SAK:n 18. edustajakokous 6. 8.6.2011. SAK:n toimintakertomus 2010

SAK:n 18. edustajakokous 6. 8.6.2011 SAK:n toimintakertomus 2010

SAK Toimintakertomus 2010 1 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS... 3 1 YHTEISKUNNALLISET JA JÄRJESTÖLLISET LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Sopimuspoliittinen tilanne... 4 1.2 Kolmikantayhteistyö ja eduskuntavaalien lähestyminen... 4 1.3 Liittorakenteiden kehitys... 5 1.4 Jäsenkehitys... 5 1.5 Työelämän kehitys... 6 2 EDUNVALVONNAN JA TOIMINNAN PAINOPISTEET... 7 2.1 Työllisyyden edistäminen... 7 2.2 Sopimuskierroksen koordinointi... 7 Liittojen tukeminen neuvotteluissa... 8 Neuvottelujärjestelmän kehittäminen... 8 2.3 Työurien pidentäminen... 9 2.4 Palkansaajien sosiaalisen turvallisuuden parantaminen... 10 Pätkätyöntekijöiden aseman parantaminen... 10 Työttömyysturvan uudistaminen... 10 Työntekijäin ryhmähenkivakuutusehtojen muutokset... 11 Työeläketurvan tason, rahoituksen ja toimeenpanon turvaaminen... 11 Aikuiskoulutuksen vahvistaminen... 12 Lapsiperheiden aseman parantaminen... 12 Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen... 13 Työsuojelu... 13 2.5 Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen... 14 Ennakoivan EU-edunvalvonnan kehittäminen... 14 Pohjoismainen yhteistyö ja Itämeren alueen yhteistyö... 14 Globaali edunvalvonta... 14 Kansainvälinen ay-yhteistyö... 15 Valmistautuminen eduskuntavaaleihin ja vaikuttaminen tulevaan hallitusohjelmaan... 15 Kasvu- ja elinkeinopoliittinen vaikuttaminen... 16 Ilmasto- ja energiapoliittinen edunvalvonta... 16 Maahanmuuttopolitiikka ja työvoiman liikkuvuus... 17 2.6 Järjestön toimintakyvyn parantaminen... 17 SAK:n ja liittojen jäsenhankintakampanja... 17 Järjestötoiminta... 18 Aluetoiminta... 18 Nuorisotoiminta... 19 Ruotsinkielinen toiminta... 19 Svenskspråkiga verksamheten... 19 Viestintä... 20 Liittojen yhteistyön vahvistaminen... 20 Ay-koulutusjärjestelmän kehittäminen... 21

2 SAK Toimintakertomus 2010 Aluekoulutuksen ja paikallisjärjestöjen kehittäminen... 21 Työelämän koulutusneuvojat -hanke... 21 Työelämän verkko-opisto... 22 Opettajayhteistyö... 22 Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta... 22 SAK:n kulttuurirahasto... 22 2.7 Tulevaisuushanke ja edustajakokoukseen valmistautuminen... 23 2.8 Tutkimustoiminta... 23 2.9 Historiahanke ja tutkijayhteistyö... 24 2.10 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä... 24 3 HALLINNON KOKOUKSET... 25 3.1 Valtuusto... 25 3.2 Hallitus... 27 3.3 Johtoryhmä... 27 4 LIITTEET... 28 Hallintoelimet... 28 Valtuusto... 28 Hallitus... 32 Johtoryhmä... 34 Valiokunnat... 34 Jäsenyydet ja osakkuudet... 36 Yhdistykset... 36 Säätiöt... 36 Osakeyhtiöt... 36 Kiinteistöyhtiöt... 36 Osuuskunnat... 37 Kansainväliset ammatilliset järjestöt... 37 SAK:n henkilöstö 31.12.2010... 38 Tilinpäätös... 42 Toimintakertomus... 42 Tuloslaskelman tuottojen ja kulujen kehitys... 43 Taseen erien muutokset... 44 Tuloslaskelma... 47 Tase... 48 Rahoituslaskelma... 50 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 51 SAK:n liittojen jäsenmäärät 2009 ja 2010... 59 Lausunnot... 60

SAK Toimintakertomus 2010 3 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2010 oli ammattiyhdistysliikkeelle työntäyteinen. SAK:laista liikettä työllistävät muun muassa työehtosopimusneuvottelut, työurien pidentämiseen tähtäävät toimet ja eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Euroopan finanssikriisistä johtuva talouden epävarmuus toi oman mausteensa vuoteen, samoin lähestyvät eduskuntavaalit Suomen poliittiseen tilanteeseen. Työnantajien ajaman hajautetun neuvottelumallin takia työehtosopimusneuvotteluja käytiin lähes koko vuoden ajan. Tästä huolimatta SAK:laiset liitot saivat neuvoteltua jäsenilleen asiallisia sopimuksia, ja EK:n asettama palkka-ankkuri murrettiin moneen kertaan. Työnantajat pitivät varsinaisten tes-neuvottelujen lisäksi etenkin julkisessa keskustelussa esillä työtaistelusäädösten uudistamistarvetta. Työurien pidentämisasiassa valmistelevaa työtä tehtiin vuoden aikana monella rintamalla. Heti alkuvuodesta valmistui työmarkkinajärjestöjen työelämätyöryhmän raportti, jossa kiinnitettiin huomiota muun muassa työhyvinvointiin ja työterveyshuoltoon. Eläkeneuvotteluryhmän työ venyi vuodelle 2011. Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaan tehtiin kolmikantaisesti ja laajasti eri hallinnonaloja koskien 90 esitystä, joita on tarkoitus käyttää hyväksi muun muassa tulevan hallitusohjelman valmistelussa. Sekä eri neuvotteluihin että yleisemminkin Suomen talous- ja työllisyyskehitykseen vaikutti vuoden aikana Euroopassa edelleen jatkunut finanssikriisi sekä Suomen oma julkisen talouden kestävyysvaje. Euroopan unionista jopa viestitettiin, että kansallisvaltioiden budjettiseurannan lisäksi myös maiden palkka- ja eläkepolitiikkaa pitäisi koordinoida EU:n tasolta. Tällaiseen suuntaan SAK ei kuitenkaan ole ollut valmis menemään. Eduskuntavaalien valmisteluissa SAK lähti liikkeille siitä, että ehdolle eri puolueiden listoille saataisiin mahdollisimman paljon palkansaajataustaisia henkilöitä ja että vaalien alla käytäisiin vilkasta keskustelua palkansaajille tärkeistä asioista. SAK:n vaalikauden tavoite kiteytettiin sloganiin työn ja sen tekijän puolesta. Vuoden aikana SAK linjasi omia tavoitteitaan muun muassa työllisyyteen, kasvu- ja elinkeinopolitiikkaan, verotukseen sekä harmaan talouden torjumiseen. Näiden puheenvuorojen punaisena lankana oli työllisyys ja oikeudenmukaisuus. SAK:n jäsenmäärä pysyi vuoden aikana suunnilleen ennallaan eli hieman yli miljoonassa. Liittorakenteissa edettiin edelleen kohti suurempia liittokokonaisuuksia. SAK:laisen perheen sisällä haettiin hyvässä yhteishengessä nykyaikaan sopivaa työnjakoa keskusjärjestön ja liittojen välille sekä selviteltiin jäsen- ja sopimusrajoja. Myös kesän 2011 edustajakokouksen valmistelut kuuluivat vuoden työlistalle. Tätä työtä pohjusti erityisesti järjestön oma tulevaisuuspuheenvuoro. Lauri Lyly puheenjohtaja

4 SAK Toimintakertomus 2010 1 YHTEISKUNNALLISET JA JÄRJESTÖLLISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Sopimuspoliittinen tilanne Vuosi 2010 oli sopimustoiminnassa monelta kannalta erittäin vilkas ja haastava. Vuoden täyttivät tehokkaasti sopimusneuvottelut keväällä, sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittäminen, keskustelu työtaisteluoikeuden rajaamisesta sekä sopimus- ja järjestörajakiistojen ratkaiseminen. Lisäksi keskusteltiin yleissitovien ja normaalisitovien työehtosopimusten välisestä suhteesta, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) palkka-ankkurista ja SAK:laisen sopimuskoordinaation kehittämisestä. Apulaisoikeuskanslerin lausuntopyynnön johdosta perustettiin kolmikantainen työryhmä pohtimaan yhdenvertaisuuden ja työehtosopimusoikeuden välistä suhdetta. Apulaisoikeuskansleri ei tyytynyt työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön selvitykseen siitä, että työehtosopimusosapuolilla olisi työehtosopimuslain 4 3 momentin perusteella oikeus tehdä eritasoisia järjestäytymiseen perustuvia työehtosopimuksia. 1.2 Kolmikantayhteistyö ja eduskuntavaalien lähestyminen Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin valmistautuminen alkoi jo keväällä 2010. Valmistautumista ohjasi viime eduskuntavaalikampanjoinnin kokemuksista tehty raportti, jonka mukaan muun muassa liittojen kanssa tehtävää yhteistyötä tällaisissa kampanjoinneissa pitää edelleen vahvistaa. Raportissa todettiin, että kampanjointia ja palkansaajille tärkeiden asioiden esillä pitämistä valtiollisten vaalien alla on edelleen syytä pitää mukana SAK:n toiminnassa. Vuoden aikana suunniteltiin kampanjoinnin päälinjat ja myös toteutettiin suuri osa asioista. Neuvotteluja työurien pidentämisen keinoista jatkettiin työelämäryhmässä ja eläkeneuvotteluryhmässä tammikuun 2010 loppuun asti. Työelämäryhmä sai aikaan yksimieliset esitykset muun muassa työkyvyttömyyden ennalta ehkäisemiseksi sekä työterveyshuollon saatavuuden parantamiseksi ja koulutustakuun toteuttamiseksi. Eläkeneuvotteluryhmässä sopu kaatui viime kädessä EK:n vaatimukseen ikääntyvien työttömien toimeentuloturvan heikentämisestä. Maan hallitus otti uudelleen esille vaatimuksen vanhuuseläkeiän alarajan nostamisesta, jota ay-liike ei edelleenkään hyväksynyt. Neuvottelujen jälkeen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen johto sopi 11.3.2010 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman (KTT) valmistelusta kolmikantaisissa työryhmissä syyskuun 2010 puoleenväliin mennessä. Ohjelmaa valmistelemaan asetettiin seuraavat kuusi työryhmää: (1) tuottavuuden parantaminen, (2) julkisen sektorin tuottavuus, (3) työllisyyden pa-

SAK Toimintakertomus 2010 5 rantaminen ja työttömyyden ehkäisy, (4) ostovoima ja kilpailukyky, (5) työurat ja (6) työttömyysvakuutusrahaston talous. Työuratyöryhmän työn käynnistyi muita työryhmiä hitaammin muun muassa siksi, että sille ei tahtonut löytyä vetäjää. Työryhmän toimeksiantoa laajennettiin siten, että sen tuli kartoittaa vaihtoehtoja paitsi keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostamiseksi ja työurien pidentämiseksi myös eläketurvan riittävän tason ja työeläketurvan kestävän rahoituksen turvaamiseksi. Samalla työuratyöryhmän aikataulu irrotettiin muusta Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmistelusta. Työryhmien työssä SAK rakensi yhteistyötä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa. Työryhmien raportteihin saatiin monin osin myös SAK:n tavoitteita sivuavia esityksiä. Esitykset jäivät kuitenkin yleiselle tasolle. Julkisen sektorin tuottavuus -työryhmässä EK pyrki hallituksen edustajien tuella sanelemaan julkiselle sektorille määrälliset tuottavuustavoitteet. Ostovoima- ja kilpailukyky -työryhmässä EK esti kokonaan palkkapolitiikan käsittelyn ja tuki valtionvarainministeriön veropoliittisia linjauksia. Työllisyystyöryhmässä hallituksen puolelta tuotiin viime tipassa mukaan sosiaaliturvaa heikentäviä esityksiä, jotka kuitenkin SAK:n toimin torjuttiin. Konkreettisimmat esitykset teki työttömyysvakuutuksen rahoitusta käsitellyt työryhmä, jossa valmisteltiin muutokset työttömyysvakuutusrahaston puskurin suurentamiseksi ja työttömyysvakuutusmaksujen määrittämiseksi. Syyskuun aikana neuvoteltiin työryhmien raporttien ongelmakohdista. SAK:n hallitus edellytti muutoksia muun muassa verotusta ja julkisen sektorin tuottavuutta koskeviin linjauksiin. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen johtajat julkistivat lokakuussa Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman, mutta työuratyöryhmä jatkoi työtään vielä sen jälkeenkin. 1.3 Liittorakenteiden kehitys Vuoden 2010 alusta aloitti toimintansa Kemianliiton ja Viestintäalan ammattiliiton yhdistymisen myötä syntynyt Teollisuuden ammattiliitto TEAM. Lisäksi Rautatieläisten Liitto ja JHL allekirjoittivat yhdentymissopimuksen marraskuussa niin, että yhdentyminen saatetaan päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä. Myös kuljetusalojen liittojen yhteistyöneuvottelut jatkuivat vuoden aikana tavoiteaikataulun mukaisesti. SAK solmi yhteistyösopimukset kahden liiton kanssa: Suomen Lennonjohtajien yhdistyksen sekä Ilmailutietotekniset ry:n. Yhteistyösopimukset ovat vuoden mittaisia. Vuoden aikana selvitetään liittojen edellytykset SAK:n täysjäsenyydelle. 1.4 Jäsenkehitys SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärätietojen seuraamisessa tapahtui merkittävä muutos, kun vuoden 2010 alusta tietoja ryhdyttiin keräämään neljännesvuosittain ja siirryttiin sähköiseen tiedonsiirtoon. Muutoksen myötä pystytään seuraamaan ajantasaisemmin esimerkiksi jäsenhankintakampanjoiden vaikutusta jäsenmäärien kehitykseen.

6 SAK Toimintakertomus 2010 Vuoden 2010 aikana liittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä putosi 3 397:llä. Ammattiosastojen määrä puolestaan väheni 52:lla. Kehitys noudattelee yleistä työelämän rakennemuutosta: teollisuusliittojen jäsenmäärä laski ja yksityisen palvelusektorin ja julkisen sektorin kasvoi. Työttömyyskassasta päivärahaa saavien määrä pieneni vuoden aikana 28 230:lla ja oli vuoden lopussa 83 387. 1.5 Työelämän kehitys Työelämän laadussa vuosittaiset muutokset ovat yleensä pieniä. Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan vuonna 2010 tapahtui lievää positiivista kehitystä työelämän laadussa. Talouden taantuman myötä työelämän laatu oli kuitenkin aiemmin heikentynyt, mikä näkyi erityisesti epävarmuuden lisääntymisenä. Myös vuonna 2010 epävarmuuden kokeminen oli yleistä. Työelämä oli yleisesti ottaen huonommassa tilassa kuin ennen taantumaa, vaikka sen laatu olikin edellisvuotta parempi. Taantuman aikana työtapaturmien määrä väheni voimakkaasti työn määrän vähenemisen myötä. Tuotannollisen toiminnan elpyessä ja työn määrän lisääntyessä työtapaturmissa tapahtui jälleen käänne huonompaan suuntaan: työtapaturmien määrä kääntyi vuoden 2010 aikana noin viiden prosentin kasvuun edellisvuoteen verrattuna.

