SELVITYS OMAKOTITALORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus 2013

Transkriptio

1 SELVITYS OMAKOTITALORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus 2013

2 MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS OMAKOTITALORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA

3 1. Selvityksen lähtökohdat Selvitys omakotitalorakentamisen kohdentumisesta on tehty Kokkolan kaupungin Maankäyttö- ja asuntopoliittista ohjelmaa, MASTOA, sekä Kokkolan tulevaa ja vireillä olevaa yleiskaavoitusta varten. Yhtiömuotoista pientalorakentamista tarkastellaan toisessa erillisselvityksessä. Masto-ohjelman tavoitteena on ohjelmoida uusien asuinalueiden raakamaanhankinnan, kaavoituksen, kunnallisteknisen suunnittelun ja rakentamisen vaiheistus sekä alueiden tavoiteltava toteuttamisjärjestys. Selvitystä laativaan työryhmään ovat kuuluneet tekninen johtaja Pauli Piiparinen, kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivu, kaupungingeodeetti Vesa Turtola, tonttiteknikko Heikki Haimakainen, maankäyttöteknikko Stig- Gustav Bredbacka, kiinteistöinsinööri Matti Kivistö, asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen ja yleiskaavasuunnittelija Suvi-Elina Maunu. Maankäyttö- ja asuntopoliittinen ohjelma on maankäyttöpolitiikan toteuttamisohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle, sen tarkoituksena on: varmistaa asuintonttien ja -rakennuspaikkojen riittävyys kaupungin eri osa-alueilla niin taajamissa kuin kylissä edistää kaupungin strategiassa tavoiteltua hallittua kasvua yhteen sovittaa asuntorakentumisen kohdentamista sekä palvelujen tarjontaa ja käyttöä ohjata alueiden suunnittelua ja toteutusta eli yleiskaavoitusta ja sen pohjalta tehtävää maanhankintaa, asemakaavoitusta, kunnallisteknistä suunnittelua ja alueiden rakentumista tontit ja rakennuspaikat sijaitsevat alueellisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asukkaiden tarpeita vastaavan asuntotuotannon huomioidaan kaupungin eri osa-alueiden erityispiirteet sosiaalisien yhteisöjen tarpeet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat suunnitelmallisesti ennakoituja ja suunnittelusta toteutukseen varataan riittävästi aikaa uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen saatavuus ja käyttöaste

4 2. Selvityksen tavoitteet Selvitys jakautuu ajallisesti kahteen osioon eli talousarviosuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen sekä pitemmällä aikajänteellä suunnitelmallisen maankäyttöpolitiikan toteuttamiseksi tarvittaviin aluevarauksiin ja maapoliittisiin toimenpiteisiin. Selvitys on osa MASTO -ohjelman (maankäyttö- ja asuntopolitiikan toteuttamisohjelma) laatimista. Tavoitteena on kaupungin strategian mukaisesti tukea tonttitakuun toteutumista tulevina vuosina selvittämällä omakotitaloalueiden tonttitilannetta ja omakotialueiden kaavoittamiseen soveltuvaa raakamaavarantoa sekä tekemällä ehdotuksia, miten kaupungin maankäyttöpolitiikalla voidaan turvata tonttitakuun toteutuminen. Selvityksen tuloksia hyödynnetään yleis- ja asemakaavoituksessa, maanhankinnassa ja harkittaessa rakennuspaikkojen myöntämistä suunnittelutarveratkaisuilla. Selvitys mahdollistaa teknisen toimialan toimintojen keskinäisen yhteensovittamisen maanhankinnasta tonttien luovutukseen sekä on oleellista lähtötietoa kaupungin toimitilojen sijoittamisessa ja niiden laajuuden arvioinnissa. TAULUKKO 1 Asuntotuotannon ja väestön määrällinen kehitys

5 2.1 Omakotitalorakentamisen määrällinen kehitys ja tuleva tonttien luovutustarve Omakotirakentamisen määrä ja siten myös kaupungin luovuttamien omakotitonttien määrä on vaihdellut voimakkaasti taloudellisista suhdanteista riippuen yleisestä korkotasosta johtuen vaihdellen noin Lähivuosina varaudutaan noin omakotitontin luovuttamiseen vuosittain. Pidemmällä aikavälillä kaupungin omakotitonttien luovutustarvetta voitaneen tasaisesti laskea johtuen myyntiin tulevien vanhojen omakotitalojen suuresta määrästä. TAULUKKO 2 Luovutettujen omakotitonttien määrä vuosittain Seuraavien kymmenen vuoden aikana tulee maankäyttöpolitiikassa varautua noin omakotitontin luovuttamiseen. Tämä merkitsee noin raakamaahehtaarin asemakaavoittamista omakotialueiksi eri puolille uutta Kokkolaa.

6 TAULUKKO 3 Asemakaavoitettu tonttivaranto Syksyn 2012 jaossa olleet Tilanne nyt ( ) Varattu mennessä Arvio syksyksi jäävistä nykyisistä tonteista Uudet syksyn 2013 jakoon tulevat tontit Tavoite syksyn 2013 omakotitonttien hakuun Nuolipuro Pikiruukki Kaanaamaantien itäpuoli Mustikkamäki Kuusimäki Peltokorpi Potankangas Peltomäenkangas Kälviän kirjkonkylä (Kumpula) Marinkainen Lohtajan kirkonkylä Ullava YHTEENSÄ 147

7 2.2 Vuosien omakotialueiden toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja niihin liittyvät investoinnit Nykyiset tavoitteet: Investointien oikea-aikaisuus: Suunnitelmallisella maankäytön ja toimitilojen rakentamisen yhteensovittamisella voidaan investoinnit toteuttaa taloudellisemmin ja ne saadaan kohdistettua oikea-aikaisemmin ja oikeisiin paikkoihin. Monipuoliset asumismahdollisuudet: Suunniteltu kaupunkiympäristö ja kunnallinen tonttitarjonta vastaavat laadullisesti ja määrällisesti kysyntää kunnan eri osissa. Luodaan valmius tarjota rakentamiseen vähintään 80 kunnallistekniikalla varustettua omakotitonttia. Yhdyskuntateknisten palvelujen vastuualue: Vuosina luovutetaan noin omakotitonttia vuosittain 3-5 eri alueelta. Vuoden 2015 syksyllä asemakaavoitetun tonttivarannon tulisi olla omakotitonttia ja asemakaavoituskelpoinen raakamaavaranto 150 hehtaaria. Ehdotus uudeksi tavoitteeksi: Kaavatalous ja tonttien myynti- ja vuokraushinnat: Päivitetään aiemmat kaavatalousselvitykset ja niiden pohjalta tehdään esitys mahdollisesta myynti- ja vuokraushintojen tarkistuksista. Tavoitteena on, että kaupunki saa omakotialueilta niiden toteuttamiskulut täysimääräisenä joko myynti- tai vuokratuloina. 2.3 Omakotitonttien kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohdentumien Valtaosa omakotirakentamisesta kohdentuu keskustaajaman uusille kaupungin omistamille omakotialueille. Kysyntää on myös Kälviän kirkonkylän asemakaavoitetuilla alueilla. Myös suurimpiin kyliin on omakotirakentamispainetta, joten kaupunki voi hankkia alueita ja kaavoittaa omakotirakennuspaikkoja Ullavalle, Sokojalle, Öjaan, Ruotsaloon, Marinkaisiin ja Peltokorpeen. Lohtajan ja Kälviän kirkonkylissä on yksityisillä omistuksessaan runsaasti omakotirakennuspaikkoja, joiden toteutumista voidaan tarvittaessa nopeuttaa rakentamiskehotuksilla. Lähivuosien omakotialuekohteet on esitetty liitteessä 3, tonttivaranto kuvattuna alueittain. 2.4 Raakamaavaranto ja sen riittävyys omakotirakentamiseen Vuoden 2013 keväällä sekä asemakaavoitettujen että kunnallistekniikan piirissä olevien, luovutuskelpoisten omakotitonttien varanto ja myös asemakaavoituskelpoinen yhtenäisten asemakaavoitettavissa olevien alueiden raakamaavaranto ovat käyneet vähiin. Syksyllä 2013 tulee ohjelmoida Kokkolan maapoliittisen ohjelman mukaisesti raakamaanhankinta- ja asemakaavoitusohjelma omakotitalotonttitarjonnan turvaamiseksi lähivuosina. Ote kaupunginvaltuuston vuonna 2006 hyväksymästä Kokkolan maapoliittisesta ohjelmasta on liitteenä 2.

8 2.5 Omakotitonttivarannon kehittämistavoitteet 1. Ympäri vuoden on aina muutama vapaa rakennuskelpoinen omakotitontti kaikilla asemakaavoitetuilla taajama-alueilla. Näitä ovat Lohtajan kirkonkylä, Marinkainen, Kälviän Kirkonkylä, Peltomäenkangas, Ullava ja Kokkolan keskustaajamassa 2-4 eri aluetta. 2. Vuosittainen tavoiteluovutus on omakotitalotonttia 3-7 alueelta, sisältäen liitoskuntien asemakaavoitetut taajamat. Yhden alueen omakotitalotonttien luovutus on enimmillään noin 30 tonttia vuosittain, jolloin päiväkotien ja koulujen käyttöaste ei nouse liiallisesti. 3. Asemakaavoitettu tonttivaranto (asemakaava + katusuunnitelmat) vastaa lokakuun alussa, kun uudet omakotitontit laitetaan hakuun, kullakin em. alueella vähintään kolmen vuoden luovutustarvetta eli noin omakotitonttia. 4. Asemakaavoitettavissa oleva raakamaavaranto vastaa kymmenen vuoden kaavoitustarvetta kullakin em. alueella. Kaikilta laajenemisalueilta pyritään aktiivisesti ostamaan raakamaata. Yhden vuoden pientalotonttiluovutus eli omakotitonttia edellyttää noin ha asemakaavoitettavaa raakamaata. Kymmenen vuoden asemakaavoitukseen sopiva raakamaatarve uutta omakotirakentamista varten on siten ha. Tavoitteet 1 ja 2 ovat täyttyneet pääosin. Tavoite 3 ei tällä hetkellä täyty ja tavoite 4 täyttyy vain osittain, koska lähes kaikilta laajenemisalueilta puuttuu kaupungin ostamia ja omistamia alueita riittävän yhtenäisten asemakaavoitettavien omakotialueiden muodostamiseksi. Jäljempänä kaaviossa 1 on esitetty asuntoalueiden toteuttamisen tavoitteellinen ohjelmointi. Liitteenä 1 on kohdealueittain lähivuosien omakotialueiden maankäyttö- ja asuntopoliittinen ohjelmointi. Alla esimerkkinä Mustikkamäen alue. TAULUKKO 4 Mustikkamäen uuden omakotialueen toteuttamisen tavoitteellinen toteuttamisohjelma

