Suositusseuranta - Muut onnettomuudet



Samankaltaiset tiedostot
Suositusseuranta - Muut onnettomuudet

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Pelastustoimi Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Liikennejärjestelmä myrskyn kourissa AVI - myrskyseminaari Tapio Tourula Valmiuspäällikkö Liikenteen turvallisuusvirasto

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Yhteinen varautuminen alueella

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Varautuminen sotelainsäädännössä

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

KAINUUN PELASTUSLAITOS

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Psykososiaalisen tuen valtakunnallinen valmius. Riikka Vikström, koordinaattori, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Kriisiviestintään varautuminen. Aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut, viestintäyksikkö

Helsingin valmiussuunnitelma

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla Myrskyt Miten selvittiin Eino-myrsky

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

Väliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Suositusseuranta - Muut onnettomuudet

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen

PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Opetustoimen varautuminen

Sisäministeriön asetus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

Viestintä häiriötilanteissa Anna-Maria Maunu

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Dnro 4258/005/2011

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus varautumisen osalta

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET

Kaikki VTV:n tarkastukset liittyvät riskienhallintaan ja tukevat hyvää hallintoa

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Ympäristöterveydenhuollon päivystys maakunnissa Kuntamarkkinat

Ympäristöterveyden häiriötilanteisiin varautuminen ja toiminta kehittyvät STM:n hallinnonalalla Yhteenveto verkoston suosituksista

Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen. Vesa Arvonen

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

SISÄASIAINMINISTERIÖ. Jakelussa mainitut JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLIA LAATIVAAN TYÖRYHMÄÄN

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Pelastuslaitos

Pelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio

Vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain päällekkäisyydet sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja raportointi

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo

Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä

Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä

2. Varautuminen Punaisessa Ristissä ja valmiuden ylläpito

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Sähköisen asioinnin ensisijaisuus

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

TIEDOTUSTILAISUUS OHJELMA

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lausuntopyyntö Euroopan unionin verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta annetuista laeista

Pelastustoimen uudistamishanke

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

Transkriptio:

Suositusseuranta - Onnettomuustyyppi: unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty A2/2004Y/S01 31.5.2005 Valtionhallinnon kriisijohtamisjärjestelmässä tulisi ottaa huomioon ne erilaiset tilanteet, joissa Suomen kansalaisia joutuu ulkomailla suuronnettomuuden kohteeksi. ämä olisi otettava huomioon valmiuslainsäädännön uudistamisessa, sen perusteella annettavissa ohjeissa ja määräyksissä sekä ministeriöiden sisäisissä ohjeissa. Asia on otettu huomioon kaikkia hallinnonalojen yhteistyönä laaditussa YE-strategiassa 2006, joka sisältää myös valtion kriisinjohtamismallin. Sitä on myös toteutettu harjoituksissa ja käytännössä. Valmiuspäällikkökokous on laatinut suunnitelmat 60 erityistilanteelle, joista osa koskee ulkomailla tapahtuneita onnettomuuksia. aikissa tapauksissa tiedonkulku valtionjohdolle ei kuitenkaan ole täysin varmistettu. A2/2004Y/S02 31.5.2005 Jos valmiuspäällikkökokousta aiotaan käyttää operatiivisiin johtamistehtäviin, tulisi valtioneuvoston säätää asetuksella valmiuspäälliköiden toimivalta ja tehtävät mukaan lukien operatiivinen johtamisvelvoite sekä sen huomioon ottaminen henkilövalinnoissa, varallaolossa ja valmiudessa sekä yhteistoiminnassa, koulutuksessa ja harjoituksissa. Valmiuspäällikkökokouksella ei ole operatiivista johtamistehtävää. Se sovittaa yhteen ja koordinoi toimenpiteitä ja resurssien käyttöä. oimintaedellytyksiä parannettu erityistilanteissa ja harjoituksissa. riisijohtamistehtävä on otettu huomioon henkilövalinnoissa. A2/2004Y/S03 31.5.2005 Valtioneuvoston tulisi selvittää tarve ja keinot henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi siten, että uhrien pelastus-, evakuointi- ja avustustyön vaatima välttämätön henkilötietojen käsittely poikkeustilanteissa voidaan toteuttaa ottamalla samalla huomioon yksityisyyden suojaa koskevat periaatteet ja velvoitteet. Selkeitä ja täsmällisiä tarpeita nykyisen henkilötietolain muuttamiseksi ei OM:n tiedustelussa esiintynyt. onsulipalvelulaissa on säännökset henkilötietojen käsittelystä kriisitilanteessa. Lisäksi matkustaja voi antaa jo ennakkoon tietonsa UM:lle. Henkilötietolain kokonaistarkistus on meneillään ja samalla katsottaneen tältä osin myös muuta asiaan liittyvää lainsäädäntöä. A2/2004Y/S04 31.5.2005 Valtioneuvostolle olisi laadittava perusvalmiussuunnitelma, joka mahdollistaa Suomen kansalaisten pelastamisen ja avustamisen nopean käynnistämisen ulkomailla tapahtuvassa suuronnettomuudessa. Perussuunnitelman mukaan toimintaan osallistuvien ministeriöiden ja niiden johtamien hallinnonalojen olisi laadittava oman toimintansa käynnistämisen edellyttämä valmiussuunnitelma, joka mahdollistaa viranomaisen viiveettömän toiminnan kyseisen kaltaisissa tilanteissa. YE-strategia ja eri hallinnonalojen lakisääteiset valmiussuunnitelmat muodostavat käytännössä perusvalmiussuunnitelman. Ministeriöiden valmiuspäälliköt ovat huolehtineet ulkomailla tapahtuneen onnettomuuden huomioon ottamisesta hallinnonaloillaan. ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 1/13

unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty A2/2004Y/S05 31.5.2005 Ministeriöiden tulisi valmiuden ylläpitämiseksi huolehtia siitä, että valmiuspäälliköllä on varahenkilö, varallaolovelvoitteet on määrätty, ministeriön valmiusryhmä on muodostettu ja sillä on tarkoituksenmukaisen ohjeet sekä toimenpideluettelo poikkeustilanteen ensimmäistä 24 tuntia varten. Valmiuspäälliköllä on varahenkilö ja 24h varallaolo- ja päivystysjärjestelmä on luotu. Ministeriöissä on valmiustoimikunnat ja tarvittavat valmiusryhmät (mm. ulkoasiainministeriön konsulikomennuskunnat). A2/2004Y/S06 31.5.2005 Valtioneuvoston tilannekeskus tulisi saattaa jatkuvasti toimintakykyiseksi johtamisvälineeksi ja huolehtia siitä, että poikkihallinnollinen verkottuminen tilannetietojen välittämiseksi valtioneuvoston tilannekeskukselle toteutetaan. Sen ohella tulisi suunnitella menettely toimivan johto- ja koordinaatioyksikön muodostamiseksi. VN:n johtamassa tilannekeskuksessa on 24/7 päivystys. ilannekeskus saa ilmoituksia ja seuraa myös julkisia lähteitä. Ilmoittamisesta on annettu ohje, mutta harkinnanvaraisuuden vuoksi ilmoitusta ei aina ole tullut. iedot välitetään eteenpäin hälytys- ja tilannekuvajärjestelmillä. Erityisen johto- ja koordinaatioyksikön muodostamista ei ole suunniteltu. A2/2004Y/S07 31.5.2005 Perusperiaatetta, jonka mukaan valtionhallinnon toiminta johdetaan normaaliorganisaatiolla mahdollisimman pitkään myös poikkeustilanteissa, ei ole syytä muuttaa. ämän vuoksi ministeriöiden tulisi keskenään yhteistoiminnassa toimien päivittää omat kriisisuunnitelmansa, tarkistaa niihin tarvittavat voimavarat ja henkilöstö, kouluttaa ja harjoittaa henkilöstö sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin puutteiden poistamiseksi. YE-strategia ja valmiuspäällikkökokouksen koordinoimana tehdyt erityistilannesuunnitelmat ohjaavat poikkeustilanteiden johtamista ja käytännön toimenpiteitä. Harjoituksia on pidetty. Niissä havaittuja puutteita ei täysin pystytä korjaamaan nykyisen lainsäädännön puitteissa. A2/2004Y/S08.1 31.5.2005 Ulkoministeriön tulisi huolehtia siitä, että: 1) ministeriön kriisisuunnitelmissa otetaan huomioon vastaavanlaisen katastrofin asettamat velvoitteet toimintakyvylle, Valmiusohje on päivitetty 8.2.2007. Lisäksi on sisäisiä ohjeita (esim. tarkistuslista). UM:ssä on kriisipäivystäjä ja perssipäivystäjä 24/7. oimintaa on harjoiteltu ja yhteistyötä valtioneuvoston tilannekeskuksen kanssa on A2/2004Y/S08.2 31.5.2005 2) ulkomailla olevat edustustot valmennetaan toimintaan poikkeustilanteissa ja niille muodostetaan tarvittava henkilöreservi kokeneesta virkamieskunnasta, Edustustojen velvollisuus on tehdä valmiussuunnitelma ja päivittää sitä vuosittain. Harjoituksia on pidetty ja UM:llä on konsulikomennuskuntia. A2/2004Y/S08.3 31.5.2005 3) pohjoismaista ja EU-yhteistoimintaa tehostetaan poikkeustilanteiden varalle, Valmiuden kehittäminen on esillä EU:ssa. Pohjoismaiden edustustot ovat tehneet paikallisia kriisivalmiussopimuksia. EU:n linjaukset on lähetetty kolmansien maiden edustustoille yhteistyön perustaksi. ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 2/13

unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty A2/2004Y/S08.4 31.5.2005 4) ministeriön kriisikeskuksen sekä viestinnän ja tiedottamisen toimintavalmius nostetaan kansalaisten hyvän palvelun edellyttämälle tasolle, Uusi jatkuvasti käyttövalmiina oleva valmiustila. Puhelinpalveluvalmiuksia on parannettu teknisesti ja kouluttamalla henkilöitä kriisipäivystysryhmään. Sisäistä viestintää intranetissä on kehitetty. A2/2004Y/S08.5 31.5.2005 5) riskianalyysityötä kehitetään ottamaan nykyistä laajemmin huomioon myös luonnononnettomuusriskit. Luonnononnettomuusriskit otetaan huomioon edustustojen valmiussuunnitelmissa, tiedotuksessa ja yhteistoiminnassa. Riskianalyysikäytäntöjä on kehitetty. A2/2004Y/S09.1 31.5.2005 Sisäasiainministeriön tulisi huolehtia siitä, että: 1) poikkeustilanteissa ministeriön keskeisten osastojen välisessä tiedonkulussa ei ole katkoksia, Ministeriön sisäinen määräys tiedonkulun tehostamisesta annettu 2005. Verkkoviestintää ja poliisin johtovalmiusjärjestelmää on kehitetty. Johtamisjärjestelyjä varten työryhmä 2006-2007. A2/2004Y/S09.2 31.5.2005 2) pelastusalan kriisijohtajien ja -henkilöstön koulutuksessa otetaan huomioon toiminta myös ulkomailla erilaisissa suomalaisen avustushenkilöstön tehokkaan toiminnan edellyttämissä logistiikka- ja koordinaatiotehtävissä, Pelastusopisto järjestää asiaa koskevia kursseja. FRFhenkilöstöä koulutetaan luonnononnettomuuksia varten. Suomalaisia osallistuu kursseille myös ulkomailla. A2/2004Y/S09.3 31.5.2005 3) uhrintunnistusyksikön (DVI) toimintaa tehostetaan vakinaistamalla sen rahoitus, RP:hen organisoitu DVI-toiminta on vakiintunutta. Normaali rahoitus on RP:n budjetissa, suurempiin esim. ulkomaantehtäviin rahoitus haetaan erikseen. 7.10.2014 A2/2004Y/S09.4 31.5.2005 4) Finnrescueforcen (FRF) toimintaroolia selkeytetään ja nopean käyttöönoton edellytyksiä tehostetaan. oko ulkomaille suunnattu avustusmuodostelmajärjestelmä on rakennettu uudelle pohjalle CMC-Finlandin puitteissa. äyttöönotto on nopeampaa ja paremmin järjestetty nykyisen EU:n pelastuspalvelumekanismin yhteyteen. 10.12.2014 A2/2004Y/S10.1 31.5.2005 Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi huolehtia siitä, että: 1) julkinen terveydenhuolto otetaan mukaan ulkomailla ja kotimaassa tapahtuneiden suuronnettomuustilanteiden hoitoon yhdessä muiden toimijoiden kanssa. eskeisenä lääkinnän asiantuntijana HUS:in tulee olla lääkintätoimien suunnittelussa mukana ja saada toimintaa varten riittävät resurssit, SM:n valmiusyksikkö ja HUS ovat valmistelleet suunnitelman koti- ja ulkomailla tapahtuneiden suuronnettomuuksien hoitoon. Asia paranee edelleen, kun SM:n työryhmä saa maaliskuussa 2010 valmiiksi esityksensä valmiuksien kehittämisestä. ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 3/13

unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty A2/2004Y/S10.2 31.5.2005 2) onnettomuusalueelle lähetetään etupainotteisesti sellaisia lääkintäryhmiä, jotka normaalistikin ovat jatkuvassa toimintavalmiudessa ja pystyvät nopeaan toimintaan, SM:n ja HUSin valmisteleman suunnitelman mukaan käytettävä henkilöstö on jatkuvassa valmiudessa ja osaavaa. Järjestelyä voidaan laajentaa myös muihin jatkuvassa valmiudessa oleviin tahoihin. Asia paranee edelleen, kun SM:n työryhmä saa maaliskuussa 2010 valmiiksi esityksensä valmiuksien kehittämisestä. A2/2004Y/S10.3 31.5.2005 3) varaudutaan erilaisten uhkakuvien avulla poikkeuksellisiin tilanteisiin ja harjoitellaan toimintaa yhdessä valtioneuvoston kanslian, ulkoministeriön, pelastustoimen, julkisen terveydenhuollon, ja sosiaalitoimen, SPR:n, muiden järjestöiden ja lääkinnällisten yritysten, lentoyhtiöiden, vakuutusyhtiöiden ja matkatoimistojen kanssa, SM:n hallinnonalalla on järjestetty ja järjestetään säännöllisesti harjoituksia, joihin osallistuu eri tahoja. Asia paranee edelleen, kun SM:n työryhmä saa maaliskuussa 2010 valmiiksi esityksensä valmiuksien kehittämisestä. A2/2004Y/S10.4 31.5.2005 4) selvitetään periaatteet ja tehdään tarvittavat järjestelyt valtakunnan terveydenhuolto- ja evakuointikapasiteetin täysmittaiseksi hyödyntämiseksi, ilannekohtainen valmius on olemassa lentokuljetuksia varten. Asia sisältyy SM:n valmiusyksikön ja HUSin valmistelemaan suunnitelmaan koti- ja ulkomailla tapahtuneiden suuronnettomuuksien hoidosta. Asia paranee edelleen, kun SM:n työryhmä saa maaliskuussa 2010 valmiiksi esityksensä valmiuksien kehittämisestä. A2/2004Y/S10.5 31.5.2005 5) selvitetään yhteistoiminnassa liikenne- ja viestintäministeriön kanssa lentoevakuointien ja evakuointivarustuksen tarve sekä kotimaisissa että ulkomaisissa onnettomuustilanteissa, Asia sisältyy SM:n valmiusyksikön ja HUSin valmistelemaan suunnitelmaan koti- ja ulkomailla tapahtuneiden suuronnettomuuksien hoidosta. Ilmailulaissa laajennettiin ilmailualan varautumisvelvoitetta koskemaan myös normaaliolojen häiriötilanteita. Myös ilmavoimien kaluston käyttö on mukana suunnitelmissa. Asia paranee edelleen, kun SM:n työryhmä saa maaliskuussa 2010 valmiiksi esityksensä valmiuksien ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 4/13

unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty A2/2004Y/S10.6 31.5.2005 6) luodaan edellytykset uhrien ja heidän läheisilleen tarpeellisen psykososiaalisen tuen, välttämättömien toimeentuloedellytysten ja palvelujen turvaamiseksi laadukkaina ja määrällisesti riittävinä. ätä varten on tarpeen uusia valtakunnalliset ohjeet, pitää ne ajan tasalla ja valvoa niiden noudattamista. Ohjeita tarkistettaessa on syytä erityisesti huolehtia siitä, että: a) hyvän tuen ja hoidon sekä välttämättömän taloudellisen tuen turvaamiseksi kehitetään rakenteita ja menettelytapoja palvelujen toteuttamiseksi välittömästä henkisestä ja aineellisesta tuesta vaativaan kriisitilanteiden ja traumojen hoitoon asti, b) luodaan palvelu- ja hoitosuositukset lasten ja nuorten auttamiseksi pitkäkestoisesti, c) selvitetään tietosuojaan ja tiedonsiirtoon liittyvät asiat palvelujen saatavuuden ja toimeentulon sekä hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi, d) tarkennetaan nykyinen lainsäädäntö huomioiden ministeriön, läänien, sairaanhoitopiirien ja kuntien sekä muiden toimijoiden vastuunjako ja tehtävät psykososiaalisen tuen ja palveluiden turvaamiseksi väestölle suuronnettomuustilanteessa, e) tarkistetaan kriisiryhmien tehtävät ja asema kunnan palveluorganisaatiossa ja turvataan niiden toimintaedellytykset sekä ammatillinen osaaminen. Psykososiaalista tukea on kehitetty ja asiasta on julkaistu ohjeita. Vantaalle on määritelty valtakunnallinen rooli. uitenkin auhajoen koulusurmien ja Jämijärven lentoonnettomuuden (2014) tutkinnan perusteella asia ei ole vielä kunnossa. 10.12.2014 A2/2004Y/S11.1 31.5.2005 auppa- ja teollisuusministeriön tulisi yhteistoiminnassa ulkoasiainministeriön kanssa ryhtyä toimenpiteisiin : 1) matkailualan turvallisuus- ja riskianalyysityön kehittämiseksi yhteistyössä matkanjärjestäjien kesken, Matkailuturvallisuuden neuvottelukunta käsittelee turvallisuusasioita ja toimii aktiivisesti. UM:n ja matkanjärjestäjien yhteistyö turvallisuusasioissa on muutoinkin moninaista ja jatkuvaa. Matkanjärjestäjät hyödyntävät UM:n matkustustiedotteita. 16.12.2014 A2/2004Y/S11.2 31.5.2005 2) matkailualan velvoittamiseksi viestittämään asiakkaille riskikysymyksistä mukaan lukien luonnononnettomuusriskit. Viestinnässä on tuotava selkeästi esiin yksilön oma vastuu turvallisuudesta, vakuutusten tarpeellisuus ja se kansainvälisen oikeuden periaate, että ulkomailla henkilöiden turvallisuudesta ovat ensi sijassa vastuussa kyseisen maan viranomaiset. Valmismatkalain muutos on tullut voimaan. Matkustustiedotteiden päivittämistä on parannettu ja niiden tunnettuus on hyvä. A2/2004Y/S12.1 31.5.2005 Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi huolehtia siitä, että: 1) Yleisradio ryhtyy toimenpiteisiin Radio Finlandin kehittämiseksi niin, että se pystyy palvelemaan myös ulkomailla tilapäisesti oleskelevien suomalaisten tiedontarpeita erityisesti kriisitilanteissa, E Yle on lopettanut ääniradiolähetykset keski- ja lyhytaaltojakeluna. Radio Finland jatkaa lähetyksiä satelliittin välityksellä. Palvelut keskitetään lisäksi internetiin ja mobiilipalveluihin. ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 5/13

unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty A2/2004Y/S12.2 31.5.2005 2) matkapuhelinverkkoja voitaisiin käyttää tehokkaasti viranomaisten tiedotustoimintaan kriisitilanteissa, ekstiviestivaroittaminen on lainsäädännössä mahdollista. Asiassa on tehty useita selvityksiä ja eri ratkaisuvaihtoehtoja on tutkittu. ehittämisen vastuutahoa ja rahoitusta ei ole löytynyt. UM:llä on tekstiviestivaroitusjärjestelmä UM:lle ilmoituksen tehneille sekä suomalaisiin liittymiin kriisialueella. Sähköpostin ja erityisesti sosiaalisen median merkitys kriisiviestinnässä on noussut. A2/2004Y/S12.3 31.5.2005 3) Suomeen muodostetaan jatkuvasti päivystävä luonnononnettomuuksien syntymistä ja niiden vaikutuksia tarkkaileva varoitusjärjestelmä. Ilmatieteen laitos, Hgin yliopisto ja Syke ylläpitävät Luova Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmää. 7.10.2014 B2/2007Y/S1 20.3.2009 untaliiton tulisi yhdessä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen ja muiden alalla toimivien yhteisöjen ja viranomaisten kanssa kehittää, julkaista ja viedä käytäntöön toimintamalli tai hyvä käytäntö, jonka avulla vesi- ja viemärilaitosten toiminta voitaisiin organisoida suunnitelmalliseksi ja riskejä jatkuvasti arvioivaksi. ehittämistyötä on tehty, mutta toteutus on hieman kesken. Vesihuoltolain muutos 2014 selkiytti asiaa. Suunnitelma häiriötilanteisiin varautumiseksi on oltava 2016 loppuun mennessä. Vesihuoltopoolin projekti valmistuu 2015 loppuun mennessä. Hallitusohjelmaan kuulunut talousveden turvallisuussuunnitelma on lähes valmis. Verkkopohjaiset työkalut tulevat käyttöön 2015. B2/2007Y/S2 20.3.2009 Suomen ympäristökeskuksen tulisi tehdä yhdessä maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa selvitys, joka tuottaisi ajantasaista tietoa jätevesien käsittelyn tilasta ja mahdollisista toimintaan liittyvistä puutteista. Syke, YM, untaliitto ja Vesilaitosyhdistys solmivat tammikuussa suositussopimuksen jätevesien ravinnekuormituksen vähentämiseksi vapaaehtoisin toimin. Sopimuksen mukaisesti sopijapuolet selvittävät yhteistoimin viemärilaitostoiminnan riskejä ja toimintavarmuutta sekä parantavat riskienhallintaa ohjeistamalla viemärilaitosten parhaita käytäntöjä. Suositussopimuksen toimeenpanoa SYE seuraa vuosittain laatimassaan katsauksessa yhdyskuntajätevesien puhdistuksen tilasta. 2.9.2012 ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 6/13

unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty B2/2007Y/S3 20.3.2009 Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi huolehtia siitä, että ympäristöterveydenhuollon toimialan varautumis- ja valmiussuunnitelmat on tehty asianmukaisella tavalla ja niissä on selkeästi esitetty johto- ja viestintävastuut vesiepidemiatilanteissa. Varatuminen on terveydensuojelulain 8 :n mukaista toimintaa. Valvira on tehnyt suunnitelman talousveden erityistilanteiden varalle 2008. Vesilaitosten valmiudet olivat myös sen valvonnan painopisteenä 2009 ja 2010. Valvontaa on tehnyt myös AVI. Ohjeistusta on sittemmin päivitetty ja päivitetään 2015 loppuun mennessä. Lisäksi on päivitetty ympäristöterveydenhuollon erityistilanneopas (SM 2010:2) sekä tehty kriisiviestintäohje ja muutos asetukseen koskien erityistilannesuunnitelmia. B2/2007Y/S4 20.3.2009 Sisäasiainministeriön tulisi yhdessä muiden toimijoiden kanssa huolehtia siitä, että säädökset ja ohjeet ajantasaistetaan siten, että kuntien varautuminen kattaa saumattomasti tilanteet myös normaaliaikojen häiriötilanteista poikkeusoloihin. untaliitolla on merkittävä rooli kuntien varautumisen oihjaamisessa. Sillä ja Huoltovarmuuskeskuksella on käynnissä kuntien jatkuvuudenhallintaprojekti. Projektissa laaditaan kunnille maksuttomat toimintamallit ja työkalut varautumiseen. Projekti valmistuu 2016. B2/2007Y/S5 20.3.2009 Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi yhdessä sisäasiainministeriön kanssa muuttaa viranomaistiedotteita koskevaa asetusta siten, että myös kunnilla olisi mahdollisuus pyytää hätäkeskusta välittämään viranomaistiedote. Uusi vaaratiedotelaki valmistui 2012. Silloin asiaa pohdittiin paljon, mutta päädyttiin harkitusti eri ratkaisuun. Mm. vastasoittomenettelyn toteuttaminen olisi mennyt vaikeaksi. Esim. vesilaitosten vaaratiedottamisen voi hoitaa alueellinen pelastuslaitos tai SM. Näin on myös käytännössä toimittu. Vaaratiedotetta täydentää/korvaa hyvin paikallinen media. S1/2010Y/S1 18.11.2011 Sisäasiainministeriön tulisi esittää esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ohjelmassa konkreettiset tavoitteet hukkumiskuolemien määrän vähentämiseksi sekä malli organisaatiosta, jolla mahdollistetaan vaikuttava ja laaja-alainen turvallisuustyö hukkumiskuolemien estämiseksi. SM katsoo asian kuuluvan sisäisen turvallisuuden ohjelmassa osaksi liikenneturvallisuutta, jolloin asia kuuluu luontevimmin LVM:n toimialaan. oisaalta todetaan, että hukkumiskuolemien ehkäisy on luontevimmin SM:n toimialaa. S1/2010Y/S2 18.11.2011 Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kehittää menettely hukkumiskuolemien ennaltaehkäisyssä tarvittavien tietojen keräämiseksi ja ajantasaiseksi julkaisemiseksi. ietojen kerääjä voisi olla esimerkiksi erveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka tulisi tehdä työtä yhteistyössä poliisin kanssa. SM on keskustellut asiasta HL:n oikeuslääkintäyksikön kanssa. Poliisi on HL:n oikeuslääkintäyksikön palvelun tilaaja ja HL toimittaa tiedon poliisille. On kehitettävä yhteistyötä HL:n ja poliisin kansssa niin, että ajantasainen tieto saadaan. ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 7/13

unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty S1/2010Y/S3 18.11.2011 Oikeusministeriön tulisi valmistella lakiehdotus, jolla veneillä liikkujille osoitettaisiin, että vesillä liikkuminen päihtyneenä ei ole hyväksyttävää. Vesillä liikkumisen promillerajoja tulisi tiukentaa ja promillerajojen tulisi koskea myös soutuveneitä. Promillerajoja ei ole tiukennettu lukuun oittamatta ammattimaista vesiliikennettä (tutkinnan perusteella ei todennäköistä vaikutusta hukkumisiin). Soutuveneisiin ei ole katsottu tarpeelliseksi promillerajaa HE16/2012. 3.6.2013 S1/2010Y/S4 18.11.2011 Sisäasiainministeriön tulisi kohdentaa vesillä liikkumisen, erityisesti alkoholinkäytön valvontaa entistä laajemmin sisävesille ja pienille järville siten, että yhä useampi suomalainen vesialue tulisi vähintään ajoittaisen valvonnan piiriin. Pienetkin valvontaiskut alueilla, joilla valvontaa ei ole aiemmin ollut, viestisivät, että kiinnijäämisriski on olemassa ja että turhaa riskinottoa vesillä ei hyväksytä. Poliisin resurssit sisävesivalvontaan ovat vähäiset, joten se painottuu alueille joilla on paljon vesiliikennettä. arkkaa tietoa valvonnan kohdistumisesta ei kuitenkaan ole. Valvonta on osin perusvalvontaa ja osin tehostettua valvontaa esimerkiksi juhannuksena. Valvontaan pyritään liittämään viestintää, jolloin valvonta on veneilijöiden tiedossa. Siirrettävää valvontaa on saatu hankkimalla perävaunulla kuljetettavia vesijettejä. S1/2010Y/S5 18.11.2011 Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi yhdessä Liikenteen turvallisuusvirasto rafin kanssa kehittää keinoja, joilla kelluttavien pukineiden käyttö saataisiin oleellisesti lisääntymään erityisesti pienillä veneillä liikuttaessa. utkintalautakunnan näkemyksen mukaan asian tehokas edistäminen edellyttää normiohjausta. Asia ollut esillä merenkulun neuvottelukunnan veneilyjaostossa. ampanjointi ja valistustyö nähdään tärkeäksi, mitä toteuttaa rafi ja Liiikenneturva. Veneen päällikkyyden ulottamsta koskemaan varustusta harkitaan. Veneilyseuroilla on asiassa oma tehtävänsä uusien sukupolvien kasvattamisessa. Suositus on kesken kunnes pukineiden käyttö on yleistynyt olennaisesti, myös soutuveneissä. S1/2010Y/S6 18.11.2011 Opetushallituksen tulisi asettaa tavoitteeksi se, että kaikki koululaiset, joilla on edellytykset uimaan oppimiselle, oppisivat uimaan alakoulun aikana. Niillä paikkakunnilla, joilla ei ole uimahalleja, tulee järjestää esimerkiksi kuljetuksia, leiriopetusta tai käyntejä luonnonvesissä. Yhteistyöhön tulisi ottaa mukaan puolustusvoimat, jonka tehtävänä voisi olla varmistaa, että kaikki varusmiespalveluksen suorittaneet osaavat uida. (Suositus toistettu tutkinnassa Y2012-S1) Opetushallitus muistutti kirjeellään 2012 perusuimataidon puutteista ja tärkeydestä. Opetushallitus nosti kirjeessä esille, että opetussuunnitelman perusteet on velvoittava määräys, jota opetuksen järjestäjä ei voi jättää noudattamatta. Uimataito on opetussuunnitelmassa muista lajeista poiketen vahvasti esillä. 20.4.2015 S1/2010Y/S7 18.11.2011 Yleisradion tulisi ottaa pysyväksi julkisen palvelun tehtäväksi turvallisuustiedon välittäminen ja erilaisten katsausten aktiivinen tuottaminen. eemat, yhtenä esimerkiksi vesiturvallisuus, tulisi valita perustuen ongelman suuruusluokkaan, arvioituun vaikuttavuuteen ja ajankohtaisuuteen. YLE hoitaa asian uutis- ja ajankohtaistarjonnassa, dokumentaarisessa ohjelmatarjonnassa sekä lasten- ja nuorten ohjelmissa. ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 8/13

unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty S2/2010Y/S01 27.9.2011 yö- ja elinkeinoministeriön tulisi kehittää sähkömarkkinalakia niin, että sähköverkkotoiminnalle asetetaan selkeä varautumisvelvoite myös normaaliolojen häiriötilanteisiin. Syyskuussa 2013 voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki, johon sisältyy varautumisvelvoite. 4.6.2013 S2/2010Y/S02 27.9.2011 Energiamarkkinaviraston tulisi kehittää sähköverkkotoiminnan valvontamallia ottamaan nykyistä paremmin huomioon verkon käyttövarmuus sekä varautuminen pitkiin ja laajoihin sähköhäiriöihin. Verkonhaltijoiden laatukannustimia on kehitetty niin että sähkönjakelun käyttövarmuus paranee, jolla perusteella suositus on toteutettu. Sähköverkonhaltijat ovat valittaneet asiasta markkinaoikeuteen. 3.6.2013 S2/2010Y/S03 27.9.2011 Viestintäviraston tulisi tehostaa viestintämarkkinalain mukaista teleyritysten valvontaa ja näin varmistaa että säädösten vaatimukset teleyritysten varautumisesta ja viestintäverkkojen mahdollisimman häiriöttömästä toiminnasta normaaliolojen häiriötilanteissa toteutuvat. ekniset määräykset on uusittu, ja Viestintävirasto on tehnyt tarkastuksia. Ongelmsta tehtiin korjauskehotuksia, joiden noudattamista seurattiin 2014. äyttäjätiedottamista on myös valvottu. Havaituista puutteista annetaan 2015 korjauskehotukset, joiden noudattamista seurataan. Vuonna 2014 Viestintävirasto teki selvityksen teleyritysten varautumistarpeista. Jatkotoimenpiteistä päätetään pian. Lisäksi on kehitetty häiriötilannetoimintaa. S2/2010Y/S04 27.9.2011 Maa- ja metsätalousministeriön tulisi yhdessä ELY-keskusten, Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen sekä Suomen untaliiton kanssa varmistaa, että vesihuollon vakavat häiriötilanteet ja häiriötilanneviestintä sisältyvät kunnan ja vesihuoltolaitosten varautumiseen. Varautumista koskevat säännökset on uudistettu vesihuoltolain muutoksella 2014. Vesihuollon häiriötilanteisiin ja viestintään kiinnitetään lisäksi huomiota vuonna 2015 valmistuvissa oppaissa Vesihuoltolakiopas 2015 (MMM) ja Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen (Huoltovarmuuskeskuksen vesihuoltopooli). 15.4.2015 S2/2010Y/S05 27.9.2011 Ilmatieteen laitoksen tulisi kehittää VAARA-tiedotteiden sisältämien vakavien säävaroitusten erottuvuutta ja jakelua. Jakelua on laajennettu mm. kuntiin ja jakelurajoitteita on lievennetty. iedotteiden vaaratasoasteikkoa on kehitetty. iedote on nykyisin osa luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä LUOVAa. ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 9/13

unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty S2/2010Y/S06 27.9.2011 Sisäasiainministeriön tulisi yhdessä Hätäkeskuslaitoksen ja pelastuslaitosten kanssa valmistella valtakunnallisesti yhtenäiset menettelyt laajojen häiriötilanteiden varalle, joissa pelastustoimen kaikki käytettävissä olevat voimavarat ovat varattuina. oimenpiteitä laajoihin tilanteisiin varautumisessa on tehty. Mm. johtamisjärjestelmää, valmiussuunnitelmia, yhteistoimintaa ja johto- ja tilannekeskusten käyttöä on tarkennettu. Lisäksi on laaidttu ja päivitetty ruuhkatilanneohjeita. Valmiutta koritetaan ja esim. kuntia informoidaan säävaroitusten perusteella ennakkoon. S2/2010Y/S07 27.9.2011 Sisäasiainministeriön tulisi huolehtia, että Suomeen luodaan pelastustoiminnan käytännön johtamisvalmiudet (ml. niiden säännöllinen harjoittelu) laajojen ja suurten onnettomuustilanteiden varalle sekä kehittää osana yhteiskunnan varautumista väestönsuojelun johtamisjärjestelmää ja ohjausta hyödynnettäväksi myös normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa. Pelastustoiminnan johtovastuut on kuvattu pelastuslaissa, pelastuslaitosten palvelutasopäätöksissä ja toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa. Suosituksen tarkoittamaa usean pelastuslaitoksen alueelle ulottuvan tilanteen käytännön johtamisvalmiuteen saatetaan saada parannusta uudistettavasta SM:n johtamisohjeesta. Pelastuslaitokset ovat ilmaisseet parantaneensa keskinäistä yhteistyötään. S2/2010Y/S08 27.9.2011 Suomen untaliiton tulisi kehittää yhdessä pelastuslaitosten, aluehallintovirastojen ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa kuntien häiriötilannejohtamista (mukaan lukien kuntien avainhenkilöiden hälyttämismenettelyt) ja onnettomuusviestinnän menettelyjä. Aiheesta on julkaisut Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnissa sekä unnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön. untaliitto on lähettänyt kunnille aihetta käsittelevän yleiskirjeen 6/2012. untaliitto on tiivistänyt yhteistyötään pelastuslaitosten kanssa varautumisen ja häiriötilannejohtamisen tukemiseksi yössä tuotetaan sopivia malleja ja materiaaleja. yö on vielä kesken. S2/2010Y/S09 27.9.2011 Liikenneviraston tulisi yhdessä Energiateollisuus ry:n ja sisäasiainministeriön kanssa kehittää laajojen rajuilmavahinkojen raivaustöiden suunnittelua, johtamista ja käytännön toteutusta. LiVi osallistunut yhdessä SM, energiayhtiöiden ja pelastuslaitosten kanssa "Sähköverkkoyhtiöiden ja viranomaisten yhteistoiminnasta myrskyvahinkojen torjunnassa" oppaan tekemiseen. Uutta ohjeistusta ollaan saamassa valmiiksi vuoden 2015 aikana. Vastuiden ja varautumisen määriitämistä varten ollaan luomassa LiVin johdolla toimintamallia. Muutoksia urakoihin tulee 2016. aapeleiden asentamista luiskiin selvitetään lisää. 15.4.2015 ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 10/13

unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty S2/2010Y/S10 27.9.2011 Sisäasianministeriön tulisi selkeyttää käytännön toimijoille, mihin pelastustoimen toimintavastuu ulottuu kiireellisen pelastustoiminnan ulkopuolelle ja kenen toimintavastuulle pelastamiseen kuulumattomat toimet kuuluvat. Ihmisten ja yhteisöjen velvoitteet on määritelty pelastuslaissa. Pelastuslaitokset valvovat kansalaisten ja rakennuksiin liittyvien varautumis- ja toimintavelvoitteiden noudattamista. Omatoimisen varautumisen ohjausta tehostetaan. Aihetta on käsitelty julkaisussa "Myrskyihin varautuminen ja vahinkojen torjunta". oimenpiteitä tehdään edelleen. S2/2010Y/S11 27.9.2011 Valtioneuvoston kanslian tulisi yhdessä eri ministeriöiden kanssa luoda paikallis-, alue- ja keskushallinnon kattavan tilannekuvatoiminnan menettelyt jakelujärjestelmineen laajojen tilanteiden johtamistoiminnan edellytysten parantamiseksi. Suositus on osittain toteutettu valtioneuvoston tilannekeskuksen avulla. ilannekeskuksen päätehtävä on varmistaa valtionjohdon tiedonsaanti. ilannekeskus tukee sen ohella hallinnonalojen tilannekuvatoiminnan kehittämistä. ukin ministeriö päättää ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta toimialansa viranomaisten osalta. S2/2010Y/S12 27.9.2011 Fingrid Oyj:n tulisi yhdessä jakeluverkkoyhtiöiden kanssa kehittää julkinen verkkohäiriöjärjestelmä osaksi valtakunnallista tilannekuvatoimintaa. Sähköenergiateollisuuden sivuilta pääsee jakeluverkkoyhtiöiden häiriökarttasovelluksiin. antaverkon häiriökartta on Fingridin sivuilla. Yhteistyötä on kehitetty merkittävästi ja kehitystyö jatkuu VARMA-hankkeen puitteissa 2015. 11.5.2015 S2/2010Y/S13 27.9.2011 Huoltovarmuuskeskuksen tulisi yhdessä pooliorganisaationsa kanssa kehittää menetelmät, joilla vakavien häiriötilanteiden aikana kootaan elinkeinoelämältä tiedot tilannekuvan muodostamiseksi ja tilanteen jälkeen kootaan tietoa tilanteen taloudellisista ja muista vaikutuksista yritysten liiketoiminnan varautumisen kehittämiseksi. HV:lla on ohjelmisto, jota voidaan käyttää tiedon saantiin/koontiin huoltovarmuuden kannalta kriittisistä organisaatioista häiriötilanteiden aikana ja jälkeen. Ohjelmaa käyttää HV ja pooliorganisaatio ja sitä varten on ohje HUOVI-portaalissa. Asiasta on tiedotettu käyttäjäjoukkoa. ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 11/13

unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty S2/2010Y/S14 27.9.2011 Sisäasiainministeriön tulisi yhdessä pelastuslaitosten kanssa kehittää järjestöjen hyödyntämistä ja yksityisten kansalaisten mukaan ottamista toimivaltaisten viranomaisten tueksi vakavissa häiriötilanteissa. E Pelastusalalla on pitkät peristeet järjestöjen ja yksityisten kansalaisten hyödyntämisestä, esimerkkinä sopimuspalokunnat ja Punaisen ristin alaiset järjestöt. Sellaisten järjestöjen ja yksityisten kansalaisten, joilla ei ole tarvittavaa koulutusta tukemaan pelastustoimintaa, käyttö on erittäin rajoitettua, sillä myös yksityisten kansalaisten tekemässä pelastustoiminnassa tulee huomioida työturvallisuusnäkökohdat. Suositus ei tuo mitään uutta sisältöä, mihin sisäministeriön tulisi reagoida. Y2012/S1/S1 28.4.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi yhdessä sisäministeriön kanssa kehittää käytännöt, joilla koottaisiin, analysoitaisiin ja julkaistaisiin jatkuvasti tietoa lasten tapaturmaisista ja muista ei-luonnollisista kuolemista ennaltaehkäisytyön käyttöön. - Y2012/S1/S2 28.4.2014 Liikenneturvan ja vanhempainliiton tulisi yhteistyössä koulujen kanssa kampanjoida ja valistaa nuoria ja heidän perheitään aktiivisesti mopoilun vaaroista, turvallisesta ajotavasta, liikennesääntöjen noudattamisesta sekä mopojen ylläpidon ja huollon tärkeydestä. urvallisuustyötä tulisi tehdä yhdessä nuorten kanssa. - Y2012/S1/S3 28.4.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi huolehtia yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, että neuvola- ja varhaiskasvatustoiminnassa sekä kouluterveydenhuollossa pidetään esillä veden vaaroja ja viestitään vanhemmille veteen tutustumisen, uimataidon ja sitä opettelevien lasten valvonnan tärkeydestä. - Y2012/S1/S4 28.4.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi huolehtia siitä, että äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät mielenterveyspalvelujen resurssi-, sisältö-, suunnittelu-, yhteistyö- ja tiedonkulkuvaatimukset on selkeästi määritelty ja niitä noudatetaan. - ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 12/13

unnus Antopäivä Suositus ila oimenpiteet/perusteet Päivitetty Y2012/S1/S5 28.4.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi huolehtia siitä, että peruskoulun ja toisen asteen oppilaille luodaan koulukohtaisia mahdollisuuksia tuoda esiin huolia omista, ystävien ja yhteisön ongelmista opettajille sekä oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstölle. Järjestelmään tulisi liittää menetelmät ongelmatilanteiden tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi. OM:n mukaan "Ei toteutunut". uitenkin asiaa on auttanut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, koulujen työrauhaa koskeva lainsäädäntö ja yhteistyö vanhempien sekä sidosryhmien kanssa. Oppilaiden osallisuutta on lisätty. Oppilas- tai opiskelijakunta on oltava joka koulussa ja 20.4.2015 Y2012/S1/S6 28.4.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi yhdessä untaliiton kanssa huolehtia siitä, että kuntien lapsiperheiden palvelut toteutetaan perhekeskustyyppisesti tai muutoin siten, että laaja-alainen ja moniammatillinen perheiden kanssa tehtävä yhteistyö toteutuu ilman sektorirajoja. arkoituksena tulee olla ongelmien varhainen tunnistaminen, tiedonkulun varmistaminen, perheen voimavarojen tukeminen ja - ila: = oteutunut, = esken, E = Ei toteuteta, - = Ei tiedossa Sivu 13/13