalainen kuva Talissa toteutettujen vastahyökkäysten tarpeellisuudesta. Kohtaukset on kuvattu jääkäripataljoonien epätoivoisiksi ja kaoottisiksi yrityksiksi lyödä ylivoimainen vastustaja. Myös puolustusvoimien tuottamassa dokumentti-elokuvassa Torjuntataistelut vihjataan, että suomalaisten voimat eivät riittäneet vastustajan läpimurtoarmeijakunnan saarrostamiseen Talin alueella. Näissä tulkinnoissa on se ongelma, että niissä unohtuvat saartamisen ja kaksipuolisen saartamisen tavoitteet. Niillä ei ollut tarkoitus tuottaa vaikeasti purettavia motteja, vaan saada hetkellisesti vastustajan taistelujärjestys sekaisin ja hyökätä siis vastustajan suunnitelmia vastaan. Joskus menneisyydessä (esim. Cannaen taistelu toisen puunilaissodan aikana Italiassa) nämä saarrostukset tuottivat valtavia tappioita saarretulle osapuolelle, mutta näissä tapauksissa kyse oli lähinnä taistelutahtonsa hetkellisesti menettäneen ja paniikkiin menneen massiivisen ihmisryppään teurastamisesta avoimilla taistelukentillä. Oman aikamme mottiromanttinen henki on johtanut meidät ajattelemaan motteja erityisen tavoiteltavina. Talvisodassa motit lamautti pakkanen. Kesällä 1944 niitä oli sen sijaan erittäin vaikea saada puretuksi. Aikalaiset pitivät niitä lähinnä epäonnistuneiden sotaliikkeiden lopputuloksina. Se mitä Talin luoteispuolelle pakkautuneen vihollisen keskuudessa tapahtui, on luonnollisesti pelkää tulkintaa ja myös arvailuja. Joka tapauksessa aliarvioimme psykologisten tekijöiden vaikutusta, jos arvelemme, että hyökkäyksen pysähtyminen vuorokausiksi, jatkuva ristituli, jatkuvat vastahyökkäykset ja selusta-alueelle vaikuttaminen eivät vaikuttaneet ratkaisevalla tavalla venäläisten läpimurtodivisioonien hyökkäyskykyyn ja tahtoon. Rintamalinjojen oikaiseminen Ihantalan tasalle tapahtui vasta kun Tali-vaihe oli tuottanut halutun vaikutuksen hyökkääjään. Talin taistelu on liitettävissä kesän 1944 torjuntavoittojen kaavaan. Punakone nimittäin hyytyi Tali- Ihantalassa, Äyräpää-Vuosalmella ja Teikarsaari-Viipurinlahden rannalla juuri siksi, että hyökkäyksen terä ja hyökkäyskyky kulminoituivat jo Talissa, Äyräpäässä sekä Teikarsaarella. Samalla tavalla punakoneisto pysähtyi myös Sinimäellä (Tannenberg-linjalla). Sinimäen massiiviset sotatoimet olivat tosin ahdettu kokonaisuudessaan kolmelle peräkkäiselle kukkulalle vain muutaman kilometrin sisään. Saksan puolella taistelleet joukko-osastot ja yksittäiset pataljoonat pystyivät useita kertoja peräkkäin sekoittamaan venäläisten hyökkäykset ottamalla takaisin juuri äsken menetettyjä kukkuloita. Luonnostelma Tali-Ihantalan taisteluiden vaiheesta kesäkuun lopulla SOTILASAIKAKAUSLEHTI

