TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVISODAN TILINPÄÄTÖS"

Transkriptio

1 TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota I. Sotasuunnitelmat luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940 Ari Raunio Sotahistorioitsija Ye-evl evp VTM

2

3

4 SUOMEN SOTAVÄKI Kansalaissota vapaussota 1918 Jääkäriupseerit ylimpiin tehtäviin 1920-luvulla Armeija ra-armeija asevelvolliset varusmiehet kenttäarmeija reserviläiset pääaselaji jalkaväki Merivoimat laivasto ja rannikkotykistö Ilmapuolustus lentojoukot ja ilmatorjuntatykistö Uhkakuva lähtökohtia Yllätyshyökkäys Neuvostoliitto sota Euroopassa Neuvostoliitto sota ei ole voitettavissa ilman länsimaiden apua Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s 13

5 SUOMEN PUOLUSTAMINEN PUOLUSTUSRATKAISUN PERUSTEITA Sotanäyttämöt Karjalan kannas sodan ratkaisu linnoitettava yllätyshyökkäys aluksi puolustus vastahyökkäys Laatokan Karjala sivunäyttämö puolustus mahdollisuus aktiiviseen toimintaan erämaarintama vihollisen hyökkäykset epätodennäköisiä Joukoille hyökkäystehtävät Sotilaallinen yhteistyö Ruotsi Viro Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 13

6 TOINEN MAAILMANSOTA Euroopan jakautuminen I. Demokratiat II. Bolševismi III. Fascismi IV. Muut Molotov von Ribbentrop Puolan valtaus Saksa Neuvostoliitto Iso-Britannia ja Ranska julistivat Saksalle sodan Vielä ei tiedetty, että Toinen Maailmansota oli alkanut Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 11

7 SUOMEN VALTAUSSUUNNITELMA PELKISTYS VOIMASUHTEISTA Leningradin Sotilaspiiri (Meretskov) miestä panssarivaunua yli tykkiä noin lentokonetta tai 21+1 divisioonaa 1 panssariarmeijakunta 4 panssarivaunuprikaatia Suomen asevoimat (Mannerheim) ei nykyaikaisia panssarivaunuja alle 500 tykkiä alle 100 lentokonetta tai kenttäarmeija 9 div. + ra-armeija 1 div. Kannas 5+1 Laatokan Karjala 2 reservi 2 Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 13

8 Suomalainen ja neuvostoliittolainen divisioona talvisodan alussa Kaaviot: Raunio ja Kilin, Talvisodan taisteluja, s

9 TALVISODAN SOTATOIMET JOULUKUUSSA 1939 Epäonnistumisia ja menestystä Karjalan kannas Mannerheimin linja Taipale, Summa Joulukuun vastahyökkäys Laatokan Karjala Kollaa Ruhtinaanmäki Ensimmäiset vastahyökkäykset Pohjois-Suomi Tolvajärvi, Ägläjärvi Suomussalmi, Raate Pelkosenniemi, Joutsijärvi, Petsamo Puna-armeijan takaiskuja Ongelmia kaikissa suunnissa Stavka otti sotatoimet johtoonsa Kannaksen hyökkäyksen pysäyttämiskäsky Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 13

10 KARJALAN KANNAS JOULUKUUSSA Armeijan läpimurtohyökkäykset Mannerheim-linjalla Kiviniemi Taipale Viipurin portti Kelja Summa II Armeijakunnan vastahyökkäys keskeytettiin samana päivänä hölmön tölväys Ari Raunio & Juri Kilin, Talvisodan taisteluja, Keuruu 2007, s. 21

11 LAATOKAN KARJALA JA TOLVAJÄRVI IV Armeijakunta Pysäytti hyökkäyksen ja aloitti vastahyökkäykset Ryhmä T Pysäytti vihollisen Ilomantsin ja Tolvajärven suunnissa Tolvajärven suunnan vastahyökkäys onnistui Sodan ensimmäinen voitto Hyökkäys jatkui Ägläjärvelle, joka vallattaiin ja pysähtyi Aittojoelle Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 46 Ari Raunio & Juri Kilin, Talvisodan taisteluja, Keuruu 2007, s. 95

12 Suomussalmi Kenttäarmeijan 9.Divisioona Oulussa (Siilasvuo) JR 26 YH:n aikana 8.Divisioonaan JR 25 (Vuokko), prikaati Vuokko Kuhmon JR 27 (Mäkiniemi), prikaati Siilasvuo Suomussalmelle Ari Raunio & Juri Kilin, Talvisodan taisteluja, Keuruu 2007, s. 120, 121 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 62

