Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Transkriptio

1 Hallituksen ehdolliset lisätoimet

2 Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa. Epäsuorasti vaikuttaa sitten moni muistakin ja tuskallisempana TyEL ja Yel-sidonnaisten etuuksien indeksien puolittaminen.

3 Huomioita ehdollisista lisätoimista 1.: Vanhempainvapaan lomakarttumien poistaminen (säästö valtiolle 42 milj.) - Käytännössä palkanleikkaus vanhempainvapaita käyttäville henkilöille ja kohdistuu erityisesti naisiin. Hallitus valmistelee jo lomakarttuman rajaamista 6 kuukauteen. - Saattaa heikentää kannusteita palata hoitovapaalta töihin ja siksi heikentää ennen muuta naisten työllisyyttä. - Tilastokeskuksen mukaan erityisesti vähittäiskaupassa v.2014 perhevapailla oltiin enemmän kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Ylipäätänsä naisvaltaisilla aloilla perhevapaita käytetään miesvaltaisia aloja enemmän.

4 Huomioita ehdollisista lisätoimista 2.: TyEL- ja Yel-sidonnaisten etuuksien ja työeläkkeiden indeksikorotusten puolittaminen (säästö valtiolle 272 milj.) - Vaikuttaa eläkkeisiin sekä esimerkiksi kuntoutusetuuksiin sekä tapaturmaetuuksiin. - Etuuksien ostovoima heikkenee suhteessa hinta- ja ansiotasoon. - Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan sekä työkyvyttömyyseläkkeen suhteellinen heikentyminen vaikuttaa eniten aloihin ja ammattiryhmiin joiden työkyvyttömyysriskit ovat korkeita ja palkkataso alhainen. - Eläkeläiset, joilla ansiot ovat olleet pienet työelämässä eli etupäässä naiset, kohtaavat eläke-etuuden ostovoiman heikentymisen konkreettisimmin.

5 Huomioita ehdollisista lisätoimista 3.: Työttömyysturva (säästö valtiolle 120 milj.) - Työttömyysturvaan on jo tulossa 200 milj. euron säästöt. Ne toteutetaan mm. lyhentämällä työttömyysturvan kestoa 100 päivällä sekä työttömän omavastuuaikaa pidentämällä. Muutokset voimaan 2017 alusta. - Lisäsäästöt todennäköisimmin leikkaamalla vielä toiset 100 päivää kestosta tai leikkaamalla työttömyysturvan tasoa. Tarkoittaisi, että työttömyysturvan kesto päivinä jatkossa 200 ja 300. Lisäpäivät kysymysmerkki. - Nykyisessä työllisyystilanteessa päivärahan leikkaamisen positiiviset työllisyysvaikutukset huteria. Perusturvalta (tmt) työllistyminen tutkitusti vaikeaa. Työttömien asema heikentyisi. - Tutkimuksissa työttömyysturvan heikentämisen on todettu heikentävän myös työehtoja.

6 Muista lisäsäästöistä:

7 Huomioita ehdollisista lisätoimista 5.: Vuorotteluvapaasta luopuminen (säästö valtiolle 40 milj.) - Vuorotteluvapaata jo leikattu kestoa lyhentämällä ja korvaustasoa alentamalla. Myös ehtoja on kiristetty. - Vuorotteluvapaasta luopuminen on ristiriitaista työurien pidentämisen kanssa. Myös työttömien mahdollisuudet työllistyä tältäkin osin kaventuvat. - Vuorotteluvapaalla olleista enemmistö naisia.

8 Huomioita ehdollisista lisätoimista 4.: Lapsilisät (säästö valtiolle 120 milj.) - Lapsilisiä on jo leikattu, kun niiden indeksisidonnaisuus poistettiin Arvioitu lisäleikkaus vähentäisi perheiden saamaa lapsilisää noin 100 euroa/vuosi/lapsi (MLL). - Leikkauksen vaikutus on suhteellisesti suurin pienituloisissa lapsiperheissä.

9 Huomioita ehdollisista lisätoimista 6.: Opintotuki (säästö valtiolle 25 milj.) - Opintotukea on jo leikattu hallitusohjelman myötä (indeksikorotuksesta luopuminen) ja leikataan myös jatkossa ilman ehdollisia lisäleikkauksiakin. Tavoite hallituskaudella 70 miljoonan leikkaus korkeakoulutettujen opintotukeen. Suunnitelmana opintotuen muuttaminen lainapainotteisemmaksi. - Ehdolliset lisäleikkaukset kiihdyttäisivät opintotuen uudistamisen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. - Lainaosuuden kasvattaminen saattaa ohjata korkeakouluopiskelijat entistä enemmän pyrkimään töihin, joista heidän kanssaan kilpailevat jo työssä olevat osa-aikaiset ja työttömät. Lisäisi epätyypillistä työtä.

10 Huomioita ehdollisista lisätoimista 8.: Aikuiskoulutustuki (säästö valtiolle 70 milj.) - Hallitus jo kaavaillut aikuiskoulutustuen perusosan 702,62 euroa (2016) poistamista ja korvaamista valtion takaamalla lainalla. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin perusosan vähentämisestä 15 % poistamisen sijaan. Tuen maksimi käyttöaika sovittiin lähemmäksi sen toteutunutta käyttöä (19 kk -> 15 kk). - Tuen perusosan 700 euron pudotus käytännössä veisi taloudellisen pohjan pienituloisten aikuisten omaehtoiselta opiskelulta. - Aloilla ja työpaikoilla, joilla työnantajat eivät tarjoa henkilökunnalle koulutusmahdollisuuksia taloudelliset mahdollisuudet omaehtoiseen koulutukseen ja osaamisen kohentamiseen heikkenevät merkittävästi.

11