14 Sinimäen taistelu on erinomainen esimerkki ns. tehtävätaktiikasta ja siitä miten tärkeää on kasvattaa sotilasjohtajia hyödyntämään häikäilemättömästi tilanteiden ja olosuhteiden tarjoamia mahdollisuuksia vastustajan kukistamiseksi eikä jäädä vain odottamaan ylemmän johtoportaan käskyjä. Meillä tehtävätaktiikka on jäänyt ehkä enemmän Ihantalan puolustustaistelun henkiseksi toisinnoksi, jossa valmistaudutaan noudattamaan esimiehen antamia käskyä vaikka viestiyhteydet katkeaisivat. Alaisen päätettäväksi jää lähinnä vain tehtävän toteutustapa. Hybridisodankäyntiä ennen ja nyt Kannaksen sotatoimet olivat suomalaisittain oman aikansa hybridisodankäynnin malliesimerkki myös operatiivis-taktisessa tarkastelussa: ne nojasivat taitavasti staattiseen puolustukseen siellä missä puolustuksellisiin taisteluihin oli syytä ryhtyä, viivytykseen alueilla missä staattisempi puolustus oli tarpeetonta ja hyökkäyksellisyyteen siellä missä sillä pystyttiin vaikuttamaan vastustajan koheesioon sekä johtamiseen. Sotatoimien kokonaisuuden kannalta katsottuna Valkeasaaren ja Kuuterselän läpimurrot mutta myös esimerkiksi menetetty Viipurin kaupunki olivat sivuseikkoja. Taistelut vietiin sinne missä niillä oli todellista merkitystä. Tulivoimaa keskitettiin sinne missä sitä kipeimmin tarvittiin. Erityisesti ilma-aseen joustava ja keskitetty käyttö maa- ja meririntamalle eversti Richard Lorenzin johtamana tuotti ratkaisevaa vaikutusta. Myös saksalaisten tykkilauttojen tukema Kevyt laivasto-osasto iski tappioita pelkäämättä Viipurinlahdelle juuri silloin kun taistelut Viipurinlahdella sen tulivoimaa tarvitsivat. Muuten ne säästivät kalustoaan punalaivaston mahdollisten läpimurtoyritysten varalta. Sattuman sijaan kääntäisin katseemme Mannerheimin päämajaan ja siihen loistavaan työpanokseen mihin sodanjohtomme kykeni yhden kuukauden kriittisten taistelujen aikana. Ranskalaisella yleisesikuntaupseerikoulutuksella saattoi olla ratkaiseva rooli kesän 1944 tulimyrskyistä selviämisessä. Hybridisodankäynti on käyttökelpoinen termi omassa ajassamme. Pelkistettynä se on sulautunut kokonaisuus tavanomaisesta ja epätavanomaisesta sodankäyntitavasta. Sodankäyntitavalla tarkoitetaan tässä yhteydessä asevoiman käyttämää johtamis- ja vaikuttamistavan yhdistelmää. Jokaisella asevoimalla on omintakeinen tapansa soveltaa näitä eri sodankäynnin tasoilla. Hybridimallissa mallissa yhdistetään toisiinsa suunnitelmallinen ja tilanteenmukainen johtaminen sekä suora ja epäsuora vaikuttaminen. Yleensä nämä on pidetty erillään, etenkin länsimaisissa asevoimissa. Hybridisodankäynnissä ennustaminen voi olla vaikeaa, koska etuja ja voittoja saavutetaan pitkällä aikajänteellä lähes huomaamatta mutta myös lähes silmänräpäyksessä. Läntiset asevoimat tarvitsevat joka tapauksessa hybridi-käsitettä, jotta ne pääsisivät mahdollisimman nopeasti eroon Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisestä tottumuksesta, jonka mukaan sotanäyttämöllä on vain yksi varteen otettava sotilaallinen toimija - he itse. Vastustaja ei ole enää vain haavoittuva systeemi vaan myös älykäs toimija, jolla on kyky voittaa ja kukistaa. Toisen maailman sodan aikana operatiivis-taktiset torjuntavoitot rakentuivat yksittäisistä taktisista voitoista ja operaatiotaidollisesta kyvystä liittää taistelut strategis-operatiiviseksi vaikuttavuudeksi. Ilman operaatiotaidollista älykkyyttä olisivat taktisen tason sotilaalliset menestystekijät jääneet irrallisiksi. Kesän 1944 torjuntavoitot mahdollistivat, että suomalaiset pääsivät diplomatian areenalle varsin hyvissä neuvotteluasetelmissa. Neuvostoliitto ei onnistunut rikkomaan suomalais-saksalaista taloudellista ja sotilaallista yhteistyötä Suomenlahden pohjukan alueella sotilaallisin keinoin. Se onnistui vasta diplomatian areenalla. Operaatiotaitoa tarvitaan edelleen ja myös tulevaisuudessa. Oman aikamme haasteena on kyetä liittämään tavanomaisia ja epätavanomaisia sodankäynnin muotoja ja piirteitä toisiinsa paremman vaikuttavuuden mahdollistamiseksi. Eurooppalaisten asevoimien on joka tapauksessa palattava takaisin todellisen sodankäynnin juurille ja palautettava mieliinsä, että sotataito perustuu sodankäynnin ymmärtämiseen inhimillisenä ja meihin ihmisiin liittyvänä voittamisen taitona, jossa lukumäärät ovat avuksi mutta eivät ratkaisevan tärkeitä. Tali-Ihantalan ja Sinimäen torjuntavoitot ovat jääneet historiaan, eikä niihin liittyviä voittoisia operatiivis-taktisia asetelmia ole mielekästä lähteä hakemaan huomisen sotanäyttämöltä. Näihin liittyvä voittamisen taito ei sen sijaan vanhene ajassa. Oleellista on ymmärtää, että torjuntavoitot rakentuivat sotataidollisen älykkyyden eivätkä pelkästään johtamisen pakkokeinojen avulla. Sodankäynnin taidon teoreettisia perusteita löytyy sotataidon klassikkoteoksista mutta samalla vaaditaan kykyä ymmärtää miten oman ajan sodankäynnin ilmiöt liittyvät osaksi näiden torjuntavoittojen taidon vuosituhantista jatkumoa. 14