9 KAAVIO 1 Asuntoalueiden toteuttamisen tavoitteellinen ohjelmointi yleiskaavoituksesta alueiden rakentumiseen.

10 3. Pientaloasutuksen mahdolliset laajenemisalueet kuvattuna alueittain Yleiskaavoitukseen liittyvät laajenemisalueiden kuvaukset on tehty niistä alueista, jotka ovat keskeisimpiä pientaloasutuksen sijoittumisen kannalta. Näiden lisäksi on yksittäisiä pienempiä alueita, joille pientaloasutusta voidaan jossain määrin asemakaavoittaa. Kokkolan kantakaupungin osalta tässä osiossa esitellyistä alueista osa tullaan osoittamaan Keskustaajaman yleiskaavassa asutuksen laajenemisalueiksi ja osa merkitään yleiskaavan yhteydessä asutuksen laajenemisen reservialueiksi. Yhtiömuotoista asumista ja pientalorakentamista koskevissa selvityksissä vaiheessa luoda tavoitetila näille alueille määittelemnällä toimenpiteiden ja päätöksenteon perusteet: 1. maanhankintaa edistämään Kokkolan maapoliittisen ohjelman mukaisin toimenpitein 2. rakennuspaikkoja ei myönnetä yksittäisillä suunnittelutarve- ja poikkeamisluvilla, jos ne saattavat asemakaavoituksen edellytyksiä 3. kaavoitusta varten tarvittavat selvitykset laaditaan alueiden käyttöönoton edellyttämällä aikataululla Pientaloalueiden laajenemisalueet on osoitettu liitteessä punaisilla, keltaisilla, vihreillä ja sinisillä rajauksilla. Punaisella rajatut ensimmäisen vaiheen alueet ovat alueita, joilla asemakaavoitus tulisi voida käynnistää vuonna 2013 tai lähivuosina. Keltaisella ja vihreällä on osoitettu muut mahdolliset laajenemisalueet, joita tullaan tarkastelemaan tarkemmin Keskustaajaman yleiskaavatyön yhteydessä. Sinisellä katkoviivalla on osoitettu selvitystä vaativat alueet. Keltaiset ja vihreät alueet ovat mahdollisia laajenemisalueita, joista vain osa tullaan osoittamaan Keskustaajaman yleiskaavassa pientaloalueiksi. Keskustaajaman yleiskaavan yhteydessä mitoitetaan väestöennusteeseen perustuen tuleva asuintonttitarve ja tämän myötä ratkaisemaan mitkä alueet tullaan kaavoittamaan asuntoalueiksi. Omakotialueiden laajennussuuntiin on karttoihin on merkitty sinisellä pohjavärillä kaupungin maanomistus ja punaisella rajatuilla alueilla punaisella vaakaviivoituksella ne alueet, joiden hankinta kaupungin omistukseen mahdollistaa asemakaavoituksen käynnistämisen. Omakotitaloalueiden laajenemisalueilta jaettavien tonttien määrä vuosittain on punaisella rajauksella olevien alueiden osalta analysoitu työryhmän kanssa ja nämä luvut ovat nykyisten luovutustavoitteiden mukaisia. Keltaisella, vihreällä ja sinisillä rajauksilla olevien alueiden osalta tonttien lukumäärät perustuvat arviointiin, jonka tuloksen mukaisesti tonttien laskennallisen määrä on niin suuri, ettei kaikkien alueiden toteutuminen vuoteen 2030 mennessä ole tarpeen. Käyttöön otettavat alueet tulee analysoidaan tarkemmin Keskustaajaman yleiskaavan yhteydessä, jotta alueiden laajeneminen on väestöennusteen mukaista.

11 TAULUKKO 3 Omakotitonttien laskennalliset luovutusmahdollisuudet alueittain vuosina YHTEENSÄ Mustikkamäki, Hangasmäki Piilesmäki Kaanaanmaantien koillispuoli Rödsöntien pohjoispuoli Kvikant Marinkainen Peltomäenkangas 80 Linnusperä Puntus Kaustari-Lappilanmäki Yhteensä Alustava arvio tarvittavasta luovutettavien omakotitonttien kokonaismäärästä vuosina on omakotitonttia. Määrä riippuu kaupungin tulevasta väestökehityksestä, yleisestä taloudellisesta kehityksestä sekä kaupungin nykyisen omakotiasuntokannan asuntokaupan tulevasta kehityksestä

12 3.1 ISOKYLÄN ETELÄPUOLISET ALUEET Punainen 2, Hangasmäki sijoittuu alueen keskelle Kettufarmintien ja Mustikkamäen omakotialueen itäpuolelle. Alue ei ole kokonaan kaupungin omistuksessa. Asemakaavoitusta varten tulee laatia luontoselvitys.. Asemakaavoituksen aloittaminen edellyttää maanhankintaa. Keltainen 2, käynnistyy 3-5 vuoden kuluessa. Alueella on kaupungilla jo maanomistusta. Vihreä 2, asemakaavoituksen käynnistyminen on sidoksissa tällä hetkellä vuoteen 2020 myönnetyn louhintalupaan. Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Piilesmäki Mustikkamäki Hangasmäki3.2 Piilesmäki Punainen 1 on rakentamattomalta osalta kaupungin omistuksessa. Asemakaavoitus voitaneen aloittaa. Inventoinnit tulisi aloittaa mahdollisimman pian, jotta asemakaavoitus voitaisiin aloittaa seuraavana vuonna. Keltainen 3 alueen asemakaavoituksen käynnistyminen edellyttää raakamaan hankintaa. Alueelle tulee myös tehdä luontoinventointi. Vihreä 3 alue ei ollut mukana 2010 luontoselvityksessä. Alueelle tulee laatia luontoselvitys.

