TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen Palkitseminen kannustavuus ja oikeudenmukaisuus Hyvinvointi hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt Johtaminen yhteistoiminnallisuus ja ammattitaitoisuus Avainosaamisalueet VES, TES Työsuojelun toimintaohjelma Tulossopimukset Rekrytointijärjestelmä Palkkauskäsikirja Työhyvinvoinnin satama Kehityskeskustelut Perehdyttämisjärjestelmä Muu palkitseminen Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Yhteistoiminta
1 Johdanto Henkilöstö 2010 -ohjelma sisältää Tilastokeskuksen lähivuosien henkilöstöpoliittiset linjaukset ja painopisteet. Henkilöstö 2010 -ohjelmalla saatetaan ajan tasalle Henkilöstöohjelma 2000:ssa esitetyt tavoitteet. Ohjelman tarkoituksena on koota yhteen Tilastokeskuksen henkilöstöjohtamisen tavoitteet ja ohjata henkilöstötyötä kaikilla työyhteisön tasoilla. Henkilöstötavoitteet on johdettu Tilastokeskuksen toimintastrategiasta. Taustalla vaikuttavat myös Valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvät valtion henkilöstöpolitiikan linjaukset vuosiksi 2001-2005. Ohjelmaan sisältyvälle neljälle kehittämisalueelle asetettujen tavoitteiden toteutumista tuetaan henkilöstötoimen eri alueilta laadituilla toimintopolitiikoilla sekä tulossopimuksiin sisällytettävillä kehittämistoimenpiteillä. Osaamisen kehittämistä tuetaan esimerkiksi osaamisstrategiaan sekä rekrytointi- ja perehdyttämisjärjestelmään sisältyvin toimenpitein Keskeisen osan palkitsemisen kokonaisuutta muodostaa viraston uusi palkkausjärjestelmä. Hyvinvointitavoitetta toteutetaan työsuojelun toimintaohjelman sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelman keinoin. Johtamiselle asetettuja tavoitteita toteutetaan tulossopimuksilla sekä kehityskeskustelujen ja yhteistoiminnan avulla. Uusia toimintopolitiikkoja laaditaan tarpeen mukaan. Tavoitteiden toteuttamista seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti. Ohjelman päivitystyö on tehty yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Myös ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstön johdolle ja esimiestyölle antama tuki on ratkaisevassa asemassa. Tilastokeskuksessa 17 päivänä joulukuuta 2003 Pääjohtaja [Allekirjoitus] Heli Jeskanen-Sundström Hallintojohtaja [Allekirjoitus] Anna-Leena Reinikainen
2 Henkilöstö on menestyksen tekijä Tilastokeskus menestyy, kun toiminnan arvot ja tavoitteet on oikein ja selkeästi määritelty ja kun henkilöstön osaaminen ja motivaatio ovat näiden mukaisia. Tilastokeskuksen toimintaan ja kulttuuriin vaikuttaa toimintaympäristön jatkuva muuttuminen. Henkilöstö on ratkaisevassa asemassa muutoksen toteuttamisessa. Siltä edellytetään uudenlaisia, monipuolisia kykyjä ja taitoja sekä muutokselle myönteistä asennoitumista. Tilastoammattilainen on tiedon ammattilainen. Hyvä tulos ja asetetut tavoitteet saavutetaan, kun henkilöstö on ammattitaitoista ja työstään innostunutta. Hyvän työmotivaation ja työvireen saavuttaminen ja säilyttäminen edellyttävät mielenkiintoisia ja vaihtelevia tehtäviä, ammattitaitoista johtamista, hyvinvoivaa työyhteisöä, kannustavaa palkitsemista sekä henkilöstön tasaarvoista kohtelua. Keskeisiä kehittämisen alueita ovat osaaminen, palkitseminen, hyvinvointi ja johtaminen. Osaaminen - tavoitteena uudistuminen ja osaamisen turvaaminen Tilastokeskuksen on kyettävä uudistumaan ja turvaamaan osaamisensa strategisesti tärkeillä aloilla. Uudistuminen edellyttää toimintatapojen kehittämistä, kykyä hankkia uusia osaajia sekä henkilöstön jatkuvaa oppimista. Osaamishaasteita ovat tilasto-osaaminen teknologian hallinta asiakkuuksien hallinta johtamiskyky yhteistyökyky oppimiskyky. Jokaisella on vastuu omasta ammattitaidosta ja työyhteisön oppimisesta. Tilastokeskus tarvitsee sekä monipuolisia ammattitaitoja hallitsevia osaajia että erikoisammattilaisia. Henkilöstön siirtyminen eläkkeelle moninkertaistuu lähivuosina. Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys varmistetaan kehittämällä rekrytointia ja työnantajakuvaa sekä tekemällä yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Monipuolinen osaaminen turvataan hyvällä perehdyttämisellä, sisäisellä liikkuvuudella ja osaamisen siirtämisellä. Henkilöstöä tuetaan ammatillisen ja korkeakoulututkinnon sekä tutkijakoulutuksen suorittamisessa. Toiminnan laadun parantamisessa tarvitaan ammattimaista työotetta, tiiviitä verkostoja tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa sekä kansainvälistä yhteistyötä.
3 Yhteistyökyky sekä vuorovaikutuksen ja viestinnän valmiudet ovat osa ammattipätevyyttä. Työyhteisö on oppimisympäristö, joka tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden oppia ja kehittää työn tekemisen ja yhteistyön taitoja. Yhdessä tekeminen on tärkein osaamisen siirtämisen keino. Osaaminen lisääntyy jakamalla. Palkitseminen - tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus Palkitseminen on osa viraston johtamista. Sen perustana on valtion yleinen henkilöstö- ja palkkapolitiikka ja Tilastokeskuksen oman toiminnan tavoitteet. Palkitsemiseen kuuluu henkilökohtainen palkkaus sekä muut aineelliset ja aineettomat tavat, joilla henkilöstöä palkitaan ja kannustetaan. Palkkaukset porrastetaan työn vaativuuden perusteella. Työn vaativuuden määrittelyn perusteina ovat työn tekijälleen asettamat vaatimukset sekä sen suhteellinen arvo verrattuna muihin töihin ja toiminnan tuloksiin. Palkkaus riippuu myös henkilön työsuorituksesta ja pätevyydestä. Samalla vaativuustasolla paremman työsuorituksen tulee johtaa parempaan palkkaukseen. Palkkausjärjestelmä tukee henkilöstön työmotivaatiota ja toiminnan tuloksellisuutta henkilöstön osaamisen kehittymistä ja jakamista vaativampiin tehtäviin hakeutumista yhteistoiminnallisuutta Tilastokeskuksen kilpailukykyä työmarkkinoilla. Palkkausjärjestelmän soveltamisen perusteet on määritelty ja kaikkien saatavilla. Johtajat ja esimiehet vastaavat siitä, että palkkausjärjestelmän soveltaminen on toimivaa ja tehokasta. Palautetta annetaan osana jokapäiväistä työtä ja työyhteisön toimintaa. Kehityskeskusteluissa annetaan kokonaispalaute edeltävän kauden toiminnasta. Henkilöitä ja ryhmiä voidaan palkita hyvistä työsuorituksista myös kertaluonteisesti. Toiminnan tuloksellisuuteen perustuvia palkitsemisen muotoja selvitetään ja kehitetään. Hyvinvointi - tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt Esimiestyöllä on ratkaiseva merkitys työn tuloksellisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin tasapainoisessa kehittämisessä. Johto ja esimiehet vastaavat toiminnan edellytysten ja rakenteiden luomisesta. Heidän tehtävänään on luoda työolosuhteet, joissa ihmisten fyysinen ja psyykkinen työkyky voivat säilyä ja kehittyä. Oikea suhde työn vaativuuden sekä omien taitojen ja työkyvyn välillä sekä palvelussuhteen turvallisuus on tärkeää. Tilastokeskuksen henkilöstö on pääsääntöisesti vakinaisessa palvelussuhteessa. Työntekijällä on oltava mahdollisuus työnhallintaan sekä osallistua ja vaikuttaa työyhteisössään. Työn kokeminen mielekkäänä ja henkinen kasvu työssä edistävät hyvinvointia ja työniloa.
4 Työelämän ja työn muutokset edellyttävät työntekijältä jatkuvaa oppimista, luovuutta ja avoimuutta yhteisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseksi. Toisaalta on kuitenkin huomioitava työntekijän työuran vaihe ja elämäntilanne. Siksi työjärjestelyissä tarvitaan myös joustoa. Jokaisen työyhteisön jäsenen velvollisuus on omalta osaltaan ylläpitää ja edistää avointa, luottamukseen ja yhteistyöhön pyrkivää ilmapiiriä sekä vastata oman työja toimintakykynsä säilymisestä. Työn ja vapaa-ajan tasapaino on edellytys hyvinvoinnille. Johtaminen ja esimiestyö - tavoitteena yhteistoiminnallisuus ja ammattitaitoisuus Henkilöstöjohtaminen on olennainen osa toiminnan johtamista. Johtajat ja esimiehet ovat henkilöstöjohtajia. Heidän asiantuntemuksensa on oltava johtamistehtävien edellyttämällä tasolla. Työnantajatoiminta on korkeatasoista ja sen periaatteet on virastossa yhtenäisesti määritelty. Esimiestyö on ammattitaitoista. Johtamis- ja esimiestaitoja kehitetään suunnitelmallisesti. Johtamisella varmistetaan, että Tilastokeskuksen toiminta on sen tavoitteiden ja arvojen mukaista. Johtamisella tuetaan yksilöiden ja ryhmien innovatiivisuutta ja aloitteellisuutta. Johdon tehtävänä on myös huolehtia siitä, että organisaatio uudistuu oppimalla. Henkilöiden yksilöllisyys ja elämänvaihe otetaan huomioon mm. ikäjohtamisella. Johtaminen on yhteistoiminnallista. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus asiantuntemuksellaan kehittää työtään asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Johtamiseen kuuluu, että henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus työtä, työoloja ja johtamista koskevaan julkiseen tietoon ja keskusteluun.