15 Patrian palsta Patria tarjoaa monipuolista lentokoulutusta Vinka-osasto (kuva Derek Bower) sotilas- ja siviili-ilmailuun Patrialla on merkittävä rooli suomalaisessa sotilaslentokoulutuksessa. Saumaton yhteistyö Ilmavoimien kanssa ja kokeneet lennonopettajat takaavat oppilaille jatkuvasti kehittyvän ja tehokkaan koulutuksen. Nykyinen puolustusvoimain komentaja toimi puheenjohtajana Ilmavoimien esikunnan perustamassa lentokoulutustyöryhmässä, joka esitti keväällä 2003 merkittäviä muutoksia Ilmavoimien koulutusjärjestelmään. Ilmavoimien komentaja päätti esityksen mukaisesti muun muassa Hawk-kaluston keskittämisestä Kauhavalle sekä Vinka-kaluston siirtämisestä Tikkakoskelle ja lentokoulutuksen ulkoistamisesta. Muutosten keskeinen tavoite oli varmistaa ydintoiminnat hävittäjälentolaivueissa. Vinka-kalusto siirtyi Tikkakoskelle elokuussa 2005, jolloin kaluston tekninen tuki kokonaisuudessaan sekä päävastuu lentokoulutuksesta siirtyivät Patrialle. Myöhemmin Patrian vastuulle on siirtynyt myös Ilmavoimien Hawk-simulaattorikoulutus sekä muuta Hawk-koulutusta Ilmavoimien ohjaajille. Vinkan tyyppivastuu sekä lento- ja lennonopettajakoulutus toteutetaan ISO 9001 ja AQAP laatustandardien mukaisesti, osana Patrian laatujärjestelmää. Vuonna 2005 aloitettu toiminta on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi tavaksi järjestää alkeis-, perus- ja lennonopettajakoulutus. Saatujen hyvien koulutustulosten perusteella Ilmavoimat lisäsi vuodesta 2010 Patrian osuutta alkuperäisen sopimuksen 50 %:n koulutusvastuusta merkittävästi. Alkuperäistä viisivuotista palvelusopimusta on jatkettu vuoteen 2018,

16 Patrian lennonopettaja ja lentoreserviupseerikurssin lento-oppilas. (kuva Derek Bower) Lento-oppilas osastolennolla (kuva Patria). jolloin Vinka-kalusto poistuu käytöstä 26 koulutusvuoden jälkeen. Patrian koulutusyksikkö on osa Ilmasotakoulun Tukilentolaivueen 4. lentuetta valtaosan lennonopettajista ollessa Patrian henkilöstöä. Myös Patrian suorittama Vinka-toiminta on Sotilasilmailun viranomaisyksikön (SVY) valvomaa sotilasilmailua, jossa noudatetaan Ilmavoimien määräyksiä, ohjeistusta ja kelpuutuksia. Patrian siviililentokoulu (ATO, Approved Training Organization) Malmilla hoitaa osan lentoreserviupseerikurssin lentoteoriakoulutuksesta, joka vastaa 135 tunnin siviili-ilmailun PPL (Private Pilot Licence) lupakirjakoulutusta. Kadettikoulun aikana annetaan puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ohjaajille 14 kuukauden aikana koulutusta 650 tuntia (ATPL, Air Transport Pilot Licence), jonka tavoitteena ei kuitenkaan ole siviililupakirjan saaminen. ATPL-koulutuksella halutaan varmistua, että kaikilla sotilaslentäjillä on riittävä koulutustaso toimiessaan samassa ilmatilassa siviililiikenteen kanssa sekä koti- että ulkomailla. Patrian Training-yksikkö Tikkakoskella täydentää teoriakoulutuksen muun muassa Vinka-operoinnin sekä sotilasilmailun osalta koulutuksen eri vaiheissa. Kaikki Patrian Vinka-lennonopettajat ovat entisiä Ilmavoimien hävittäjäohjaajia, mikä takaa, että sotilasilmailun toteuttamisperiaatteet, military ethos ja lentoturvallisuuskulttuuri juurrutetaan lento-oppilaille heti koulutuksen alusta alkaen. Ilmavoimat hyväksyy kaikki Patrian lennonopettajat tehtäväänsä ja myöntää kelpoisuudet, esimerkiksi mittarilentämiseen, lentopalveluksen johtamiseen sekä koe- ja tarkas-

