Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut"

Transkriptio

1 Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio

2 Kevään 1944 maavoimat heikommat kuin kesällä 1941 Saksan Lapin Armeija alkaen 20.Vuoristoarmeija III AK pois keväällä 1944 Maavoimien muutoksia kaksi divisioonaa lakkautettu perustettu Panssaridivisioona perustettu neljä prikaatia divisioonista lakkautettu kevyt osasto ja jalkaväkirykmentti (erillinen pataljoona) 7 pataljoonaa entisen 9 sijaan ilmatorjunta uusittu armeijakunnissa ilmatorjuntarykmentti Ilmavoimat 3 hävittäjälentorykmenttiä (Le.R 1, 2 ja 3) Pommituslentorykmentti (Le.R 4) Merialueella lentorykmentti (Le.R 5) Merivoimat Rannikkoprikaatien nimet ja vastuualueet muuttuivat Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, s. 214

3

4

5

6

7

8

9 Sturm rynnäkkötykki JPr. ohimarssi

10 Kesän 1944 torjuntataisteluissa Suomi pysäytti Puna-armeijan suurhyökkäyksen Normandian maihinnousu alkoi 6.6. Stalinin neljäs strateginen isku Yllätys liittoutuneille, Saksalle ja Suomen sodan johdolle Kahden rintaman (Leningradin R. ja Karjalan R.) porrastettu hyökkäys Karjalan kannaksella tulivalmistelu jo Syvärillä ja Maaselän kannaksella Karjalan kannaksella pysäytettiin kolmannella puolustuslinjalla Laatokan pohjoispuolelta joukkoja Kannakselle Maaselän ja Aunuksen kannaksilta viivyttäen Laatokan Karjalaan jossa hyökkäys pysäytettiin Torjuntataistelut ohi elokuun alussa Uusi asemasotakausi Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, s. 213

11

12

13 Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi Karjalan kannaksella Tulivalmistelu alkoi 9.6. Läpimurtohyökkäys Valkeasaari murtui joukkojen siirrot Kannakselle Taistelut VT-asemassa Siiranmäki piti Kuuterselkä läpimurto vastahyökkäys seis Jääkärikenraaliluutnantti Oesch Kannaksen joukkojen komentaja alkaen Vetäytyminen VKT-asemaan Torjuntataistelut VKT-asemassa Viipuri menetettiin Neuvostoliitolta tiedusteltiin rauhanehtoja ehdoitta antautuminen; Ei Sitoutuminen Saksaan Lento-osasto Kuhlmey muita joukkoja aseita ja ampumatarvikkeita Tali Ihantala Viipurinlahti mukana saksalainen 122.Divisioon Vuosalmi Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, s. 216

14 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 137

15 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s

16 Kannaksen Joukkojen komentaja alk. K. L. Oesch Suomen Ilmavoimat Blenheim Lento-osasto Kuhlmey Stuka, Focke-Wulf, Messerschmitt Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kartoin, s. 253

17 Viipurin menetyksen jälkeen VKT-asema taipui Talista Ihantalaan Leningradin Rintaman tavoite Viipurin valtauksen jälkeen Saimaa ja Salpa-asema Ensimmäinen läpimurtohyökkäys Toinen alkoi Rintaman komentaja ei tule läpimurtoa yritetään 4.7. sivustoilla Viipurinlahti Vuosalmi Hyökkäys pysähtyi 4.7. lopullisesti Ihantalaan tulen keskittäminen jalkaväen tueksi Ilmavoimat saksalainen Lento-osasto Kuhlmey kenttätykistö uudet panssarintorjunta-aseet panssarinyrkki panssarinkauhu Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, s. 238

18

19

20

21

22 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 153

23

24 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 157

25 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 159

26

27 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 164

28 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 159

29 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 159

30

31 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 171

32 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 173

33 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 176

34 Kannaksen viimeiset torjuntataistelut Viipurinlahdella ja Vuosalmella Ilmavoimat ja Lento-osasto Kuhlmey tukivat tehokkaasti maavoimia Viipurinlahti Vuosalmi neuvostojoukot valtasivat saaret Teikarinsaari länsiranta pidettiin saksalainen 122.Divisioona osallistui torjunnan loppuvaiheisiin Laivaston syöksyt ilman omaa ilmatukea merkittävät alusvauriot Äyräpään Kylä-Paakkolan taistelut neuvostojoukot Vuoksen yli 9.7. Panssaridivisioonan vastahyökkäys sillanpään joukot puolustukseen Uusi asemasotakausi Leningradin Rintama puolustuksessa sodan loppuun saakka Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, s. 252

