1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1

1 Kunnan rekisteritiedot Kunta Kuhmoinen Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Anne Heusala Yhdyshenkilön asema Va. kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero 020 776 3101 Yhdyshenkilön sähköposti Kuntajaon muutos Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta 31.12.2007 mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. n Kyllä X Ei I Kunnan selvitys. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti Vastaus on: X kunnan oma yhteinen seuraavien kuntien kanssa 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? Kyllä, valtuusto on päättänyt liitoksesta, Minkä kunnan/kuntien kanssa? Kyllä, kuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? X Ei

2 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutetaan? gc1.1.2008 gc1.1.2009 gc1.1.2010 gc1.1.2011 gc1.1.2012 gc1.1.2013 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? Kyllä X Ei 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen casukasmäärä? cmaapinta-ala? 1.A.5 Milloin osakuntaliitos toteutetaan? c1.1.2008 c1.1.2009 c1.1.2010 c1.1.2011 c1.1.2012 c1.1.2013 1.A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? dcyli 20 000 gc10 000-20 000 gc7 000-10 000 gc5 000-7 000 gc3 500-5 000 gcalle 3 500 Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? X Kyllä Ei 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Jämsä, Jämsänkoski 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta-alueen väestöpohja? n. 26 000 asukasta

3 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta-alueella? Tavoitteena on sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen saman organisaation alle vuoteen 2009 mennessä. Yhteistoiminta-alueella tulisi järjestetään ainakin seuraavat palvelukokonaisuudet: vanhusväestön palvelut (palveluasuminen, hoito- ja hoivalaitokset, kotihoito, geriatria (ml. dementiahoito), vanhusneuvola (ml. palveluohjaus). Perhepalvelukeskus (lastenneuvola, perheneuvonta) sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat osa nykyisen Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän toimintaa. 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita siirretään yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi? Ei muita 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? Ympäristöterveydenhuolto järjestetään yhdessä Keuruun ym. kuntien kanssa siten, että isäntäkuntana toimii Keuruun kaupunki. (Kh:n päätös 6.8.2007) Työterveyshuolto järjestetään osana perusterveydenhuoltoa kuten nytkin. 1.B.6 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? a) Järjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli) X b) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? K gcvuoden 2008 alusta lukien 2009 gc2010 gc2011 gc2012 gc2013 gcmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? Vaadittu yhteistoiminta-alue on jo käytössä 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän (Jämsä, Jämsänkoski, Kuhmoinen ja Korpilahti) fuusioitumista suunnitellaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin jäsenyydellä on jo saavutettu 50 000 asukkaan väestöpohjatarve. 1.B.9 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? cjärjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli)?

4 X Järjestämisvastuu kuntayhtymällä cjärjestämisvastuu on rekisteröidyllä yhteisöllä tai säätiöllä? 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? X1) Ammatillinen lisäkoulutus gc2) Lukiokoulutus gc3) Muita, mitä? 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueiseen? X Kyllä gcei 1.B.12 Jos, niin mihin yhteistoiminta-alueisiin se kuuluu? Päijät-Hämeen Koulutuskonserni 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? gc1.1.2008 1.1.2009 gc1.1.2010 gc1.1.2011 gc1.1.2012 gc1.1.2013 X Muusta ajankohdasta alkaen. Mistä? Viitataan kohtaan 1.B.8 Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? gckyllä X Ei 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin erityisolosuhteeseen se vetoaa? gcsaaristoisuus gcpitkät etäisyydet gcsuomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen gcsaamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeamisen? 1.C.4 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan?

5 Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D Miten kunta aikoo turvata Vastaus on: X kunnan oma njyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? gckyllä X Ei 1.D.2 Jos muuttuu, miten kunta turvaa kielelliset oikeudet? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? ckyllä X Ei 1.D.4 Jos muodostetaan, miten kielelliset oikeudet turvataan? 1.D.5 Miten kaksikielinen kunta aikoo turvata kielelliset oikeudet? 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? gckyllä X Ei 1.D.7 Jos kuuluu, miten kunta turvaa saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevat oikeudet? Kunta- ja palvelurakenneuudistus 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä Vastaus on: X kunnan oma yhteinen seuraavien kuntien kanssa: 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? gckyllä X Ei gcselvitystyö käynnissä

6 2.3. Mitkä erikoissairaanhoito-laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ulkopuolelle jäävät perusterveydenhuollon palvelut, jotka kunnat hankkivat omistamastaan Jokilaakson sairaalasta Jämsästä. Hoidon porrastuksen sekä alueellisesti sovittujen lähete- ja hoitokäytäntöjen mukaisesti Jokilaakson sairaala tuottaa osan palveluista itse tai ohjaamalla potilaat Keski-Suomen keskussairaalaan tai Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Kuntayhtymässä ei järjestetä kehitysvammaisten erityishuollon palveluja. Suojarinteen kuntayhtymän lopettaessa toimintansa 2008 lopussa, sairaanhoitopiirille siirtynee erityishuollon johtoryhmälle laissa säädetyt tehtävät. 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? Avopalvelut järjestetään Jämsän seudulla itse omassa erityisneuvolassa, joka toimii perhepalvelukeskuksen osana. Erityispalvelut hankitaan Keski-Suomen vammaispalvelusäätiöltä ja Pääjärven kuntayhtymältä. 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? gca) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? gcb) Lastensuojelun gcc) Vammaishuollon erityispalveluja. Mitä niistä? gcd) Vanhustenhuollon erityispalveluja. Mitä niistä? gce) Päihdehuollon erityispalveluja. Mitä niistä? gcf) Muita sosiaalihuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät Ei mitään Ei mitään Ei mitään Ei mitään Ei mitään 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Muiden tehtävien siirrosta kuntayhtymälle ei ole päätöksiä eikä suunnitelmia. 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin kuuluu terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhdessä Jyväskylän kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Gerontologisen kuntoutuksen professori toimii myös Gerocenter-säätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on vanhenevan väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmään. Kaikki em. toimijat tutkivat ja ohjaavat tutkimustyötä, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehkohankkeeseen. Keski-Suomessa toteutetaan EVI-hanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja rakenteet vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä,

