ALAVIESKAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Kunnanhallitus 26.11.2013 9.12.2013 Kunnanvaltuusto 16.12.2013
ALAVIESKAN KUNTA TALOUSARVION LAADINNASSA KÄYTETTYJÄ TUNNUSLUKUJA VÄESTÖ Ikäryhmä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0-14 585 582 581 561 562 563 546 546 546 15-44 890 899 897 898 899 899 873 873 873 45-64 747 760 750 755 755 758 765 765 765 65-537 535 542 536 537 540 566 566 566 Yhteensä 2759 2776 2770 2750 2753 2760 2750 2750 2750 2780 Väestön määrä 2009-2016 2775 2770 2765 2760 2755 2750 2745 2740 2735 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Ikäjakauma 2014 65-20 % 0-14 20 % 45-64 28 % 15-44 32 % 0-14 15-44 45-64 65-1
KUNTATALOUS Vuosi 2014 Veroprosentti 21,50 -Kiinteistöveroprosentti --yleinen 1,00 --vakituinen asunto 0,55 --muu 0,90 --yleishyödyllinen yhteisö 0,30 Verotulojen kehitys 1000 euroa Vuosi Tulovero- Kunnallis- Yhteisö- Kiinteistö- Yhteensä prosentti vero vero vero 2008 20,00 5712 273 215 6200 2009 20,00 5634 188 230 6052 2010 21,00 5867 233 252 6352 2011 21,00 6134 307 235 6676 2012 21,50 6351 185 356 6892 2013 e 21,50 6797 169 363 7329 2014 e 21,50 6793 182 408 7383 2015 e 21,50 6984 187 401 7572 2016 e 21,50 7056 156 401 7613 Verotulojen kehitys 1000 euroa 2008-2016 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 2008 2009 2010 2011 2012 2013 e 2014 e 2015 e 2016 e 2
Talousarviolainat 31.12. 1000 euroa Vuosi Yhteensä Euroa/as. Hoitokulut 2008 4 789 1 736 728 2009 7 069 2 546 810 2010 7 995 2 880 791 2011 7 596 2 762 978 2012 8 438 3 065 1 102 2013 11 600 4 203 1 100 2014 12 420 4 516 1 184 2015 12 424 4 518 1 184 2016 12 474 4 537 1 190 Lainamäärä 2008-2016 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 BRUTTOMENOJEN KEHITYS V. 2011-2016 Hallinto Elinkeino Perusturva Sivistys Tekninen Investoinnit TP 2011 646 171 10429 2833 2304 1084 TP 2012 632 166 10714 2907 2272 1093 TA 2013 662 175 11502 2845 2279 4262 TA 2014 630 166 11599 2800 2342 911 SU 2015 631 167 11680 2828 2358 320 SU 2016 635 168 11750 2857 2376 455 Bruttomenojen jakautuminen palvelualueittain 2014 Tekninen 13 % Elinkeino Hallinto 1 % 4 % Hallinto Elinkeino Sivistys 16 % Perusturva 66 % Perusturva Sivistys Tekninen 3
4
NETTOMENOJEN KEHITYS V. 2011-2016 Hallinto Elinkeino Sos.terv. Sivistys Tekninen Investoinnit TP 2011 629 166 10432 2687 325 868 TP 2012 611 161 10708 2726 243 1909 TA 2013 643 170 11502 2793 267 4198 TA 2014 607 161 11 598 2 693 108 872 SU 2015 615 162 11 680 2 705 205 300 SU 2016 622 163 11 750 2 733 249 435 14000 Nettomenojen kehitys palvelualueittain 12000 10000 8000 6000 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 SU 2015 SU 2016 4000 2000 0 1 2 3 4 5 6 5
TULOSLASKELMAOSA, ULKOINEN TP 2012 TA+MUUT 2013 TAE 2014 muutos- % TOIMINTATUOTOT 2 341 243 2 086 950 2 344 220 12,3 Myyntituotot 849 102 860 250 909 420 5,7 Maksutuotot 44 728 41 150 108 150 162,8 Tuet ja avustukset 156 601 29 600 20 600-30,4 Vuokratulot 1 059 081 1 114 350 1 306 050 11,4 Muut toimintatuotot 131 729 41 600 TOIMINTAKULUT -16 690 383-17 462 298-17 535 205 0,4 Henkilöstökulut -3 684 713-3 630 545-3 548 945-2,2 Palkat ja palkkiot -2 694 077-2 618 710-2 553 070-2,5 Henkilöstösivukulut -990 636-1 011 835-995 875-1,6 Eläkekulut -940 953-889 572-875 535-1,6 Muut henkilöstösivuk -49 683-122 263-120 340-1,6 Palvelujen ostot -11 970 977-12 803 613-12 933 760 1,0 Aineet, tarv.ja tavarat -817 618-810 290-845 070 4,3 Avustukset -128 226-132 130-126 400-4,3 Muut toimintakulut -88 846-85 720-81 030-5,5 TOIMINTAKATE -14 449 140-15 375 348-15 190 985-1,2 Verotulot 6 878 402 7 073 000 7 383 000 4,4 Valtionosuudet 7 669 071 7 780 000 7 912 700 1,7 Verotulot ja valtionosuudet yhteensä 14 547 473 14 853 000 15 295 700 3,0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -80 372-147 400-83 000-43,7 Korkotuotot 32 803 31 600 4 000-87,3 Muut rahoitustuotot 19 886 22 500 35 500 57,8 Korkokulut -126 593-199 000-120 000-39,7 Muut rahoituskulut -6 468-2 500-2 500 VUOSIKATE 17 961-669 748 21 715 103,2 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -535 296-619 430-720 490 16,3 Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -517 335-1 289 178-698 775-45,8 Poistoerän lisäys (-)tai vähennys (+) Varausten lisäys (-)tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-)tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -517 335-1 289 178-698 775-45,8 6
7-698 775
8
Vertailu Käyttötulojen (=toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet)) ja toimintakulujen vertailu 2011-2016 Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Käyttötulot Toimintatuotot 2 143 979 2 241 243 2 086 950 2 344 220 2 220 800 2 189 900 Verotulot 6 676 889 6 878 403 7 073 000 7 383 000 7 572 000 7 613 000 Valtionosuudet 8 106 347 7 669 071 7 780 000 7 912 700 8 150 000 8 394 000 Käyttötulot yht. 16 927 215 16 788 717 16 939 950 17 639 920 17 942 800 18 196 900 Toimintakulut 16 383 217 16 690 382 17 462 298 17 535 205 17 607 400 17 727 400 Erotus 543 998 98 335-522 348 104 715 335 400 469 500 Huom! Vuonna 2011 valtionosuudet sis. 300.000 harkinnanvaraista vo Muutos % Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Käyttötulot Toimintatuotot 4,5-6,9 12,3-5,3-1,4 Verotulot 3,0 2,8 4,4 2,6 0,5 Valtionosuudet -5,4 1,4 1,7 3,0 3,0 Käyttötulot yht. -0,8 0,9 4,1 1,7 1,4 Toimintakulut 1,9 4,6 0,4 0,4 0,7 5,0 Käyttötulojen ja toimintakulujen muutos-% 4,0 3,0 2,0 1,0 Käyttötulot yht. Toimintakulut 0,0-1,0 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016-2,0 9Sivu 1
KUNNAN VISIO 2025 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut, houkuttelevan asuinympäristön sekä monipuoliset virkistysmahdollisuudet, joita myös lähiseudun asukkaat hyödyntävät. Alavieska on yrittäjäystävällinen kunta, joka tunnetaan vahvasta maataloudesta, puu- ja metalliteollisuudesta sekä omaperäisistä ja elinvoimaisista kylistään ja kulttuuristaan. STRATEGIA 1. Elinkeinot Elinkeinojen kehittäminen ja työpaikkojen luominen on kunnan kehittymisen tärkein edellytys. Sillä on myönteinen vaikutus väestökehitykseen, verotulojen kasvuun ja se mahdollistaa kunnallisten palvelujen tuottamisen. Elinkeinojen kehittäminen vaikuttaa myönteisellä tavalla kuntakuvaan ja tekee kuntaa tunnetuksi. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuutaho Toteutuminen 1-8/2013 Elinkeinojen kehittäminen Tehostetaan kaavoitettujen liike- ja teollisuustonttien Uusien yritysten lukumäärä, työpaik- Kunnanjohtaja Elinkeinopäällikkö Ostettu Vieskan Metalli Oy:n teolli- markkinointia uusien kojen määrä suushalli kunnalle ja Kilpailukykyinen yritysympäristö yritysten saamiseksi vuokrattu edelleen kuntaan yrityksen käyttöön Työpaikkojen lisääminen Työllisyyden edistäminen Rakennetaan kunnallistekniikka Pudasperän teollisuusalueelle Käännetään työssäkäyvän väestön määrä nousuun markkinoimalla Alavieskaa erityisesti täällä työssäkäyville viihtyisänä ja turvallisena asuinkuntana kaupunkitasoisten palveluiden läheisyydessä Edistetään maa- ja metsätalouden kehittämismahdollisuuksia, tuetaan erikoistumista, uusimuotoista tuotantoa, monialayrittäjyyttä ja maatilamatkailua Tuetaan yrittäjyyttä ja toimitaan kiinteässä yhteistyössä yrittäjä- ja tuottajajärjestöjen kanssa Kunnallistekniikka rakennettu ja alue käyttöön otettavissa Väestömäärä, muuttovoitto Maaseutuelinkeinojen sukupolven vaihdokset ja investoinnit Maaseutuelinkeinoissa toimivien yritysten liikevaihto EU-tukien määrä Uusien yritysten lukumäärä, työpaikkojen määrä Tekninen johtaja Yhdyskuntainsinööri Elinkeinopäällikkö Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Elinkeinopäällikkö Maaseutusihteeri Elinkeinopäällikkö Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Elinkeinopäällikkö Maaseutusihteeri Ei toteutettu Väestön määrä elokuun lopussa 2 732 (-29) Osallistuttu Rakenna- Sisusta-Asu messuille ja Elovalkeat -tapahtumaan Tuettu markkinointiavustuksin yritysten osallistumista Infopisteen valomainostauluun 10
2. Kuntatalous Tasapainossa oleva talous luo kestävän perustan palvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle. Kuntatalouden tasapaino on koko kunnan kehittämisen peruslähtökohta. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuutaho Toteutuminen 1-8/2013 Tasapainossa oleva kuntatalous Veropohjan vahvistaminen ja verotulojen kasvattaminen Verotettavat tulot Verotulot Kunnanjohtaja Elinkeinopäällikkö Verotulojen kasvu tammi-elokuussa 3,2 % - taseeseen kertynyt 2,1 milj. euron alijäämä katetaan vuoden 2016 loppuun mennessä Erityisesti perusturvan kustannusten kasvun hillintä ja omistajaohjauksen kehittäminen Tuottavuuden nostaminen koko palvelutuotannossa Yksikkökustannukset ja vertailut naapurikuntiin sekä alueellisiin ja valtakunnallisiin keskiarvoihin Kunnanjohtaja, hallinnonalojen vastuuhenkilöt Kunnanjohtaja, talous-johtaja, kunnanhallitus ja valtuusto Kumulatiivinen alijäämä vuoden 2012 tilinpäätöksessä oli 2,351 milj.euroa= 851 - vuosikate on vuosina 2011 2016 vähintään 900 000 1 000 000 euroa/vuosi - omavaraisuusastetta kohotetaan niin, että se on vuoden 2016 lopussa vähintään 50 % Lainanottoa hillitään niin, ettei lainamäärä keskimääräistä lainamäärää enempää kuin 50 %:lla vuoden 2016 lopussa Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit pidetään kilpailukykyisinä Pohjois-Pohjanmaan muihin kuntiin verrattuina Seurataan palvelutuotannon yksikkökustannuksia ja verrataan niitä alueellisiin ja valtakunnallisiin keskiarvoihin sekä reagoidaan negatiivisiin poikkeamiin nopeasti Talousarviot ja tilinpäätökset, vuosikatteen taso Talousarviot ja tilinpäätökset, omavaraisuusaste Talousarviot ja tilinpäätökset, Veroprosenttivertailut Tilastokeskuksen taloustilasto, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton vertailuaineistot Kunnanjohtaja, talousjohtaja, kunnanhallitus ja valtuusto Kunnanjohtaja, talousjohtaja, kunnanhallitus ja valtuusto Kunnanjohtaja, talousjohtaja, kunnanhallitus ja valtuusto Kunnanjohtaja, talousjohtaja, kunnanhallitus ja valtuusto Kunnanjohtaja, talousjohtaja Hallinnonalojen vastuuhenkilöt Vuosikate elokuun lopussa 134 425 Omavaraisuusaste vuoden 2012 lopussa oli 34 % Talousarviolainojen määrä elokuun lopussa 10,5 milj.euroa eli 3 843 vuoden 2012 lopun tilanteeseen verrattuna +717 Vuoden 2013 tuloveroprosentti 21,5 %, yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,55 %. Vuoden 2012 palvelutuotannon kustannustiedot koko maan kunnista valmistuvat vuoden loppuun mennessä. 11
3. Palvelut Kunta tarjoaa asukkailleen hyvät palvelut. Palvelut järjestetään tuottamalla ne itse, erilaisten yhteistoimintaorganisaatioiden toimesta ja ostopalvelusopimuksin. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuutaho Toteutuminen 1-8/2013 Palvelut ovat asiakas-lähtöisiä ja Sähköisten palvelujärjestelmien tehokas Asiakaspalaute, asiakaskyselyt Kunnan koko organisaatio ja kaikki yh- mahdollisimman hyödyntäminen teistoimintaorgani- saatiot helposti kaikkien Henkilöstön koulutus Jatkuva toimintatapojen arviointi ja kuntalaisten saavutettavissa ja käytettävissä uusien mallien käyttöönotto Palvelut ovat laadullisesti ja määrällisesti riittäviä Palvelu on henkilökohtaista ja yksilöllistä Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti kilpailukykyiseen hintaan Palveluita kehitetään taloudellisten voimavarojen sallimissa puitteissa hyödyntäen ennakkoluulottomasti kuntayhteistyön, yksityissektorin ja kolmannen sektorin tarjoamat mahdollisuudet Jatkuva seuranta Henkilöstön koulutus Jatkuva kustannusseuranta ja hintavertailut Jatkuva toimintatapojen uudelleenarviointi ja uusien mallien etsiminen Vertailut muissa kunnissa käytössä oleviin palvelujen tuotanto-tapoihin Asiakaspalaute, asiakaskyselyt Palvelutuotannon hintavertailut, yksikköhinnat Palvelutuotannon kustannukset, hintavertailut, yksikköhinnat Hallinnonalojen vastuuhenkilöt Kunnanjohtaja, talousjohtaja, hallinnonalojen vastuuhenkilöt Hallinnonalojen vastuuhenkilöt, kunnanjohtaja, talousjohtaja 12
4. Yhdyskuntasuunnittelu ja elinympäristö Yhdyskuntasuunnittelulla tuetaan elinympäristön rakentumista viihtyisäksi ja turvalliseksi. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuutaho Toteutuminen 1-8/2013 Viihtyisä ja turvallinen elinympäristlytykset Maanhankinnalla ja kaavoituksella luodaan edel- Tehdyt maakaupat Vahvistetut asema- Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kivihaan asemakaava vahvistettu ja lainvoi- kunnan kehittykaavamainen. Alueella 30 Toimiva kuntarakennmiselle uutta tonttia omakotirakentajille. Kasvava väestömäärä Päivitetään keskustan osayleiskaava (2012) ja määritellään siinä tavoitteet keskustakuvalle Laaditaan osayleiskaava Kähtävälle (2013) alueet kaavoitetaan vetovoimaisiksi pientaloalueiksi (2011-2012) Poismuuton hillitsemiseksi selvitetään erityisesti eläkeläisväestön asumistoiveet Toteutetaan yhteistoiminnassa ELYkeskuksen liikennevastuualueen kanssa Jokiniituntien ja Pohjapuolentien kevyen liikenteen väylät Huolehditaan rakennetun infrastruktuurin kunnosta suunnitelmallisesti Laaditaan vuosittain uusiutuva taloussuunnitelmakauden kattava katujen päällystämis- ja valaistussuunnitelma Valtuusto on vahvistanut osayleiskaavan Valtuusto on vahvistanut osayleiskaavan Valtuusto on vahvistanut asemakaavat Kyselyn tuloksista laadittava raportti (2011) Väylät rakennettu ja käytössä Työsuunnitelma 2011-2013 Työsuunnitelma 2011-2013 Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Yhdyskuntainsinööri Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Yhdyskuntainsinööri Tekninen johtaja Tekninen lautakunta Yhdyskuntainsinööri Tekninen lautakunta Osayleiskaava tulossa valtuuston hyväksyttäväksi ennen vuoden vaihdetta. Kivihaan asemakaava vahvistettu ja lainvoimainen. Alueella 30 uutta tonttia omakotirakentajille. Kysely tehty ja raportti kunnan käytettävissä. Otettu osayleiskaavatyössä huomioon ja pyritään saaman hankkeet tiehallinnon suunnitelmiin. Suunnitelma tehty ja käsitelty teknisessä lautakunnassa Suunnitelma tehty ja käsitelty teknisessä lautakunnassa. 13
5. Kuntaimago Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuutaho Toteutuminen 1-8/2013 Alavieska tunnetaan vetovoimaisena, vireänä ja kehittyvänä kuntana Kunnanjohtaja Elinkeinopäällikkö Aktiivinen tiedottaminen, mainonta ja markkinointi Ylivieskan seutukunnan yhteismarkkinointi Näyttelyihin ja messuille osallistuminen Kunnan internetsivuston uudistaminen Markkinointia tukemaan kunnan internetsivuille avataan ajantasainen tonttipörssi, joka kattaa sekä kaava-alueet että kylät Markkinoidaan joen, puhtaan luonnon, metsän, maaseutumaisen ympäristön ja hyvien liikuntapaikkojen tarjoamia mahdollisuuksia virkistyskäytössä ja matkailussa Markkinointiin ja mainontaan käytetty rahasumma Näyttely- ja messuosallistumisten määrä Uusitut internetsivut käytössä Rakennusluvat Tonttipörssi käytössä Käyttäjä- /kävijämäärät Kunnanjohtaja Elinkeinopäällikkö Tekninen johtaja Kylätoimikunnat Tekninen johtaja Kylätoimikunnat Kunnanjohtaja Elinkeinopäällikkö Maaseutusihteeri Liikunta-, nuoriso-, kulttuuritoimen vastuuhenkilöt Kevään aikana markkinoitu aktiivisesti kunnan tonttitarjontaa, osallistuttu Rakenna- Sisusta-Asu messuille ja Elovalkeat - tapahtumaan Markkinoidaan yhdessä kylätoimikuntien kanssa vetovoimaisia kyliä maaseutumaisen asumisen asuinpaikkoina Rakennus/toimenpidelupia myönnetty yhteensä 29 Tonttipörssi toteutettu kaava-alueita koskevana. 14
TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalous: Valtuustoon nähden määrärahat ovat hallinnonaloittain sitovia seuraavasti: - hallintopalvelut, nettomääräraha - elinkeinopalvelut, nettomääräraha - perusturvapalvelut, nettomääräraha - sivistyspalvelut, nettomääräraha - tekniset palvelut, nettomääräraha Investoinnit: Valtuustoon nähden sitovia määrärahat ovat seuraavasti: - kunnanhallitus, kiinteä omaisuus, nettomääräraha - kunnanhallitus, irtain käyttöomaisuus, nettomääräraha - tekninen lautakunta, muut rakennusinvestoinnit, nettomääräraha - tekninen lautakunta, julkinen käyttöomaisuus, nettomääräraha - tekninen lautakunta, vesilaitos, nettomääräraha Tuloslaskelma: Valtuusto päättää määrärahoista ja tuloarvioista tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeen olevien erien osalta. Rahoituslaskelma: Valtuusto päättää rahoitustoiminnan määrärahoista ja tuloarvioista rahoituslaskelmassa investointien jälkeen olevien erien osalta. 1 15
10 HALLINTOPALVELUT 1001 Vaalit Kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen. Kunnassa on viisijäseninen keskusvaalilautakunta, yksi vaalilautakunta ja yksi vaalitoimikunta. Kunta muodostaa yhden äänestysalueen. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Vuonna 2014 järjestetään europarlamenttivaalit. Toiminnalliset tunnusluvut Äänestysalueet 1 1 1 1 1 Äänioikeutetut 2 056 2000 2000 2000 Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 7,2 1,8 2,0 4,0 Tulot 7,8 4,0 4,2 Netto -0,6-2,2-2,2 4,0 Sisäiset erät 6,0 2,2 2,2 2,2 2001 Tilintarkastus Kunnan hallinnon ja talouden ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat valtuuston valitsema tarkastuslautakunta ja JHTT -tilintarkastaja. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Talouden tarkastus suoritetaan tehokkaasti ja luotettavasti ja varmistetaan, että kunnan hallinto ja taloudenhoito on laillista ja tuloksellista. Toiminnalliset tunnusluvut Tarkastuspäivät 12 8 8 8 8 16
Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 12,1 12,0 9,5 9,6 9,6 Tulot Netto 12,1 12,0 9,5 9,6 9,6 Sisäiset erät 1,3 1,2 0,3 0,3 0,4 3001 Kunnanvaltuusto Valtuuston tehtäväalueet ovat toiminta-ajatus ja strategiat tavoitteiden asettaminen kuntalaistarpeiden ja tarjottavien palveluiden yhteensovittaminen resurssien jakaminen toiminnan arviointi ja seuranta Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Valtuuston virallisten kokousten lisäksi järjestetään tarpeen mukaan seminaareja ja valtuuston iltakouluja valtuuston käsittelyyn tulevista asioista. Jokainen valtuutettu on mukana kunnan jonkin muun toimielimen toiminnassa. Painopisteinä ovat kuntalaisten palveluiden turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä toimenpideohjelman laatiminen kriisissä olevan talouden kuntoon saattamiseksi Toiminnalliset tunnusluvut Kokousten 8 6 6 6 6 lukumäärä Muut tilaisuudet 1 2 2 2 2 Valtuustoasiat 56 40 40 40 40 Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 13,4 18,4 17,5 17,6 17,7 Tulot Netto 13,4 18,4 17,5 17,6 17,7 Sisäiset erät 2,1 1,8 1,2 1,2 1,3 17
3011 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtäväalueet ovat kuntakehityksen hallinta palvelurakenteen ja tuotannon ohjaus konsernin toiminnan ja talouden hallinta yritystoiminnan edistäminen kuntien välisen yhteistyön johtaminen Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Painopistealueina ovat: kuntarakenne- ja soterakenneuudistusten aktiivinen seuranta, välttämättömien uudistusten/muutosten valmistelu ja muutosprosessin johtaminen talouden tasapainottaminen palvelurakenteen uudistaminen ja palvelujen kustannustehokkuuden parantaminen peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa riskien kartoittaminen ja sisäisen valvonnan ohjeiden päivittäminen Yleishyödyllisten yhteisöjen avustuksiin on varattu 17 500 euroa, josta kylien kehittämiseen varataan 8 000 euroa ja veteraanien avustajatoimintaan 3 600 euroa. Toiminnalliset tunnusluvut Kokousten 16 14 14 14 14 lukumäärä Khall.asiat 169 190 190 190 190 Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 155,2 155,5 146,7 146,9 148,0 Tulot Netto 155,2 155,5 146,7 146,9 148,0 Sisäiset erät 6,6 6,7 9,4 9,5 9,6 3021 Hallintopalvelut Hallintopalveluihin kuuluvat yleishallinto, toimistopalvelut, atk-tukipalvelut, osallistuminen verotuskustannuksiin, jäsenmaksut ja avustukset. Palkanlaskenta, kirjanpito, raha- ja maksuliikennepalvelut ostetaan Ylivieskan kaupungilta, Palvelukeskus Hetalta. 18
Toiminnalliset tunnusluvut Henkilöstö lkm 4,3 4,6 4,6 4,6 4,4 Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 398,5 428,2 409,4 409,4 409,4 Tulot 2,5 7,6 8,1 1,0 1,0 Netto 396,0 420,6 401,3 408,4 408,4 Sisäiset erät -348,9-352,1-339,5-342,0-342,0 3031 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjaosto seuraa henkilöstörakenteen ja palkkauksen kehitystä sekä vastaa henkilöstösuunnittelusta. Henkilöstöjaosto toimii neuvotteluosapuolena palkkaneuvotteluissa ja ratkaisee ne asiat, jotka koskevat henkilöstöhallinnon tehtäväaluetta ja henkilöstön palkkausta. Yhteistoimintaryhmä vastaa yhteistyöstä kunnan ja henkilöstön välillä. Työsuojelutoimikunta kuuluu yhteistoimintaryhmään. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen minimointi kunnanhallituksen henkilöstöjaoston hyväksymän työkyvyn varhaisen tuen mallin mukaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Toiminnalliset tunnusluvut Henkilöstöjaoston kokoukset Yhteistoimintaryhmän kokoukset 3 5 4 4 4 2 4 4 4 4 Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 45,0 45,9 43,5 43,9 44,4 Tulot 11,0 11,0 11,0 11,0 11,1 Netto 34,0 34,9 32,5 32,9 33,3 Sisäiset erät 0,1 19
3053 Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvontapalvelut ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 0,7 1,7 1,4 1,5 1,5 Tulot Netto 0,7 1,7 1,4 1,5 1,5 HALLINTOPALVELUT YHTEENSÄ Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroa Menot 632,1 661,7 629,8 630,9 634,6 Tulot 21,7 18,6 23,1 16,2 12,1 Netto 610,4 643,1 606,7 614,7 622,5 Sisäiset erät -327,3-342,4-326,4-328,8-328,5 116 117 103 104 111 6 7 8 6 4 110 110 95 98 107 20
30 ELINKEINOPALVELUT 3071 Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinojen kehittämisen tavoitteena on kunnan elinvoiman lisääminen ja Alavieskassa toimivien yritysten liiketoiminnan edistäminen. Elinkeinojen kehittämistyössä pääasiallinen toimija on Alavieskan Kehityskeskus Oy, minkä lisäksi elinkeinopalveluja ostetaan Ylivieskan Seutukuntayhdistys ry:ltä. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Kivihaan ja Ämmänkallion omakotialueiden markkinointi yrityksille vuokrattavien tilojen mahdollisimman korkean käyttöasteen varmistaminen Omavieskan käytöstä vapautuneiden tilojen hyödyntäminen mm. yritysten toimitiloiksi (myynti/vuokraus) yritysten markkinoinnin tukeminen Elinkeinopalvelujen ostoon Ylivieskan Seutukunnalta on varattu noin 20 000 euroa. Kunnan markkinointiin on varattu 4 000 euroa, joka osoitetaan Alavieskan Kehityskeskus Oy:n käyttöön. Seutukuntaohjelmiin ja -hankkeisiin on varattu 30 000 euroa (11 Toiminnalliset tunnusluvut Työttömyys % 9,3 8,0 8,0 7,5 7,0 Yritysten lukumäärä 120 128 130 132 134 Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 72,0 80,1 70,7 70,8 70,8 Tulot 5,3 4,8 4,8 4,8 4,8 Netto 66,7 75,3 65,9 66,0 66,0 Sisäiset erät 2,0 2,0 3,6 3,6 3,6 21
3081 Lomitustoiminta Lomituspalveluista on vastannut Kalajoen kaupunki 1.1.2011 alkaen. Talousarvioon varataan määräraha eläkemenoperusteisia KuEL -maksuja ja sisäisiä vuokria varten. Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 4,7 4,8 4,6 4,6 4,6 Tulot Netto 4,7 4,8 4,6 4,6 4,6 Sisäiset erät 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 3091 Maaseutupalvelut Maaseutupalvelujen tärkein tehtävä on maataloustukien hakemisen ja maksatusten järjestäminen sekä maaseudun kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden ja yhteistoiminta-alue KaSi:n kanssa. Maaseutupalvelujen tavoitteena on kouluttaa ja neuvoa yrittäjiä maaseudun investointeihin, sukupolvenvaihdoksiin, vapaaehtoisiin tilusjärjestelyihin ja muihin maaseutuyrittäjyyden kehittämishankkeisiin, turkistuotannon kehittämiseen, sekä Leader- ja kylähankkeisiin. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet. voimavarojen suuntaaminen entistä selvemmin maaseudun kehittämiseen Masva-hankkeen kautta. kehittämishankkeiden hyödyntäminen perusmaatalouskytkentäisten yritysten säilymisen turvaamiseksi. tukiverkoston rakentaminen yhteistyössä rahoittajan, neuvontajärjestön ym sidosryhmien kanssa Maaseudun yritystoiminnan edistämiseen on varattu 37. 000 euroa, josta Leader-rahoituksen osuus on 20. 000 euroa. Maksullisen lomittaja-avun tukemiseen käytetään 10. 000 euroa ja me Loppuosa käytetään maatalouden suunnitelmiin ja ATK-ohjelmien päivityksiin, jolloin tuettava osuus on 50 % verottomista kustannuksista. 22
Toiminnalliset tunnusluvut Tilojen lukumäärä 140 140 138 135 130 Sukupolvenvaihdokset 1 2 2 2 2 kpl Käsitellyt Euhakemukset 1 166 1 100 900 900 900 4,7 4,5 4,5 4,5 4,5 Peltoalaa 5 448 5 400 5 400 5 400 5 400 viljelyksessä ha Rahoitetut Leaderhankkeet 3 3 3 5 5 kpl Henkilöstön lukumäärä 1 1 1 1 1 Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 89,2 89,6 90,3 91,2 92,1 Tulot Netto 89,2 89,6 90,3 91,2 92,1 ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT YHTEENSÄ Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroa Menot 165,9 174,5 165,6 166,6 167,5 Tulot 5,3 4,8 4,8 4,8 4,8 Netto 160,6 169,7 160,8 161,8 162,7 Sisäiset erät 3,1 3,1 4,7 4,7 4,7 66 62 62 62 63 2 2 2 2 2 64 60 60 60 61 23
3006 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Sosiaali- ja terveystoimeen varatusta määrärahasta kustannetaan myös kunnallinen kutsutaksiliikenne, löytöeläinten hoito sekä sosiaalitoimen henkilöstön eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut. Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 10 713,6 11 502,2 11 598,5 11 680 11 750 Tulot 5,1 Netto 10 708,5 11 502,2 11 598,5 11 680 11 750 4 167 4 218 4 247 4 273 3 878 4 167 4 218 4 247 4 273 24
31 SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen tehtävänä on tukea ja kannustaa ihmisen jatkuvaa henkistä kasvua, vastata kasvun tarpeisiin ja kuntalaisten lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaa-ajan tuomiin haasteisiin. Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kirjastopalvelut kansalais- ja musiikkiopisto kulttuuripalvelut liikuntapalvelut nuoriso- ja raittiustyö 3101 Sivistystoimen hallinto Hallinnon tehtävänä on johtaa, ohjata ja koordinoida sivistyspalvelujen järjestämistä siten, että toiminta on mahdollisimman tuloksellista. Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Kehitetään henkilöstöjohtamista, esimies- ja alaistaitoja koulutuksen avulla. Tuetaan henkilöstön osaamista ja uudistumista. Tavoitteena on tuloksellisuuden, työhyvinvoinnin ja laadun parantaminen. Varhaiskasvatuksen hallinnonala siirtyi 1.1.2013 sosiaali- ja terveystoimen hallinnosta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Siirron jälkeen päivähoito lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Opetushallitukselle kuuluu varhaiskasvatuksen viranomaisvalvonta, ohjaus, tiedotus ja koulutus sekä uuden lainsäädännön valmistelu. On arvioitu, että uusi varhaiskasvatuslaki astuisi voimaan vuoden 2015 alusta. Vuoden 2014 aikana selvitetään päivähoidon hallinnon järjestäminen kunnassa. Toiminnalliset tunnusluvut Kokousten lukum. 7 7 7 7 7 Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 26,4 42,1 45,0 41,8 41,8 Tulot Netto 26,4 42,1 45,0 41,8 41,8 Sisäiset erät 7,9 8,2 4,3 8,0 8,0 25
3111-3128 IP-toiminta, esiopetus ja perusopetus Yhtenäiskoulun opetusta ohjaa perusopetuslaki, koulukohtainen opetussuunnitelma ja johtokunnan hyväksymä työsuunnitelma. Keskeisinä opetustyön suunnittelun periaatteina ovat: oppilaan vastuu omasta oppimisestaan, oppilaskeskeisten opetusmenetelmien käyttö, oppilaiden ja vanhempien vaikutusmahdollisuus opiskeluun liittyvissä asioissa sekä tuloksellisuus. Esiopetuksen tavoitteena on lasten oppimisvalmiuksien sekä sosiaalisten taitojen kehittäminen ja ryhmässä toimimisen oppiminen. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään yhtenäiskoululla. Toimintaan voivat osallistua 1.-2.-luokkien oppilaat sekä erityisopetuksessa olevat oppilaat. Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet perusopetuksen laadun ja tuloksellisuuden kehittäminen yhtenäiskouluajatuksen perusteella, laatukriteerit mittarina käynnistetään paikallisen kehittämissuunnitelman laadinta sekä opetussuunnitelmien uudistamisprosessi valtakunnallisten perusteiden mukaisesti kehitetään oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukea yhtenäistämällä koulun käytäntöjä sekä huomioimalla erilaiset oppimistyylit, koulun tiimityö ja koulutus avaintekijöinä oppilashuollon ja oppilaiden terveyspalveluiden kehittäminen yhteistyössä peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa, tarkoituksenmukaisen koulupsykologitoiminnan järjestäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: painopisteinä liikunnan, ravinnon ja toisten huomioimisen merkitys hyvinvoinnille jatko-opintoihin sijoittumisessa tavoitteena jatkokoulutuspaikka jokaiselle yläasteen päättävälle oppilaalle, seurannassa yhteistyö toisen asteen oppilaitosten sekä etsivän nuorisotyön kanssa henkilökunnan täydennyskoulutus, alueellinen yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Toiminnalliset tunnusluvut Perusopetuksen oppilaita 338 350 332 340 340 Esiopetuksen oppilaita 31 38 42 31 41 Henkilöstö lkm 39 39 38 38 38 Kokonaistuntien määrä 766,5 763,5 763,5 763,5 763,5 Jatko-opintoihin päässeet/ päästö-todistuksen saaneet 44/44 38/38 35/35 34/34 41/41 Opetustoiminnan välittömät kustannukset /oppilas 4 958 4 795 4789 4 862 4805 Kuljetuskustannukset /oppilas 581 495 527 535 524 Ruokailukustannukset 26
/oppilas 574 542 565 575 560 Muun oppilashuollon kustannukset /oppilas 508 470 521 525 512 Hallintokustannukset /oppilas 701 630 627 622 606 Kiinteistökustannukset /oppilas 713 1027 751 760 740 Kustannukset yhteensä /oppilas 8 035 7 959 7 780 7 879 7 747 Kokonaiskustannukset /oppilas Laskennallinen yksikköhinta /oppilas Erotus /oppilas 2008 tilinpäätös 6 375 6 146 229 2009 tilinpäätös 6 378 6 481-103 2010 tilinpäätös 6 820 6 603 217 2011 tilinpäätös 7 125 6 710 415 2012 tilinpäätös 8 035 6 704 1 331 2013 talousarvio 7 959 7 519 440 2014 talousarvio 7 780 Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 2 441,0 2 356,0 2 287,0 2 270,8 2 304,9 Tulot 155,9 32,0 60,8 60,8 60,8 Netto 2 285,1 2 324,0 2 226,2 2 210,0 2 244,1 Sisäiset erät 679,9 674,9 690,9 708,0 708,0 Poistot 68,9 150,4 150,7 150,7 150,7 3131 Kansalaisopisto Kansalaisopiston toiminnan järjestämisestä Alavieskan kunnalla, Sievin kunnalla ja Ylivieskan kaupungilla on yhteistoimintasopimus, jonka mukaisesti kustannukset jaetaan kunnassa toteutuneiden opetustuntien suhteessa. Ylivieskan seudun kansalaisopisto on paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuva oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet päiväopetuksen varmistaminen kurssimaksujen säilyttäminen entisellä tasolla 27
Toiminnalliset tunnusluvut Tunteja Alavieskassa 1 779 1 500 1500 1500 1500 Oppilasmäärä 786 800 800 800 800 Menot /h 22,20 18,05 18,25 18,45 18,60 Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 39,5 27,1 27,4 27,7 27,9 Tulot Netto 39,5 27,1 27,4 27,7 27,9 3141 Musiikkiopisto Musiikkiopiston toiminnan järjestämisestä on sovittu yhteistyössä Ylivieskan, Kalajoen, Pyhäjoen, Reisjärven ja Sievin kuntien kanssa. Kustannukset jaetaan opetustuntien suhteessa. Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, jonka tehtävänä on antaa musiikin perusopetusta sekä lisäksi järjestää konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet syksyllä 2014 alavieskalaisia oppilaita 25 musiikkileikkikoulutoiminta jatkuu Alavieskassa Toiminnalliset tunnusluvut Tunteja Alavieskassa 1 135 1 140 1 155 1 155 1 160 Oppilasmäärä 25 25 25 25 25 Menot /h 26,59 28,82 29,25 29,35 29,40 Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 30,2 33,6 33,8 33,9 34,0 Tulot Netto 30,2 33,6 33,8 33,9 34,0 28