35

36 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 199 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kartoin, s. 257

37 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 205 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kartoin, s. 253

38 2. D:n komentaja A.-E. Martola saakka Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 207

39 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s D:n kom. A. Blick alk.

40 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 213

41 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 217

42 Ari Raunio Juri Kilin, Jatkosodan torjuntataisteluja , s. 219

43 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kartoin, s. 253

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat

Lisätiedot

ILMATOIMINNAN JOHTAMINEN KARJALAN KANNAKSEN TOR- JUNTATAISTELUISSA KESÄLLÄ 1944

ILMATOIMINNAN JOHTAMINEN KARJALAN KANNAKSEN TOR- JUNTATAISTELUISSA KESÄLLÄ 1944 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ILMATOIMINNAN JOHTAMINEN KARJALAN KANNAKSEN TOR- JUNTATAISTELUISSA KESÄLLÄ 1944 Pro Gradu Luutnantti Tuomas Markkinen Sotatieteiden maisterikurssi 1 Ilmasotalinja Toukokuu 2011

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa

Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa 1 J. L. Djakov (Venäjä) Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa Pravda-lehti julisti lukijoilleen 3. marraskuuta 1939: "Me heitämme helvettiin poliittisten korttihaiden pelit ja

Lisätiedot

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944 Pro gradu-tutkielma Kadettivääpeli Antti Kivimäki Kadettikurssi 91 Kranaatinheitinopintosuunta Maaliskuu 2008

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää.

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Arvoisat kuulijat, nimeni on Vesa Määttä ja valmistelen elämäkertaa Karl Lennart Oeschistä. Se julkistetaan syksyllä 2015. Kerron esityksessäni Oeschin

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Esitelmä perustuu majuri Keijo Suomisen Sotakorkeakoulun diplomityöhön: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa.

Esitelmä perustuu majuri Keijo Suomisen Sotakorkeakoulun diplomityöhön: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa. Eversti evp Keijo Suominen Esitelmä perustuu majuri Keijo Suomisen Sotakorkeakoulun diplomityöhön: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa. IV ARMEIJAKUNNAN HUOLTOJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä

Lisätiedot

IV ARMEIJAKUNNAN ILMATORJUNNAN JÄRJESTELYT VETÄYTYMIS- VAIHEEN TAISTELUISSA 1944

IV ARMEIJAKUNNAN ILMATORJUNNAN JÄRJESTELYT VETÄYTYMIS- VAIHEEN TAISTELUISSA 1944 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU IV ARMEIJAKUNNAN ILMATORJUNNAN JÄRJESTELYT VETÄYTYMIS- VAIHEEN TAISTELUISSA 1944 Pro Gradu Kadetti Marko Lamppu Kadettikurssi 90 Ilmatorjuntaopintosuunta Maaliskuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.

Lisätiedot

VALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio)

VALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio) 1 VALKEASAAREN LÄPIMURTO Ye-ev, ST Janne Mäkitalo Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014 (Laajennettu versio) Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra eversti, arvoista

Lisätiedot

Päivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006. Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941

Päivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006. Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941 Päivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006 Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941 Kotitalon portaikossa isoäiti tapasi kenraali Paavo Talvelan, joka oli juuri lähettänyt vaimonsa ja tyttärensä turvaan Ruotsiin.