13 Suomussalmi ja Raate Kotijoukkojen 2. Kotitäydennysdivisioonasta JR 65 Ryhmä Sudelle JR 64 Suomussalmelle, jossa muodostettiin uusi 9.Divisioona Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 63 ja 64

14 KUHMO Suomussalmen ja Raatteen voittojen jälkeen 9.Divisioona Kuhmon suunnalle Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 55

15 SALLA Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 67 Kotijoukkojen 2.Kotitäydennysdivisioonasta JR 40 Lapin Ryhmälle

16 PETSAMO Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 73

17 PUNA-ARMEIJAN JA SUOMEN ARMEIJAN JOUKOT 1940 Puna-armeijan joukot Suomen rintamalla sodan päättyessä Lähes miestä Yli tykkiä Lähes panssarivaunua Lähes lentokonetta Tai 58 divisionaa + suunnitelma 14 divisioonasta Suomen armeija miestä Alle tykkiä Tai kenttäarmeijan 9 divisionaa Suojajoukkojen (ra-armeija) 1 divisioona kotijoukoista 2 divisionaa Tai 180 pataljoonaa 110 on Karjalan kannaksella 70 Laatokan pohjoispuolella Muokattu kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet, Suomen sotatoimien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 13.

18 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 79

19 KUHMON SUUNNAN TILANNE SODAN LOPULLA 54.Divisioonan komentaja ja esikunta olivat Luelahden kolmessa motissa Yksi niistä ja osa muista moteista kestivät sodan loppuun. Suomalaiset joutuivat luopumaan Kilpelänkankaan asemistaan Kartat: Ari Raunio ja Juri Kilin, Talvisodan taisteluja, Keuruu 2007, s

20 LAATOKAN KARJALA TAMMIKUUSSA 1940 Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 75 ja 76

21 LAATOKAN KARJALA Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 79

22 LUOTEISEN RINTAMAN SUUNNITELMA 7. Armeija (Meretskov) 12 divisioonaa 7 tykistörykmenttiä 13. Armeija (Gröndahl) 9 divisioonaa 6 tykistörykmenttiä Luoteisen Rintaman reservit 2 divisionaa Ylijohdon reservit 2 divisioonaa Muokattu, alkuperäinen kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 82

23 RATKAISUTAISTELUT KANNAKSELLA 1940 Viipurin kaksipuolinen saarrostus Viipurinlahti Taistelu Viipurista Keskusta pysyi suomalaisten hallussa sodan loppuun asti Muokattu, alkuperäinen kartta: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 81

24 KATKERA RAUHA Karjalan kannas ja Laatokan Karjala Viipuri Käkisalmi Sortavala Osia Sallan ja Kuusamon kunnista Kuolajärvi Kalastajasaarento Hankoniemen vuokraus Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 100

25 KANNAKSEN JOUKKOJEN VETÄYTYMINEN UUDELLE RAJALLE Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien kulku kartoin, Porvoo 2004, s. 92

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa

Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa 1 J. L. Djakov (Venäjä) Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa Pravda-lehti julisti lukijoilleen 3. marraskuuta 1939: "Me heitämme helvettiin poliittisten korttihaiden pelit ja

Lisätiedot

1920- ja -30-LUKUJEN PUOLUSTUSSUUNNITTELUN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TAISTELUUN TALVISODAN POHJOIS-SUOMESSA

1920- ja -30-LUKUJEN PUOLUSTUSSUUNNITTELUN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TAISTELUUN TALVISODAN POHJOIS-SUOMESSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1920- ja -30-LUKUJEN PUOLUSTUSSUUNNITTELUN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TAISTELUUN TALVISODAN POHJOIS-SUOMESSA Tutkielma Kadetti Mikko Inkala Kadettikurssi 93 Pioneeriopintosuunta Huhtikuu

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.

Lisätiedot

Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa

Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa Download: Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa PDF ebook Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa PDF - Are

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset

Lisätiedot

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan

Lisätiedot

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.

Lisätiedot

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää.

Lisätiedot

Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo

Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo 1 Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo Selitystä sille, miksi menetimme Karjalan ja miksi karjalaiset kaksi kertaa joutuivat henkensä

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset:

Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset: Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset: Seuraava materiaali on lisätty sivustolle 17.7.2015: Hakemistoon KARTAT/Geologiset kartat: *"Johdettu" maaperäkartta 1:10.000 Halikko 1967 *Kallioperäkartta 1:100.000

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT

SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT 118 SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT YleisesikuntanuQurl P R I pat t I O. JOHDANTO 0.1. Tutkimuksen tarkoitus ja luonne Suomen sodassa 1941-1945 pataljoona muodosti pienimmän

Lisätiedot

KARTTA 27. Laskeutumispaikka Pelkolan rajavartioasemalla. Laskeutumispaikka Pelkolan rajavartioasemalla 1:100 000.