SAK Toimintakertomus 2010 7 2 EDUNVALVONNAN JA TOIMINNAN PAINOPISTEET 2.1 Työllisyyden edistäminen Vuonna 2009 tapahtunut Suomen kansantuotteen romahdus lisäsi työttömyyttä ja erityisesti lomautuksia. Talouden kääntyessä vähitellen nousuun oli vaarana elvytyksen liian aikainen lopettaminen. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyikin selvään kasvuun, vaikka työttömyys muuten pysyi ennustettua matalammalla tasolla. SAK painotti kannanotoissaan elvytyksen jatkamisen ja erityisesti aktiivisen työvoimapolitiikan tärkeyttä. SAK:n tavoitteissa korostui myös kasvua ja työllisyyttä tukeva verouudistus, aktiivinen kasvustrategia ja työntekijöiden muutosturvan parantaminen. SAK julkaisi vuoden aikana omat ehdotuksensa työllisyyden parantamiseksi. SAK teki myös selvityksen paperi- ja sellutehtaista irtisanottujen työntekijöiden työurien kehityksestä yhteistyössä Paperiliiton kanssa. Kyselyyn vastanneista vain alle kolmannes oli löytänyt uutta työtä. Erityisesti ikääntyvillä työttömillä oli suuria vaikeuksia löytää uutta työtä. Harmaan talouden aiheuttamat mittavat taloudelliset menetykset nousivat yhteiskunnalliseen keskusteluun. SAK valmisteli omat esityksensä harmaan talouden torjumiseksi. Niiden mukaan harmaata taloutta torjutaan parhaiten valvontaa tehostamalla, lainsäädäntöä tiukentamalla ja ammattiliittojen oikeuksia lisäämällä. Harmaa talous polkee työntekijöiden oikeuksia ja vaikeuttaa rehellisten yrittäjien toimintaa puhumattakaan sen aiheuttamista miljardiluokan taloudellisista menetyksistä. Hallitus, työmarkkinajärjestöt sekä eräät muut järjestöt julkaisivat yhteisen suosituksen, jonka tavoitteena on edistää työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Myös työmarkkinakeskusjärjestöjen suositus jäsenliitoille työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta päivitettiin vuoden aikana. Keskusjärjestöt suosittelevat jäsenliitoille, että työssä oppimisen pelisäännöistä sovitaan alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Lisäksi vuoden lopussa uusittiin työmarkkinakeskusjärjestöjen suositus koululaisten kesäharjoitteluohjelmasta Tutustu työelämään ja tienaa vuosille 2011 2013. Järjestöt suosittelevat jäsenliitoilleen, että ne edistäisivät koululaisten kesäharjoitteluohjelman toteutumista ja sopisivat sitä koskevista kirjauksista alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Ohjelman idea on saada koululaisille kahden viikon tutustumisjaksoja työelämään. Ajalta maksetaan palkkana 320 euron korvaus. 2.2 Sopimuskierroksen koordinointi Hajaantunut sopimuskierros toi keväällä 2010 usealla alalle työtaisteluvaroituksia, ja joillakin aloilla sopimuksen syntyminen vaati myös työtaisteluita. Kireimmäksi muodostuivat ahtaajien sopimusneuvottelut. Niissä työnantajapuoli käytti kahteen otteeseen ns. turvaamistoimia eli pyrki hajottamaan lakon oikeuden antamilla uhkasakkopäätöksillä. Myöhemmin keväällä elin-

8 SAK Toimintakertomus 2010 tarvikealan työtaistelut saivat työnantajan julistamaan myötätuntotyösulun leipomoalalle. Edellä kuvatut piirteet leimasivat epävakaita työmarkkinoita keväällä. Työnantajat pyrkivät voimakkaalla propagandallaan vaikuttamaan siihen, että mielipide kääntyisi työntekijöitä vastaan. Niin ei kuitenkaan käynyt. Neuvottelukierroksen tuloksena tehtyjen sopimusten kesto vaihteli puolestatoista vuodesta kolmeen vuoteen. Lähes kaikissa sopimuksissa palkoista sovittiin vain vuodeksi, koska epävarma markkinatilanne ei osapuolten näkemysten mukaan antanut mahdollisuutta sopia työvoimakustannuksista pidemmäksi aikaa. Liittojen tukeminen neuvotteluissa SAK pyrki omalla viestinnällään tukemaan neuvottelevia liittoja ja kumoamaan lähinnä EK:n voimakkaat puheet laittomista lakoista. SAK:n sopimusvaliokunta kokoontui keväällä viikoittain seuraamaan neuvottelujen etenemistä. Neuvotteluissa tuli esiin EK:n erittäin voimakas sisäinen koordinaatio: vaikka työnantajaliitto olisi päässyt neuvottelutulokseen, se voitiin kaataa EK:n hallituksen painostuksen takia. EK pyrki pitämään kaikin keinoin kiinni lanseeraamastaan palkka-ankkurista. Se vaikeutti merkittävästi neuvotteluja ja sai aikaan häiriöitä työmarkkinoilla. SAK ja sen jäsenliitot olivat valmistelleet tiettyjä sopimustavoitteita neuvotteluja varten. Muun muassa palkallisen isyysvapaan saaminen sopimuksiin onnistui erittäin hyvin. Myös vähimmäispalkan nostaminen taulukoissa 1500 euron tasolle edistyi. Lainsäädäntöön vaikuttaminen osoittautui vaikeaksi: esimerkiksi pätkätyöntekijöiden asemaa ei saatu parannettua liittotason neuvottelujen kautta. Keväällä alettiin valmistella myös tiiviimpää SAK:laista palkkakoordinaatiota. Ideointia varten koottiin ekonomistien ja neuvottelijoiden ryhmä. Toteuttamiskelpoiseksi ideaksi todettiin palkkakehityksen tiivis seuraaminen ja sen suhteuttaminen ostovoima- ja tuottavuusodotuksiin. Täten jokaiselle liitolle pystyttiin antamaan faktatietoa menneestä sekä tulevasta talouden ja palkkojen kehityksestä. Näiden tietojen perusteella pyritään takaamaan palkansaajien kannalta vähintään riittävä ostovoiman kehitys. Syksyllä ideaa käytiin läpi SAK:n hallituksessa, ja tilastoaineiston esittäminen pyrittiin toteuttamaan seuraavan talven neuvottelukierroksella. Neuvottelujärjestelmän kehittäminen Kevään aikana palkansaajajärjestöt saivat yhdessä työnantajien kanssa valmiiksi esitykset sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Neuvottelutulos saatiin aikaan 15.6.2010, ja SAK:n hallitus hyväksyi sen toimeenpanon. SAK:n hallitus halusi kuitenkin jättää varauman työehtosopimuslain avaamisen osalta. Palkansaajajärjestöt ja EK luonnostelivat toimeksiantoa sopimusjärjestelmän kehittämiseksi, mutta lopulta SAK:n ja STTK:n hallitukset hylkäsivät kolmikantaisen työryhmän työn aloittamisen. EK:n toiminta työtaisteluoikeuden rajoittamiseksi ja palkka-ankkurin asettaminen olivat luoneet työ-