Lisätiedot

Matkapäiväkirja Tikkurilan Rotaryklubin retkestä Karjalan kannakselle 13. 15.5.2005 Jouko Syväjärvi

Matkapäiväkirja Tikkurilan Rotaryklubin retkestä Karjalan kannakselle 13. 15.5.2005 Jouko Syväjärvi 1(10) Matkapäiväkirja Tikkurilan Rotaryklubin retkestä Karjalan kannakselle 13. 15.5.2005 Jouko Syväjärvi Matkaa oli suunniteltu jo syksyllä ja aktiivisesti koko kevätkauden. Juhani Vakkuri oli valistanut

Lisätiedot

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 1 Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 Hangon Rintama Antero Uitto Taustahistoriaa Hankoniemi ja sitä ympäröivä saaristo oli jo kauan ollut tärkeä sotilaalliselta kannalta, koska se sijaitsee Suomenlahden

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

6. DIVISIOONAN HUOLLON JOHTAMINEN LAPIN SODASSA

6. DIVISIOONAN HUOLLON JOHTAMINEN LAPIN SODASSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 6. DIVISIOONAN HUOLLON JOHTAMINEN LAPIN SODASSA Pro gradu -tutkielma Kadetti Markus Lahti Kadettikurssi 92. Huoltolinja Maaliskuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Linja Kadettikurssi

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944

Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944 Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944 Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen Ilmailumuseoyhdistyksen kunniajäsen Venäjän kaukotoimintailmavoimat

Lisätiedot

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,

Lisätiedot

Hyökkäyksestä puolustukseen

Hyökkäyksestä puolustukseen Maanpuolustuskorkeakoulu Taktiikan laitos Julkaisusarja 1, Nro. 1/2014 Hyökkäyksestä puolustukseen Taktiikan kehittymisen ensimmäiset vuosikymmenet Suomessa Vesa Tynkkynen 2. painos Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

SUOMEN SODISSA 1939-1945 ANSIOITU NEIDEN RINTAMAKOMENTAJIEN HENKI LÖKOHTAISESTA JOHTAMISTAVASTA SAATAVAT OPETUKSET

SUOMEN SODISSA 1939-1945 ANSIOITU NEIDEN RINTAMAKOMENTAJIEN HENKI LÖKOHTAISESTA JOHTAMISTAVASTA SAATAVAT OPETUKSET 89 SUOMEN SODISSA 1939-1945 ANSIOITU NEIDEN RINTAMAKOMENTAJIEN HENKI LÖKOHTAISESTA JOHTAMISTAVASTA SAATAVAT OPETUKSET Yleisesikuntakapteeni Kaarle R u utu JOHDANTO Suomalainen joukko taistelee niin hyvin

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.

Lisätiedot

Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa

Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa Download: Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa PDF ebook Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa PDF - Are

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947: Paasikiven linjan synty

Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947: Paasikiven linjan synty Pekka Visuri Tekstiversio Esitys Paasikiviseurassa Helsingissä 21.3.2016 Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947: Paasikiven linjan synty Suomen irtautuessa sodasta syksyllä 1944 tasavallan

Lisätiedot

MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 7.2.2009

MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 7.2.2009 1 (18) MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 7.2.2009 Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssarihistoriaseminaarin

Lisätiedot

MERIVOIMIEN VARAUTUMINEN NEUVOSTOLIITON HANGON TUKIKOHTAA VASTAAN VÄLIRAUHAN AIKANA

MERIVOIMIEN VARAUTUMINEN NEUVOSTOLIITON HANGON TUKIKOHTAA VASTAAN VÄLIRAUHAN AIKANA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU MERIVOIMIEN VARAUTUMINEN NEUVOSTOLIITON HANGON TUKIKOHTAA VASTAAN VÄLIRAUHAN AIKANA Sotatieteiden Pro gradu Yliluutnantti Markus Tarkka SM 2 Merisotalinja Huhtikuu 2013 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

STRATEGISEN ISKUN TORJUNTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUOSINA 1943 JA 1944

STRATEGISEN ISKUN TORJUNTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUOSINA 1943 JA 1944 106 STRATEGISEN ISKUN TORJUNTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUOSINA 1943 JA 1944 Yleisesikuntamajuri Ari Suontlahti Suomalaisten vuosina 1943-1944 Helsingin puolustamiseksi suunnittelematja toimeenpanemat puolustusjärjestelyt

Lisätiedot

Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo

Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo 1 Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo Selitystä sille, miksi menetimme Karjalan ja miksi karjalaiset kaksi kertaa joutuivat henkensä

Lisätiedot

SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA

SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA MIKKO KARJALAINEN Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kehittämispäällikkö Kansallisarkistossa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Venäläiset joukot Suomessa maailmansodan 1914-18 aikana; niiden yleisryhmitykset

Venäläiset joukot Suomessa maailmansodan 1914-18 aikana; niiden yleisryhmitykset Venäläiset joukot Suomessa maailmansodan 1914-18 aikana; niiden yleisryhmitykset ja toimintasuunnitelmat Kirjoittanut yleisesikuntaeverstiluutnantti U. V. Rauanheimo 1. Suomen merkitys itärintaman pohjoissiivellä

Lisätiedot

Topografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina.

Topografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina. Topografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina. Sotiemme aikana käytetyt kartat Talvisodassa taisteltiin Suomen alueella, josta oli 1930 luvulla tehdyt

Lisätiedot

ERNA-joukon laskuvarjohypyt, Suomalaisten hyppykurssit sekä taisteluhypyt. Pasi Pirttikoski

ERNA-joukon laskuvarjohypyt, Suomalaisten hyppykurssit sekä taisteluhypyt. Pasi Pirttikoski ERNA-joukon laskuvarjohypyt, Suomalaisten hyppykurssit sekä taisteluhypyt Pasi Pirttikoski Esityksen sisältö ERNA-joukko Hyppykurssit Suomessa Suomalaisten taisteluhypyt Neuvostoliittolaiset aloittivat

Lisätiedot

Talvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella

Talvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella Talvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella Yleisesikuntamajuri Per t t 1 K i 1 k k i Talvisotaa 1939--40 lrosk!eva hisooriantutkimus on toistaiseksi ollut varsin rajoitettua myöhempien sotatapahtumien

Lisätiedot

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset

Lisätiedot

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA 1 PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA Johdanto Operatiivinen suunnittelu, myös välirauhan aikana toteutettu, on harvinainen aihe koska,

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

1920- ja -30-LUKUJEN PUOLUSTUSSUUNNITTELUN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TAISTELUUN TALVISODAN POHJOIS-SUOMESSA

1920- ja -30-LUKUJEN PUOLUSTUSSUUNNITTELUN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TAISTELUUN TALVISODAN POHJOIS-SUOMESSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1920- ja -30-LUKUJEN PUOLUSTUSSUUNNITTELUN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TAISTELUUN TALVISODAN POHJOIS-SUOMESSA Tutkielma Kadetti Mikko Inkala Kadettikurssi 93 Pioneeriopintosuunta Huhtikuu

Lisätiedot

Jäämeren rannikon sotatoimet toisen maailmansodan aikana

Jäämeren rannikon sotatoimet toisen maailmansodan aikana Jäämeren rannikon sotatoimet toisen maailmansodan aikana Yleisesikuntakapteeni Jaakko Vai t a Den 1 JOHDANTO - JÄÄMEREN RANNIKON SOTATOIMET TOISEN MAAll..MANSODAN OSANA Toisen maailmansodan' sotatapahtumien

Lisätiedot

SUOMEN ILMAVALVONTA TALVISODASSA. TOIMINTA JA KOKEMUK- SET

SUOMEN ILMAVALVONTA TALVISODASSA. TOIMINTA JA KOKEMUK- SET MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SUOMEN ILMAVALVONTA TALVISODASSA. TOIMINTA JA KOKEMUK- SET Pro gradu -tutkielma Kadettialikersantti Jussi Pajunen Kadettikurssi 91 Ilmatorjuntalinja Maaliskuu 2008 Kurssi Kadettikurssi

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SANAN SÄILÄLLÄ MAIHINNOUSUN TORJUNTAAN Keskustelua rannikkojoukkojen käyttöperiaatteista Pariisin rauhansopimuksen ja Tšekkoslovakian kriisin välisenä aikana vuosina 1947 1968

Lisätiedot

Viipuri 20.6.1944. - Knut Pippingin hengessä - Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014. Julkaisuja 2 2015

Viipuri 20.6.1944. - Knut Pippingin hengessä - Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014. Julkaisuja 2 2015 Julkaisuja 2 2015 Suomen Sotilassosiologinen Seura r.y. Viipuri 20.6.1944 Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014 Risto Sinkko ja Göran Lindgren (toim.) Sampo Ahto Olli Harinen Göran