KARTTA 27. Laskeutumispaikka Pelkolan rajavartioasemalla. Laskeutumispaikka Pelkolan rajavartioasemalla 1:100 000. KARTTA 27 Laskeutumispaikka Pelkolan rajavartioasemalla Laskeutumispaikka Pelkolan rajavartioasemalla 1:100 000 KARTTA 28 Laskeutumispaikka Pelkolan rajavartioasemalla 1:10 000 KARTTA 29 Laskeutumispaikka

Lisätiedot

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Jatkosodan alkaessa 25.6.1941 Suomen puolustusvoimat taistelivat puna-armeijaa ja punalaivastoa vastaan Saksan rinnalla. Suhde oli omalaatuinen. Sotaan oli valmistauduttu

Lisätiedot

SUOMEN ILMAVALVONTA TALVISODASSA. TOIMINTA JA KOKEMUK- SET

SUOMEN ILMAVALVONTA TALVISODASSA. TOIMINTA JA KOKEMUK- SET MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SUOMEN ILMAVALVONTA TALVISODASSA. TOIMINTA JA KOKEMUK- SET Pro gradu -tutkielma Kadettialikersantti Jussi Pajunen Kadettikurssi 91 Ilmatorjuntalinja Maaliskuu 2008 Kurssi Kadettikurssi

Lisätiedot

Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana

Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden laitos Suomen

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T 58 VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T Y1eisesikuntamajuri Harri Ohra-aho 1. JOHDANTO 1.1 Lähtöasetelma Venäjän sotilaallinen johto on viime aikoina joutunut tekemään asevoimia ja sotataitoa

Lisätiedot

SOTAANSYYLLISEMME SÄÄTYTALOSSA

SOTAANSYYLLISEMME SÄÄTYTALOSSA TOIVO T. KAILA SOTAANSYYLLISEMME SÄÄTYTALOSSA PORVOO * HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINOSSA PORVOOSSA 1946 SYYTEKOHDAT 4 7: RAUHAN ESTÄMINEN. Syytekohdissa

Lisätiedot

MERIVOIMIEN VARAUTUMINEN NEUVOSTOLIITON HANGON TUKIKOHTAA VASTAAN VÄLIRAUHAN AIKANA

MERIVOIMIEN VARAUTUMINEN NEUVOSTOLIITON HANGON TUKIKOHTAA VASTAAN VÄLIRAUHAN AIKANA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU MERIVOIMIEN VARAUTUMINEN NEUVOSTOLIITON HANGON TUKIKOHTAA VASTAAN VÄLIRAUHAN AIKANA Sotatieteiden Pro gradu Yliluutnantti Markus Tarkka SM 2 Merisotalinja Huhtikuu 2013 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Talvisodan pataljoonan- ja paheristonkomentajat

Talvisodan pataljoonan- ja paheristonkomentajat Talvisodan pataljoonan- ja paheristonkomentajat Yleisesikuntamajuri P ][ 11 k k 1 o. JOHDANTO 0.1. Tutkimuksen tarkoitus ja kohde Talvisodassa muodosti pataljoona ja patteristo varsinaisen taktillisen

Lisätiedot

VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE

VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE 9 VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE Eversti Erkki Nordbergin juhlaesitelmä 'Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa 10.3.1997. Kunnioitetut kuulijat. Venäjä

Lisätiedot

TALVISODAN SOTATOIMET POHJOIS.SUOMESSA. OPERATIIVISET JA TAKTILLISET KOKEMUKSET

TALVISODAN SOTATOIMET POHJOIS.SUOMESSA. OPERATIIVISET JA TAKTILLISET KOKEMUKSET TALVISODAN SOTATOIMET POHJOIS.SUOMESSA. OPERATIIVISET JA TAKTILLISET KOKEMUKSET Yleisesikuntaeverstiluutnantti J K U 8 V a Artikkelisarjani ensimmäisessä osassa ' ) olen esitellyt Pohjois-Suomessa käytyjä

Lisätiedot

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Arvoisat kuulijat, nimeni on Vesa Määttä ja valmistelen elämäkertaa Karl Lennart Oeschistä. Se julkistetaan syksyllä 2015. Kerron esityksessäni Oeschin

