Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri"

Anna Lehtonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri

2 Raamatullinen vertaus: uutta viiniä vanhoissa leileissä Jeesus esitti heille vielä vertauksen: 'Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta paikkaa ja ompele sitä vanhaan viittaan. Silloinhan uusi viitta menee pilalle eikä myöskään uudesta kankaasta otettu paikka sovi vanhaan. Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin leileihin. Silloinhan uusi viini rikkoo leilit, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla. Ei, uusi viini on laskettava uusiin leileihin. Ei kukaan, joka on juonut vanhaa viiniä, halua uutta. Hänen mielestään vanha on hyvää.'" Luuk. 5:33-39 [kr92] [kr38] Huom. Keskustelu hybridisodasta on lähes yhtä vaikeaa kuin vanhojen vertausten tulkinta. Käsitteitä syntyy koko ajan, mutta kokeneet luottavat enemmän tuhansia vuosia vanhoihin oppeihin.

3 Klassinen oppi: epäsuora strategia Kiinalainen sotataito (Sun Tzu): Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Liddell Hart: Theory of indirect approach. André Beaufre: Totaalinen strategia (kirjassa Introduction à la Stratégie, 1963), jolloin epäsuora painostus on yksi viidestä strategian perusmallista; toinen on toimenpidesarja, jos voima on heikko.

4 Kokonaistrategia/suurstrategia kylmän sodan aikaan André Beaufre/Liddell Hart: Lähtökohtana sotilaallisen voiman rajoittuneisuus ydinaseiden uhan takia: muut keinot käyttökelpoisempia, ja tärkeintä on strategian kokonaisuus. Beaufre: Tahtojen dialektiikka yhtyi Sun Tzun ja Clausewitzin käsityksiin henkisten tekijöiden ratkaisevasta merkityksestä.

5 Josif Stalin Paasikivelle Moskovassa Vuonna 1919 Judenitš suoritti hyökkäyksen Suomenlahden etelärannikon kautta Leningradia vastaan. Samana vuonna Englannin laivasto teki Suomenlahden kautta, käyttäen tukikohtanaan Koiviston saarta, hyökkäyksen Kronstadtia vastaan, jolloin kaksi venäläistä risteilijää upotettiin. Haluamme tehdä sellaiset yllätykset tulevaisuudessa mahdottomiksi. Maantieteelle me emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään. Emme pelkää hyökkäystä Suomen taholta, mutta Englanti tai Saksa voi harjoittaa painostusta pakottaakseen Suomen osallistumaan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Lähde: J.K. Paasikivi, Toimintani Moskovassa ja Suomessa (WSOY 1959).

6 Suurvallan vastaus terrori-iskuihin syksyllä 2001: Mihin hyökätään?. Suora voimankäyttö.

7 Suurvaltaa vastassa pitkitetyn sodankäynnin (maolainen) strategia ja hybridisota

8 Tammikuu 2002

10 Arabikevään tukeminen lännestä epäonnistui ja tuotti neuvottomuuden.

11 IISS:n tutkijan kritiikki IISS:n tutkija Samuel Charap arvosteli hybridisodan käsitteen nostamista esille länsimaissa ilmentämään Venäjän strategista oppia. Hänen mielestään tosiasiat eivät puolla käsitystä, että sellaiseksi kuvattu toimintamalli olisi jotenkin tyypillistä juuri Venäjälle. Nykyaikaisissa konflikteissa käytetään kuten ennenkin kaikkia tilanteen vaatimia keinoja, jotka vaihtelevat suuresti. Pelkkä epäsuora tai pehmeä vaikuttaminen vaikkapa informaatiosodan menetelmien tuskin tuottaa tuloksia, eikä sellaisista yrityksistä edes ole havaintoja. Tällöin sekoitetaan sodan käsite tavanomaiseen mediavaikuttamiseen, ja nehän ovat aivan eri asioita. Myöskään maan valtaaminen sisältä päin ei ole mahdollista kuin erittäin harvinaisessa tilanteessa, jollainen sattui syntymään Krimille helmikuussa Missään muualla ei samaa toimintamallia ole menestyksellisesti kokeiltu, eikä sellainen asetelma voi syntyä salaisesti. Charapin mukaan Venäjä käyttää asevoimiaan edelleen varsin perinteiseen tapaan. Lähde: Samuel Charap, The Chost of Hybrid War, Survival, vol. 57, no 6, December 2015 January 2016, s

12 Johtopäätös hybridisodasta Strategiassa (sodankäynnissä) on aina pyritty käyttämään kaikkia keinoja, joilla päämäärät voidaan saavuttaa. Menestyksellinen strategia on valintojen tekoa laajasta keinovalikoimasta, jolloin tilanne määrittää tärkeimmät keinot. Jos voimavarat ovat rajoitetut (kuten yleensä on), suositaan epäsuoria menetelmiä suoran asevoimalla vaikuttamisen sijaan. Termi: epäsymmetrinen sodankäynti. Sodan välttäminen turvallisuuspolitiikan laajalla keinovalikoimalla on tärkeä päämäärä. Vrt. kokonaisturvallisuuden tai laajan turvallisuuden käsitteet. Hybridisodan käsite on värittynyt Naton päätösten vuoksi tarkoittamaan lähinnä Venäjän viimeaikaista toimintamallia Ukrainassa, vaikka muutkin käyttävät samoja menetelmiä. Siksi sitä on arvosteltu myös länsimaissa. Käydäänkö Syyriassa hybridisotaa? Ei, vaan aivan tavanomaista sisällissotaa, johon ulkomaat tekevät interventioita. Entä Afganistan 2001, Irak 2003, Georgia 2008 ja Libya 2011? Kaikki ovat olleet erilaisia tapauksia, omista olosuhteistaan riippuvaisia.

Samankaltaiset tiedostot

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen