TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

Transkriptio

1 Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Kadettikunta ja Suomen Reserviupseeriliitto TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Suomalaisten ajatuksia poliittisista toimijoista, instituutioista ja maanpuolustuksesta ajan epävarmuus heijastuu ihmisten mielenmaailmaan Seminaarin yhteydessä teetetyllä kyselyllä herätellään keskustelua kansalaisten näkemyksistä. Elämme epävarmuuden aikaa. Juuri on kerrottu, että kansalaisten ja elinkeinoelämän odotukset taloudesta ovat pessimistiset. Kansalaiset ovat havahtuneet turvallisuusympäristömme muutokseen. Presidenttiin luotetaan Epävarmuus saattaa heijastua myös siihen, kuinka kansalaiset arvioivat poliitikkojen toiminnan vastuullisuutta. Tasavallan presidentti saa kohtuullisen hyvän arvosanan: keskiarvon 6,99 asteikolla yhdestä kymmeneen. Pääministerin tulos on 5,14 ja hallituksen kokonaisuudessaan 4,8. Vastaavasti eduskunnan lukema on 5,04 ja täsmälleen saman arvion saa oppositio. Poliittiset puolueet yleensä ottaen saavat keskiarvoksi 4,77. KÄSITYKSET ERÄIDEN POLIITTISTEN TOIMIJOIDEN HARJOITTAMAN POLITIIKAN VASTUULLISUUDESTA, n=1006 Ei lainkaan vastuullista Erittäin vastuullista Tasavallan presidentti 6,99 Itseä lähinnä oleva poliittinen puolue 5,99 Pääministeri Oppositio kokonaisuudessaan Eduskunta Hallitus kokonaisuudessaan Poliittiset puolueet yleensä ottaen 5,14 5,04 5,04 4,8 4,77 Vastaajista 4 % on sitä mieltä, että puolustuspolitiikka on hoidettu erittäin tai melko hyvin. Ulkopolitiikan kohdalla vastaava osuus on 48 % ja EU-politiikan 9 %. 1

2 ARVIOT SUOMEN JA SEN PÄÄTÖKSENTEKIJÖIDEN SELVIÄMISESTÄ ERÄISSÄ ASIOISSA (%), n=1006 Erittäin hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Ei osaa sanoa Melko huonosti Erittäin huonosti 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ulkopolitiikasta / Suomen suhteiden hoitamisesta muihin maihin EU-politiikasta / Suomen ja EU:n välisten suhteiden hoitamisesta Puolustuspolitiikan hoitamisesta / Suomen sotilaalliseen puolustamiseen liittyvistä asioista Turvallisuuden toimijat Vastaajat antoivat samanlaisen arvioinnin kymmenluokkaisella asteikolla luottamuksestaan turvallisuuden toimijoihin. Luotettavimmaksi arvioitiin oman paikkakunnan pelastuslaitos keskiarvolla 8,04. Rajavartiolaitoksen arvioinnin tulos oli 7,78, poliisin yleensä 7,4 ja Suomen puolustusvoimien yleensä 7,4. LUOTTAMUS ERÄISIIN INSTITUUTIOIHIN, n=1006 Luottaa erittäin vähän Luottaa erittäin paljon Oman kunnan pelastuslaitos Rajavartiostot Poliisi yleensä Oman paikkakunnan paikallispoliisi Suomen puolustusvoimat yleensä Ilmavoimat Keskusrikospoliisi Maavoimat Merivoimat 8,04 7,78 7,4 7,6 7,4 7,17 7,1 7,09 7,09 Poliisin osien luotettavuuden keskiarvoissa paikallispoliisi sai tuloksen 7,6 ja Keskusrikospoliisi tuloksen 7,1. Puolustusvoimien aselajeista luotettavimmaksi tunnettiin ilmavoimat keskiarvotuloksella 7,17. Maavoimat ja merivoimat saivat molemmat keskiarvokseen 7,09.

3 Syyria ja Irak sekä Venäjä mitä tehdä? Vastaajista 50 %:n mielestä Syyrian ja Irakin tilanteen takia paras toimintavaihtoehto annetuista olisi tiettyjen Suomessa asuvien väestöryhmien valvonnan lisääminen. Venäjän tilanteen vuoksi paras toimintavaihtoehto olisi ilmavalvonnan tehostaminen 54 % sanoi näin. Näissä tuloksissa heijastuu mahdollisesti juuri tutkimusajankohtana esillä ollut asioiden käsittely mediassa. TOIMENPITEET, JOIHIN SUOMEN VIRANOMAISTEN OLISI SYYTÄ RYHTYÄ (%), n= Maarajojen valvonnan tehostaminen Merirajojen valvonnan tehostaminen 5 9 Ilmavalvonnan tehostaminen 4 54 Tiettyjen Suomessa asuvien väestöryhmien valvonnan lisääminen 5 50 Ei mikään edellisistä/ei syytä toimenpiteille Ei osaa sanoa 1 4 Syyriassa ja Irakissa käytävien taistelujen johdosta Venäjän toiminnan johdosta Maailmanpolitiikan tilanteesta 5 % vastaajista oli sitä mieltä, että suomalaisten olisi syytä olla huolissaan enemmän kuin ennen vaikutusten kohdistumisesta Suomeen. 41 % sanoi, että on syytä olla huolissaan yhtä paljon kuin tähänkin asti. Ei-huolestuneita oli ainoastaan %. Käsitystään Venäjästä on muuttanut huomattavasti kielteisemmäksi 4 % vastaajista ja jonkin verran kielteisemmäksi 1 %. Jos kriisi uhkaa? Tilanteessa, jossa sotilaallinen kriisi uhkaa, 4 % vastaajista jäisi nykyiselle asuinalueelleen ja 18 % hakeutuisi turvallisemmalle alueelle kotimaassa. 8 % pyrkisi siirtymään Ruotsiin ja 10 % Nato-maahan (ml. USA ja Kanada).

4 MITÄ TEKISI, JOS SUOMEA UHKAISI VAKAVA ASEELLINEN KRIISI (%), n= Pyrkisi poistumaan Ruotsiin 8 Pyrkisi poistumaan Norjaan tai Tanskaan Pyrkisi poistumaan Viroon tai muuhun Baltian maahan Pyrkisi poistumaan Keski-Euroopan maahan Pyrkisi poistumaan Etelä-Euroopan maahan 1 Pyrkisi poistumaan USA:han tai Kanadaan Pyrkisi poistumaan johonkin muuhun maahan maailmalla EI poistuisi maasta, mutta pyrkisi asuinalueeltaan turvallisemmalle seudulle Ei poistuisi maasta ja jäisi nykyiselle asuinalueelleen Ei osaa sanoa Vastaajat saivat valita kolme vaihtoehtoa annetuista Suomen puolustuksen kehittämisvaihtoehdoiksi. 61 % vastaajista valitsi Suomen oman puolustuksen ylläpitämisen ja kehittämisen. Sotilaallisen yhteistyön kehittämistä Pohjoismaiden kanssa kannatti 48 % vastaajista ja seuraavaksi useimmin valintoja sai sotilaallisen yhteistyön lisääminen EU:n kanssa (1 %). Sotilaallinen yhteistyö Naton kanssa sai valinnoista 5 %, Suomen liittyminen mahdollisimman pian Naton jäseneksi % ja Suomen liittyminen Naton jäseneksi nykyisen kriisitilanteen rauhoituttua 1 %. 4

5 PARHAANA PIDETYT TOIMENPITEET SUOMEN SOTILAALLISEN PUOLUSTUKSEN KEHITTÄMISEKSI (%), n= Suomen oman puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen Sotilaallisen yhteistyön lisääminen Pohjoismaiden kanssa Sotilaallisen yhteistyön lisääminen EU:n kanssa Sotilaallisen yhteistyön lisääminen Naton kanssa Sotilaallisen yhteystyön lisääminen Ruotsin kanssa Suomen liittyminen mahdollisimman pian Naton jäseneksi Sotilaallinen liittoutuminen Ruotsin kanssa Suomen liittyminen Naton jäseneksi nykyisen kriisitilanteen rauhoituttua Mitään edellisistä ei tarvitse tehdä Ei osaa sanoa 10 Vastaajien arvio omasta toimintakyvystä kriisiolosuhteissa ARVIOT OMASTA TOIMINTAKYVYSTÄ OSALLISTUA ITSELLE MÄÄRITELTYYN TEHTÄVÄÄN KRIISIN UHAN TAI SODAN AIKANA (%), n= Erittäin hyvä Melko hyvä 4 Melko huono Erittäin huono 11 Vastaajien toimintakykyä arvioitaessa heitä muistutettiin yleisestä lakiin perustuvasta maanpuolustusvelvollisuudesta. Huoli kansalaisten huonosta kunnosta osoittautui perustelluksi sikäli, että alle 5-vuotiasta varusmiespalveluksen suorittaneista noin kolmasosa arvioi toimintakykynsä huonoksi. 5 4-vuotiailla reserviläisillä vastaava osuus oli noin viidesosa ja 5 49-vuotiailla noin neljäsosa. 5

6 Huonoksi arvioitu oma toimintakyky on varusmiespalveluksen käyneillä myös yhteydessä muita suurempaan haluun siirtyä ulkomaille, esimerkiksi Ruotsiin, sotilaallisen kriisin uhatessa maata. Toiveita poliisin toiminnan tehostamisesta Samaan tapaan kysyttiin myös vastaajien vaihtoehtoja poliisin toiminnan tehostamiseksi. Vaihtoehdot oli poimittu lähinnä viime aikojen mediakeskustelusta, ja vastaaja sai valita kolme vaihtoehtoa. Suosituimmaksi osoittautui poliisin säilyttämien mahdollisimman monella paikkakunnalla (6 %). Erityisesti tätä painottivat naisvastaajat. Väkivaltarikosten ratkaiseminen sai 4 % maininnoista. Seuraavaksi useimmin tulivat esiin yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja valvonta (7 %). PANOSTUKSIA JA RESURSSEJA TÄLLÄ HETKELLÄ ENITEN KAIPAAVAT POLIISIN TOIMINTA-ALUEET 1/ (%), n= Poliisin säilyttäminen mahdollisimman monella paikkakunnalla 6 Väkivaltarikosten ratkaiseminen 4 Yleisen järjestyksen valvonta ja ylläpitäminen 7 Liikennevalvonta (maanteillä ja kaduilla tapahtuva partiointi yms.) 7 Huumerikosten ratkaiseminen Omaisuusrikosten ratkaiseminen Kansalaisille suunnattu asiakaspalvelu (lupa- ja hakemusasiat yms.) 19 Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineisto kerättiin TNS Gallup Oy:n Gallup Kanava -vastaajapaneelissa. Haastattelujen kokonaismäärä on Tutkimusta varten haastateltu joukko edustaa maamme 74 - vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Kyseessä on erikseen rekrytoitu viikkovastaajapaneeli. Tilastollinen virhemarginaali on noin %-yksikköä suuntaansa. 6