17 Patrian palsta tuslentämiseen. Lentokoulutuksen päivittäinen toteutuminen ei edellytä Ilmavoimien henkilöstön paikallaoloa. Patria rakentamassa parempaa tilannetietoisuutta Patrian lentopalveluksen järjestelyissä hyödynnetään Kuluvan joustavia vuoden työaikamenettelyjä. aikana on mediassa Vain kakssoitu Vinka-opettajaa Patrian menestyksistä on kokoaikaisessa kansainvälisil- työsuh- uutiteessalä markkinoilla. ja noin kymmenen Muun muassa opettajan viimeisimmät ryhmästä jokaiselle Patria AMV räätälöidään -ajoneuvokaupat vuosittaiset Etelä-Afrikassa työpaketit siten, ja Kroatiassa että paikalla ovat on tiukassa juuri koulutustarpeen kilpailutilanteessa olleet merkittäviä määrä opettajia. voittoja. Myös Suomessa päivittäiset ajo- edellyttämä työajat neuvojen säädetään lisäksi joustavasti tänä vuonna koulutustarpeen palstatilaa sai mukaisesti. mm. Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmään liittyvä konseptitutkimussopimus Merivoimien kanssa. Patria toimitti Ilmavoimille vuonna 2009 neljä Vinka-simulaattoria, Patrian laajasta osaamiskirjosta joilla on ollut erittäin ajoneuvot positiivinen asejärjestelmät vaikutus koulutustuloksiin. ovat kuitenkin vain Vinka-simu- yksi osa. ja laattorilla Patriassa on toimii päästy yli harjoittelemaan kolmesataa elektroniikka- myös eri lentolajeja ja ohjelmistoalan ja hätätilanteita huippuasiantuntijaa, samalla periaatteella tärkeätä kuin Ilmavoimien työtä ei saa operatiivisella unohtaa. Suuri kalustolla. osa tästä joiden Vuosittain työstä tehdään Vinka-lentokoulutusta osana isompia järjestelmäkokonaisuuksia koulutusvaiheen (F-18 oppilasta. ylläpito yms.) Jokaisen ja esimer- lento- saa noin 90 eri jakson kiksi jälkeen Patrian kerätään asiantuntemusta oppilailta ohjelmistoturvallisuudesta Patrian (software lennonopetuksesta safety) hyödynnetään ja toimin- ja opettajilta palaute nasta. useissa Tulokset eri hankkeissa. toimivat osana Tämä työ itsearviota on arvokasta, sillä toiminnan kehittämiseksi, ohjelmiston turvallisuudella ja niistä kootaan ja luotettavuudella on keskeinen merkitys erityisesti vuosittain toiminnan kehittämiskohteet, jotka myös kehitettäessä sovelluksia järjestelmien turvallisuuskriittisiin auditoidaan sisäisesti. osiin. Esimerkiksi vuoden 2014 arvioinnissa vanhimman kadettikurssin arvion Jalkaväkimiinojen (asteikko 1-5) korvaushankkeeseen osakohteiden keskiarvo liittyen 4,58 Patria ja kaikkien solmi vuoden vastaajien ,40. aikana Puolus- oli tusvoimien kanssa sopimuksen sensorijärjestelmän toimittamisesta. suunnittelussa, Kyseisessä toteutuk- järjes- Lentopalveluksen sessa telmässä ja arvioinneissa myös Patrian käytetään Mini-UAV MASS soveltuvin pääsee samoja näyttämään järjestelmiä siipensä ja yhdessä menettelyjä maasen- kuin osin Hawk- sorijärjestelmän ja Hornet -koulutuksessa. kanssa, kun maasensorien Päivittäisessä hälyttäessä toiminnassa maastossa esimerkiksi lennokki käskynjaot, käy tehtävienannot tunnistamassa ja lentojen hälytyksen purut aiheuttajan. sekä oppilasarvioinnit on vakioitu mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Valvontajärjestelmien puolella Patrialla on Patria merkittävä toimittaa rooli kehittämästään, Suomen uuden Hornet-toiminnassakine-kuvajärjestelmän käytössä (MST) olevasta, kotimaassa TADS (Tacti- teh- maalitilancatävässä Aircrew kehitystyössä. Debriefing System) Patria on -sovelluksesta lisäksi kehittänyt vedenalaiseen vuoden loppuun valvontaan mennessä. käytettävän So- Vinka-version vellus Siirrettävän yhdistää Uravalvontajärjestelmän koneen lentoarvo- ja paikkatiedot lankapoijujärjestelmän sekä ohjaamovideon (LPJ) ja audion, demonstraatto- jolloin mahdollisuus rin. SURA yksityiskohtaiseen LPJ -demonstraattorijärjestelmä lentojen ana- (SURA) lysointiin. kutsuttiin keväällä 2006 NATO:n La Spezian Onnistuneen koulutustoiminnan keskeinen edellytys on Maanpuolustuskorkeakoulun ja Ilmasotakoulun kurssien läpivientisuunnitelma, jonka perusteella lentoviikot voidaan resursoida. Vuonna2015 Hävittäjälentolaivue 41 aloittaa laivastotukikohdassa Tikkakoskella koulutustoiminnan järjestämään satamavalvontajärjestelmien jolloin Vinka-lentue demonstraatioon, siirtyy osaksi jos- Hawkkalustolla, laivuetta. sa se herätti Lentoaikataulujen paljon kansainvälistä sovittaminen mielenkiintoa. Hankkeen prototyyppivaihe kun koulutuskoneiden on käynnis- tulee haasteellisemmaksi, määrä tymässä tuplaantuu Suomen merivoimien ja Tikkakoskella kanssa. aloitetaan Sekä operoiminen MST- että SURA noin kymmenellä LPJ -järjestelmät Hawkilla ovat ja kymmenellvontajärjestelmiä, Vinkalla. joissa erityistä huomiota val- on kiinnitetty käyttäjän ja järjestelmän tehokkaaseen vuorovaikutukseen, Ilmavoimat on ilmaissut toiminnan koska aikana sensorien mahdollistamassa tietotulvassa on tärke- tyytyväisyytensä Vinka-koulutustoiminnan entisestääää esittää käyttäjälle vain kulloiseenkin tehtävään olennaisesti parantuneeseen liittyvä informaatio. laatuun, kurssien suunnitelmalliseen läpivientiin ja ohjaajien jatkokoulutuskelpoisuuteen. Kuluneena vuonna Patria on Myös ollut Maavoimien muutenkin ja mukana Rajavartiolaitoksen ohjelmistovetoisella ohjaajat saavat Tiedustelu-Valvonta-Johtaminen Vinkalla. (TVJ) -sektorilla. Patrian Ilmavoimil- Maavoi- alkeis- ja peruskoulutuksen le mille toteuttamaa tehtävän MATI2-johtamisjärjestelmän koulutusmallia voidaan tarvittaesstegrointityöt, laajentaa joihin kattamaan Patria osallistuu, myös helikopterien ovat läh- in- lento- teneet ja hyvin simulaattorikoulutusta. käyntiin ja epäsuorantulen johtamisjärjestelmää AHJO:a on jatkokehitetty kansallisten on ja halukas kansainvälisten edelleen operaatioiden kehittämään tar- suo- Patria malaista peisiin. Tekla sotilas- Defencen ja siviili-ilmailua, liittäminen osaksi jotta laadukas ja valtion kannalta kustannustehokas kou- Patriaa vahvisti entisestään tätä osaamisaluetta. lutus Puolustusvoimien on turvattu myös komentajan tulevaisuudessa. määrittelemän verkostopuolustuskonseptin seurauksena pääesikunta on evl evp. on Jyrki käynnistänyt Myyryläinen. integroi- Hän Kirjoittaja toimii dun tiedustelu-, Patrialla kehityspäällikkönä valvonta- ja johtamisjärjestelmä Training-yksikön (itvj) -hankkeen. vastuullisena Hanke on kansalli- johtajana ja aloittaa nen, kaikkia aselajeja palveleva palveluarkkitehtuurirunko, johon uudet TVJ-alueen järjestelmät tullaan liittämään. Kuluvana vuonna itvj sateenvarjon alle on Patriassa tehty ensimmäisiä sovelluksia. Vuosi 2008 käynnistyy pian ja sen mukana uudet tehtävät ja haasteet. Haluamme toivottaa kaikille oikein mukavaa Joulua ja hyvää Uutta Vuotta!

18 Markku Salomaa VTT Euroopan sotahistorian dosentti. Natolle esikunnat Baltian maihin Nato perustaa ensi vuoden alusta alueelliset esikunnat Viroon, Latviaan, Liettuaan, Puolaan ja Romaniaan. Kyse on Naton syyskuisen huippukokouksen päätöksen toteutuksesta. Naton Walesin Newportin huippukokouksen päätöksiin sisältyi uusien välittömän reagoinnin VJTF-joukkojen perustaminen nykyisten NRF-joukkojen sisälle. Itse esikunnat ovat kooltaan pieniä; ne pitävät yhteyttä, kommunikoivat ja koordinoivat sekä varastoivat VJTF:n aseistuksen ennakkoon. Ne eivät kuitenkaan johda joukkojen toimintaa. Yhteensä noin miehen VJTF-joukot aloittavat vuoden 2015 alusta ja ne ovat 0 48 tunnin valmiudessa. Ne siis korvaavat rotaatiopohjalta Baltiassa ja Puolassa nyt olevat amerikkalaisen 173. maahanlaskuprikaatin neljä laskuvarjokomppaniaa, joissa on yhteensä 600 sotilasta. Lisää nopeutta nopeille joukoille Naton nopean toiminnan NRFjoukkojen liikekannallepanoaika on 5 30 vuorokautta, jota pidettiin Naton Walesin huippukokouksessa liian hitaana, kun kriisien eskaloitumista arvioitiin Ukrainan ja Georgian konfliktien nopeuden valossa. Huippukokous päätti perustaa NRF-joukkojen sisään vielä uudet välittömän reagoinnin joukot; Very High Readiness Joint Task Force (VJTF); jotka ovat 0 2 vuorokauden sisällä missä tahansa Naton alueella toimintakykyisinä. Naton pääsihteeri kutsui näitä (keihään)kärkijoukoiksi ( spearhead ). Niihin tulee maa-, meri-, ilma- ja erikoisjoukkoja. Naton huippukokous ei päättänyt VJTFjoukkojen vahvuudesta, mutta keskustelua käytiin vähintään 4000:n ja enintään 5000 sotilaan monikansallisesta kokonaisvahvuudesta, joihin Englannin pääministeri David Cameron ilmoitti olevansa valmis sijoittamaan 1000 sotilasta, mitkä tulevat etupäässä sen omista SAS ja SBS-erikoisjoukoista. 18

19 VJFT-joukkojen esikunta perustetaan Puolaan ja joukoille varastoidaan ennakolta tarvittava kalusto yhtäältä Baltiaan, Puolaan ja toisaalta Romaniaan, joita pidetään painopistesuuntina. Siksi näihin maihin perustetaan nyt pieni komento-, kommunikaatio- ja suunnitteluesikunta paikan päälle. VJTF-joukkoja voidaan käyttää vain Naton oman alueen puolustamiseen yllätyksellisissä tilanteissa. Niitä täydennetään NRF-joukoista ja sen jälkeen muiden asteiden valmiusjoukoista. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kuvaili uusien joukkojen muodostamista signaaliksi Venäjälle välttää vastaavaa aggressiota kuin on käynnissä Ukrainassa, vaikka Baltian maissa on suurehko venäläinen vähemmistö. Nato on myös yhdistämässä jäsenmaittensa erikoisjoukkojen kapasiteettia niin, että niistä voidaan liittää tarvittavia kykyjä Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin (NATO Response Force). NRF-joukkojen käyttötarkoituksia ovat siviilien evakuointioperaatiot, terrorisminvastaiset operaatiot, kauppasaartooperaatiot ja Naton diplomatiaa tukevat nopeat sotilaalliset reagointioperaatiot, mitkä voivat käsittää kriisinhallintatehtäviä ja rauhaan pakottamista ts. taistelutehtävä. NRF-joukkojen kokoonpano rotatoi kuuden kuukauden vuoroissa ja niiden CJTF-esikunta 12 kuukauden vuoroissa. NRF-joukkoja koulutetaan ja kootaan Naton korkean valmiuden ARRC-armeijakunnan puitteissa. Se lukeutuu Naton HRFvalmiusjoukkoihin (High Readiness Forces) ja tunnetaan nimityksellä Allied Rapid Reaction Corps. ARRC on osallistunut myös sotatoimiin Afganistanissa. Sen kokoonpanoon lukeutuu joukko-osastoja 16 maasta. NRF-joukot ovat suorittaneet tähän mennessä kuusi operaatiota. Suomi on liittynyt NRF-joukkojen reserviin maaliskuussa 2008 ja sen suorituskykyä evaluoitiin syyskuun puolivälissä Saksassa. Nopea ja taistelukykyinen joukko NRF-joukkojen kirjoissa on kulloinkin kolmesta aselajista yhteensä sotilasta, mistä 5000 sotilaan prikaati muodostaa maavoimakomponentin; joko prikaatin tai taisteluosaston. Maavoimakomponentin kokoonpano päätetään jokaista tehtävää varten erikseen. Ilmavoimakomponentti on koottu niin, että se pystyy 200 taistelulentoon vuorokaudessa. Erikoisjoukot liitetään tarvittaessa maavoimien prikaatiin. Erikoisjoukot voidaan toimittaa kohdealueelle viidessä päivässä. Prikaati on ilmakuljetteinen. Se on teknisesti huipputasoinen, käytettävyydeltään joustava, moniaselajinen, yhteistyökykyinen ja kestävä. Sitä voidaan täydentää sen armeijakunnan kokoisesta koulutuskokoonpanosta (ARRC) jatkuvasti. NRF-joukko pystyy prikaatin tai taisteluosaston kokoonpanossa itsenäisiin operaatioihin 30 vuorokauden ajan. Jatkuvalla huollolla ja täydennyksillä sen kulloisenkin kokoonpanon vahvuus ja toimintakyky taataan kaikkien aselajien osalta vähintään kuudeksi kuukaudeksi, minkä jälkeen sen tilalle rotatoidaan seuraava kokoonpano. Jäsenmaiden korkean valmiuden armeijakuntaan (ARRC) nimeämä ja kouluttama reservi on kuitenkin niin suuri, että NRF-joukko kyetään laajentamaan joustavasti monenkertaiseksi Naton muista valmiusjoukoista. Korkean valmiuden HRFjoukot (High Readiness Forces) ovat 0-90 vuorokauden valmiudessa ja matalamman valmiuden FLRjoukot (Forces of Lower Readiness) vuorokauden valmiudessa. Mikäli nämäkään voimat eivät riitä, kutsutaan palvelukseen LTBF-täydennysjoukkoja (Longer Term Build-up Forces), joita tosin voidaan käyttää vain Naton oman alueen suojaamiseen tähtäävissä Washingtonin sopimuksen artiklan 5. mukaisissa kollektiivisissa puolustusoperaatioissa. Naton erikoisjoukkojen esikunta NSHQ (NATO Special Operations Headquarters) toimii Belgian Monsissa liittoutuneiden operaatioesikunnan (ACO) yhteydessä toimivassa Naton sotilasesikunnassa (SHAPE). Se aloitti toimintansa jäsenmaiden erikoisoperaatioiden koordinaatiokeskuksena vuonna 2006, mutta laajeni esikunnaksi vuonna NSHQ on jäsenmaiden erikoisjoukkojen verkostokeskus, missä sovitaan joukkojen käytöstä. NSHQ ilmoittaa, että sen verkosto vahvistuu vakaasti. Sen kirjoissa on erikoisjoukkoja 22 Naton jäsenmaasta. SOTILASAIKAKAUSLEHTI

20 Jukka Vatanen Yliluutnantti Kirjoittaja palvelee opetusupseerina Pioneerikoululla. Perusyksikön päällikkö manageri vai leaderi? Perusyksikön päällikkö on keskeisessä roolissa puolustusvoimien joukkotuotantotehtävän toteuttamisessa. Päällikkö toimii yksikössään johtajana, esimiehenä ja pääkouluttajana. Totutun johtaja esimies jaottelun mukaan päällikkö hoitaa johtajan roolissa yksikkönsä hallintoa, esimiehen roolissa hän on esimerkkinä ja muutoksen alullepanijana sekä pääkouluttajana kasvattaa, valmentaa ja kouluttaa alaisiaan varusmiehiä ja henkilökuntaa. eri joukkoyksiköiden päälliköiden ja varapäälliköiden tehtävien jakamistapaa. Keskustelin asiasta kollegoideni kanssa ja vertailin päälliköiden tehtäväjakoja eri aselajien välillä. Toimintatavoissa oli huomattavia eroja, vaikka äkkiseltään ajateltuna päällikkö ja varapäällikkö voisivat jakaa tehtävänsä samalla tavalla aselajista riippumatta. Maisteriopintoja aloittaessa ja pro gradu -tutkielman aihetta valitessa päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja tutkia asiaa, onko päällikkö ihmisten vai asioiden johtaja. Jokaisella ammattisotilaalla on kokemuksia tai ainakin näkemyksiä rauhan ajan perusyksikön päällikön tehtävästä miten tehtävää hoidetaan hyvin ja mitkä ominaisuudet tai toimintatavat eivät ole parhaita mahdollisia päällikön tehtävän hoitamisessa. Tässä artikkelissa tuon julki ajatuksia, jotka syntyivät pro gradu -tutkielmani tekoprosessin yhteydessä sekä pohdin perusyksikön päällikön roolia yksikökkönsä johtajana. Sotatieteiden kandidaatiksi valmistumisen jälkeen ennen maisteriopintojani ennätin työskennellä viisi ja puoli vuotta perusyksikössä pääosin joukkueen johtajana. Tuona aikana toimin kuuden eri päällikön ja yhtä monen varapäällikön alaisuudessa. Useita kertoja päällikön tai varapäällikön vaihtuessa huomasin myös yksikön toimintatapojen sekä päällikön ja varapäällikön välisen työnjaon muuttuvan. Mielenkiinnosta seurasin ja selvitin myös Perusyksikön päällikön rooli Aikaisempien tutkimusten ja selvitystöiden mukaan näyttää siltä, että päälliköiden työpanos kohdentuu hallinnollisiin töihin ja kouluttamistehtävät jäävät vähemmälle. Myös puolustusvoimien ulkopuolella on havaittu sama asia. Työyksikön esimieheen kohdistuvien odotusten ja paineiden keskellä moni esimies tuskailee osaamattomuutensa ja riit- 20

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri 18.11.2015 Raamatullinen vertaus: uutta viiniä vanhoissa leileissä Jeesus esitti heille vielä vertauksen: 'Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus

Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Sotatieteiden tohtori, VTM, Kapteeni (evp.) @JarnoLim

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma METROPOLIA 8.11.2008 Marko Laaksonen 39-vuotta, naimisissa, kolme lasta Komentajakapteeni (2003), yleisesikuntaupseeri (2004) Kadettikoulu

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET 2012-2013 2/5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Missio 2. Nykytila-analyysi ja johtopäätökset analyyseista 3. Pelikenttä 4. Visio 5. Päämäärät 6. Menestyskonsepti 7.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

OSAAMISEN HEDELMÄKORI

OSAAMISEN HEDELMÄKORI OSAAMISEN HEDELMÄKORI Havaintoja ja oppeja Valmiina digikiriin ja Yhteinen sävel -selvitysten tekemisestä H J F 1 7. 11. 2 0 1 T i m o L a i t i n e n Oppeja ja kokemuksia selvitysten tekemisestä 4 Digiselvitys

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10

Lisätiedot

Tilannetietoisuus rajaturvallisuuden johtamisessa

Tilannetietoisuus rajaturvallisuuden johtamisessa Tilannetietoisuus rajaturvallisuuden johtamisessa Kapteeni Mika Suomalainen 25.8.2010 1 Core Concept, Comprehensive Border Security Management 2 Strategic risk analysis 3 National border security strategy

Lisätiedot

Opas tasapainoiseen johtamiseen

Opas tasapainoiseen johtamiseen Opas tasapainoiseen johtamiseen Miten johdat, kun haluat onnistua muutoksissa? Sisältö Mitä opas antaa s. 3 Tätä kaikkea johtaminen on s. 4 Johtajan vaa assa kolme kuppia s. 5 Tasapainottamisen pelikenttä

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Johtamisen kehitysloikka

Johtamisen kehitysloikka Johtamisen kehitysloikka Mikä? VIA Leadership in Action -kehitysohjelma keskittyy oman vastuualueen kehittämiseen operatiivisesta ja strategisesta näkökulmasta. Ihmisten johtamisen haasteisiin vastaaminen

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Lionsklubin strategian teko-ohje. Ossi Eloholma

Lionsklubin strategian teko-ohje. Ossi Eloholma Lionsklubin strategian teko-ohje Ossi Eloholma 2010 2 Lionsklubin strategian teko-ohje Johdanto Sana strategia on peräisin antiikin Kreikasta 510 eaa, jolloin heimon johdossa oli Strategos, jonka tärkein

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta Verkostoista ja strategisesta ajattelusta 23.11.2016 Matti Nojonen matti.nojonen@ulapland.fi matti.nojonen@ulapland.fi nojonen 2016 1 VERKOSTOISTA Henkilösuhteet (guanxi) edelleen yksi menestyksen avaimista

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot