Kaupunginhallitus 28.4.2015 Liite 1 153 Mikkelin kaupungin työllisyydenhoidon seuranta vuodelta 2014 Sisällysluettelo: Mikkelin kaupungin yhteenveto vuodelta 2014 Työttömyysluvut Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyystilanne Työttömyysaikainen työmarkkinatuen veloitus Palkkatukivertailu Kuntouttava työtoiminta Työpajatoiminta Oppisopimus Kesätyöntekijät Yhteenveto

Työllisyydenhoidon kuvaus vuodelta 2014 Työttömyysprosentit 2014 Työttömyysprosentit on verrattu Etelä-Savoon ja koko maahan. Luvut antavat kontekstin jäljempänä mainittuihin lukuihin ja kuvauksiin. Mikkelin kaupungin osalta on laitettu prosenttiluku. 16,0 14,0 12,0 13,4 13,0 12,7 12,2 11,7 13,3 13,6 12,2 12,1 12,4 12,7 14,3 10,0 8,0 6,0 4,0 Mikkeli Etelä-Savo Koko maa 2,0 0,0 Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyystilanne 2012-2014 Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä Mikkelissä vuodesta 2012 lukien. Lukuun on laskettu myös alle 20-vuotiaat. Nuorten työttömyysaste suhteessa kaupungin työttömyysasteeseen kuvataan kuukausiraportoinnissa. 800 700 600 500 400 300 200 100 0 493 498 502 472 434 422 430 425 433 442 459 420 392 372 390 409 406 lkm 555 545 583 567 559 543 508 524 447 412 389 387 758 730 581 539 597 561 667 Pitkäaikaistyöttömät 2014 Mikkelin kaupungin pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut melko vakiintunutta. Tähän vaikuttanee työpaikkojen toimintastruktuurin muutokset viime vuosina. Vuoden 2014 loppupuolella on alkanut tasainen nousu. Tähän on kiinnitettävä huomioita.

1020 1000 980 960 940 920 900 880 860 926 tammik. 2014 1000 964 954 941 942 941 947 920 925 916 921 helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Työttömyysaikaisen työmarkkinatuen veloitus Mikkelin osuus työmarkkinatuesta ilmenee oheisesta taulukosta. Työmarkkinatuella olevista saadaan listaus Kelalta kuukausittain. Listaa käydään elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa (työllisyyspalvelut) jatkuvasti läpi ja siellä oleviin henkilöihin ollaan yhteydessä jopa päivittäin. Myös yhteistyötä seudullisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa tehdään jatkuvasti. Vuoden 2014 osalta on laitettu luvut. 700 630 646 630 649 634 633 650 684 682 658 647 615 613 560 490 420 350 280 210 140 230,6 209,84 215,29 225,41 204,71 212,59 241,02 233,7 207,75 236,95 192,85 218,95 2013 hlöt 2013 e 2014 hlöt 2014 e 70 0 Kaupungin palkkatukivertailu Kaupungin palkkatuen määrärahaan ja palkattavien määrään vaikuttaa valtion myöntämä palkkatuki. Lähes kymmenen vuoden aikana palkkatuki on vähentynyt merkittävästi. Tällä on merkitystä kaupungin palvelutuotantoon. 2 600 000 2 400 000 2 200 000 2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 kaupunki työll.palkkamenot e/vuosi Te-toimisto palkkatuki e/vuosi 2 544 291 2 158 982 2 158 900 1 675 900 1 221 450 1 390 000 1 390 000 1 427 000 1 147 000 1 041 800 986 000 804 100 851 000 851 000 638 000 640 000 650 000 530 000 378 000 378 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Talousarviovertailu vuosilta 2011-2014 kaupungin palkkatuen käytöstä on seuraava. Käytettyihin menoihin ovat tuoneet oman lisänsä työllisyyden hoidon hankkeet. Eri vuosina tapahtuneet ylitykset eivät ole lisänneet kaupungin kokonaismenoja eivätkä elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen raamia. 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 palkkamenot määrärahat palkkamenot käytetty 1 640 272 1 639 389 1 427 000 1 200 000 1 147 000 1 138 000 1 039 923 727 825 600 000 400 000 200 000 0 2011 2012 2013 2014 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaa työtoimintaa tehdään kaupungin työyksiköiden lisäksi eri yhdistyksissä ja kaupungin ostopalveluna. Merkittävämpiä yhteistyökumppaneita ovat Mikkelin Toimintakeskus ry (Ekotori), Etelä- Savon Liikunta ry, Mikkelin Työttömät ry ja Mikkelin Seudun Invalidit ry. Kuntouttava työtoiminta edellyttää aktivointisuunnitelmia eri viranomaistahojen kanssa. Kuntouttava työtoiminta edellyttää myös riittävää ohjausresurssia. 250 225 225 233 229 200 175 150 135 155 172 173 166 168 144 168 192 125 100 75 65 73 91 94 101 91 70 77 81 99 101 103 2013 2014 50 25 0

Kaupungin työpajatoiminta Teknikontien ja Rantakylätalon työpajatoiminnan maksimimäärä sijoitettaville on n. 80/kk. Sijoitettuja on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa, harjoittelussa ja muissa aktivointitoiminnoissa seuraavasti: 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 89 90 91 91 84 83 85 80 75 71 68 69 58 57 58 59 52 53 52 53 52 38 33 30 tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. heinäk. elok. syysk. lokak. marrask. jouluk. 2013 2014 Kaupungin työpajatoiminnan taloutta kuvataan seuraavasti: Kaupungin työpajat määräraha e/vuosi käytetty e/vuosi 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 506400 457900 425808 440969 242900 180534 2012 2013 2014 Ristiinan työpaja määräraha e/vuosi käytetty e/vuosi 80000 60000 64584 57800 57800 60605 40000 20000 0 0 0 2012 2013 2014 Suomenniemen työpaja 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 0 määräraha e/vuosi käytetty e/vuosi 62828 63700 56300 0 2012 2013 2014 54541

Työpajojen asiakaskunnan ikäjakauma 2014 30 25 20 15 10 5 0 27 21 18 17 16 12 6 4 2 3 1 0 alle 17 v 17-20 v 21-24 v 25-28 v 29-49 v yli 50 v miehet naiset Työpaja asiakkaiden sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10 15 10 11 koulutukseen työelämään muualle edelleen työpajalla 4 4 92 78 45 34 18 15 8 8 työttömäksi keskeyttänyt ei tietoa kaikki nuoret alle 28 v Tässä taulukossa on mukana myös ne asiakkaat, joilla on vuoden aikana ollut useampia kuty jaksoja. Oppisopimus Kaupungin oppisopimuksen määrärahaa nostettiin vuonna 2012. Määräraha katettiin palkkatuesta, mikä väheni valtion palkkatuen linjausten johdosta. Muutos ei aiheuttanut kaupungille lisäkustannuksia. Kysymyksessä oli määrärahojen uudelleen suuntaus. Kaupunki palkkaa vuosittain oppisopimukseen työntekijöitä palvelutuotannon tehtäviin. Oppisopimuksella vaikutetaan kaupungin rekrytointiin ja työllisyyden hoitoon. Oppisopimuksesta laadittiin prosessikuvaus ja järjestettiin henkilöresurssi sekä lisättiin yhteistyötä seudullisen sosiaali- ja terveystoimen sekä Mikkelin Koulutus Oy:n oppisopimusyksikön kanssa. Näillä toiminnoilla on saatu oppisopimuksen maksimaalinen käyttö kaupungin palvelutuotannon ja työllisyydenhoidon tukemiseksi. Toiminnan kuvaus on seuraava: oppisopimus määrärahat e/vuosi oppisopimus käytetty e/vuosi 420000 400000 380000 360000 340000 320000 300000 280000 260000 240000 220000 200000 180000 160000 140000 120000 389300 390900 392536 391040 385185 247827 170000 160000 2011 2012 2013 2014

40 36 32 28 24 20 16 12 8 4 oppisopimus hlöt/vuosi 20 19 15 9 2011 2012 2013 2014 Kesätyöntekijät Kaupunki palkkaa vuosittain kesätyöntekijöitä palvelutuotannon tukitehtäviin. Kesätyöntekijöiden palkkaamisella vaikutetaan syrjäytymiseen, ammatinvalinnan ohjaukseen ja yleiseen nuorten hyvinvointiin. Määrärahan käyttöön on vaikuttanut kuntaliitokset ja kesätyöntekijöiden ikä (alle 18-vuotiaista ei mene palkkamenoperusteista eläkemaksua, jonka kustannus palkkamenoon on vähentävästi n. 15 %). Vuosina 2011-2012 kesätyötä tukivat eri yritykset. Vuodesta 2013 lukien on mukana myös Ristiina ja Suomenniemi. Kaupunki lisäsi kesätyöntekijöiden määrärahaa vuonna 2013. Kesätyöntekijöiden palkkausta on nostettu Kvtes:n yleiskorotusten mukaisesti. Kesätyöntekijöiden panostusta on edelleen kehitetty eri projektien kautta. Näistä esimerkkeinä Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi. Seuratkaa blogeja www.mikkeli.fi, kesätyö2015. 440000 määräraha ja käytetty e/vuosi 420000 400000 380000 405000 406161 405306 388 300 403 260 370449 360000 340000 340 700 342 300 320000 300000 280000 2011 2012 2013 2014 400 390 380 370 360 350 340 330 320 310 300 290 280 kesätyöntekijät lkm/vuosi 386 378 372 364 2011 2012 2013 2014

Yhteenveto Työllisyyden hoidon tilanne Mikkelissä on yhtä vaikea kun koko maassa. Kaupungin tilannetta helpottaa se, ettei alueellamme ole monia suuria taloussuhdanneherkkiä teollisuuslaitoksia. Toisaalta työllisyyteemme vaikuttaa koko maan tilanne pienellä viiveellä, joten vuosi 2015 tullee olemaan vielä vaikeampi ellei yleinen taloustilanne helpotu. Kokonaisuutena työllisyydenhoito kaupungissa on hallittua ja suunniteltua. Työllisyydenhoidon kontekstina on kaupungin yritystoiminta. Lähteet: Ely-keskus, työllisyyskatsaukset,(ely-keskus.fi) Mikkelin kaupungin ja työllisyyspalvelujen tilastointi (Vatti) Kaupungin talousarvio ja tilinpäätös Tilastointi tallennettu: W:/julkaisut/kk-kvraportointi/2015, lähdeaineisto R:/keskushallinto/ekk/tilastot

Kaupunginhallitus 28.4.2015 154 MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ JA RAKENNE... 5 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 5 2.2 SELITE ORGANISAATIOMUUTOKSISTA... 7 2.3 HENKILÖTYÖVUODET... 9 2.4 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN...10 2.5 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE...11 2.6 HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA...12 2.7HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN...12 2.8HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS...13 3. TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT...13 4. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT...15 4.1 ELÄKÖITYMINEN...15 4.2 ELÄKEMAKSUT...17 4.3 MÄÄRÄAIKAISET KUNTOUTUSTUET...18 4.4 KAUPUNGIN MAKSAMAT ELÄKKEET...18 5. HENKILÖSTÖN UUDELLEENSIJOITTUMINEN...19 6. PALKKAUS...19 6.1 PALKKAUKSEN RAKENNE VUODELTA 2014...20 7.2 PAIKALLISET SOPIMUKSET...20 7.3HENKILÖKUNNAN MUISTAMISJÄRJESTELMÄ PALVELUVUOSISTA...20 7.4 HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA...21 2

1. Johdanto Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on koonnut Mikkelin kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2014. Henkilöstöraportti tarjoaa kaupungin luottamushenkilöille ja virkamiesjohdolle sekä muillekin asiasta kiinnostuneille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta ja työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Vuosittainen henkilöstöraportti on keskeinen väline kuvattaessa ja seurattaessa henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä. Käytettävissä olevien vuosien tiedot antavat mahdollisuuden tarkastella henkilöstömittareiden valossa henkilöstövoimavarojen kehityssuuntia. Ongelmalliseksi vertailun aiempiin vuosiin tekee vuoden 2013 alussa tapahtunut Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntaliitos. Henkilöstöryhmien palkkaaminen tai luovuttaminen muokkaa henkilöstörakennetta ja vaikeuttaa vuosien välisen henkilöstömäärän vertailua. Henkilöstömuutoksiin vaikuttavia tekijöitä on kuvattu tarkemmin taulukon 1 selitteessä. Erityisesti muutokset hankaloittavat henkilöstömäärien ja vuosityöajan vertailua ja tätä kautta talouden tasapainottamisohjelmassa asetettujen henkilöstötavoitteiden seurantaa. Poikkileikkauspäivä on edelleen vuoden viimeinen päivä. Se ei kuvaa koko vuotta relevantisti, mutta toisaalta vertailu vuosien välillä mahdollistuu, koska poikkileikkauspäivä on joka vuosi sama. Päähavainnot henkilöstössä tapahtuneista muutoksista voidaan tiivistää seuraavasti: Toukokuussa 2014 käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut ja ilman lomautuksiakin henkilöstökulut alittivat 5,1 miljoonalla eurolla talousarvion. Henkilömäärä väheni vuoden 2014 aikana 128 hengellä, josta valtaosa kohdistui määräaikaisiin työntekijöihin. Luvussa ei ole mukana vuoden 2014 alussa sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyneet ensihoitajat (47). Eläkepoistuma näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle. Sairauspoissaolot vaikuttavat olevan edellisiin vuosiin verrattuna hieman laskussa. Keskimääräinen sairauspoissaolojen lukumäärä työntekijää kohden on edelleen laskussa ja selkeästi alle kunnallisen keskitason. Työtapaturmien lukumäärän kasvu selittyy sillä, että 2014 on saatu ensimmäinen raportti, jossa on läheltä piti tilanteet. Tapaturmia, joista aiheutui 0 sairauslomapäivää, oli 58. Sen sijaan sisäilmaongelmat näkyvät edelleen kasvavina ammattitautilukuina. Määräaikaisten määrä on selkeästi laskussa. Pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa olleita henkilöitä on vakinaistettu hyvän henkilöstöpolitiikan mukaan ja lisäksi sijaiskäytäntöjä on kiristetty. Kaupunginvaltuuston 3.12.2012 44 hyväksymän Mikkelin kaupungin ensimmäisen henkilöstöstrategian mukaisesti kaupungissa on aloitettu ja jatkettu useita henkilöstön työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen ja työoloihin vaikuttavia toimenpiteitä. Toimenpiteillä voidaan osoittaa olleen myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Tämä osoittaa, että systemaattista henkilöstön työhyvinvoinnin ja henkilöstön kehittämistä on tärkeää jatkaa. Mikkelin kaupunki on jatkanut hyvää yhteistyötään Kevan kanssa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Esimiesten kouluttamiseen panostettiin vuoden 2014 aikana ja Mikkeli hyväksyttiin osaksi valtakunnallista EKJ-ohjelmaa. Ohjelmaan myönnettiin Mikkelille noin 45 000,00 euron hankeraha Tekesiltä. Koulutuksen keskeiset tavoitteet ovat: Verkostojen luominen yli kuntarajojen 3

verkostojen luominen yli toimialarajojen yksiköitten perustehtävän ja kehittämistehtävän selkiyttäminen päivittäisen esimiestyön helpottuminen ja yhdenmukaistuminen johtamisen metatiedon määrittely Mikkelin kaupungin tasolla tavoitteena on kehittää verkostoissa toimimista, älykästä organisaatiota ja tiedolla johtamista. Vuoden 2013 aikana aloitettua työhyvinvointiverkostossa toimimista jatkettiin ja verkostoa laajennettiin YT-neuvottelukunnan, työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, Kevan ja KT (Kuntatyönantajat) lisäksi Tampereen yliopistolla. Myös yhteistyötä Järvenpään ja Kouvolan kaupunkien suuntaan tiivistettiin. Vuonna 2014 Mikkelin kaupunginhallitus päätti (19.5.2014 225) aloittaa yhteistoimintamenettelyn koko Mikkelin kaupungin organisaatiossa. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin 26.5.2014. Toinen neuvottelu käytiin 16.6.2014 ja kolmas neuvottelu käytiin 22.8.2014. Neuvottelut päättyivät yksimielisinä 29.9.2014. Kuntarakennelain mukainen irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2017 loppuun ja siksi tuotannollisin ja taloudellisin perustein tapahtuvat irtisanomiset kustannusten säästökeinona eivät voineet tulla neuvottelujen kohteeksi. Kuitenkin henkilöstön lomauttaminen määräajaksi oli neuvottelujen kohteena. Neuvottelujen kohteina olevia toimenpiteitä olivat mm. prosesseihin, palveluihin ja toiminnan rakenteeseen liittyvät vireillä olevat uudistukset, kuten esim. palveluohjausyksikön perustaminen, Mipä-palvelut, Esper ja Esso hankkeisiin sekä asiakaspalvelukeskukseen liittyvät rakenteelliset muutokset palveluverkkojen kriittinen arviointi toimialojen palvelutuotantoon liittyvien ulkopuolisten palveluiden ostojen tarkastelu tukipalveluiden uudelleen organisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt rekrytoinnin tiukentaminen tilankäytön tehostaminen ja tilakustannusten karsinta hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyvä tehtävänkuvien kokonaistarkastelu (osaamisen johtaminen) työaikajärjestelyt ja päivystysjärjestelyt paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten tarkastelu henkilöstön valmius vapaaehtoisiin järjestelyihin Henkilöstöraportin lähteenä on käytetty pääasiassa kaupungin henkilöstöhallinta- ja talousjärjestelmiä. Henkilöstöraportin tiedot perustuvat palkkajärjestelmään. Tiedot ovat osittain koko vuodelta, osittain poikkileikkauspäivältä 31.12.2014. Henkilöstöraportin muoto on toista vuotta peräkkäin yhteneväinen KT:n Henkilöstövoimavarojen arviointi raporttipohjan kanssa. Selkeänä etuna on, että pystymme tuottamaan muiden kuntien kanssa vertailukelpoista tietoa. Vuoden 2014 henkilöstöraportin tuottamisen ongelmana on henkilöstöjärjestelmien kehittäminen, joten raportoinnin toiminnalliseen kehittämiseen ei ole vuonna 2014 ollut riittävästi aikaa. HENKILÖSTÖPALVELUT 4

2. Henkilöstön lukumäärä ja rakenne 2.1 Henkilöstön määrä Vuoden 2014 lopussa oli kaupunkiin palvelussuhteessa kaikkiaan 3463 henkilöä (2013: 3638), joista vakituista henkilökuntaa oli 2923 (2013: 2983) ja määräaikaisia 511 (2013: 632). Lukuun eivät sisälly kansalaisopiston tuntiopettajat (131 henkilöä tilanteessa 31.12.2014), muiden oppilaitosten sivutoimiset tuntiopettajat (12), oppisopimussuhteiset (19) ja puolivakinaiset sammutusmiehet. Toimialoista henkilöstöä sijoittui sivistystoimeen 1285 henkilöä ja sosiaali- ja terveystoimeen 1286. Kuvio 1: Henkilöstön prosentuaalinen jakauma palvelussuhteen luonteen mukaan 2923 511 29 Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Vuoteen 2013 verrattuna määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli koko kuntasektorilla noin 22 prosenttia henkilöstöstä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus Mikkelin kaupungilla on 15 % (2014 17 %). Määrä on jatkuvasti ollut alhaisempi kuin yleensä kuntasektorilla ja erityisesti sosiaali- ja terveystoimen puolella on vakinaistettu henkilöstöä. Kuvio 2: Koko- ja osa-aikaisten työsuhteiden määrä 31.12.2014 4000 3000 2000 1000 0 3434 2984 2923 2555 429 368 450 511 82 kokoaikaiset osa-aikaiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Kuviossa ei ole mukana työllistettyjä. 5

Taulukko 1: Henkilöstön vakinaisten ja määräaikaisten lukumäärä sekä palkkatukityöllistetyt ja koko henkilöstö yhteensä 2010 2014 (tilanne 31.12.2014) VAKINAISET MÄÄRÄAIKAISET 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 Kaupunginhallitus 203 230 242 272 256 27 41 35 54 47 Konsernipalvelut 203 230 242 272 256 27 41 35 54 47 Ympäristölautakunta 21 20 20 23 22 4 4 3 2 5 Sosiaali- ja terveystoimi 1177 1187 1281 1024 1046 286 232 234 224 179 Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk 1020 1046 224 179 Johtamisen tukipalvelut 16 16 27 12 15 2 3 3 0 0 Sosiaalipalvelut 142 133 34 27 Lapsiperheiden palvelut 476 459 461 0 0 87 84 78 0 Psykososiaaliset palvelut 65 54 69 0 0 21 13 18 0 Terveyspalvelut 146 157 157 272 289 21 19 27 31 38 Vanhusten palvelut 474 501 563 594 609 155 113 108 159 114 Mlin seudun sos. ja terv. ltk 4 4 0 0 Sivistystoimi 618 622 628 1114 1102 132 105 112 210 171 Sivistystoimen tukipalvelut 25 25 23 17 16 1 3 2 1 Opetuslautakunta 468 475 481 963 956 104 79 86 180 150 Varhaiskasvatus 413 407 87 60 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 550 549 93 90 Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk. 125 122 124 134 130 28 25 23 28 20 Tekninen toimi 221 200 188 190 185 33 42 38 38 12 Tekninen lautakunta 126 69 73 73 75 3 5 5 1 2 Rakennuslautakunta 13 13 10 11 11 3 1 1 0 0 Maaseutu- ja tielautakunta 82 118 105 106 99 27 36 32 37 10 Liikelaitokset ja taseyksiköt 284 300 310 360 312 73 78 105 104 97 Mikkelin Vesiliikelaitos 37 31 30 33 27 4 5 9 8 8 Etelä-Savon työterveys liikelaitos 33 34 38 45 45 3 5 8 1 5 Otavan Opiston liikelaitos 51 49 49 56 59 24 24 44 49 49 Etelä-Savon pelastuslaitos 163 168 175 208 163 42 43 42 45 33 Tilakeskus 18 18 18 18 1 2 1 2 2524 2559 2669 2983 2923 555 502 527 632 511 TYÖLLISTETYT KOKO HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 Kaupunginhallitus 14 28 33 3 13 244 299 310 329 316 Konsernipalvelut 14 28 33 3 13 244 299 310 329 316 Ympäristölautakunta 25 24 23 25 27 Sosiaali- ja terveystoimi 25 20 18 5 1 1530 1439 1533 1253 1226 Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk 1529 1244 1225 Johtamisen tukipalvelut 2 18 21 30 12 15 Sosiaalipalvelut 176 160 Lapsiperheiden palvelut 12 8 10 575 551 549 0 0 Psykososiaaliset palvelut 2 128 67 89 0 0 Terveyspalvelut 167 176 184 303 327 Vanhusten palvelut 13 10 6 642 624 677 753 723 Mlin seudun sos. Ja terv. Ltk 4 Sivistystoimi 37 43 32 14 12 787 770 772 1338 1285 Sivistystoimen tukipalvelut 25 26 26 19 17 Opetuslautakunta 27 25 21 599 579 588 1143 1106 Varhaiskasvatus 500 467 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 643 639 Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntaltk. 10 18 11 163 165 158 162 150 Tekninen toimi 2 1 0 1 2 256 243 226 229 199 Tekninen lautakunta 1 1 0 130 75 78 74 77 Rakennuslautakunta 1 17 14 11 11 11 Maaseutu- ja tielautakunta 109 154 137 143 109 Liikelaitokset ja taseyksiköt 1 1 0 0 1 358 379 415 464 410 Mikkelin Vesiliikelaitos 41 36 39 41 35 Etelä-Savon työterveys liikelaitos 36 39 46 46 50 Otavan Opiston liikelaitos 75 73 93 105 108 Etelä-Savon pelastuslaitos 1 1 206 212 217 253 196 Tilakeskus 19 20 19 20 YHTEENSÄ 79 93 83 23 29 3200 3154 3279 3638 3463 6

2.2 Selite organisaatiomuutoksista 2010 Röntgenin siirtyminen sairaanhoitopiirille: 5 henkilön vähennys, tulkkipalvelujen siirtyminen Kelalle: 1 henkilön vähennys. 2011 Kangasniemen maaseututoimesta siirtyi 39 henkilöä kaupungin maaseututoimeen. Aluepalvelut -yksikkö siirtyi YIT:lle: 26 henkilön vähennys. 2012 Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi käynnistyi vuoden 2012 alusta, jolloin Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen soten henkilöstö siirtyi Mikkelin kaupungille vanhoina työntekijöinä. Lisäksi tapahtui toimialueiden välisiä siirtoja, jotka vaikuttavat toimialueiden välisiin henkilöstölukuihin, mm. sosiaali- ja terveystoimen ruoka- ja puhtauspalvelujen 32 henkilön nimitykset konsernipalveluiden ruoka- ja puhtauspalveluihin. Mikkelin kaupunki solmi Kunnan Taitoa Oy:n kanssa talous- ja palkkahallinnon palvelusopimuksen, joka astui voimaan 1.1.2012. Sopimuksen myötä Kunnan Taitoa Oy:n palvelukseen siirtyi 25 henkilöä. 2013 Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntaliitokset Mikkelin kaupunkiin astui voimaan 1.1.2013. Kuntaliitoksen yhteydessä Mikkelin kaupungin palvelukseen siirtyi Ristiinan kunnasta 140 ja Suomenniemen kunnasta 16 henkilöä. Puumalan kunnasta siirtyi seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen 88 henkilöä. Seudullisen ympäristötoimen laajentumisen myötä kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi 3 henkilöllä. Seudullisen maaseututoimen laajentuminen lisäsi henkilöstömäärää 4 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimessa ostopalveluiden palauttaminen omaksi toiminnaksi lisäsi henkilöstömäärää 25 henkilöllä. Sosterista tulleet ensihoitajat lisäsivät pelastuslaitoksen henkilömäärää 32 henkilöllä. Otavan Opiston henkilöstömäärä kasvoi 7 henkilöllä ja Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen 7 henkilön määräaikaiset työsuhteet vakinaistettiin. Edellä mainitut kasvuluvut perustuivat lisääntyneeseen liiketoimintaan. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen Työvoimapalvelut yksikköön vakinaistettiin 4 työvalmentajaa ja 2 yksilövalmentajaa. Tietohallintopalveluiden henkilöstö lisääntyi 1 sosiaali- ja terveystoimen järjestelmäasiantuntijalla. Ruokaja puhtauspalvelut 1 toimistosihteerillä. Mikkelin kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi yhteensä 330 henkilöllä. 2014 Vuoden 2014 alussa 47 ensihoitajaa siirtyi sairaanhoitopiirin palvelukseen. 7

Kuvio 3: Määräaikaisten lukumäärä ja perusteet 31.12.2014 Määräaik. lkm ja perusteet 31.12.2014 250 228 200 172 150 100 50 0 34 28 3 46 Määräaik. lkm ja perusteet 31.12.2014 Kuvio 4: Palkattomat virka- ja työvapaat 31.12.2014 Palkattomalla virka/työvapaalla 31.12.2014 350 309 300 250 200 150 109 147 100 50 0 19 13 1 12 4 4 Palkattomalla virka/työvapaalla 31.12.2014 8

2.3 Henkilötyövuodet Taulukko 2: Vuosityöaika 2013 2014 Vakinaiset ja Työllistetyt Yhteensä määräaikaiset 2013 2014 2013 2014 2013 2014 Kaupunginhallitus 233,50 229,05 17,31 11,81 250,81 240,86 Keskushallinto 233,50 229,05 17,31 11,81 250,81 240,86 Ympäristölautakunta 20,38 21,53 0,00 20,38 21,53 Sosiaali- ja terveystoimi 898,78 916,65 7,11 3,18 905,89 919,83 Sos.- ja terv.toimen tuotantoltk 895,90 914,13 7,11 3,18 895,90 917,31 Johtamisen tukipalvelut 9,91 9,42 9,91 9,42 Sosiaalipalvelut 131,97 122,86 131,97 122,86 Terveyspalvelut 218,83 246,93 218,83 246,93 Vanhusten palvelut 535,19 534,92 535,19 534,92 Mlin seudun sos.- ja terv.ltk 2,88 2,52 2,88 2,52 Sivistystoimi 1077,59 1072,36 23,16 11,52 1100,75 1083,88 Sivistystoimen tukipalvelut 14,66 14,31 14,66 14,31 Opetuslautakunta 943,21 941,77 943,21 941,77 Varhaiskasvatus 356,83 353,18 356,83 353,18 Perusop., lukiot ja kansalaisop. 586,38 588,59 586,38 588,59 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntaltk 119,72 116,28 119,72 116,28 Tekninen toimi 152,18 150,60 3,42 2,26 155,60 152,86 Tekninen lautakunta 59,08 56,09 3,42 2,26 62,50 58,35 Rakennuslautakunta 8,26 9,11 8,26 9,11 Maaseutu- ja tielautakunta 84,84 85,40 84,84 85,40 Liikelaitokset ja taseyksiköt 345,47 303,77 0,00 0,00 345,47 303,77 Vesilaitos 33,32 30,73 33,32 30,73 Etelä-Savon työterveys 35,13 35,82 35,13 35,82 Otavan Opisto 57,17 63,36 57,17 63,36 Pelastustoimi 203,54 158,10 203,54 158,10 Tilakeskus 16,31 15,76 16,31 15,76 YHTEENSÄ 2727,90 2693,96 51,00 28,77 2778,90 2722,73 Kaupungin henkilöstön laskennallinen työpanos vuosityöaikana oli kertomusvuonna 2 722,73 (2013: 2778,90). Vuonna 2014 henkilötyövuosien suhde henkilöstömäärään oli 78,6 % Vuonna 2013 luku oli 76,4 %. Lukujen erotus selittyy henkilömäärän, poikkeavia työaikoja tekevien henkilöiden sekä sairauslomien vähenemisellä. 9

2.4 Työajan jakautuminen Taulukko 3: Työajan jakautuminen v. 2014 muun kuin opetushenkilöstön keskuudessa tunnit työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) * vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) 785077 Vähennetään työpäivinä * Vuosilomat ja muut lomat 95528 12,17 * Terveysperusteiset poissaolot 32790 4,18 * Perhevapaat 19694 2,51 * Koulutus 3557 0,45 * Muut palkalliset poissaolot ja palkattomat 28621 3,65 * Vapaana annetut työaikakorvaukset Lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt Tehty vuosityöaika 604887 22,95 Työajan jakautumisen selvittämisellä pyritään vastaamaan palvelutarpeiden oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelun tarpeisiin. Henkilötyövuosi (HTV) kuvaa koko henkilöstön tuottamaa kokonaispanosta. Työajan jakaumalla kuvataan säännöllisen vuosityöajan suhdetta poissaolopäiviin. Vapaana annettujen työaikakorvausten ja rahana maksettujen lisä- ja ylitöiden määrää ei pystytä raportoimaan. Luvut eivät ole kuitenkaan suuruudeltaan perhevapaiden luokkaa ja saattavat vielä vaikutukseltaan kumota toisensa, niin saatua tulosta voi varsin hyvin vertailla HTV:een. 10