SAK Toimintakertomus 2010 9 markkinoille epäluottamuksen, eivätkä palkansaajat olleet valmiita luottamusta vaativaan työehtosopimusoikeuden perustyöhön. 2.3 Työurien pidentäminen Tavoite työurien pidentämisestä on ollut työmarkkinajärjestöjen yhteinen jo yli parikymmentä vuotta. Sen sijaan kestävistä keinoista työurien pidentämiseksi ollaan eri mieltä. SAK korostaa työkyvyn ja osaamisen ylläpitoa, koulutusta, kuntoutusta sekä työelämän kehittämistä sellaiseksi, että se tukee jaksamista. Elinkeinoelämän keskusliiton linjana on eläkeiän nostaminen ja muut eläkkeitä koskevat heikennykset. Tämä tuttu asetelma oli esillä tammikuun 2010 loppuun jatkuneissa työuraneuvotteluissa, joissa eläkeneuvotteluryhmän työ päättyi erimielisyyteen EK:n vaatiessa joko päätöstä eläkeiän nostosta tai ikääntyvien työttömien lisäpäivärahaoikeuden poistamista. Päinvastoin kuin eläkeneuvotteluryhmässä, työmarkkinajärjestöjen työelämätyöryhmässä saatiin aikaan yksimielinen raportti tammikuussa 2010. Työryhmä teki lukuisia esityksiä työterveyshuollon kattavuuden ja vaikuttavuuden parantamisesta, työttömien terveystarkastuksien toteuttamisesta, työhyvinvoinnin edistämisestä, nuorten koulutustakuun toteuttamisesta, opintojen keskeyttämisten vähentämisestä sekä työelämä- ja työsuojelutietouden lisäämisestä opetusohjelmiin. SAK ja muut palkansaajajärjestöt esittivät myös työntekijöiden oikeuksien laajentamista työaikajärjestelyissä, mutta tästä asiasta työnantajapuoli kieltäytyi neuvottelemasta. Työelämäryhmän esitysten jatkovalmistelua varten sosiaali- ja terveysministeriö asetti kaksi työryhmää työstämään työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamista ja varhaista puuttumista työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti lisäksi työryhmän valmistelemaan työttömien työterveyshuollon järjestämistä. Näiden keväällä 2010 nimitettyjen kolmikantaisten työryhmien työ jatkui vuoden 2011 puolelle. Niiden työtä seurattiin SAK:n valiokunnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei työmarkkinajärjestöjen vetoomuksista huolimatta käynnistänyt kolmikantaista valmistelua työelämäryhmän esittämistä esimerkiksi koulutustakuuseen ja työelämätietouteen liittyvistä asioista. Kysymys keskimääräisen eläkkeelle jäämisiän noususta sisällytettiin työuratyöryhmän tehtäviin, kun hallitus ja työmarkkinajärjestöjen johto sopivat Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmistelusta. Työuratyöryhmän työ pääsi käyntiin viiveellä kesäkuussa 2010 sen jälkeen, kun sen toimeksiantoa oli laajennettu koskemaan kolmea toisiinsa liittyvää kokonaisuutta: (1) keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä ja työurien pituus, (2) eläketason riittävyys sekä (3) työeläketurvan rahoituksen kestävyys. Työryhmän tehtävänä oli vaihtoehtoisten keinojen ja niiden vaikutusten kartoitus, ei esitysten teko. Työryhmä teetti laskelmat yhteensä 38 vaihtoehdon vaikutuksista eläkemenojen ja -maksun, eläkkeiden tason ja työurien kehitykseen. Lisäksi laskettiin, miten eri vaihtoehdot kohtelevat eri sukupolvia. SAK toimi työuratyöryhmässä aktiivisessa yhteistyössä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa. Palkansaajapuoli korosti työuratyöryhmässäkin työelämän kehittämistä, työkyvyttömyyden ehkäisyä ja osaamisen yl-

10 SAK Toimintakertomus 2010 läpitämistä parhaina keinoina työurien pidentämiseksi. EK taas halusi laskettavaksi vain vaihtoehtoja, joilla alennetaan tarvetta eläkemaksujen korotuksiin eläkkeitä heikentämällä. Palkansaajajärjestöjen aloitteesta työuratyöryhmä asetti myös pienryhmän selvittämään, miten rahastointivaihtoehtoja kehittämällä voitaisiin vahvistaa TyEL-järjestelmän (työntekijän työeläkelaki) rahoitusta. Pienryhmässä palkansaajajärjestöjen yhteinen edustaja oli SAK:sta. Työuratyöryhmä työskenteli tiiviisti syyskauden 2010, ja työryhmän raportin viimeistely jatkui vielä pitkälle seuraavan vuoden puolelle. SAK:n hallitus seurasi tiiviisti työuratyöryhmän työtä ja kävi tarvittaessa evästyskeskusteluja. Samoin SAK:n sosiaalivaliokunta sai lähes joka kokouksessa selostuksen valmistelutilanteesta. Asiaa käsiteltiin myös muissa valiokunnissa. 2.4 Palkansaajien sosiaalisen turvallisuuden parantaminen Pätkätyöntekijöiden aseman parantaminen Valmisteltiin määräaikaisten sopimusten tekemisedellytysten muutosta Työsopimuslakiin. Muutoksen syynä oli korkeimman oikeuden antama tuomio (KKO 2010:11), jonka mukaan päiväkodilla oli oikeus tehdä henkilöstönsä kanssa määräaikaiset työsopimukset, koska kunta oli ainoana palvelujen ostajana päättänyt vuosittain päiväkotipalvelujen ostamisesta kyseisen päiväkodin kanssa. Muutoksen on tarkoitus estää vastaavanlaisten tilanteiden syntyminen tulevaisuudessa. Lisäksi käynnistettiin Työn teettäminen reiluksi turvaa pätkittyyn työelämään -hanke. Maaliskuussa käynnistyneen hankkeen tavoitteena on saada aikaan työn tekijöiden yhdenvertainen asema, oikeudet ja kohtelu lainsäädännössä ja sopimuksissa riippumatta työn teettämisen ja tekemisen tavasta. Tavoitteena on myös kehittää edunvalvontaan ja laajemminkin yhteiskuntaan epävarmuutta poistavia ja toimeentuloa turvaavia mekanismeja. Hankkeessa hyödynnetään tutkimustietoa muuttuneesta työn teettämisen ympäristöstä sekä kehitetään tilastointia yhteistyössä Palkansaajien tutkimuslaitoksen kanssa. Lisäksi on analysoitu työmarkkinaympäristön muutosta ja kehittämistarpeita ja arvioitu työehtosopimusten pätkätyövaikutuksia. On pyritty vaikuttamaan työn teettämisen muodoista käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hankkeessa on tuotettu artikkelikokoelma Yksin sovittu. Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka. Työttömyysturvan uudistaminen SAK oli mukana valmistelemassa monia työttömyysturvaa koskevia lakimuutoksia. Osasta sovittiin sosiaaliturvan uudistamista pohtineessa SATAkomiteassa. Vuonna 2010 astui voimaan myös työmarkkinajärjestöjen välisessä sosiaalitupossa vuonna 2009 sovittuja työttömyysturvan muutoksia. SAK:n, liittojen ja työttömyyskassojen yhteisessä työttömyysturvaprojektissa jatkettiin SAK:laisen ay-liikkeen sisäistä työttömyysturvan ongelmakohti-

SAK Toimintakertomus 2010 11 en ja uudistustarpeiden selvitystyötä. Projektissa valmisteltiin työttömyyskassojen toimintaan sekä työttömyysturvaan ja sen rahoitukseen liittyviä kehittämisehdotuksia. Tarkoituksena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää työttömyysturvaa. Syvä talouden taantuma sekä lomautusten ja työttömyyden lisääntyminen johtivat Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin nopeaan alenemiseen. Vaarana oli rahaston velkaantuminen. Kolmikantainen työryhmä valmisteli lakiesityksen suhdannepuskurin enimmäismäärän suurentamisesta. SAK:n pitkään vaatima puskurin kasvattaminen turvaa aiempaa paremmin työttömyysetuuksien maksamisen erilaisissa suhdannetilanteissa. SAK:n asiantuntijat julkaisivat työtä ja sosiaaliturvaa koskevan "Työlinjalla"- pamfletin syksyllä 2010. Työntekijäin ryhmähenkivakuutusehtojen muutokset Ryhmähenkivakuutusneuvotteluissa saatiin tauon jälkeen aikaan vuoden 2011 vakuutusehtoja koskevia muutoksia. Euromääräisiä etuuksia korotetaan 1,4 prosenttia, ja ehdoissa mainittu vakuutuksen voimassaolon lakkaamisen liittyvä 65 vuoden ikäraja muutetaan 68 vuoteen. Työeläketurvan tason, rahoituksen ja toimeenpanon turvaaminen Työeläketurvaa koskevia asioita valmisteltiin etupäässä työuratyöryhmässä. Työryhmässä käsiteltiin eläketurvan tason ja rahoituksen kehitystä. Lisäksi SAK:n edustajat osallistuivat sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehtyyn eläkelakien lainmuutosten valmisteluun. SAK vastusti yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa työeläkelakien yrittäjämääritelmän muutosta, koska se merkitsee muun muassa vakuutettujen siirtämistä työntekijän eläkelain piiristä yrittäjäeläkelakien piiriin. Tästä huolimatta hallitus antoi esityksen eduskunnalle, ja rikkoi siten periaatetta, jonka mukaan työeläkemuutokset viedään eteenpäin vain kolmikannassa yksimielisesti valmisteltuina. Tämän palkansaajakeskusjärjestöt totesivat myös yhteisessä eduskunnalle antamassaan lausunnossa. Toimintavuoden aikana valmisteltiin myös SATA-komitean esitys takuueläkkeestä. SAK antoi lausuntonsa sekä lakiluonnoksesta että eduskunnalle annetusta hallituksen esityksestä. Työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä tehtiin esitys vuonna 2011 perittävistä TyEL-maksuista ja vanhuuseläkerahastojen täydennyksestä. SAK oli mukana tekemässä näitä päätöksiä. Vuoden aikana päättyi myös työeläkejärjestelmän vakavaraisuutta koskevan työryhmän työ. SAK oli mukana sekä laajassa työryhmässä että työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä. Työryhmä esitti monivaiheisesti valmisteltavia muutoksia työeläkelaitosten vakavaraisuussäännösten kehittämiseksi. Tavoitteena on saada vakavaraisuussäännökset selkeiksi, joustaviksi ja turvaaviksi sekä suhdannevaihteluja ennakoiviksi. Ensimmäisen vaiheen lakimuutokset valmisteltiin vuonna 2010.

12 SAK Toimintakertomus 2010 Työeläkejärjestelmän kilpailua koskeva sosiaali- ja terveysministeriön vetämä selvittely päätettiin toimintavuoden aikana. Se ei johtanut hallituksen esitysten valmisteluun, koska sosiaali- ja terveysministeriön taholta esitetyt vaihtoehdot eivät saaneet työmarkkinajärjestöjen tukea. Myös suurin osa eläkelaitoksista vastusti niitä. Euroopan unionin komissio julkaisi vuonna 2010 eläkepolitiikan vihreän kirjan. Riittävien, kestävien ja turvattujen eläkejärjestelmien kehittämistä tarkastelleessa kirjassa käsiteltiin työurien pituutta, eläkkeelle siirtymistä sekä eläketurvan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. SAK osallistui aktiivisesti Suomen hallituksen vihreää kirjaa koskevan kannan muodostamiseen EU-jaostoissa korostaen sitä, että eläkepolitiikasta päättämisen pitää pysyä jatkossakin kansallisessa päätöksenteossa. SAK oli kuultavana asiasta eduskunnassa ja teki myös pohjaesityksen palkansaajajärjestöjen yhteiseksi lausunnoksi EU:n komissiolle. Vuoden lopulla julkiseen keskusteluun nousivat työeläkeyhtiöiden johtajien kohtuuttoman avokätiset palkitsemisjärjestelmät, hallinnon jäsenten palkkiot sekä erityiskysymyksenä kokouspalkkioiden TyEL-vakuuttaminen. SAK totesi julkisesti, että palkkioiden määräytymistä on tarpeen arvioida uudelleen ja että SAK olisi valmis luopumaan palkkioiden TyEL-vakuuttamisesta. Aikuiskoulutuksen vahvistaminen Hallituskauden aikana toteutettiin ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Uudistuksen tavoitteena oli lisätä työelämän tarpeisiin vastaavaa ammatillista aikuiskoulutusta. Koulutusmahdollisuuksia onkin lisätty jonkin verran. Työmarkkinoiden kannalta aikuiskoulutuksen suurimman haasteen muodostavat vähäisellä tai vanhentuneella koulutuksella työssä olevat ja työtä hakevat. Osana uudistusta ehdotettiin koulutuspaikkojen lisäämistä tutkintoa vailla oleville aikuisille ja opiskelijamaksujen poistamista heiltä. Lisäksi ehdotettiin oppilaitoksille mahdollisuutta saada erityistukea tutkintoa vailla olevien aikuisten kouluttamiseen. Nämä SAK:n keskeiset tavoitteet ovat kuitenkin jääneet toteuttamatta määrärahojen puuttumisen takia. Ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistuksen merkittävin saavutus oli koulutuksen aikaisten toimeentuloetuuksien parantaminen. Aikuiskoulutustuki nousi elokuun alussa työttömyysajalta maksettavan työttömyyspäivärahan tasolle. Kahdeksan vuoden työhistoriavaatimuksen täyttävä voi saada tukea 18 kuukaudeksi. Opintojen takia osa-aikatyöhön siirtyneelle työntekijälle voidaan nyt maksaa myös soviteltua aikuiskoulutustukea. Työttömyyden aikaiseen opiskeluun tuli vuoden 2010 alusta lähtien vain yksi tuki, joka on sosiaalitupon linjausten mukaisesti aktiiviajan työttömyyspäivärahan suuruinen. Työtön voi hakeutua omaehtoiseen koulutukseen samoin ehdoin kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen. Molemmat etuusuudistukset ovat lisänneet aikuisten opiskelua jopa ennakoitua enemmän. Lapsiperheiden aseman parantaminen Sosiaali- ja terveysministeriön perustama vanhempainvapaatyöryhmä työskenteli koko vuoden 2010, ja määräaikaa jatkettiin helmikuun 2011 lop-

SAK Toimintakertomus 2010 13 puun. Työryhmän tehtävänä oli selvittää vanhempainvapaajärjestelmän laajan uudistamisen mahdollisuudet. Työn tavoitteeksi oli asetettu vanhemmuuden tukeminen, isien kannustaminen nykyistä enemmän perhevapaiden pitoon sekä vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisen parantaminen. SAK:n tavoitteena työryhmässä oli muun muassa joustavoittaa perhevapaita, pidentää vanhempainvapaata siihen asti, kunnes lapsi täyttää vuoden, sekä parantaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista osittaista hoitorahaa korottamalla. Tavoitteena oli myös lisätä isien perhevapaiden käyttöä ja turvata lapsiperheille kohtuuhintaiset päivähoitopalvelut. Vuoden 2010 aikana SAK vaikutti työryhmässä tavoitteidensa mukaisesti. Työtä käsiteltiin muun muassa sosiaalivaliokunnan, oikeudellisen valiokunnan ja tasa-arvovastaavien kokouksissa. Lisäksi järjestettiin erillinen työpaja, jossa käytiin läpi työryhmän työtä sekä nykyisten perhevapaiden ja niiden rahoituksen perusteita. Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistamista jatkettiin kolmikantaisesti ns. TAU-2-työryhmässä. Lainsäädännön yleiset uudistamisperiaatteet on kirjattu TAU-1-vaiheen työryhmämietintöön. Valmistelutyön ohessa on jo uudistettu haittaluokitusta ja haittarahaa sekä vakuutusmaksusääntelyä koskevaa lainsäädäntöä alatyöryhmien valmistelemana. Työsuojelu Työmarkkinaosapuolet sopivat yhteisten tiedotusseminaarien järjestämisestä osana EU-tason kaksikantaista vuonna 2007 allekirjoitettua sopimusta työväkivallasta ja häirinnästä. Tilaisuuksia varten julkaistiin yhteinen esite Hyvä käytös sallittu epäasiallinen kohtelu kielletty. Tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä työturvallisuuskeskuksen kanssa. Työmarkkinaosapuolet jatkoivat sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimana selvittelyä mahdollisuudesta antaa lakiin yksityiskohtaisempia väkivallan uhkaa koskevia määräyksiä. Järjestettiin tiedotustilaisuuksia, joiden yhteydessä kerättiin osallistujien kokemuksia lainsäädännön käytännön toteutumisesta työpaikkatasolla. SAK osallistui vuoden aikana useisiin EU:n työturvallisuutta ja työterveyttä käsitteleviin elimiin, työryhmiin ja seminaareihin. Työryhmät arvioivat voimassa olevaa EU:n työsuojelustrategian toteutumista jäsenmaissa ja valmistelivat uutta tuki- ja liikuntaelinsairauksia ehkäisevää direktiiviä. SAK järjesti syyskuussa ETUIn vuosittaisen työsuojelua käsittelevän työseminaarin, jossa oli osallistujia 22 jäsenmaasta. Lokakuussa SAK järjesti 20. työympäristöseminaarin. Vuonna 2010 SAK:n ja sen jäsenliittojen erityisenä painopisteenä työsuojelussa oli seurata osana uutta aluehallintovirastoa toimivien työsuojeluvalvontaviranomaisten toimintaa.

14 SAK Toimintakertomus 2010 2.5 Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen Ennakoivan EU-edunvalvonnan kehittäminen SAK on vaikuttanut aktiivisesti Euroopan ammatillisessa yhteisjärjestössä EAY:ssä ja EU:n kolmikantaisissa elimissä. EAY keskittyi vuonna 2010 erityisesti talouskriisiin. SAK:n EU-asiantuntija on keväästä 2010 lähtien työskennellyt osittain palkansaajajärjestöjen EU-edustustossa FinUnionsissa. Näin on voitu lisätä FinUnionsin koulutus- ja alustustilaisuuksia kotimaassa. Lisäksi EU-asioita on valotettu kolumnien ja asiantuntijakirjoitusten avulla. Euroopan parlamentin jäsenten kanssa tehty yhteistyö on tuottanut tuloksia. Parlamentissa on saatu koottua eri poliittisten ryhmien palkansaajataustaisia edustajia, joiden muodostama enemmistö on toiminut vastapainona komission ja neuvoston markkinaliberalismille. Pohjoismainen yhteistyö ja Itämeren alueen yhteistyö SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly oli Pohjolan Ammatillisen Yhteisjärjestön PAY:n puheenjohtaja vuonna 2010. SAK:n edustajat ovat osallistuneet PAY:n hallituksen, Eurooppa-valiokunnan sekä työryhmien kokouksiin. Yhteisjärjestön toimintaa päätettiin suunnata uudelleen siten, että perinteiseen Pohjola-yhteistyöhön panostetaan aikaisempaa enemmän. SAK onkin edelleen vahvistanut yhteistyötä pohjoismaisten LO-järjestöjen kanssa. On myös osallistuttu aktiivisesti Itämeren ay-verkoston BASTUNin toimintaan. Globaali edunvalvonta Työntekijöiden etuja on valvottu maailmanlaajuisesti yhteistyössä ayliikkeen maailmanjärjestön ITUCin kanssa. SAK on keskittynyt erityisesti ammattiyhdistysoikeuksien puolustamiseen muun muassa tukemalla ITUCin maailmanlaajuisen ay-oikeuksien loukkauksia käsittelevän raportin julkaisua ja tiedottamalla siitä. ITUCin edustajakokous pidettiin Kanadassa kesäkuussa 2010. Sen keskeisin teema oli talous- ja työllisyyskriisi. Kokouksessa hyväksyttiin teemaraportti: Nyt on ihmisten vuoro kriiseistä globaaliin oikeudenmukaisuuteen sekä 13 päätöslauselmaa. SAK:n kansainvälisten asioiden johtaja valittiin ITUCin hallitukseen varajäseneksi, ja SAK:n talousjohtaja valittiin jatkamaan ITUCin tilintarkastajana. Yhteistyö OECD:n neuvoa-antavan ay-komitean TUACin puitteissa on jatkunut. Talouskriisi oli keskeisesti myös TUACin työn painopisteenä. Myös vaikuttaminen Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa on tärkeä osa SAK:n kansainvälistä työtä. ILO:n työkonferenssi kokoontui kesäkuussa Genevessä. Siellä käsiteltiin työllisyyttä, yleissopimusten ja suositusten soveltamista, suosituksen hyväksymistä aiheesta HIV/AIDS työelämässä sekä kotitaloustyöntekijöiden työoloja. Työelämän perusoikeuksien julistuksen seurantaan liittyvä globaali raportti käsitteli lapsityötä.

SAK Toimintakertomus 2010 15 Kansainvälinen ay-yhteistyö Globaalissa maailmassa on tärkeää, että SAK:lla on hyvät kahdenväliset suhteet eri maiden ammattiyhdistysliikkeeseen. Vuoropuhelua on jatkettu myös Kiinan ay-keskusjärjestön ACFTU:n kanssa. SAK järjesti Helsingissä syksyllä 2010 järjestyksessään neljännen kurssin Kiinan ay-keskusjärjestön aktiiveille yhteistyössä ILO:n kanssa. Teemoina olivat muun muassa ayoikeudet ja työehtosopimustoiminta. SAK vastaanotti myös monia ay- ja kolmikantadelegaatioita eri maista. Vieraita kiinnostivat SAK:n kannat esimerkiksi talous- ja työllisyyskriisiin, eläkeasioihin, työttömyysturvaan sekä koulutukseen. Valmistautuminen eduskuntavaaleihin ja vaikuttaminen tulevaan hallitusohjelmaan Alkuvuodesta eduskuntavaaleihin valmistautuminen painottui palkansaajataustaisten ehdokkaiden etsimiseen. Heitä haluttiin mahdollisimman paljon mukaan eri puolueiden mahdollisiin jäsenäänestyksiin ja sitä kautta varsinaisiksi ehdokkaiksi. Vaaliteemojen ja -tavoitteiden hakemisessa pääpaino oli paikallisella ja alueellisella tasolla. SAK:n jokainen alue tuotti esimerkiksi omat eduskuntavaalitavoitteensa, joita käytettiin jatkovalmistelun pohjana. SAK:n liittojen edustajista koottiin vaalikampanjoinnin ohjausryhmä. Lisäksi SAK:n toimistoon perustettiin oma työryhmä vaalityötä hoitamaan. Nykyhallituksen päätöksistä ja linjauksista laadittiin muistio, jossa arvioitiin, miten hallituksen tekemiset ovat vaikuttaneet palkansaajien elämään. Muistiosta tehtiin myös 100 000 kappaleen esitepainos. Myös SAK:n omat vaalisivut avattiin, ja perustettiin SAK:n vaalitoiminnalle oma Facebook-yhteisö. Palkansaajataustaisille ehdokkaille järjestettiin vaalikoulutusta sekä sisältöettä kampanjointiasioista. SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2011 2015 hyväksyttiin joulukuun hallituksessa. Niiden pohjalta aloitettiin myös järjestön hallitusohjelmatavoitteiden muokkaaminen. Lisää perusteita vaalikampanjoinnille antoi selvitys SAK:laisten äänestysvarmuudesta. TNS-Gallupin tekemän selvityksen mukaan SAK:laisten äänestysvarmuus oli vain 46 prosenttia, kun se koko väestössä oli 57 prosenttia. Neljän vuoden takaiseen verrattuna SAK:laisten äänestysvarmuus oli laskenut 17 prosenttiyksikköä. Vuoden aikana valmisteltiin myös vaalikampanjoinnin loppusuoran tapahtumia ja toimia. Niitä olivat muun muassa kaikkien eduskuntapuolueiden johtojen tapaamiset, SAK:n oman vaalikoneen avaaminen, kansalaisgallupin teettäminen, puoluejohtajien gallupin järjestäminen yhdessä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa, yli 50 aluetilaisuuden järjestäminen sekä ulkomainonta suurimpien kaupunkien bussipysäkeillä. Media oli kiinnostunut SAK:n kampanjoinnista jo vuoden 2010 puolella. Perinteisessä mediassa suhtautuminen järjestön vaalivaikuttamiseen oli suhteellisen neutraalia, mutta internetin monilla keskustelupalstoilla suhtautumisessa oli myös kielteisempiä sävyjä.

16 SAK Toimintakertomus 2010 Kasvu- ja elinkeinopoliittinen vaikuttaminen Talous kääntyi taantuman jälkeen kasvuun. Vuoden 2010 aikana käytiin vilkasta keskustelua Suomen kasvu- ja elinkeinopolitiikan painopisteistä ja kasvualojen tukemisesta. SAK julkaisi kasvu- ja elinkeinopoliittisen puheenvuoron ja järjesti asiasta seminaarin. Puheenvuoroa varten kartoitettiin liittojen näkemyksiä eri alojen tulevaisuudennäkymistä. SAK painotti sitä, että Suomelle tarvitaan kattava kasvustrategia, jolla turvataan tuottavuuden ja työllisyyden kasvu, investointien lisääminen, riittävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset ympäristö ja energiateknologiaan sekä mahdollisuuksien luominen uusille yrityksille ja kasvualoille. Erityistä huomiota kiinnitettiin kriisialojen selviytymiseen taantuman yli. SAK vaikutti elinkeino- ja liikennepoliittisten tavoitteidensa toteuttamiseksi eri ministeriöiden työryhmissä sekä kolmikantaisessa kestävän talouskasvun ja työllisyyden työryhmässä. Asioita valmisteltiin talous- ja elinkeinopolitiikan valiokunnassa sekä kuljetusalojen neuvottelukunnassa. Vuoropuhelua elinkeinopolitiikasta jatkettiin myös työnantajapuolen kanssa. Vuoden aikana valmisteltiin hallituksen luonnonvarastrategia, joka pohjautui biotalouden ja mineraalialan tulevaisuudennäkymiä valmistelleisiin hankkeisiin. SAK:n ja liittojen edustajat osallistuivat näihin valmistelutyöryhmiin. Valtion omistajapolitiikassa jatkettiin SAK:n taustaryhmän työtä ja omistajapolitiikasta vastaavan ministerin tapaamisia. SAK peräänkuulutti kasvua ja työllisyyttä tukevaa aktiivista omistajapolitiikkaa. Kaivosalan kotimaisen omistuksen lisäämiseksi asetettiin selvitysmies, jolle esiteltiin SAK:n ja Metalliliiton tavoitteet. JHL:n tekemän aloitteen ja jäsenliittojen piirissä tehdyn selvityksen pohjalta päätettiin perustaa SAK:n turvallisuusalan foorumi marraskuussa. Foorumin tehtäväksi määriteltiin SAK:n näkyvyyden ja vaikuttavuuden vahvistaminen yhteiskunnan turvallisuutta koskevassa keskustelussa sekä turvallisuusalan kehitysnäkymien ja alan henkilöstön erityiskysymysten käsittely. SAK järjesti veroseminaarin ja julkisti veropoliittisen puheenvuoron, jossa korostettiin verotuksen uudistamista oikeudenmukaisempaan, työllisyyttä tukevaan ja veronmaksukyvyn huomioivaan suuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti lainsäädännön muutostarpeita yhteiskunnallisten yritysten perustamiseksi. SAK korosti kommenteissaan sitä, että päätöksenteon julkisten palveluiden kokonaisuudesta tulee säilyä kansanvaltaisen päätöksenteon piirissä. Ilmasto- ja energiapoliittinen edunvalvonta Ilmasto- ja energiapoliittisia asioita käsiteltiin SAK:n ilmasto- ja energiatyöryhmässä sekä talous- ja elinkeinopolitiikan valiokunnassa. SAK osallistui ministeriöiden valmistelutyöryhmiin ja jaostoihin. SAK:n edustaja osallistui myös Cancúnin ilmastokokoukseen, jossa sopimustekstiin saatiin ayliikkeen päätavoite oikeudenmukaisesta siirtymästä. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle tulevaisuusselonteon ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksista vuoteen 2050. SAK korosti kommenteissaan tule-

SAK Toimintakertomus 2010 17 vien linjausten työllisyys- ja talousvaikutusten parempaa arviointia. Vuoden aikana päätetyt energiaverojen korotukset osoittivat, että kulutusverojen korotukset kohdistuvat pahimmin pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Eduskunta antoi luvan kahden uuden ydinvoimalan rakentamiselle. SAK kannatti lausunnoissaan lupien myöntämistä osana monipuolista vähäpäästöistä energiantuotantoa. Hallitus päätti mittavasta uusiutuvan energian tuesta. SAK korosti tukien kustannustehokkuutta ja kohtuuhintaisen energian merkitystä kuluttajille, teollisuudelle ja palveluille. Maahanmuuttopolitiikka ja työvoiman liikkuvuus Hallitus esitti vuonna 2010 eduskunnalle ulkomaalaislain uudistuksen, jossa tavoiteltiin sinänsä kannatettavaa hallintomenettelyjen yksinkertaistamista. Lisäksi hallitus esitti selkeitä muutoksia EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille, jotka hakevat töitä Suomesta. Tavoitteena oli kaksiosaisesta työlupamenettelystä luopuminen siten, että luvan olisi voinut saada kerralla jopa viideksi vuodeksi. Hallitus esitti myös työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista ilman valvontaresurssien lisäämistä. SAK vastusti näitä uudistuksia ja esitteli kantaansa aktiivisesti niin eduskunnan eri valiokunnissa kuin julkisuudessakin. Eduskunta ei vienyt hallituksen esitystä eteenpäin vuoden 2010 aikana. SAK:n edustajat olivat eduskunnassa kuultavana myös kausityöntekijöitä ja yritysten sisäisiä siirtoja koskevista EU-direktiiveistä ja toivat esiin erittäin varauksellisen suhtautumisen näihin komission esityksiin. Suomen hallitus aloitti vuonna 2010 myös valmistelun kotouttamislain uudistamiseksi. SAK oli edustettuna uudistusta valmistelevissa työryhmissä ja toi voimakkaasti esiin sitä, että myös työntekijöiden pitää päästä kotouttamislain piiriin ja että toimenpiteet lain toimeenpanemiseksi on resursoitava riittävän hyvin. Lakiesitys oli pitkälti SAK:n tavoitteiden mukainen. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen joulukuussa. SAK:n liittojen ja keskusjärjestön maahanmuuttoasiantuntijoiden monikulttuurisuusryhmä kokoontui kerran kuukaudessa. Lisäksi SAK edusti palkansaajakeskusjärjestöjä Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa Etnossa ja oli sen työvaliokunnan jäsen. Lokakuussa SAK-päivien yhteydessä järjestettiin myös neljäs Maahanmuuttofoorumi, joka keskittyi maahanmuuttajien vaikutusmahdollisuuksiin ay-liikkeessä, työelämässä ja yhteiskunnassa. 2.6 Järjestön toimintakyvyn parantaminen SAK:n ja liittojen jäsenhankintakampanja SAK:n ja sen jäsenliittojen vuoden 2010 jäsenhankintakampanjan kohderyhmänä olivat nuoret. Kampanjassa uudistettiin Liitot.fi-sivusto sekä muita liittymiseen kannustavia materiaaleja. Kampanjavideot toteutettiin yhdessä jo aikaisemmissa kampanjoissa kumppaneina toimineiden Duudsonien kanssa. Videoita esitettiin SubTV:n tehoviikolla keväällä sekä Youtubessa. Kampanjasivuston kävijämäärä huhtikuusta elokuuhun oli noin 42 000.

18 SAK Toimintakertomus 2010 Kampanja kiersi yhdeksällä kesäfestivaalilla, joilla tavoitettiin 6 500 ihmistä ja ammattiliittoon liittyi 116 henkilöä. Kampanjan laadulliset tavoitteet olivat liittojen jäsenhankintatyön tukeminen, niiden nuorten tavoittaminen, jotka eivät kohtaa ay-liikettä työpaikoilla, SAK:laisen ay-liikkeen imagon kohottaminen sekä jäseneksi liittymisen kynnyksen madaltaminen. Kampanjan voidaan perustellusti todeta kohottaneen SAK:laisen ay-liikkeen imagoa ja alentaneen liittymisen kynnystä. Määrälliset tavoitteet olivat 10 000 uutta nuorta jäsentä ja 100 000 käyntiä liitot.fi-sivustolla. Uusien nuorten jäsenten tavoite toteutui, mutta käynnit liitot.fi-sivustolla jäivät alle puoleen tavoitteesta. Järjestötoiminta Vuonna 2009 alkanut keskustelu työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta jatkui. Alkuvuodesta järjestöllistä valmiutta nostettiin varotoimena tilanteeseen, jossa työuraneuvottelut olisivat ajautuneet umpikujaan. Kahden vuoden välein järjestettävät valtakunnalliset SAK-päivät ovat keskusjärjestön suurin säännöllinen järjestötapahtuma. Oulussa lokakuussa järjestetyt päivät kokosivat yhteen yli 500 paikallisjärjestöaktiivia. Teemalla Työn ääni toteutettujen päivien pääteema oli lähestyvät eduskuntavaalit, joita käsiteltiin eduskuntapuolueiden edustajien paneelikeskustelussa ja pienryhmäseminaarissa. Lisäksi viikonlopun aikana käsiteltiin muun muassa Tulevaisuushankkeen johtopäätöksiä, alue- ja paikallisjärjestötoimintaa sekä maahanmuuttajien asemaa ay-liikkeessä. Helmikuussa SAK oli mukana Suomen Sosiaalifoorumissa, jossa järjestettiin SAK:n organisoima seminaari ja toukokuussa Maailma Kylässä -tapahtumassa. Aluetoiminta Vuoden 2010 aikana jatkettiin paikallisjärjestöjen kehittämistyötä. Tavoitteena on yhdistää paikallisjärjestöjä alueellisesti järkeviin kokonaisuuksiin muun muassa työssäkäyntialueiden mukaan. Alueellinen kesäduunarikiertue, joka toteutettiin yhteistyössä nuorisovaliokunnan ja liittojen aluetoimistojen kanssa, käynnistyi helmikuussa ja jatkui huhtikuun puoleen väliin asti. Kesäduunarikiertueella tavoitettiin lähes 10 000 ammattiin opiskelevaa nuorta. Osana paikallisjärjestötoiminnan kehittämistä käynnistettiin myös paikallisjärjestösääntöjen ja aluetoiminnan ohjesäännön uudistustyö. Mahdolliset sääntömuutokset ja ohjesääntömuutokset tehdään syksyllä 2011 edustajakokouksen jälkeen. Alueilla suunniteltiin aktiivisesti myös eduskuntavaalikampanjointia ja tehtiin pohjatyötä palkansaajataustaisten ehdokkaiden rekrytoimiseksi.

SAK Toimintakertomus 2010 19 Nuorisotoiminta SAK:n nuorisotoimintaa koordinoi nuorisovaliokunta, joka käsitteli toimintavuoden aikana erityisesti nuorten työllisyystilannetta ja asuntopolitiikkaa. Valiokunta julkaisi Nuorten asumisen manifestin yhdessä STTK:n, Akavan ja Nuorisoasuntoliiton kanssa. SAK:n nuorten koulu- ja työmarkkinatiedotustoiminta painottui keväälle. Vuosi käynnistyi perinteisesti Next Step -messuilta, jotka pidettiin Helsingissä helmikuussa. Pohjantahti-perheleiri järjestettiin yhteistyössä TUL:n, Kisakeskuksen, SAKKI ry:n ja Nuorten Kotkien kanssa 23. kerran. Leirin osallistujamäärä oli suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Alueellisessa toimintaryhmätyössä keskityttiin ryhmien toiminnan tukemiseen ja kannustamiseen. Huhtikuussa järjestettiin valtakunnallinen seminaari, jossa käytiin läpi toiminnan haasteita ja jaettiin hyviä käytäntöjä. SAK:n nuoret osallistuivat Euroopan Ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n mielenosoitukseen Brysselissä syyskuussa. Mielenosoituksen aiheena oli No to austerity eli kurjuus kumoon. Lisäksi nuoret osallistuivat yhdessä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön (ITUC) järjestämän kansainvälisen kunnon työn päivän Potkut huonolle duunille -tempaukseen lokakuussa. Vuoden päätapahtuma oli SAK-päivien yhteydessä järjestetty nuorisoseminaari, johon osallistui noin 90 nuorta. Seminaarissa käsiteltiin SAK:n tulevaisuushanketta ja eduskuntavaaleja sekä jaettiin vuoden duunaristipendi. Ruotsinkielinen toiminta Ruotsinkielisen sihteeristön vuoden teemana oli yleissitovien työehtosopimusten kääntäminen ruotsiksi. Sihteeristö oli asiassa yhteydessä muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriöön, Svenskfinlands Folktigetiin ja puolueiden eduskuntaryhmiin. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kesäkuussa yleissitovien työehtosopimusten saatavuutta ja julkaisua ruotsinkielisenä selvittävän työryhmän. Asia on edennyt myönteisesti, ja eduskunta päättänee keväällä 2011 lakimuutoksesta, joka takaa ruotsinkielisten yleissitovien työehtosopimusten saatavuuden ja julkaisun tulevaisuudessa. Osana SAK:n jäsentutkimusta teetettiin myös ruotsinkielinen jäsentutkimus, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi noin 600 henkilöä. Tutkimuksessa oli kuusi ruotsinkieliseen toimintaan liittyvää kysymystä. Tutkimuksesta julkaistiin joulukuussa raportti Vi är många, vi är svenska del II. Svenskspråkiga verksamheten Sekretariatets tema för år 2010 var Allmänbindande kollektivavtal på svenska. I frågan kontaktade sekretariatet bl.a. Social- och hälsovårdministeriet, Svenskfinlands Folktinget och partiernas riksdagsgrupper. Socialoch hälsovårdministeriet tillsatte i juni en arbetsgrupp som fick till uppgift att utreda de allmänbindande kollektivavtals tillgänglighet och publicerandet på svenska. Frågan har framskridit positivt och riksdagen torde fatta våren

20 SAK Toimintakertomus 2010 2011 beslut om lagändring som säkrar översättningen av allmänbindande kollektivavtal framöver. Som en del av FFC:s medlemsundersökning genomfördes en svenskspråkig medlemsundersökning i form av webbenkät som ett pilotprojekt. I undersökningen kom ca 600 svar. I den svenskspråkiga undersökningen var sex frågor som riktade sig till den svenskspråkiga verksamheten. Rapporten Vi är många, vi är svenska del II publicerades i december. Viestintä SAK:n viestinnässä korostuivat vuonna 2010 muun muassa työurien pidentämiseen liittyvät neuvottelut ja liittojen työehtosopimusneuvottelut. Kevään työtaisteluista teetettiin erillinen julkisuusanalyysi. SAK:n viestintästrategia uudistettiin kesällä. Uuden viestintästrategian mielikuvatavoitteen mukaan "SAK on aktiivinen nykypäivän työelämän edunvalvoja, joka tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun työntekijöiden näkökulman". SAK:n viestinnässä panostetaan strategian mukaisesti erityisesti työelämän todellisuudesta ja työelämän ilmiöistä kertomiseen. Myös henkilökunnalle suunnattu ohjeistus viestinnän menettelytavoista uudistettiin. Viestintästrategian mukaan viestinnän painopistettä siirretään painetuista lehdistä verkkoviestintään. Vuoden aikana uudistettiin liittojen jäsenhankintaa tukeva Liitot.fi-palvelu sekä aloitettiin SAK:n nettipalvelun ja intranetextranet-palvelun uudistaminen. SAK:n nettipalvelussa oli vuoden aikana 520 700 kävijää, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. SAK:lle laadittiin sosiaalisen median toimintasuunnitelma ja SAK:n henkilökunnalle sosiaalisen median ohjeistus. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin mm. SAK:n Liitto-oravat-jäsenhankintakampanjan toteutuksessa. Palkkatyöläinen- ja Löntagaren-lehdet ilmestyivät vuoden aikana kymmenen kertaa. Lehtien teemoja olivat mm. ay-liikkeen nuorisotoiminta, työperäinen maahanmuutto ja moniosaaminen työelämässä. Molemmissa lehdissä käynnistettiin syksyn aikana ilmeen ja konseptin uudistustyö. Nuorten Arvo-lehti ilmestyi neljä kertaa, ja lisäksi vapun alla ilmestyi Vappu-Arvo. Liittojen yhteistyön vahvistaminen SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen voima perustuu sekä korkeaan järjestäytymisasteeseen että liikkeen sisäiseen eheyteen. Esimerkiksi Tulevaisuushankkeen eri vaiheissa kävi kuitenkin ilmi, että SAK:laisen liikkeen keskinäisessä solidaarisuudessa ja eheydessä on haasteita. Vuoden aikana asiasta käytiin keskustelua useilla foorumeilla, esimerkiksi Tulevaisuushankkeessa ja SAK:n hallituksessa. Samalla sekä sopimusvaliokunnassa että järjestövastaavissa käynnistettiin keskustelut sisäisen tiedonkulun parantamiseksi esimerkiksi sopimusneuvottelujen aikana. Niukkenevat resurssit edellyttävät yhteistyön tiivistymistä kaikilla toiminnan sektoreilla.