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 1 Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 Hangon Rintama Antero Uitto Taustahistoriaa Hankoniemi ja sitä ympäröivä saaristo oli jo kauan ollut tärkeä sotilaalliselta kannalta, koska se sijaitsee Suomenlahden

Lisätiedot

Ässä-rykmentti talvisodassa

Ässä-rykmentti talvisodassa Ässä-rykmentti talvisodassa Helsingin Kaupunki kuului vuonna 1939 puolustusvoimien rauhan ajan aluejaon mukaan Uudenmaan Sotilaslääniin. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, joista Helsingin Sotilaspiiriin

Lisätiedot

Hyökkäyksestä puolustukseen

Hyökkäyksestä puolustukseen Maanpuolustuskorkeakoulu Taktiikan laitos Julkaisusarja 1, Nro. 1/2014 Hyökkäyksestä puolustukseen Taktiikan kehittymisen ensimmäiset vuosikymmenet Suomessa Vesa Tynkkynen 2. painos Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa

Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa ja... 1 Historia 4 Henri Lunnikivi April 18, 2011 Part

Lisätiedot

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944 Pro gradu-tutkielma Kadettivääpeli Antti Kivimäki Kadettikurssi 91 Kranaatinheitinopintosuunta Maaliskuu 2008

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA 1939 1940. Pro gradu -tutkielma. Luutnantti Juha Saarimaa

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA 1939 1940. Pro gradu -tutkielma. Luutnantti Juha Saarimaa MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA 1939 1940 Pro gradu -tutkielma Luutnantti Juha Saarimaa Sotatieteiden maisterikurssi 1 Huolto-opintosuunta Toukokuu 2011

Lisätiedot

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013. 999/2013 Sisäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013. 999/2013 Sisäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013 999/2013 Sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja-kielloista annetun

Lisätiedot

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,

Lisätiedot

Ylijohdon ja yhtymän tykistö toisessa... ilmansodassa sekä ylijohdon tykistölle kuuluvat tehtävät ja käyttö. tavat meillä

Ylijohdon ja yhtymän tykistö toisessa... ilmansodassa sekä ylijohdon tykistölle kuuluvat tehtävät ja käyttö. tavat meillä Ylijohdon ja yhtymän tykistö toisessa... ilmansodassa sekä ylijohdon tykistölle kuuluvat tehtävät ja käyttö. tavat meillä Kirjoittanut yleisesikuntaeverstiluutnantti U Mielonen TYKISTöN YLEINEN KEIDTYS

Lisätiedot

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Esitelmä Karjalan teologisen seuran illassa 21.10.2008 Dos. Jyrki Loima Taustaa: ideologiat, identiteetit ja hallinto stereotypisoitu toinen 1900-luvun

Lisätiedot

PANSSARIHÄLYTYS HYÖKKÄYSVAUNUKOKEILUOSASTON AJOKOKEET KARJALAN KANNAKSELLA 1934

PANSSARIHÄLYTYS HYÖKKÄYSVAUNUKOKEILUOSASTON AJOKOKEET KARJALAN KANNAKSELLA 1934 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PANSSARIHÄLYTYS HYÖKKÄYSVAUNUKOKEILUOSASTON AJOKOKEET KARJALAN KANNAKSELLA 1934 Pro gradu -tutkielma Yliluutnantti Aleksi Lintunen SM4 Maasotalinja Huhtikuu 2015 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä

Lisätiedot

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen Miinasotaa Suomenlahdella 1941 Antti Valkonen 3.3.2011 11:56 1 Miinasotaa Suomenlahdella 1941 1. Suomi valmistautuu sotaan 2. Miinasota Suomenlahdella alkaa 3. Suomalaiset sukellusveneet laskevat miinoja

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

Talvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella

Talvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella Talvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella Yleisesikuntamajuri Per t t 1 K i 1 k k i Talvisotaa 1939--40 lrosk!eva hisooriantutkimus on toistaiseksi ollut varsin rajoitettua myöhempien sotatapahtumien

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Liite 2. Viron väestömenetykset 1939 1989

Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Liite 2. Viron väestömenetykset 1939 1989 Virolaiset II maailmansodassa Seppo Vepsäläinen Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Vuosi Väestö Virolaisia Venäläisiä Saksalaisia Ruotsalaisia Juutalaisia Muita 1881 882 000 89,9 3,3

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 27.2.2016 kello 14.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Kuopion Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 27.2.2016, Savon Ammatti- ja aikuisopisto Kunnioitetut

Lisätiedot

HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA

HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Tomi Saikkonen Kadettikurssi 90 Pioneeri- ja suojelulinja Maaliskuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

Päivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006. Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941

Päivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006. Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941 Päivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006 Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941 Kotitalon portaikossa isoäiti tapasi kenraali Paavo Talvelan, joka oli juuri lähettänyt vaimonsa ja tyttärensä turvaan Ruotsiin.

Lisätiedot

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTO Aluetoimiston päällikkö Jyväskylä 4.12.2013 1 (10) Laukaan Itsenäisyysjuhla 06.12.2013 Peurunka, PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE Kunnioitetut sotiemme Veteraanit, arvoisat Laukaan

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

EVERSTI VALO NIHTILÄ SUOMALAINEN YLEISESIKUNTAUPSEERI

EVERSTI VALO NIHTILÄ SUOMALAINEN YLEISESIKUNTAUPSEERI 13 EVERSTI VALO NIHTILÄ SUOMALAINEN YLEISESIKUNTAUPSEERI Yleisesikuntaeverstiluutnantti Sampo A h t 0 Vanhan sanonnan mukaan yleisesikuntaupseeri ei saisi näkyä; hänen pitäisi olla enemmän kuin miltä hän

Lisätiedot

Sukututkijan sotahistorian tietopaketti

Sukututkijan sotahistorian tietopaketti Sukututkijan sotahistorian tietopaketti Kansallisarkisto 2008 1. Talvi- ja jatkosodan kunniamerkit Talvi- ja jatkosodan aikana valtiovalta myönsi useita satojatuhansia kunniamerkkejä omille sotilailleen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekillan kesäretki Itä-Suomeen 5.-9.6.2012

Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekillan kesäretki Itä-Suomeen 5.-9.6.2012 Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekillan kesäretki Itä-Suomeen 5.-9.6.2012 (kirjoitti Jouko Fossi) Matkamme alkoi 5.6.2012 klo 6.45 Nyholmin bussilla Turusta Heikkilän kasarmin paikoitusalueelta.

Lisätiedot

Sallan suunnan taistelut 1939 1940

Sallan suunnan taistelut 1939 1940 Pentti Airio Pentti Airio Sallan suunnan taistelut ISBN 978-951-25-1965-1 Sotahistorian laitoksen julkaisuja Sallan suunnan taistelut 1939 1940 Maanpuolustuskorkeakoulu Sotahistorian laitos PL 7, 00861

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA 1 PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA Johdanto Operatiivinen suunnittelu, myös välirauhan aikana toteutettu, on harvinainen aihe koska,

Lisätiedot

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen Suomi toisessa maailmansodassa Valkealan lukio Päivi Parkkonen Aikajana: Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 Moskovan rauha Välirauhan aika Jatkosota 25.6.1941 19.9.1944 Syksy 1941 hyökkäysvaihe Kevät 1942

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45

Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45 Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45 Toimittaja: Antti Kangaskesti Joroisten miehet talvi-ja jatkosodassa: Filosofian maisteri Eero Lappi Matrikkelitiedot: Joroisten Sotaveteraanit

Lisätiedot

V. S. Hristoforov. Talvisodan historialliset opetukset

V. S. Hristoforov. Talvisodan historialliset opetukset 1 V. S. Hristoforov Talvisodan historialliset opetukset Kirjan ovat laatineet Venäjän tiedeakatemian Venäjän historian instituutti, Venäjän federaation Liittovaltion turvallisuuspalvelun FSB keskusarkisto

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944

Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944 Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden

Lisätiedot

J.O. Söderhjelm - Talvisodan oikeusministeri ja jatkosodan rauhantekijä VTT Esko Vuorisjärvi

J.O. Söderhjelm - Talvisodan oikeusministeri ja jatkosodan rauhantekijä VTT Esko Vuorisjärvi (1. kuva) J.O. Söderhjelm - Talvisodan oikeusministeri ja jatkosodan rauhantekijä VTT Esko Vuorisjärvi Melkein päivälleen 76 vuotta sitten - 18.3.1940 - esitti oikeusministeri J.O. Söderhjelm Suomen ruotsinkieliselle

Lisätiedot

Öljyrikas Venäjä a. Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia

Öljyrikas Venäjä a. Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia Öljyrikas Venäjä a Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia 32 Suomen Kuvalehti 9/2007 Teksti Markku Salomaa Kallis

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944

Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944 Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944 Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen Ilmailumuseoyhdistyksen kunniajäsen Venäjän kaukotoimintailmavoimat

Lisätiedot

Hevossairaalan potilaat.

Hevossairaalan potilaat. Hevossairaalan potilaat. Talvisodan aikaisten kenttähevossairaaloiden potilaiden sairaudet ja tappiot Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden

Lisätiedot