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Jalkaväenkenraali K A Tapola SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE

VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE 9 VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE Eversti Erkki Nordbergin juhlaesitelmä 'Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa 10.3.1997. Kunnioitetut kuulijat. Venäjä

Lisätiedot

Ässä-rykmentti talvisodassa

Ässä-rykmentti talvisodassa Ässä-rykmentti talvisodassa Helsingin Kaupunki kuului vuonna 1939 puolustusvoimien rauhan ajan aluejaon mukaan Uudenmaan Sotilaslääniin. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, joista Helsingin Sotilaspiiriin

Lisätiedot

Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Liite 2. Viron väestömenetykset 1939 1989

Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Liite 2. Viron väestömenetykset 1939 1989 Virolaiset II maailmansodassa Seppo Vepsäläinen Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Vuosi Väestö Virolaisia Venäläisiä Saksalaisia Ruotsalaisia Juutalaisia Muita 1881 882 000 89,9 3,3

Lisätiedot

Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä

Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä 1 Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä Lieksan kaupunki Asia: Avustushakemus Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä kuluihin Tänä vuonna

Lisätiedot

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTO Aluetoimiston päällikkö Jyväskylä 4.12.2013 1 (10) Laukaan Itsenäisyysjuhla 06.12.2013 Peurunka, PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE Kunnioitetut sotiemme Veteraanit, arvoisat Laukaan

Lisätiedot

Putkilahden kylälehti myös internetissä: www.putkilahti.net

Putkilahden kylälehti myös internetissä: www.putkilahti.net SYYSKUU 9/2011 SISÄLTÖ S YKSY JO SAA K ILPAILUKUVA ARVATTU J UMPPA ALKAA P UTKILAHDEN MIESTEN JATKOSOTA: A SEMASODASTA KESÄN 1944 TORJUNTATAISTELUIHIN Putkilahden Kylälehti Putkilahden kylälehti myös internetissä:

Lisätiedot

JALKAVÄEN TEHTÄVÄTAKSONOMIAN KÄSITTEET 1950- LUVULLA Tehtävätaksonomian kansallinen käsiteanalyysi

JALKAVÄEN TEHTÄVÄTAKSONOMIAN KÄSITTEET 1950- LUVULLA Tehtävätaksonomian kansallinen käsiteanalyysi MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JALKAVÄEN TEHTÄVÄTAKSONOMIAN KÄSITTEET 1950- LUVULLA Tehtävätaksonomian kansallinen käsiteanalyysi Esiupseerikurssin tutkielma Kapteeni Riku Valtonen Esiupseerikurssi 64 Maasotalinja

Lisätiedot

Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45

Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45 Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45 Toimittaja: Antti Kangaskesti Joroisten miehet talvi-ja jatkosodassa: Filosofian maisteri Eero Lappi Matrikkelitiedot: Joroisten Sotaveteraanit

Lisätiedot

Toiminta keväällä 2004 Vuonna 2001 valitun sukuneuvoston kokoonpano oli toukokuun 2004 sukukokoukseen asti seuraava:

Toiminta keväällä 2004 Vuonna 2001 valitun sukuneuvoston kokoonpano oli toukokuun 2004 sukukokoukseen asti seuraava: SUKUYHDISTYS SIHVO ry 26.5.2007 TOIMINTAKERTOMUS v. 2004-2006 Vuonna 1959 perustetun Sukuyhdistys Sihvo ry:n tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteen kuuluvaisuuden tunnetta suvun jäsenten

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Jatkosodan alkaessa 25.6.1941 Suomen puolustusvoimat taistelivat puna-armeijaa ja punalaivastoa vastaan Saksan rinnalla. Suhde oli omalaatuinen. Sotaan oli valmistauduttu

Lisätiedot

SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT

SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT 118 SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT YleisesikuntanuQurl P R I pat t I O. JOHDANTO 0.1. Tutkimuksen tarkoitus ja luonne Suomen sodassa 1941-1945 pataljoona muodosti pienimmän

Lisätiedot

ETTÄ KILLAN TOIMIHENKILÖIDEN YHTEYSTIEDOT OVAT AJANTASALLA!!

