Venäjän turvallisuuspolitiikka

Transkriptio

1 Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS

2 Analyysikehys strategisen pelotteen käsite Toisiinsa liittyviä poliittisia, sotilaallisia, sotilasteknisiä, diplomaattisia, taloudellisia, informaatio- ja muita toimenpiteitä kehitetään ja toteutetaan strategisen pelotteen varmistamiseksi ja konfliktien ennaltaehkäisemiseksi. ASEVOIMA POLITIIKKA (KV-OIKEUS) PELOTE INFORMAATIO Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on estää asevoiman käyttö Venäjää vastaan ja suojella sen suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Kansallisen Turvallisuuden Strategia, Art. 36 DIPLOMATIA TALOUS CYBER

3 Ei-sotilaallisten keinojen rooli valioiden välisten konfliktien ratkaisussa Sotilaallinen konflikti Välitön sotilaallinen uhka Suunnattu sotilaallinen uhka Potentiaalinen sotilaallinen uhka Erilaisten ristiriitojen tiedostaminen sotilaspoliittisessa johdossa Eroavien intressien ilmaantuminen Ristiriitojen kärjistyminen Kriisireagointi Sotilaallisen konfliktin neutralointi Sotilaallisen konfliktin lokalisointi Hyvä näkökulma venäläiseen ajatteluun ei pidä käyttää hälytysmatriisina. 1. Kehittyminen piilossa 2. Kärjistyminen 3. Konfliktin alku Koalitioiden ja liittoumien muodostaminen 4. Kriisi 5. Ratkaisu 6. Rauhan palauttaminen (konfliktin jälkeinen säätely) Konfliktin säätelykeinojen etsintä Ei-sotilaalliset keinot Poliittinen ja diplomaattinen painostus Talouspakotteet Kauppasaarto Sotatalous Jännitystä purkavien toimien kokonaisuus Poliittisen opposition muodostaminen Diplomaattisten yhteyksien katkaisu Poliittisen opposition (joukkojen) toiminta Sotilaspoliittisen johdon vaihto Sotilaalliset keinot Informaatio- Strategisen pidäkkeen sotilaalliset keinot Strateginen ryhmittäminen 3 Ei-sotilaallisten ja sotilaallisten toimien suhde 4 : 1 Sotilaalliset toimet kamppailu Rauhanturva-operaatiot

4 Tilannekuva mikä on muuttunut? 9. Nykyiselle tilannekehitykselle maailmassa on tyypillistä lisääntynyt globaali kilpailu, jännitys valtioiden ja alueiden välisen vuorovaikutuksen eri aloilla, (1) eri arvomaailmojen ja kehitysmallien välinen kilpailu, taloudellisen ja poliittisen kehityksen epävakaus maailmanlaajuisesti ja alueellisesti, taustalla kansainvälisten suhteiden yleinen vaikeutuminen. (2) Käynnissä on vaikutusvallan vaiheittainen uudelleenjako uusien taloudellisen kasvun ja poliittisen vetovoiman keskusten hyväksi. 11. On havaittavissa, että sotilaalliset vaarat ja uhat ovat siirtymässä myös informaatiotilaan ja Venäjän Federaation sisälle. Tähän liittyen, vaikka Venäjän Federaatioon kohdistuvan suursodan todennäköisyys on pienentynyt, Venäjään kohdistuvat sotilaalliset vaarat ovat vahvistumassa.

5 Miten kehittyneet maat suhtautuvat Venäjään? Ystävänä 4% (2007) > 7% (3/2016) Partnerina 32% > 18% Kilpailijana 33% > 26% Vihollisena 7% > 27% Muodostavatko muut maat uhan Venäjälle? Ehdottomasti KYLLÄ 14% (2000) > 25% (2016) Todennäköisesti KYLLÄ 33% > 40 % EI 8% > 5% Levada Public Opinion Poll 2016, 28.6,

6 Venäjän asema ristiriitainen omakuva Lännen piirittämä suurvalta Maailmanpolitiikan murroksessa luovija Järjestelmäkriisissä elävä alisuorittaja

7 Tavoitteet: aktivoida, hidastaa, pysäyttää Sota Ukrainassa, Syyrian operaatio IPU, Duuma: pakotteet, uusi maailmanjärjestys Energiamurros: NS II Venäläisen informaatiotilan suojaus, ulkomaan operaatiot RT, Sputnik, twitter, jne. ASEVOIMA DIPLOMATIA POLITIIKKA KV-OIKEUS STRATEGINEN PELOTE TALOUS INFORMAATIO CYBER

8 Tärpit vuodelle 2018 Rosatom ja pohjoinen meritie: mitä hallinnon uudelleen järjestämisestä seuraa? Ideaalina glavsevmorput todellisuus SMPbank? Venäjän presidentin vaalit: Mitä tapahtuu Navalnyn verkostolle? Putinin uuden talousohjelman kohtalo, jos pakotteet laajenevat? Näytösoikeudenkäyntien jatko? Ukraina: alkaako Donbassissa rauhanturvaoperaatio, ja jos, niin millä ehdoilla? Riskit: Epäsuorien, epäsymmetristen toimien yhteissummana konfliktin eskalaatio?