Sotaa Pohjois-Vienassa
|
|
- Kirsti Heikkinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sotaa Pohjois-Vienassa Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA
2 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I vaiheessa kaksipuolinen saarrostushyökkäys Suomussalmelle - HUOM! Puna-armeija ei hyökännyt merkittävin joukoin Kuusamon suunnassa Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 60 2
3 VIENA TALVISODASSA Puna-armeijan joukkojen hyökkäyksen lähtöalue - Tammikuusta 1940 Puna-armeijan joukkojen selusta-alue Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 65 3
4 MOSKOVAN RAUHA Maavoimien esikunnan esikuntapäällikön eversti Kustaa Tapolan muistio Alustava Pm puolustuksemme järjestelystä - NL pyrkii eristämään Suomen lännestä katkaisemalla Suomi Kuusamon-Perämeren tasalta - HUOM! Kartta tehty tekstin perusteella - Vertaa talvisodan hyökkäyssuuntia Ouluun Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 13. Karttaa muokattu Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s
5 SOTILASNEUVOTTELUT SAKSAN KANSSA toukokuussa Saksassa Helsingissä - OKW:n alainen AOK Norwegen keskeisessä roolissa, eversti Erich Buschenhagen - Huom! Viena ei sisältynyt Saksan suunnitelmin Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Raunio, Ari & Kilin, Juri, Jatkosodanhyökkäystaisteluja 1941, Viro 2013, s. 15 5
6 HYÖKKÄYS SUOMESTA NEUVOSTOLIITTOON Saksa otti aluevastuun Pohjois- Suomessa - SaksanNorjan-armeijalle alistettiin alueen suomalaiset sodan ajan joukot = kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon III AK - Saksalainen kenraali Suomen Päämajassa jalkaväenkenraaliwaldemar Erfurtholisihalunnut Päämajan käyttävän Rukajärven suunnan joukkoja Karjalan Armeijan suunnassa Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s
7 III AK:n TEHTÄVÄ - Suojata Saksan Norjan-armeijan oikea sivusta - AK:n käytössä yksidivisioona (3.D) + - AK:n toinen divisioona (6.D) alistettuna Sallansuunnalla hyökkäävälle sak. 36.AK:lle Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Raunio, Ari & Kilin, Juri, Jatkosodanhyökkäystaisteluja 1941, Viro 2013, s
8 SAKSAN NORJAN ARMEIJAN SIVUSUUNNAN SIVUSUUNNASTA ARMEIJAN PAINOPISTESUUNTA HEINÄKUUSSA - Armeijankomentajan von Falkenhorstin päätös Ryhmä J:n suunnalle osia SS-S Nordista - OKW:ssävanhentunut tialannekuva julkaistu Johtajan ohje 33 - hyökkäystä jatkettava Murmanskin ja Kantalahden suunnissa - Louhen suuntaa eimainittu julkaistu Johtajan ohje 34 - Murmansk ja Kantalahti seis - Muurmannin rata katkaistava Louhessa - Ilmatuki kuitenkin Murmanskin suunnalle - jos läpimurtoa ei saavuteta Louhessa valmistauduttava siirtämään joukkoja Karjalan Armeijalle - Ryhmä F:n suunnalla hyökkäys pysähtyi Uhtuan edustalle Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s
9 SA-kuvia Vuokkiniemen kansalaisjuhlasta Mannerheimin päiväkäskyt 1918 ja 1941, Viena ja Aunus 9
10 SA-kuvia Vuokkiniemen kansalaisjuhlasta Oikealla heimosotureita. Heimosoturipataljoonat: Viena heimosoturipataljoona (Er.P 8) ja Aunuksen heimosoturipataljoona 10
11 Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 PÄÄMAJA VALMISTAUTUI MENESTYKSEEN - Itä-Karjalan sotilashallintoesikunn an päiväämä suunnitelma sotilashallinnosta - VASEMMALLA osasuurennus OIKEALLA olevasta suunnitelmasta Vasemmalla: VIENAN PIIRI Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 97 Lähteenä oikealla oleva: Itä- Karjalan Sotilashallintoesikunnassa laadittu suunnitelma. Jatkosodan historia 4, Porvoo 1993, s
12 III AK:N HYÖKKÄYS PYSÄHTYI SYYSKUUSSA Puna-armeijan divisioona Kiestingin suunnalle - Kiestinginmotti, JR 53 jäimottiin - ulosmurtautuminen - ryhmittyminen puolustukseen Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Uhtuan suunnan hyökkäys pysähtyi Uhtuan edustalle Lokakuussa 1941 Vienan Heimosoturipataljoona armeijakunnalle selustan varmistustehtäviin Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s
13 AOK NORWEGEN SAI KÄSKYN RYHMITTYÄ PUOLUSTUKSEEN Johtajan ohje päivätty ohje käsitteli vain AOK Norwegenintoimintaa - valmistauduttava jatkamaan lokakuussa Kantalahden suunnassa - Louhen suunnalla III AK puolustukseen, joukkoja Kantalahden suunnalle Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Johtajan ohje 37 - päivätty AOK Norwegenille puolustustehtävä - hyökkäystä jatkettavatalvella 1942 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s
14 VON FALKENHORSTIN JA SIILASVUON OMA SOTATOIMI LOKA- MARRASKUUSSA alkoi Lohilahden suunnalla lokakuun lopulla ja Kiestingin suunnalla Rytiltä kirje Mannerheimille Mannerheim pysäytti hyökkäyksen - Siilasvuo aloitti hidastamisen kiristi von Falkenhorstin ja Siilasvuon välejä - OKW asettui Mannerheimin puolelle - von Falkenhorst Osloon Lappiin oma Lapin Armeija , komentajaksi Eduard Dietl Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 HYÖKKÄYS TULI YLLÄTYKSENÄ SUOMEN SODANJOHDOLLE - USA:n nootit lokakuussa 27. ja hyökkäys pohjoisessa uhka Yhdysvaltojen turvallisuudelle - Suomi vastasi nootteihin HS julkaisi nootit ja vastauksen Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s
15 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s
16 PUNA-ARMEIJAN HYÖKKÄYS KIESTINGIN SUUNNALLA HUHTI- TOUKOKUUSSA Kiestingin suunnalla koettu kriisi kiristi aseveljien välejä - saksalainen 163.D Syväriltä Kiestinkiin Suomen sotakirjuri Oy & Karttakeskus Oy 2019 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 194 Raunio, Ari & Kilin, Juri, Jatkosodan torjuntataisteluja , Keuruu 2008, s
17 III AK IRROTETTIIN 1942 HEINÄKUUSSA SAKSALAISARMEIJAN ALAISUUDESTA - saks. Lapin Armeija muuttui 20.Vuoristoarmeijaksi - saks. 18.Vuor.AK ottirintamavastuun Kiestingin suunnalla - armeijakuntien väliraja Röhön tasalle - III AK:lle jäiuhtuan suunta - Siilasvuo kenraaliluutnantiksi Divisioona J hajotettiin - 3.D jäi Uhtuan suunnalle - reservejä ajoittain saksalaisten avuksi Kiestingin suunnalle - III AKE selustaan - marraskuussa 1942 III AK jäi ilman komentajaa, Siilasvuo siirrettiin sotakoulujen tarkastajaksi - partisaanit toimivat III AK:n selustassa Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s
18 POHJOIS-VIENAN PUOLUSTUS MAALISKUUSSA 1944 SAKSALAISELLE 20.VUORISTOARMEIJALLE - 18.Vuor.AK otti rintamavastuun Uhtuan suunnalla - III AKE siirrettiin Karjalan kannakselle - 3.D siirrettiin Karjalan kannakselle - lähes puolet divisioonasta jätettiin kuitenkin 18.Vuor.AK:n selustaan nimellä Ryhmä S. Sillä olimyös reservitehtävä Kiestingin ja Uhtuan suuntiin Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s
19 SAKSALAISET ALOITTIVAT VETÄYTYMISEN POHJOIS- VIENASTA SYYSKUUSSA 1944 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 285 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotSotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.
PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotValtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet
Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
LisätiedotSANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI
Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm
LisätiedotAseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa
Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari 14.11.2018 Ida Suolahti Taustalla laajempi tutkimus Väitöskirjani Yhteinen
LisätiedotJatkosodan sotatoimet Rovaniemen näkökulmasta Rovaniemen esitelmä, SSHS Pentti Airio
1 Jatkosodan sotatoimet Rovaniemen näkökulmasta Rovaniemen esitelmä, SSHS 16.9.2017 Pentti Airio Arvoisat sotahistorian asiantuntijat ja harrastajat. En käsittele niinkään yksittäisiä sotatoimia vuosien
LisätiedotKäsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa
TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi
LisätiedotSuomen Sotahistoriallinen Seura Pekka Vaara
Suomen Sotahistoriallinen Seura 17.9.2019 Pekka Vaara 1 brittejä Keitä Itä-Karjalassa oli vuosina 1918-1922 ranskalaisia italialaisia puolalaisia serbialaisia punaisia suomalaisia valkoisia suomalaisia
LisätiedotKENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
LisätiedotJOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944 Pro gradu-tutkielma Kadettivääpeli Antti Kivimäki Kadettikurssi 91 Kranaatinheitinopintosuunta Maaliskuu 2008
LisätiedotTALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7
Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotAntti Tuuri, Talvisota
1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.
LisätiedotKuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen,
Kuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen, 9.3.2019 Ahvenanmaan asema ilmavalvonnassa Ahvenanmaa valmistelujen piiriin Ilmavoimien komentaja
LisätiedotTopografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina.
Topografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina. Sotiemme aikana käytetyt kartat Talvisodassa taisteltiin Suomen alueella, josta oli 1930 luvulla tehdyt
LisätiedotTeksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy
Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.
LisätiedotPäivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006. Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941
Päivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006 Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941 Kotitalon portaikossa isoäiti tapasi kenraali Paavo Talvelan, joka oli juuri lähettänyt vaimonsa ja tyttärensä turvaan Ruotsiin.
Lisätiedot1920- ja -30-LUKUJEN PUOLUSTUSSUUNNITTELUN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TAISTELUUN TALVISODAN POHJOIS-SUOMESSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1920- ja -30-LUKUJEN PUOLUSTUSSUUNNITTELUN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TAISTELUUN TALVISODAN POHJOIS-SUOMESSA Tutkielma Kadetti Mikko Inkala Kadettikurssi 93 Pioneeriopintosuunta Huhtikuu
LisätiedotTalvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOROKKA-SUUNNITELMA: TIEDUSTELUTIETOJEN MERKITYS OPERAATION VALMISTELUSSA TAMMI - MAALISKUUSSA 1942. Pro gradu -tutkielma
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOROKKA-SUUNNITELMA: TIEDUSTELUTIETOJEN MERKITYS OPERAATION VALMISTELUSSA TAMMI - MAALISKUUSSA 1942 Pro gradu -tutkielma Luutnantti Tuomas Mustonen Sotatieteiden maisterikurssi
LisätiedotRovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944
Rovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944 Luutnantti Eetu Happonen, kotoisin Rovaniemeltä. Palvelen tällä hetkellä Sodankylän Jääkäriprikaatissa opetusupseerina. Minua pyydettiin esittelemään tutkimusaihettani
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotJalkaväenkenraali K A Tapola
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan
LisätiedotRovaniemen valtauksen suunnittelu 1944
Rovaniemen valtauksen suunnittelu 1944 Lapin sodan toteutus oli III. Armeijakunnan vastuulla ja syyskuun loppuun mennessä operaatioon oli sidottu 6. Divisioona komentajanaan eversti Albert Puroma, Panssaridivisioona
LisätiedotSuomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016
Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotJatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina
Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus
LisätiedotPOHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5
1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin
LisätiedotPRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi
LisätiedotEvl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA
Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT
LisätiedotPuna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa
Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa Download: Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa PDF ebook Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa PDF - Are
LisätiedotKenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti
Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Arvoisat kuulijat, nimeni on Vesa Määttä ja valmistelen elämäkertaa Karl Lennart Oeschistä. Se julkistetaan syksyllä 2015. Kerron esityksessäni Oeschin
LisätiedotKOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003
Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat
LisätiedotKEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy
SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot
Lisätiedot6. DIVISIOONAN HUOLLON JOHTAMINEN LAPIN SODASSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 6. DIVISIOONAN HUOLLON JOHTAMINEN LAPIN SODASSA Pro gradu -tutkielma Kadetti Markus Lahti Kadettikurssi 92. Huoltolinja Maaliskuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Linja Kadettikurssi
LisätiedotJalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAJASEN Jalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa 6.4.1971, jalkaväenkenraali S Simelius pyysi, ettei häntä enää valittaisi
LisätiedotVäkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotVENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE
9 VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE Eversti Erkki Nordbergin juhlaesitelmä 'Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa 10.3.1997. Kunnioitetut kuulijat. Venäjä
LisätiedotJalkaväenkenraali. Kenraaliluutnantti
Kenraaliluutnantti HARALD öhqulst 1. 3.1891--10.2.1971 Jalkaväenkenraali KUSTAA ANDERS TAPOLA 29.3.1895--2.4.1971 Suomen Sotatieteellinen Seura kunnioittaa kuluneena vuonna kahden matkansa pään saavuttaneen
LisätiedotSortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet
Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia
LisätiedotTasavallan presidentin, Suomen marsalkka Mannerheimin kuulustelu sotasyyllisyystutkijakunnassa. (M: on Mannerheimin
Tasavallan presidentin, Suomen marsalkka Mannerheimin kuulustelu sotasyyllisyystutkijakunnassa. (M: on Mannerheimin vastaus) Kysymys 1. Eikö Moskovan rauhan tultua 12.3.1940 solmituksi herännyt kysymystä
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,
1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n
LisätiedotVALO NIHTILÄ TUNTEMATON VAIKUTTAJA
VALO NIHTILÄ TUNTEMATON VAIKUTTAJA TEKSTI: SI SIHVOLA Harvoin voimme olla niin kiitollisia kenellekään niin paljosta, kuin juuri Nihtilälle. Hänen operatiiviset kykynsä tulivat esiin sotiemme aikana, jolloin
LisätiedotPoikkeuksellisen harvinainen kokoelma esillä Tietomaassa -
Poikkeuksellisen harvinainen kokoelma esillä Tietomaassa - Vilho Mäki- Hirvelän kunniamerkkikokoelma Tietomaassa on esillä Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laaja ja harvinainen sotilas- ja siviiliansioista
LisätiedotTaistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)
1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.
LisätiedotPelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen
Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten
LisätiedotToukokuu 5.5. Vertaistyöryhmä, Turku 6.5. Hallituksen kokous, Turku Parikurssi, Ruissalon kylpylä, Turku (haku 28.4.
SANY Toimintakalenteri 2017 Tammikuu 21.1. Hallituksen kokous, Helsinki Helmikuu 10.-11.2. Veera-työhmä, Hämeenlinna 11.-12.2. Arviointityöpaja, Hämeenlinna Maaliskuu 4.3. Hallituksen kokous, Helsinki
LisätiedotJäämeren rannikon sotatoimet toisen maailmansodan aikana
Jäämeren rannikon sotatoimet toisen maailmansodan aikana Yleisesikuntakapteeni Jaakko Vai t a Den 1 JOHDANTO - JÄÄMEREN RANNIKON SOTATOIMET TOISEN MAAll..MANSODAN OSANA Toisen maailmansodan' sotatapahtumien
LisätiedotELÄMÄÄ RAUTATIEN VARRELLA Saksalaiset Sallassa jatkosodan aikana. Oulun yliopisto Historiatieteet Pro-Gradu Sauli Mikkonen
ELÄMÄÄ RAUTATIEN VARRELLA Saksalaiset Sallassa jatkosodan aikana Oulun yliopisto Historiatieteet Pro-Gradu 18.5.2017 Sauli Mikkonen Sisällysluettelo Johdanto... 2 Tutkimustilanne... 3 Tutkimustehtävä,
LisätiedotYrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura
Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja
LisätiedotTYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
LisätiedotTAMMIKUU 2017 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13
Lisätiedot"Isäni sotakirjeenvaihtajana Muurmannin radalla 1942", Raine Narvan multimedialuento
Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Suomi 100 juhlavuoden tapahtumat Hankkeen nimi: Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat * Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat -nimellä järjestetään Suomi 100 vuotta
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotOhto Manninen (Suomen sotahistoriallinen seura 26.10.2011) Suomi saa menettämänsä alueet takaisin korkojen kera Suomen tavoitteet jatkosodassa
Ohto Manninen (Suomen sotahistoriallinen seura 26.10.2011) Suomi saa menettämänsä alueet takaisin korkojen kera Suomen tavoitteet jatkosodassa Tarkoitukseni on hahmotella sitä, millaisia sotatavoitteita
LisätiedotLuutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen
Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän
LisätiedotDokumentointia sisällissodan raunioilla. Kansallismuseon toiminta
Dokumentointia sisällissodan raunioilla Kansallismuseon toiminta 1917 1918 SATU FRONDELIUS MARI IMMONEN 10.10.2018 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Kansallismuseon valvontahenkilökuntaa keskihallissa 1.4.1916
LisätiedotPadasjoki Johtola Rakennus 5 Iso sauna Pieni sauna Ajoharjoittelurata 150 m ampumarata Telttamajoitusalue
Tammikuu PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA LA Ampumahiihtopaviljonki, rak 359 Riimu, rak. 358 Helmikuu Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su
LisätiedotSISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513
SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23
LisätiedotLokalahtelaiset sodissa 1939-1945
Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA 1939 1940. Pro gradu -tutkielma. Luutnantti Juha Saarimaa
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA 1939 1940 Pro gradu -tutkielma Luutnantti Juha Saarimaa Sotatieteiden maisterikurssi 1 Huolto-opintosuunta Toukokuu 2011
LisätiedotMATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri
MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu
LisätiedotTulkua Vienah työ käymäh!
ELÄKELIITTO TAMMELAN YHDISTYS RY ja TAMMELAN SEURAKUNTA Tulkua Vienah työ käymäh! LÄHDE MUKAAN VIENAN KARJALAN LAULUMAILLE ja SOLOVETSKIN LUOSTARISAARELLE KESÄKUUSSA 2016 10-15.6. Tutustumaan mm. kulttuuri-,
Lisätiedot1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot
Liite 1 Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytetään taulukuissa L1.1-L1.4 esitettyjä säätietoja. Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen,
LisätiedotVesa Rinkinen: Murtovaaran partisaani-isku Esitelmä Tampereen Suomalaisen Klubin Ruutiukkojen lounaskokouksessa 6.10.2014
Vesa Rinkinen: Murtovaaran partisaani-isku Esitelmä Tampereen Suomalaisen Klubin Ruutiukkojen lounaskokouksessa 6.10.2014 Vuosina 1941 1944 Neuvostoliiton partisaanit surmasivat Suomen itärajan kylissä
LisätiedotSOTAANSYYLLISEMME SÄÄTYTALOSSA
TOIVO T. KAILA SOTAANSYYLLISEMME SÄÄTYTALOSSA PORVOO * HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINOSSA PORVOOSSA 1946 SYYTEKOHDAT 4 7: RAUHAN ESTÄMINEN. Syytekohdissa
LisätiedotMiksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo
1 Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo Selitystä sille, miksi menetimme Karjalan ja miksi karjalaiset kaksi kertaa joutuivat henkensä
LisätiedotKehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944
Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden
LisätiedotPUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS
PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS Hannu Takala Suomen Sotahistoriallinen Seura 12.12.2018 Sisältö: Yleistä kulttuuriperinnöstä ja kriiseistä Kulttuuriperinnön tuhoamisen historiaa Puna-armeija ja saksalaiset Keski-Euroopassa
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotTalvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella
Talvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella Yleisesikuntamajuri Per t t 1 K i 1 k k i Talvisotaa 1939--40 lrosk!eva hisooriantutkimus on toistaiseksi ollut varsin rajoitettua myöhempien sotatapahtumien
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotSallan suunnan taistelut 1939 1940
Pentti Airio Pentti Airio Sallan suunnan taistelut ISBN 978-951-25-1965-1 Sotahistorian laitoksen julkaisuja Sallan suunnan taistelut 1939 1940 Maanpuolustuskorkeakoulu Sotahistorian laitos PL 7, 00861
LisätiedotIV ARMEIJAKUNNAN ILMATORJUNNAN JÄRJESTELYT VETÄYTYMIS- VAIHEEN TAISTELUISSA 1944
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU IV ARMEIJAKUNNAN ILMATORJUNNAN JÄRJESTELYT VETÄYTYMIS- VAIHEEN TAISTELUISSA 1944 Pro Gradu Kadetti Marko Lamppu Kadettikurssi 90 Ilmatorjuntaopintosuunta Maaliskuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
Lisätiedot3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/ 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 3./JR 65 koottiin Tampereella
LisätiedotJÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11
SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotSotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45
Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45 Toimittaja: Antti Kangaskesti Joroisten miehet talvi-ja jatkosodassa: Filosofian maisteri Eero Lappi Matrikkelitiedot: Joroisten Sotaveteraanit
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND
120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotKun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana
Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden laitos Suomen
Lisätiedot