ETTÄ KILLAN TOIMIHENKILÖIDEN YHTEYSTIEDOT OVAT AJANTASALLA!! Maanpuolustuskiltojen liitto ry tiedottaa KILTATIEDOTE 02-2016 Tiedote ilmestyy sähköisenä eikä sitä postiteta kirjepostina. Kiltapiirien ja kiltojen puheenjohtajia, sihteereitä ja taloudenhoitajia tiedotetaan

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT

Lisätiedot

LAATOKAN JA ÄÄNISEN RISTEILY

LAATOKAN JA ÄÄNISEN RISTEILY LAATOKAN JA ÄÄNISEN RISTEILY Lähdimme maanantaiaamuna 9.6.2014 tasan klo 7.00 Kiasman pysäkiltä Vilhon ohjaamassa Lehdon Liikenne Oy:n bussissa ensin kohti Porvoota ja sitten meitä olikin 46 RIL:n senioria

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

"SAAMANI KUVA ON MASENTAVA" - NÄKEMYKSIÄ SUOMALAISTEN SOTAPÄIVÄKIRJOJEN LÄHDEARVOSTA, KÄYTÖSTÄ JA SÄILYTTÄMISESTÄ

SAAMANI KUVA ON MASENTAVA - NÄKEMYKSIÄ SUOMALAISTEN SOTAPÄIVÄKIRJOJEN LÄHDEARVOSTA, KÄYTÖSTÄ JA SÄILYTTÄMISESTÄ PASI TUUNAINEN "SAAMANI KUVA ON MASENTAVA" - NÄKEMYKSIÄ SUOMALAISTEN SOTAPÄIVÄKIRJOJEN LÄHDEARVOSTA, KÄYTÖSTÄ JA SÄILYTTÄMISESTÄ "... saamani kuva on masentava. Olen tutkinut monta kymmentä sotapäiväkirjaa

Lisätiedot

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA

HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Tomi Saikkonen Kadettikurssi 90 Pioneeri- ja suojelulinja Maaliskuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Kuva 1. Oppaamme Ilmari kertoo Ihantalan taisteluista kesällä 1944.

Kuva 1. Oppaamme Ilmari kertoo Ihantalan taisteluista kesällä 1944. 1 TUUSULAN RESERVINUPSEERIKERHO KANNAKSEN TAISTELUPAIKOILLA Jorma Riissanen, kerhon pj. Tuusulan Reserviupseerikerho järjesti tutustumisretken ampumaupseeri Pekka Mainion aloitteesta 14-16.5.2004 Karjalan

Lisätiedot

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Vuonna 1940 perustettu Mannerheim-risti on arvostetuin suomalainen sotilasansioista myönnetty kunniamerkki. Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin jatkosodan aikana

Lisätiedot

Jatkosodassa Blenheim-koneissa käytetty päivätiedustelukamera Rb.75/30

Jatkosodassa Blenheim-koneissa käytetty päivätiedustelukamera Rb.75/30 Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen Arkistokuvat: SA-kuva Suomen Ilmailumuseon perusnäyttelyssä (1. halli, parvi) näytteillä oleva Rb.75/30, Nr. 91195. Ylimpänä laitteessa 180 kuvan tarvittaessa lennon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944

Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944 Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen Suomi toisessa maailmansodassa Valkealan lukio Päivi Parkkonen Aikajana: Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 Moskovan rauha Välirauhan aika Jatkosota 25.6.1941 19.9.1944 Syksy 1941 hyökkäysvaihe Kevät 1942

Lisätiedot

HUOLTOPATAUOONIA JA -RYKMENTTEIÄ VAIKO IHAN JOTAIN MUUTA?

HUOLTOPATAUOONIA JA -RYKMENTTEIÄ VAIKO IHAN JOTAIN MUUTA? MAURI ETELÄMÄKI HUOLTOPATAUOONIA JA -RYKMENTTEIÄ VAIKO IHAN JOTAIN MUUTA? "Suomalainen pataljoona brittiläisessä prikaatissa Irakissa olisi logistiikaltaan ollut täysin kyvytön huolehtimaan itsestään ilman

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot