Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen

Samankaltaiset tiedostot
Lapsiperheiden tukeminen hyvinvointitietoa hyödyntäen. - pilotointi laajoissa 4 v. tarkastuksissa. Irja Lampinen

Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen. Pilotointi laajoissa 4 vuotistarkastuksissa Oulu, Kempele ja Liminka

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke

Laaja terveystarkastus 4 -vuotiaille

Liite 1: Kuntakohtainen pilotointisuunnitelma 4-vuotiaiden laajoissa terveystarkastuksissa

TOIMINNOT TAULUKKO Prosessin sanallinen kuvaus 1(49)

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) Loppuraportti

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) Oulun seudun osahanke Loppuraportti

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) Väliraportti

Neuvolapäivät. Mitä rakenteisten tietojen kirjaaminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on?

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä Anu Määttä

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Ruut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lapset puheeksi -menetelmä

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus. Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

VARHAISKASVATUKSEN JA NEUVOLAN YHTEISTYÖ. Osana Keski-Pohjanmaan perhekeskustoimintaa

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti. Salla Korhonen

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu

Asiakashyötyjen arviointi

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

Opiskeluterveydenhuolto

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

Hyvinvointitiedon hyödyntäminen lasten ja nuorten palveluja tuotettaessa

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) Väliraportti

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Rovaniemen lapset ja perheet

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Otetaanko perheet puheeksi?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi Piia Niemi Mustonen

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä

Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

Lape-hanke Kangasalla Koontia kokemuksista, toteutuneesta toiminnasta, kehittämisestä ja aikaansaannoksista

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Leila Mukkala Ranuan kunta

Transkriptio:

Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen Pilotointi laajassa 4-vuotistarkastuksessa Oulu, Kempele ja Liminka TOIMENPIDESUUNNITELMA (20.5.2011) päivitetty 1.2.2012

2 Sisältö 1 HYVINVOINTIARVIOINTIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET... 3 2 PILOTOINTIPROSESSIN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖTYÖ... 4 3 TAVOITETILAN MALLINTAMINEN LAAJASTA 4 V. TERVEYSTARKASTUKSESTA... 5 3.1 SISÄLLÖN JA TOIMINNAN MALLINTAMINEN 5 3.2 RAPORTOINNIN, TIEDON HYÖDYNTÄMISEN JA PÄÄTÖKSENTEON MALLINTAMINEN 6 4 LAAJAN 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSEN TOIMINTAMALLI... 6 4.1 KUTSUJÄRJESTELMÄ JA AJANVARAUS 7 4.2 VARHAISKASVATUKSEN ARVIO LAPSESTA 7 4.3 NEUVOLAN HAVAINNOT LAPSESTA JA PERHEEN HYVINVOINNISTA 7 5 TIEDON RAPORTOINTI JA HYÖDYNTÄMINEN... 9 6 MENETELMÄKOULUTUKSET... 10 7 TIEDOTTAMINEN JA PILOTOIJIEN PEREHDYTYS... 10 8 ARVIOINTI... 10 9 BUDJETTI... 11 LIITE 1 PILOTOINTISUUNNITELMA LIITE 2 NELJÄVUOTIAS KOTONA LIITE 3 NELJÄVUOTIAS VARHAISKASVATUKSESSA LIITE 4 NELJÄVUOTIAS NEUVOLASSA LIITE 5 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT LIITE 6 KUTSU

3 1 Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämisen tavoitteet Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on kehittää hyvinvointiarviointijärjestelmä raportoinnin ja tiedon hyödyntämisen näkökulmasta sekä luoda toimintamalli, joka mahdollistaa kerätyn tiedon hyödyntämisen perustyössä ja päätöksenteossa. Hyvinvointitiedon keräämistä lapsesta ja perheestä sekä tiedon hyödyntämistä pilotoidaan Oulussa, Kempeleessä ja Limingassa. Neuvolakäynnin aikana kerätään lapsesta ja hänen perheestä indikaattori- ja toimintaa kuvaavia tietoja ja niiden avulla muodostetaan kokonaisnäkemys lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä koko perheen hyvinvoinnin tilasta. Tiedon hyödyntämisen lisäksi tavoitteena on ikäryhmittäisten laajojen hyvinvointiarviointien sisällöllinen kehittäminen neuvola-asetuksessa (N:o 388/2011) säädettyjen laajojen terveystarkastusten mukaisesti. Mallinnettu ja pilotoitu toimintamalli on siirrettävissä myös muihin neuvola-asetuksen (N:o 388/2011) velvoittamiin laajoihin terveystarkastuksiin. Tavoitteena on kehittää malli siitä, mitä tietoja ja kuinka usein niitä tarkastellaan tilastoyhteenvetona niin työntekijätasolla kuin eri hallinnollisilla päätöksentekotasoilla (esim. neuvolan lähiesimies, neuvolatoiminnasta vastaava johto, terveystoimen johto, muiden toimialojen esimiehet ja johto, kunnanvaltuusto). Olennaista on kerättävän ja raportoitavan tiedon hyödyntäminen myös työntekijätasolla ja eri ammattiryhmien välillä (kuva 1). Kuva 1: Tiedon hyödyntäminen (Arja Hastrup / Anne-Marie Rigoff, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