Taulukko 4: Työajan jakautuminen v. 2014 opetushenkilöstön keskuudessa Opetushenkilöstö tunnit työpäivät Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) * vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät *vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) 100168 % teoreett. säänn. vuosityöajasta Vähennetään työpäivinä * Laskennallinen vuosiloma 11004 10,99 * Terveysperusteiset poissaolot 2664 2,66 * Perhevapaat 3934 3,93 * Koulutus 3411 3,41 * Muut palkalliset poissaolot ja palkattomat 5672 5,66 * Vapaana annetut työaikakorvaukset 0 0,00 Lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0 0,00 Tehty vuosityöaika 73483 26,64 Opetushenkilöstön kohdalla on havaittavissa muutama selkeä ero muihin ammattiryhmiin nähden. Perhevapaita, koulutusta ja muita poissaoloja on selvästi enemmän. Terveysperusteisia poissaoloja on sen sijaan selvästi vähemmän. Lomia ei voi vertailla poikkeavan lomaoikeuden vuoksi. 2.5 Henkilöstön ikärakenne Kuvio 5: Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Lukumäärä/ vakinaiset ikärakenne 11; 0 % 162; 6 % 355; 12 % 1105; 38 % 512; 17 % 778; 27 % alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 65 ja yli 11

Vuonna 2014 Mikkelin kaupungin työntekijöiden keski-ikä oli 48,0 vuotta. Vuonna 2013 keski-ikä oli 47,7 vuotta. 2.6 Henkilöstön sukupuolijakauma Taulukko 5: Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä Vakinaiset 2338 585 2923 Määräaikaiset 404 107 511 Yhteensä 2742 692 3434 Sukupuolijakauma ei sisällä työllistettyjä. Koko henkilöstömäärästä vuonna 2014 oli naisia 79,8 % ja miehiä 20,2 %. 2.7 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Taulukko 6: Osaamisen kehittämisen jakautuminen vuona 2014 Osaamisen kehittäminen Osallistujien määrä Päiviä Päiviä/ osallistuja Ammatillinen henkilöstökoulutus, 2137 6237 3,6 josta lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusta 776 1844 2,4 Johtamis- ja esimieskoulutus/valmennusta 68 278 4,0 Muu osaamisen kehittäminen 214 453 2,1 Yhteensä 2419 6968 Opintovapaalla oleva henkilöstö 67 Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen painottuu hyvin selvästi ammatillisen koulutuksen puolelle. Vain 10,5 % koulutuspäivistä kohdistui johtamiseen, valmennukseen tai muuhun osaamisen kehittämiseen (vuonna 2013 13,5 %). Koulutuspäivien määrä laski jonkin verran (noin 1000 päivää) vuoteen 2013 verrattuna. Syynä tähän oli sekä tarkentunut koulutusten raportointi että koulutusten väheneminen henkilöstökustannusten tiukentuneen tarkkailun vuoksi. Tämä selittää myös koulutuksen suuremman painottumisen ammatilliseen ja lakisääteiseen koulutukseen. Peruslinjauksena koulutuspäivien arvioinnissa tullaan käyttämään KT:n suosittelemaa jakoa, jonka mukaan ammatilliseen henkilöstökoulutukseen kuuluvat täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutukset sekä erilaiset työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavat. Johtamis- ja esimieskoulutukseen tulevat mukaan JET:t ja muut erikoisammattitutkinnot (EAT). Muu osaamisen kehittäminen pitää sisällään paremman palvelun passi koulutuksen, valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset, mentoroinnit, työyhteisövalmennukset (esim. esimiesverkosto, EKJ -ohjelma), työkierron, perehdyttämisen, riskikoulutukset, työhyvinvointikoulutukset, työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutukset sekä oman yhteistyöverkostomme antaman ajankohtais-koulutuksen (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Tampereen yliopisto, 12

Keva, Kela). Linjauksen tulee koulutus-suunnittelussa sekä raportoinnissa olla joustava niin, että koulutus, joka toisessa yksikössä on muuta osaamisen kehittämistä (esim. riskikoulutus) voikin toisessa yksikössä olla ammatillista koulutusta. 2.8 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus raportoidaan 2015 raportissa seuraavan kerran, koska vuosien 2013 ja 2014 lukuja ei voi vertailla keskenään, eikä niistä voi tehdä mitään johtopäätöksiä. 3. Terveysperusteiset poissaolot Kuvio 6: Palkattomat ja palkalliset poissaolot kalenteripäivien mukaan SAIRAUSPOISSAOLOT 2014, KAAVIO 60000 50000 40000 30000 20000 10000 2012 2013 2014 0 hlölkm palkalliset palkattomat sairauspäivät sairauspäivät yhteensä Vuoden 2014 palkattomat ja palkalliset poissaolotiedot on tuotettu palkkajärjestelmän kautta, joka tulee olemaan myös jatkossa raportoinnin pohjana. Tiedot sisältävät kaikkien työterveyshuollon palvelun tuottajien kirjoittamat sairauslomapäivät. Laskennallisia sairauspoissaolopäiviä kertyi 14,5 päivää työntekijää kohden. Vuonna 2013 työntekijää kohden laskennallinen sairauspoissaolomäärä kalenteripäivinä oli 14,6. 13