Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta

Transkriptio

1

2 Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja

3 Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta käsittelevä osio olisi vahvistanut Suomen aikaisempia linjauksia. 2. Puolustusteollisuus on osa puolustusjärjestelmän kokonaiskykyä ja sotilaallista huoltovarmuutta. 3. Osaamisen merkitys korostuu huoltovarmuudessa. 4. Strategisissa suorituskykyhankkeissa suomalaisella teollisuudella on merkittävä rooli. 5. Suomen tulee esittää ja viestiä tahtotilansa selkeästi strategisten suorituskykyhankkeiden tukeutumiskonseptiin sekä teolliseen yhteistyöhön liittyen. 6. Kotimainen kyvykkyys mahdollistaa kustannussäästöt.

4 Puolustusteollisuus selonteossa Teollisuuden rooli osana puolustusjärjestelmän kokonaiskyvykkyyksiä vahvemmin esille Puolustusteollisuutta käsittelevä osio olisi vahvistanut Suomen aikaisempia linjauksia VN päätös huoltovarmuuden tavoitteista 2013 VN periaatepäätös Suomen puolustuksen ja teknologisen perustan turvaamisesta > signaali huoltovarmuuden ja kotimaisen osaamisen ja tuotannon tärkeydestä maanpuolustukselle

5 Teollisuus osana puolustusjärjestelmän kokonaiskykyjä ja sotilaallista huoltovarmuutta Puolustusvoimat keskittyy ydintoimintoihinsa PV:n järjestelmien elinkaaren aikainen tuki täysin riippuvainen suomalaisen puolustusteollisuuden palveluista -> Suomalaisen teollisuuden osaaminen ja kyvykkyys ratkaisevat sen, miten järjestelmät ovat käytettävissä kaikissa turvallisuustilanteissa.

6 Huoltovarmuus on myös osaamista Huoltovarmuus = kotimainen itsenäinen kyky järjestelmän käyttöön, kehittämiseen, operatiivisen suorituskyvyn maksimointiin, korjaamiseen ja modifiointiin. Teollisuudella olevaa osaamista ei ole muulta yhteiskunnasta saatavilla ja jonka rakentaminen vie aikaa Osaamisen ylläpito edellyttää tilauskantaa, verkostoitumista, uusiutumiskykyä ja T&K panostusta Osaaminen rakennettu aikaisempien hankintojen ja kehittämishankkeiden yhteydessä

7 Teollisuus ja strategiset suorituskykyhankkeet Teollisuudella mahdollisuus ja kykyjä suoraan ja epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön molemmissa hankkeissa HX:ssä kriittisiä, itsenäistä kykyä vaativia kohteita ovat lentokoneen ja sen rakenteen lisäksi tutka, elektronisen sodankäynnin järjestelmät, tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmät sekä simulaattorit Suorituskyky määräytyy järjestelmien ja ohjelmistojen kautta, mikä lisää merkittävästi ylläpitovaiheen tietoteknisen työn määrää Epäsuoralla yhteistyöllä mahdollisuus kehittää puolustusjärjestelmän muita osaalueita sekä teollisuuden uudistumista kyky rakennetaan ja varmistetaan hankintavaiheessa, suurelta osin teollisen yhteistyön kautta

8 Suomen tahtotila ja vaatimukset ratkaisevat Erityisesti HX:ssä Suomen esitettävä tahtotilansa selkeästi tarjoajakandidaateille ja valtioille Toimittajalla ei intressejä rakentaa Suomeen kykyjä (=kilpailua), ellei sitä selkeästi vaadita Teollisen yhteistyön toteuttamisella tulee olla yhteys tarjouksen arviointikriteereihin. Ei vaatimuksia -> huoltovarmuus ja teollisen yhteistyön hyödyt eivät toteudu

9 Kotimainen kyvykkyys tuo säästöjä Puolustusselonteko (4.11): molemmat strategiset suorituskykyhankkeet valmistellaan siten, että ylläpito- ja käyttökustannukset kyetään kattamaan puolustusbudjetista ilman erillisrahoitusta -> edellyttää kotimaista kyvykkyyttä järjestelmien ylläpidolle Kotimainen kyvykkyys Alemmat elinkaarikustannukset Pidempi elinkaari Korkeampi käytettävyys Huoltovarmuus Kansantaloudelliset hyödyt

10 Yhteenvetona 1. Puolustusteollisuutta käsittelevä osio olisi vahvistanut Suomen aikaisempia linjauksia. 2. Puolustusteollisuus on osa puolustusjärjestelmän kokonaiskykyä ja sotilaallista huoltovarmuutta. 3. Osaamisen merkitys korostuu huoltovarmuudessa. 4. Strategisissa suorituskykyhankkeissa suomalaisella teollisuudella on merkittävä rooli. 5. Suomen tulee esittää ja viestiä tahtotilansa selkeästi strategisten suorituskykyhankkeiden tukeutumiskonseptiin sekä teolliseen yhteistyöhön liittyen. 6. Kotimainen kyvykkyys mahdollistaa kustannussäästöt.

11 Kiitos mielenkiinnostanne! Tuija Karanko Pääsihteeri, PIA