4 2 Pilotointiprosessin suunnittelu ja vastuuhenkilötyö Toimenpidekokonaisuuden sisältöä ja pilotoinnin toteutusta on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä THL:n asiantuntijoiden kanssa. Mukana kehittämistyössä ovat erikoissuunnittelija Arja Hastrup ja tutkija Anne-Marie Rigoff. Pilottikunnissa tehtiin marraskuussa 2010 kuntakohtaiset pilotointisuunnitelmat (liite 1). Suunnitelmat työstettiin Arja Hastrupin johdolla ja mukana tilaisuuksissa oli neuvolan ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä ja esimiehiä sekä järjestelmäasiantuntijoita. Pilotointisuunnitelmiin kirjattiin henkilöstöresurssit vastuuhenkilön ja mallintamisen osalta sekä nimettiin pilottiin osallistuvat neuvolat ja päiväkodit ja niiden pilottihenkilöstö. Pilotointisuunnitelmissa kartoitettiin myös henkilöstön koulutustarvetta ja neuvolatoiminannassa täällä hetkellä käytössä olevat seurantamittarit sekä raportointijärjestelmät. Lisäksi sovittiin kehittämisprosessin viestinnästä pilottikunnissa sekä pilottikuntien ulkoisesta viestinnästä. Pilotointisuunnitelmia täydennettiin myöhemmin alkuvuodesta 2011 henkilöstön osalta. Oulu: Pilotissa ovat mukana Myllyojan ja Kaijonharjun neuvolat sekä Myllyojan, Ritaharjun Pöllönkankaan ja Kuivasrannan (1/2012 alk.) päiväkodit. Vastuuterveydenhoitajana pilotissa toimii Terttu Harju ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilönä kiertävä erityislastentarhanopettaja Pirjo Pylväs. Kempele: Pilotissa on mukana Kempeleen neuvola ja kaikki kunnan päiväkodit. Vastuuterveydenhoitajana pilotissa toimii Leena Rova ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöinä kiertävät erityislastentarhanopettajat Eila Pussila ja Minnamari Törmänen. Liminka: Limingasta mukana ovat keskustan ja Tupoksen neuvolat sekä kaikki kunnan päiväkodit. Vastuuterveydenhoitajana toimi aluksi Riikka Pirinen ja 8.8.2011. lähtien Paula Laurila. Varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöinä olivat aluksi lastentarhanopettajat Sari Lehtola-Kalogeri ja Pia Rissanen. Marraskuusta 2011 lähtien vastuuhenkilönä on toiminut Laura Kinnunen. Kuntien vastuuterveydenhoitajat toimivat 1.1.2011 30.6.2012 välisenä aikana pilotoinnin suunnittelussa, pilottihenkilöstön perehdyttämisessä ja kouluttamisessa, pilotoivat laajoja uuden toimintamallin mukaisia terveystarkastuksia sekä arvioivat mallin toteutusta. Tavoitteena on kehittää seudullinen malli, joka voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti. Pilottikuntiin on nimetty ohjausryhmät. Kuntien ohjausryhmät toimivat pilotoinnin tukena toimintamallin suunnittelussa ja arvioinnissa. Ohjausryhmissä on edustus terveydenhuollosta, varhaiskasvatuksesta, mielenterveys- ja sosiaalipalveluista sekä tietohallinnosta.

5 3 Tavoitetilan mallintaminen laajasta 4 v. terveystarkastuksesta 3.1 Sisällön ja toiminnan mallintaminen Uuden toimintamallin laajasta 4-vuotistarkastuksesta ovat mallintaneet yhteistyönä Oulun, Kempeleen ja Limingan moniammatilliset työryhmät yhteistyössä THL:n kanssa. Näin toiminta ja tarkastusten sisältö on yhteneväinen kaikissa kuntien pilottineuvoloissa ja päiväkodeissa. Prosessin mallintamisessa on huomioitu ketkä osallistuvat prosessiin ja keiden eri tahojen tietoja hyödynnetään ja kirjataan lapsen ja vanhempien tietoihin. Myös tietojen siirto varhaiskasvatuksen ja muiden eri toimijoiden välillä on huomioitu mallissa. Mallinnuksessa on huomioitu myös pilottikuntien nykytilan mallinnuksesta nousseet kehittämistarpeet. Uuteen toimintamalliin on työstetty yhteistyössä vastuuterveydenhoitajien, päivähoidon henkilöstön ja asiakkaiden kanssa pilotissa käytettävät lomakkeet: - Neljävuotias kotona kysely vanhemmille keskustelun pohjaksi - Neljävuotias varhaiskasvatuksessa tiedonsiirto neuvolaan - Neljävuotias neuvolassa palaute varhaiskasvatukseen/kooste neuvolakäynnistä - Lapsiperheen arjen voimavarat Lomakkeet liitteissä 2-5. Laajaan terveystarkastukseen neljän vuoden iässä kuuluu terveydenhoitajan, lääkärin ja vanhempien arviot lapsen kehityksestä ja perheen hyvinvoinnista sekä päivähoidon arvio lapsen selviytymisestä päivähoidossa (kuva 2). Kuva 2: Laaja terveystarkastus neljän vuoden iässä (Arja Hastrup / Anne-Marie Rigoff, THL)