13 3.3 KAANAANMAANTIEN JA RÖDSÖNTIEN JA PERHONJOEN VÄLINEN ALUE Punainen 3 on paria raakamaakauppaa vaille kaupungin omistuksessa, jonka jälkeen asemakaavoitus voidaan aloittaa. Punainen 4 alueella maan omistus lähes kokonaan kaupungilla, mutta asemakaavoituksen käynnistäminen edellyttää yhtä suurempaa raakamaakauppaa. Keltainen 5 alueella on aktiivinen maanhankinta käynnissä. Tämän alueen toteuttaminen tullaan tutkimaan Keskustaajaman yleiskaavan yhteydessä. Punainen 4 alueella maan omistus lähes kokonaan kaupungilla, mutta asemakaavoituksen käynnistäminen edellyttää vielä raakamaakauppoja. Vihreä 4, 5 ja 6 ovat reservialuevarauksia.

14 3.4 KVIKANT Keltainen 1 alueella ei ole kaupungilla merkittävää raakamaavarantoa vaan alue tulee hankkia kaupungin omistukseen riittävän laajoina kokonaisuuksina ennen asemakaavoituksen käynnistämistä sekä oikeusvaikutteisen Keskustaajaman yleiskaavan laatimista.. Sininen 1 alueen kaupunki omistaa kokonaan. Alueen nykyisen käyttötarkoituksen (ravirata ja hevostallitoimintaa) muuttaminen asuinalueeksi vaatii raviradan siirrosta sopimista. Vihreä 1 alue on kokonaisuudessaan yksityisten omistuksessa.

15 3.5 MARINKAINEN Punaisen alueen asemakaavoitus on käynnissä nopeasti. Alue on rakennettua osaa lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. Keltainen on kokonaan kaupungin omistuksessa. Marinkaisten täydennysrakentaminen ja tuleva asemakaavoitus tutkitaan kyläyleiskaavassa.

16 3.6 PELTOMÄENKANGAS Keltaisen alueelta voidaan käynnistää maanhankinta. Asemakaavoituksen käynnistämisajankohta riippuu Peltomäenkankaan jo asemakaavoitettujen rakennuspaikkojen rakentumisesta ja tonttien luovuttamisen jakaantumisesta Kokkolan eriosien välillä sekä yksityisten omistamien Kälviän kirkonkylän rakentumattomien rakennuspaikkojen rakentumisesta.

17 3.7 MUUT Edellä esiteltyjen merkittävimpien ja ajankohtaisimpien pientaloasutuksen laajenemisalueiden lisäksi on Kokkolan keskustaajamassa muutamia alueita, joille pyritään pääsemään asemakaavoituksella. Nämä alueet toimivat ns. täydennysalueina edellisille ja samalla tasapainottavat asutuksen sijoittumista kaupungin eriosissa LINNUSPERÄ Punainen 7 alue edellyttää maanhankinta ja Keskustaajaman yleiskaavan laatimista, jonka jälkeen asemakaavoitus voidaan aloittaa. Vihreä 8 alueen maankäyttö tutkitaan Keskustaajaman yleiskaavassa.

18 3.7.2 PUNTUS Punainen 5 alue rajautuu asemakaava-alueeseen ja on luonnollinen suunta laajentaa kaupunkirakennetta. Asemakaavoituksen käynnistäminen edellyttää maanhankinnan onnistumista. Keltainen 6 alue on suurelta osin rakentunutta. Alueen asemakaavoitus riippuu raakamaanhankinnan onnistumisesta. Vihreä 6 alueen toteuttamista pientaloalueena tutkitaan Keskustaajaman yleiskaavan yhteydessä. 5

19 3.7.3 Kaustari ja Lappilanmäki Punainen 6 Alueen asemakaavoitus on kytköksissä maanhankintaan. Keltainen 7 ja Vihreä 7 alueiden asemakaavan laadinnan aloittamiseksi tulee raakamaata hankkia kaupungin omistukseen.

20 LIITE 1 TONTTIVARANTO KUVATTUNA ALUEITTAIN Kokkolan kaupungilla on syksyllä 2012 jaettavaksi pientalotontteja 117 jakautuen eri alueille, joista suurin osa on asemakaavoitettuja tontteja ja osa on yleiskaavoitettuja tai palstoitussuunniteltuja rakennuspaikkoja. Kuva 1. Tonttivarannon ja rakennuspaikkojen sijoittuminen Kokkolassa esitetty punaisilla tähdillä. Taulukko x. asemakaavoitettu tonttivaranto

21 Liite 1. Lähivuosien omakotialueiden maankäyttö- ja asuntopoliittinen ohjelmointi

22 Liite 2. Ote kaupunginvaltuuston vuonna 2006 hyväksymästä Kokkolan maapoliittisesta ohjelmasta 1.2 Maapolitiikan toteuttamiskeinot 1.2.1Yleista Kaupungilla on käytettävissään monipuolinen valikoima keinoja, joilla voidaan varmistaa yhdyskunnan rakentaminen ja kasvu kuntatalouden näkökulmasta kestävällä tavalla. Seuraavassa esitellään maapolitiikan keskeiset keinot Vapaaehtoiset kaupat ja vaihdot Pitkäjänteinen vapaaehtoinen maanhankinta on aktiivisen maapolitiikan keskeinen keino. Hankkimalla raakamaata omistukseensa yleiskaavallisten selvitysten osoittamilta kasvusuunnilta hyvissä ajoin ennen kaavoitusta kaupunki voi varmistaa, että kunnallistekniikka ja kunnalliset palvelut tulevat kustannustehokkaasti käyttöön ja että niiden rakentamisen kustannuksia katetaan tonttien myynnistä saatavilla tuloilla Maankäyttösopimukset ja maankäyttökorvaukset Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden asemakaavoittaa yksityisten omistamia alueita sellaisella sopimusmenettelyllä, jolla saavutetaan tasapuolisuus sekä maanomistajien kesken että kaupungin ja maanomistajan kesken. Ensisijainen sopimusmuoto on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty maankäyttösopimus, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja jolla maanomistaja sitoutuu korvaamaan kaupungille aiheutuvia kustannuksia ja kaavoituksesta saaman arvonnousun rahana tai alueina. Mikäli vapaaehtoiseen sopimukseen ei päästä, voi kaupunki kaavoittaessaan yksityisten alueita periä maanomistajalta kehittämiskorvauksen kulujensa peittämiseksi. Korvaus voi olla enintään 60 % alueen arvonnoususta. Korvaukset peritään tontti- kohtaisesti arvonnousun realisoituessa esim. tontin myynnissä. Kolmantena kaavoitukseen liittyvänä menettelynä on rajatun alueen kehittämisalueeksi nimeäminen 10 vuodeksi, jos asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi erityiset kehittämis- ja toteuttamistoimenpiteet ovat tarpeen. Kaupungilla on oikeus periä maanomistajalta hyötyyn suhteutettu kehittämismaksu, jos alueen kehittämistoimenpiteistä koituu maanomistajalle erityistä hyötyä, joka on epäsuhteessa hänen suorittamiinsa kustannuksiin Lunastukset Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää useita lunastusperiaatteita, joiden nojalla kaupunki voi saada luvan lunastaa maata erilaisiin yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Maan lunastaminen antaa kaupungille mahdollisuuden järkevään yhdyskuntakehitykseen maanomistajien sopimus- tai myyntihalukkuudesta riippumatta. Samalla se luo ristiriitatilanteissa edellytykset maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Kaupunki voi ympäristöministeriön luvalla ennen asemakaavoitusta lunastaa yhdyskunta- rakentamiseen tarvittavan maan, ns. raakamaan. Luvanvaraista on myos asemakaavoitetulla alueella kaavan toteuttamista helpottava lunastaminen, jolla pyritään järjestelemään sopimattomasti rakennettuja tai maanomistukseltaan sekavia alueita.

23 Ilman erillistä lupaa kaupungilla on oikeus asemakaavan perusteella lunastaa kaduksi tai yleiseksi alueeksi osoitettu alue sekä kaupungin tarpeisiin tarkoitettu yleisten rakennusten alue Rakentamiskehotukset Kaupunki voi edistää asemakaavan mukaisten rakennuspaikkojen rakentamista antamalla rakentamiskehotuksia. Kehotus voidaan antaa vain määrällisesti ja laadullisesti vajaasti rakennetulle rakennuspaikalle kaavan oltua voimassa vähintään kaksi vuotta. Kehotusta ei saa antaa enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen rakentamiseen, jos rakennuspaikalla on jo käytössä oleva rakennus. Kaupungilla on oikeus ilman erityistä syytä lunastaa rakennuspaikka, jollei sitä ole kolmen vuoden kuluessa rakentamiskehotuksen antamisesta rakennettu kehotuksen edellyttämällä tavalla.