6 3.2 Raportoinnin, tiedon hyödyntämisen ja päätöksenteon mallintaminen Raportointi ja tiedon hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa hyvinvointiarviointiarviointijärjestelmän kehittämisessä. Raportoinnin mallintamisessa kuntien tietojärjestelmäasiantuntijat ovat avainasemassa. Tutkija Anne-Marie Rigoff (THL) on ollut mukana suunniteltaessa kirjaamiskäytäntöjä. Raportoinnin mallintamisen pilottikunnat ovat tehneet yhdessä ja mallintamiseen on osallistunut raportoinneista vastaavia, neuvolan henkilöstöä sekä neuvolatoiminnan esimiehiä. Neuvola-asetuksen (N:o 388/2011) mukaan neuvolaan kutsutaan molemmat vanhemmat ja neuvolan tulee selvittää tarkastuksista poisjäävien tuen tarve. Malliin luotu kutsujärjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan niistä perheistä, jotka eivät varaa neuvolaan aikaa tai eivät saavu varatulle ajalle. Pilottikunnissa on erilaiset päätöksentekojärjestelmät, joten kunnat tekevät päätöksentekoprosessin tavoitetilan mallintamisen erikseen. Kuvassa 3 on esitetty Process Guide-ohjelmalla mallinnettu prosessi: kutsujärjestelmä, hyvinvointitiedon keruu ja tiedon hyödyntäminen. Mallissa on kuvattu eri aliprosessien toimijat ja sisällöt. Kuva 3: Lapsiperheen tukeminen hyvinvointitietoa hyödyntäen 4 Laajan 4 -vuotisterveystarkastuksen toimintamalli Pilotoinnin ensimmäinen vaihe on 1.5. 31.12.2011 ja toinen vaihe 1.1 31.5.2012. Vuoden 2011 lopussa arvioidaan toteutunut toimintamalli suhteessa kuvattuun malliin ja tehdään tarvittavat korjaukset laajaan terveystarkastusprosessiin (sisältö ja toiminta) sekä raportointiin ja päätöksentekoon.

7 4.1 Kutsujärjestelmä ja ajanvaraus Lähtökohtana mallia työstettäessä on ollut neuvola-asetuksen (388/2011) määritelmä, että laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat sekä se, että neuvolan tulee pyrkiä selvittämään tarkastuksista poisjäävien tuen tarve. - Vastuuterveydenhoitaja / pääkäyttäjä tuottaa Efficalla kutsut ja ennakkovarauskirjalle kutsuttavien tiedot 2 kk välein. - Vastuuterveydenhoitaja postittaa kutsun (liite 6) lapsen nimellä lapsen osoitteeseen 1-2 kuukautta ennen 4 v. syntymäpäivää. Kutsukirjeessä pyydetään molemmat vanhemmat neuvolaan. Kutsussa on pyyntö vanhemmille, että ilmoittavat jos eivät halua käyttää neuvolapalveluita. - Neuvola-aikaa varatessa lapsen tiedot siirretään ennakkoajanvarauskirjalta varsinaiselle ajanvarauskirjalle, jolloin pystytään tarkistamaan kuka ei varaa aikaa. - Kutsun mukana lähetetään lomakkeita (Neljävuotias kotona, Lapsiperheen arjen voimavarat) mitkä vanhemmat palauttavat neuvolaan. - Jos perhe ei varaa aikaa neuvolaan, lähetetään uusintakutsu kahden kuukauden kuluttua ensimmäisen lähettämisestä ja tarvittaessa ollaan yhteydessä puhelimitse vanhempiin tai tehdään kotikäynti perheen tuen tarpeen selvittämiseksi. - Vanhemmat voivat halutessaan käyttää muita kuin kunnallisia neuvolapalveluja tai jättää ne käyttämättä. Vanhemmille välitetään kuitenkin tieto asetuksen velvoitteesta selvitellä tarkastuksista poisjäävien perheiden tuen tarve. - Vanhempien täytettäviksi tarkoitetut lomakkeet (Neljävuotias kotona sekä Lapsiperheen arjen voimavarat) viedään Oulussa sähköiselle OmaHoito alustalle ja kannustetaan perheitä käyttämään sähköisiä palveluita. Tavoitteena on saada ajanvaraus pilottineuvoloihin OmaHoidon kautta vuoden 2012 alkupuolella. Oulun OmaHoito on kaikille kuntalaisille tarkoitettu sähköinen hyvinvointipalvelujen asiointikanava. 4.2 Varhaiskasvatuksen arvio lapsesta - Laajaan terveystarkastukseen sisältyy varhaiskasvatuksen arvio lapsesta ennen neuvolakäyntiä. Päivähoidossa arvioidaan yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa lapsen toimintaa ja hyvinvointia päiväkodin arjessa. - Havainnot lapsesta ovat myös osa päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa. - Tiedot kirjataan havainnointilomakkeelle, Neljävuotias varhaiskasvatuksessa, minkä päivähoito lähettää vanhempien kanssa käydyn keskustelun jälkeen ja heidän luvalla neuvolaan. - Havainnointilomakkeen täyttää lastentarhanopettaja/omahoitaja. 4.3 Neuvolan havainnot lapsesta ja perheen hyvinvoinnista - Neuvola-asetuksen mukaan terveystarkastus on laaja tarkastus silloin, kun molemmat vanhemmat on kutsuttu neuvolaan ja vaikka molemmat vanhemmat eivät olisikaan mukana neuvolassa. Tarkastus kirjataan tällöin laajaksi terveystarkastukseksi. - Terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus on eri päivinä. - Terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukseen kuuluu lapsen somaattisen terveyden tutkiminen ja arvioiminen. - Terveysneuvonta sisältyy molempien tarkastukseen ja lisäksi: Terveydenhoitaja (120 min): - LENE: tekee kaikki muut paitsi näköhavainnoista 4.1.2 4.1.5, jotka tekee lääkäri.

8 - LAPS-lomake toimii asioiden koontilistana ja mittarina, lomaketta täyttää sekä terveydenhoitaja että lääkäri. - AUDIT- kysely: neuvolakäynnillä mukana olevat vanhemmat täyttävät. Audit pisteet merkitään vanhempien luvalla heidän omiin asiakastietoihinsa. Lapsen papereihin tulee merkintä, että audit on tehty ja keskusteltu vanhemman/vanhempien kanssa asiasta. - Käynnin aikana käydään läpi myös vanhempien kotona täyttämät lomakkeet Neljävuotias kotona ja Lapsiperheen arjen voimavarat sekä päiväkotilapsista varhaiskasvatuksessa täytetty Neljävuotias varhaiskasvatuksessa -lomake. - Perheelle jaettava terveysneuvontamateriaali: MLL: Isän ja äidin pikku apulainen, SPR: Kekseliäs taitaja ja Ensi- ja turvakotien liitto: Päihteet lapsen silmin, D-vitam. esite, Syömään-esite: Muksun oma lautasmalli. - Lisäksi kaikki lapset saavat hankkeessa kehitetyn TUKEVA muistipelin. Lääkäri (30 40 min): - Ennen lääkärintarkastusta on yhteinen terveydenhoitajan ja lääkärin keskusteluhetki jossa perhe mukana, saattaen vaihto. - LENE: tekee kohdat 4.1.2-4.1.5, näköhavainnot. Lisäksi lääkäri varmistaa ja tarkistaa terveydenhoitajan löydökset jos Lenessä ykkösiä ja kakkosia tai lapsi kieltäytynyt. - LAPS-lomakkeen tarkastelu, täydentäminen ja pisteiden laskeminen. - Terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät yhteistyössä perheen kanssa neuvolatarkastuksen jälkeen tarvittaessa lapselle hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman, johon kirjataan arvio lapsen kasvusta ja kehityksestä, perheen hyvinvoinnista sekä mahdollisesta tuen tarpeesta. Suunnitelmaan kirjataan tavoitteet ja se, miten suunnitelmaa seurataan. Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma tehdään Neljävuotias neuvolassa palaute varhaiskasvatukseen/kooste neuvolakäynnistä - lomakkeelle. Suunnitelma tehdään heti lääkärinneuvolan jälkeen (kaikki ok) tai tarvittaessa uusintakäynnillä (tuen tarve). - Neuvolasta lähetetään vanhempien kirjallisella luvalla kirjallinen palaute (Neljävuotias neuvolassa) lapsen kasvusta ja kehityksestä neuvolakäynnin jälkeen päivähoitopaikkaan. Palaute tehdään myös kotona hoidettavista lapsista samalla lomakkeella. - Hoidon ja seurannan suunnittelu tehdään yhdessä perheen/vanhemman sekä terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Lapsella ja perheellä tuen tarve: - Terveydenhoitaja kutsuu tarvittavat yhteistyötahot paikalle (esim. LTK-tiimi, lasten tutkimus ja kuntoutus/neuvolatiimi) ja koordinoi perheelle annettavaa tukea, seurantaa ja arviointia. Perhe on mukana verkostopalavereissa (keskiössä). - Prosessiin on mallinnettu myös lastensuojeluilmoituksen tekeminen niitä tilanteita varten, jolloin lapsesta herää huoli ja perhettä ei tavoiteta. Jatkossa 5- ja 6-vuotisterveystarkastukset voidaan toteuttaa kevennettyinä (suppea/normaali), mikäli laajassa 4-vuotistarkastuksessa todetaan lapsen kasvun ja kehityksen olevan ikätasoista ja koko perhe voi hyvin. Pilotin yhteydessä laaditaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman runko (tulosyy, esitiedot, terveystarkastus, suunnitelma) siirrettäväksi se rakenteistetussa muodossa käytössä olevaan potilastietojärjestelmään. Pilottineuvoloissa pilotoidaan THL:n (lastenlääkäri Jarmo Salo) kehittämää sähköistä lastenneuvolakäsikirjaa. Käsikirja sisältää mm. ohjeet määräaikaistarkastusten suorittamisesta, lastenneuvolatyön valtakunnalliset suositukset, terveyden edistämisen materiaalia, tiedonkeruutyökaluja, terveysneuvonnan työkaluja sekä ajantasaista syventävää tietoa lastenneuvolatyön keskeisistä aihealueista (ravitsemus, liikunta, allergiat, rokotukset jne.). Käsikirja tulee myöhemmin valtakunnalliseen käyttöön.

9 5 Tiedon raportointi ja hyödyntäminen Pilotoinnin aikana kerätään lapsesta ja perheestä erilaisia tietoja. Tiedot kerätään Effica potilastietojärjestelmään Käynnin yhteenveto toiminnon kautta laadittavien merkintöjen kautta (käyntisyy, mittarit, sisältömerkinnät). Käyntisyyt: - käytetään ICPC2 luokitusta - kirjataan A98 Terveyden ylläpito/sairauden ennaltaehkäisy, lisäksi A 30 Yleiset ja epämääräiset. Laaja terveydentilan arviointi/tarkastus. - pilottikunnilla ei ollut pilotoinnin alkaessa valmiutta ottaa käyttöön SPAT-luokitusta (perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus) Mittarit: - pituus/paino - AUDIT (alkoholikäytön riskitesti molemmille vanhemmille) - LAPS (lapsen psykososiaalisen terveyden arviointi) - voimavaralomake (ei varsinainen mittari, tilastoidaan: tehty kyllä/ei) Sisältömerkinnät: - lastenneuvolan jatkosuunnitelma: o ei jatkotoimenpiteitä: määräaikainen terv. tark. suppea/normaali (5 v:na) o lisäkäynti neuvolaan (tutkimus ei onnistu, tukikäynti, hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman laatiminen) o lähete yksittäiselle työntekijälle fysioterapeutti puheterapeutti toimintaterapeutti ravitsemusterapeutti psykologi perhetyöntekijä perheterapeutti o moniammatillinen tiimi (esim. LTK tiimi / neuvolatiimi) o ohjaus varhaiskasvatuksen piiriin (= kotihoidossa olevan kuntoutuksellinen varhaiskasvatus) o lähete, jatkohoito muualle (esim. tk-lääkäri, esh) THL:n toimesta Audit ja LAPS- lomakkeita työstetään rakenteiseen muotoon, jolloin ne ovat käytettävissa THL:n koodistopalvelimen kautta. Pilotoinnin alkaessa lomakkeet eivät ole vielä käytössä. Luotettavan tiedon saamiseksi kirjaamiskäytännöt luodaan yhteneväisiksi ja laaditaan kirjalliset tilastointiohjeet 4 -vuotispilotoinnin yhteydessä tietojärjestelmiin tehtävistä kirjauksista. Selkeät ohjeet ja pysyvät käytännöt varmistavat laadukkaan tiedonkeruun. Vastuuterveydenhoitajat kouluttavat pilottineuvoloiden henkilökunnan niiden käyttöön. Esimiehet ja työntekijät tarkastelevat raportteja yhdessä. Työntekijät saavat palautetta tehdystä työstä (esim. onko tieto kirjattu oikein järjestelmään, onko mittaukset tehty oikein, onko tehty sovitut toimenpiteet). Tämä motivoi työntekijöitä systemaattiseen kirjaamiseen ja antaa palautetta tehdystä työstä. Tietoja tarkastellaan 1-3 kk välein. Sovelluskoordinaatto-

10 ri/pääkäyttäjä ajaa sovitut raportit (kriittinen ydintieto). Tavoitteena on, että palveluyksikkö/työntekijät voisivat itse tarvittaessa ajaa raportteja (esim. alueen diabeetikot, ylipainoiset lapset). Tietoja tarkastellaan eri tasoilla: palvelu/toimintayksikkötaso ja palvelualue/toimialataso. Tiedot analysoidaan ja niistä tehdään johtopäätökset ja konkreettiset toimenpide-ehdotukset, jotka viedään kunnalliseen päätöksentekoon. 6 Menetelmäkoulutukset Hankkeen toimesta pilottihenkilöstölle on järjestetty menetelmäkoulutusta. - Lapsen neurologisen kehityksen arvio (LENE) - AvoHILMO (perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus) - Sähköinen neuvolakäsikirja - Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointi (LAPS) - Audit ja mini-interventio - Lapsilähtöinen lähestymistapa - Motivoiva haastattelu - Näön ja kuulon tutkimisen ohjeistusta 7 Tiedottaminen ja pilotoijien perehdytys Tiedottamisesta vastaavat vastuuterveydenhoitajat omien kuntiensa osalta ja TUKEVAn osalta projektipäällikkö Irja Lampinen. Kunnissa on pidetty neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle perehdytys ja koulutustilaisuuksia toimintamalliin. Vastuuterveydenhoitajat antavat vierihoitoa terveydenhoitajille ja lääkäreille. Neuvolan ajanvaraus on perehdytetty. Tiedottamista tehdään kunnissa eri tahoilla: lasten ja nuorten palveluketjun kehittämispalaveri, äitiys- ja lastenneuvoloiden sektoripalaveri/työneuvottelu, neuvolan ja terveysaseman tiimipalaveri, neuvola-asetusta seuraava työryhmä, tilaaja-tuottaja-kehittämisryhmä, kunnanvaltuusto. Lisäksi eri yhteistyötoimijoille on pidetty koulutus ja tiedotustilaisuuksia (mm. tk-psykologi, puheterapeutti, fysioterapia, lastensuojelu, A-klinikka, Redi). Yleistä tiedottamista pilotista: kuntien nettisivut, kuntatiedotteet, paikallislehdet, julisteet. Lisäksi TUKEVA2 hankkeen sivustolta linkistä http://www.ouka.fi/seutu/tukeva/index.htm 8 Arviointi Pilotoinnin aikana ja sen jälkeen arvioidaan seuraavia odotettuja tuloksia/tuotoksia: - mallinnettu prosessi (tarkastuksen sisältö ja toiminta) asetuksen mukaisesta nelivuotistarkastuksesta (sisältää myös uuden yhteistyömallin neuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä) - malli päätöksentekoprosessista sisältäen raportoinnin ja tiedon hyödyntämisen - koettu/saatu hyöty kerätyn tiedon hyödyntämisestä päätöksenteon eri tasoilla - tieto palveluja käyttämättömistä perheistä - kuntakohtaista terveys ja hyvinvointitietoa ko. ikäluokasta

11 - tieto laajojen terveystarkastusten toteutumisesta pilottineuvoloissa ja mahdollisista lisätuen tarpeessa olevista lapsista ja perheistä - malli uuden toimintamallin käyttöönoton vaatimista toimenpiteistä - lisäksi muu kuntakohtaisesti kerättäväksi/raportoitavaksi sovittu tieto - kokemukset/palaute pilottityöntekijöiltä ja päätöksenteon eri tasoilta - kokemukset/palaute asiakkailta (vanha malli vs. uusi malli) Arviointia tehdään opiskelijoiden opinnäytetöinä sekä hankkeen ja kuntien vastuuterveydenhoitajien toimesta. Tutkimuksissa kartoitetaan mm. terveydenhoitajien osaamishaasteita laajassa 4 -vuotistarkastuksessa ja vanhempien kokemuksia laajennetusta terveystarkastuksesta. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan välinen yhteistyö on myös arvioinnin kohteena. 9 Budjetti - Tukeva-hanke ostaa kunnilta kehittämistyöhön osallistuvien työpanoksen. Hankkeessa on varattu budjetit hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämisen eri vaiheisiin: pilotointiprosessin suunnitteluvaihe ja nykytilan mallinnus, pilotoinnin vastuuhenkilötyö, pilotoivan henkilöstön koulutukset, järjestelmäpääkäyttäjien työpanos, tavoitetilan mallinnus, pilotointi (=4 v.tarkastus) ja arviointi - Laajan terveystarkastuksen on arvioitu kestävän kirjaamisineen kokonaisuudessaan 4 h, josta neuvolan osuus 3 h ja varhaiskasvatuksen 1 h. - Pilottiin osallistuvien lasten lukumäärä on n. 900 lasta. Kuvassa 4 on esitetty hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämisen eri vaiheet ja aikataulu. Kuva 4: Pilotointiprosessin etenemisaikataulu

Pilotointisuunnitelma Liite 1 (Tähän kunnan nimi) kuntakohtainen suunnitelma hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämiseen TUKEVA- hankkeessa yhteistyössä THL:n kanssa Suunnitelman laatineet: Aika: Henkilöstöresurssit: 1. Kunnan päätoiminen (TUKEVA-hanke ostaa16 kk, 1.1.11-30.6.12) vastuuhenkilö hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämisprosessissa: 2. Mallintajat: Mallinnukset ovat prosessin johtamisen, hallinnan ja parantamisen väline ja ne toimivat muutoksenhallinnan tukena. Mallinnuksia käytetään tehtäviin ja toimintaan perehdyttämiseen, koulutukseen ja toimintaa tukevien tietojärjestelmien kehittämiseen. Mallintaminen on yhteinen kieli prosessiin ja sen kehittämiseen liittyville osapuolille. Mallintaminen ei ole pelkästään mallinnuskaaviokuvan tuottamista. Prosessimallinnukset (-kuvaukset) kertovat, mitä asiakkaalle tapahtuu prosessissa. Mallinnuksissa määritellään, kuka on prosessin asiakas, miten ja keiden välityksellä hän ohjautuu palvelun piiriin, miten palvelu käynnistyy, millaisten vaiheiden kautta asiakkuus etenee prosessissa, miten kauan asiakkuus kestää ja ketkä ovat keskeiset toimijat prosessissa. Mallintaminen tekee työstä tavoitteellisempaa, läpinäkyvämpää sekä toisten työntekijöiden että yhteistyökumppaneiden kannalta. Asiakkuudesta tulee myös helpommin ymmärrettävää ja hallittavaa. Mallintamistaulukko, täydennä taulukkoon henkilöiden nimet Neuvolatoiminta nykytila Toimijataho nla th nla lääkäri varhaiskasvatus sosiaalityö ehkäisevä perhetyö Henkilöiden nimet, tarv. useampia henkilöitä / toimijataho Aikataulu ja ostettava työpanos hankkeelle 1.11.-31.12.10 max 5 x á 3h /hlö Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, 90015 Oulun kaupunki www.ouka.fi/seutu/tukeva Toinen osoite Kolmas osoite

Neuvolatoiminta tavoitetila * Raportointi tavoitetila * nla th nla lääkäri varhaiskasvatus sosiaalitoimi ehkäisevä perhetyö suun terv.huolto erityistyönt. Nla:n lähiesimiehet 1.1.-30.4.11 Päätöksenteko tavoitetila * Neuvola toiminnasta vastaava johto Effica pääkäyttäjä / Raportointipohjien laatija Nla th Nla lääkäri Yhteyshenkilö johdon tietojärjestelmiin neuvolan lähiesimiehet neuvolatoiminnasta vastaava (tilaaja ja tuottaja) ylempi johto luottamushenkilöt * tavoitetilan mallintamiseen varattu yhteensä 92,5 h / pilotti 1.1-30.4.11 1.1.-30.4.11 3. Neuvola(t): Pilotointiin osallistuvat terveydenhoitajat: Pilotointiin osallistuvat lääkärit: Pilotointiin osallistuvien lasten lukumäärä: 4. Varhaiskasvatus (päiväkoti tms.): Päiväkoti/pilotointiin osallistuva henkilö(t): Perhepäivähoito/pilotointiin osallistuva henkilö(t): 5. Erityistyöntekijät (omana tai kunnan ostamana työpanoksena, ei hankerahoitusta): 6. Muu toimija (omana tai kunnan ostamana työpanoksena, ei hankerahoitusta esim. srk, MLL tms.): Pilotoinnin aikataulu ja budjetti: Pilotoinnin ensimmäinen vaihe 1.5.-30.6.2011 ja 1.8.-31.12.2011 - Suunniteltu budjetti: 4 h /lapsi á 23 /h - Budjetti tarkentuu kun kokonaislapsimäärä tiedossa Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, 90015 Oulun kaupunki www.ouka.fi/seutu/tukeva Toinen osoite Kolmas osoite

Pilotoinnin toinen vaihe 1.1.-31.5.2012 - Suunniteltu budjetti: 4 h /lapsi á 23 /h - Budjetti tarkentuu kun kokonaislapsimäärä tiedossa Suunnitellut koulutukset: Koulutukset tammi-huhtikuussa 2011 Pilotointiin osallistuvan henkilöstön osallistuminen koulutuksiin sisältyy kunnilta TUKEVAhankkeelle ostettavaan työpanokseen. Lene (Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio), 4 v. tarkastus, ½ pv koulutus - tarve ja osallistujat: Laps (Lasten psykiatrisen hoidon tarpeen arviointi), tavoitteena arvioida lapsen psykososiaalista kehitystä ja terveyttä, ½ pv koulutus - tarve ja osallistujat: Audit ja Mini-interventio, motivoiva haastattelu (Alkoholikäytön riskitesti), 4-5 pv - tarve ja osallistujat: AvoHilmo (Perusterveydenhuollon avohoidon tilastouudistus ja SPAT toimintoluokitus), ½ pv koulutus - tarve ja osallistujat: Sähköinen neuvolakäsikirja (pilotoidaan osana 4v. tarkastusta), ½ pv koulutus - tarve ja osallistujat: Huoli puheeksi, 2-3 pv koulutus - tarve ja osallistujat: VaVu-työmenetelmä, 8 pv koulutus - tarve ja osallistujat: Tietojärjestelmä: Effica-yhteyshenkilö kunnassa (TUKEVA-hankkeeseen liittyvissä asioissa): Mikä Effica-versio käytössä neuvolatoiminnassa?: Mikä raportointijärjestelmä käytössä? (esim. Effica Seuranta): Oletteko siirtymässä Effica Raportointiin?: Mitä neuvolatoiminnan seurantamittareita teillä on käytössä?: Mikäli rakennetaan erillisiä neuvolaprosessiin kiinnitettäviä mittareita esim. audit, löytyykö teiltä siihen liittyvää osaamista ja resursseja? Viestintä liittyen hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämiseen ja vaikuttamissuunnitelma: Vastuuhenkilö kunnan sisäiseen viestintään: Vastuuhenkilö kunnan ulkoiseen viestintään: Kuntakohtainen, aikataulutettu vaikuttamissuunnitelma. Suunnitelman tekeminen on osa kunnan päätoimisen vastuuhenkilön toimenkuvaa ja hän tekee sen yhteistyössä hankehenkilöstön kanssa mm.: - tiedottaminen neuvola-asiakkaille - tiedottaminen henkilöstölle, johdolle ja luottamushenkilöille - tiedottaminen kuntalaisille - tuotettava materiaali Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, 90015 Oulun kaupunki www.ouka.fi/seutu/tukeva Toinen osoite Kolmas osoite

Arviointitiedon tuottaminen: Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämistyön arviointi suoritetaan laajojen 4- vuotistarkastusten pilotoinnin ja kehittämisprosessin puitteissa. Kun tavoitteena on pilotoida laajaa terveystarkastuksen prosessia sekä raportointi ja päätöksentekoprosesseja, niin arvioinnissa seurataan seuraavia odotettuja tuloksia/tuotoksia: mallinnettu prosessi (tarkastuksen sisältö ja toiminta) asetuksen mukaisesta nelivuotistarkastuksesta (sisältää myös uuden yhteistyömallin neuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä) malli päätöksentekoprosessista sisältäen raportoinnin ja tiedon hyödyntämisen koettu/saatu hyöty kerätyn tiedon hyödyntämisestä päätöksenteon eri tasoilla tieto palveluja käyttämättömistä perheistä kuntakohtaista terveys ja hyvinvointitietoa ko. ikäluokasta tieto laajojen terveystarkastusten toteutumisesta pilottineuvoloissa ja mahdollisista lisätuen tarpeessa olevista lapsista ja perheistä (spat-koodit) malli uuden toimintamallin käyttöönoton vaatimista toimenpiteistä lisäksi muu kuntakohtaisesti kerättäväksi/raportoitavaksi sovittu tieto kokemukset/palaute pilottityöntekijöiltä ja päätöksenteon eri tasoilta kokemukset/palaute asiakkailta (vanha malli vs. uusi malli) Arviointi toteutetaan yhteistyössä Oulun seudun AMK.n opiskelijoiden ja muiden alueiden korkeakoulujen kanssa. Mitä hallinnollisia päätöksiä tarvitaan suunnitelman toimeenpanemiseksi? - Neuvolatoiminnan osalta: - Varhaiskasvatuksen osalta: - Sosiaalitoimen osalta: - Suun terveydenhuollon osalta: - Erityistyöntekijöiden osalta: - Muut kuntakohtaiset päätökset: Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, 90015 Oulun kaupunki www.ouka.fi/seutu/tukeva Toinen osoite Kolmas osoite

Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, 90015 Oulun kaupunki www.ouka.fi/seutu/tukeva Toinen osoite Kolmas osoite

Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, 90015 Oulun kaupunki www.ouka.fi/seutu/tukeva Toinen osoite Kolmas osoite

Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, 90015 Oulun kaupunki www.ouka.fi/seutu/tukeva Toinen osoite Kolmas osoite

Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, 90015 Oulun kaupunki www.ouka.fi/seutu/tukeva Toinen osoite Kolmas osoite

Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, 90015 Oulun kaupunki www.ouka.fi/seutu/tukeva Toinen osoite Kolmas osoite

Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, 90015 Oulun kaupunki www.ouka.fi/seutu/tukeva Toinen osoite Kolmas osoite

Liite 6 SUORITUSPAIKKA_NIMI AJANVARAUSPYYNTÖ Kempeleen lastenneuvola Kirkkotie 21 90450 Kempele TULOSTUS_PVM ASIAKAS_NIMI ASIAKAS_LÄHIOSOITE ASIAKAS_POSTIOSOITE ONNEA! 4-vuotissyntymäpäiväsi lähestyy! Kutsumme Sinut ja molemmat vanhempasi laajaan 4-vuotistarkastukseen. Tämän kutsun mukana on lomakkeita, mitkä pyydämme palauttamaan tullessanne neuvolaan. Mikäli olet kunnallisessa päiväkodissa, sieltä lähetetään vanhempien luvalla neuvolaan kuvaus Sinusta 4-vuotiaana. Ajanvaraus Kempeleen neuvolaan arkisin klo 8-11 numerosta 08-55872137 Neuvoloiden tarkastukset yhdenmukaistuvat koko Suomessa neuvolatoimintaa koskevan asetuksen mukaisesti (VN 380/2009). Osa terveystarkastuksista määritellään asetuksessa laajoiksi terveystarkastuksiksi. Laajan terveystarkastuksen tarkoituksena on yhteistyössä vanhempien kanssa vahvistaa perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä asioita. 4-vuotiaan lapsen laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen. Lisäksi terveystarkastukseen sisältyy varhaiskasvatuksen arvio lapsen selviytymisestä päivähoidossa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen selvittämisen kannalta. Tätä uutta toimintamallia pilotoidaan Oulussa Kaijonharjun ja Myllyojan neuvoloissa sekä Kempeleen ja Limingan lastenneuvoloissa. Molemmat vanhemmat ovat aina tervetulleita neuvolaan, erityisesti laajoihin terveystarkastuksiin toivomme molempien osallistuvan. Toivomme teidän ilmoittavan, mikäli ette halua käyttää lastanne neuvolatarkastuksessa. Tervetuloa neuvolaan! Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10A 4 krs.pl 54, 90015 Oulun kaupunki www.ouka.fi/seutu/tukeva Toinen osoite Kolmas osoite