7 jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Työryhmä linjaa ja ohjaa maakunnassa kansansairauksien preventiotyötä. Kuntayhtymä toimii yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa, joka edistää ja koordinoi sosiaalisen turvallisuuden osalta kehitystä ja yhteistyötä muiden alan maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. KOSKE tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisyhteisöjen kaikkien toimijoiden yhteistyön edistämiseen ja huomioimiseen. Maakuntaan on perustettu Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus KANTERE, jossa on laajasti edustettu julkisen-, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa 2.1 2.9 tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista kuntayhtymä vastaa seuraavasti: - erikoissairaanhoidon osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat. - kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtynevät kuntayhtymälle 1.1.2009 II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille 2010-2025 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100. Vuosi 2005 As.luku naiset 1420 As.luku miehet 1385 0-6 v. (1) naiset 54 0-6 v. (1) miehet 88 7-16 v. (1) naiset 105 7-16 v. (1) miehet 125 17-19 v. (1) naiset 37 17-19 v. (1) miehet 47 20-64 v. (1) naiset 704 20-64 v. (1) miehet 778 65-74 v. (1) naiset 208 65-74 v. (1) miehet 200 75-84 v. (1) naiset 242 75-84 v. (1) miehet 122 85 v.- (1) naiset 70 85 v.- (1) miehet 25 Indeksi 100 Vuosi 2010 As.luku naiset 1337 As.luku miehet 1260 0-6 v. (1) naiset 37 0-6 v. (1) miehet 53 7-16 v. (1) naiset 96 7-16 v. (1) miehet 106 17-19 v. (1) naiset 22 17-19 v. (1) miehet 37 20-64 v. (1) naiset 674 20-64 v. (1) miehet 706 65-74 v. (1) naiset 228 65-74 v. (1) miehet 203 75-84 v. (1) naiset 184 75-84 v. (1) miehet 122 85 v.- (1) naiset 96 85 v.- (1) miehet 33 Indeksi 93

8 Vuosi 2015 As.luku naiset 1299 As.luku miehet 1196 0-6 v. (1) naiset 40 0-6 v. (1) miehet 48 7-16 v. (1) naiset 75 7-16 v. (1) miehet 102 17-19 v. (1) naiset 21 17-19 v. (1) miehet 21 20-64 v. (1) naiset 620 20-64 v. (1) miehet 593 65-74 v. (1) naiset 271 65-74 v. (1) miehet 259 75-84 v. (1) naiset 160 75-84 v. (1) miehet 131 85 v.- (1) naiset 112 85 v.- (1) miehet 42 Indeksi 89 Vuosi 2020 As.luku naiset 1276 As.luku miehet 1156 0-6 v. (1) naiset 40 0-6 v. (1) miehet 49 7-16 v. (1) naiset 66 7-16 v. (1) miehet 76 17-19 v. (1) naiset 22 17-19 v. (1) miehet 31 20-64 v. (1) naiset 573 20-64 v. (1) miehet 528 65-74 v. (1) naiset 301 65-74 v. (1) miehet 285 75-84 v. (1) naiset 181 75-84 v. (1) miehet 143 85 v.- (1) naiset 93 85 v.- (1) miehet 44 Indeksi 87 Vuosi 2025 As.luku naiset 1268 As.luku miehet 1119 0-6 v. (1) naiset 40 0-6 v. (1) miehet 48 7-16 v. (1) naiset 68 7-16 v. (1) miehet 73 17-19 v. (1) naiset 18 17-19 v. (1) miehet 21 20-64 v. (1) naiset 552 20-64 v. (1) miehet 474 65-74 v. (1) naiset 272 65-74 v. (1) miehet 258 75-84 v. (1) naiset 223 75-84 v. (1) miehet 192 85 v.- (1) naiset 95 85 v.- (1) miehet 53 Indeksi 85 <-- Edellinen Seuraava -->

9 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 3.B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä 17-64 -vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde v. 2005 0,79 v. 2010 0,80 v. 2015 0,99 v. 2020 1,11 v. 2025 1,24 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Alle kouluikäisten (1 6) ikäluokassa ei ennusteen mukaan tule suuria muutoksia vuoden 2005 tilanteesta vuoteen 2025. Oleellisia muutoksia sen sijaan tulee tapahtumaan yli 65-vuotiaiden osalta. Ikäryhmässä 65 75 vuotiaitten osalta ennusteen mukaan väestömäärä tulee kumulatiivisesti laskemaan vuodesta 2010 alkaen.erityisesti yli 75-vuotiaitten osuus tulee nousemaan ja yli 85-vuotiaitten osuus kunnan väestöstä nousee vuosina 2010 2030. Väestön kehityksellä on oleellisia vaikutuksia kunnan tarjoamien palveluille. Vanhusväestön lisääntyminen aiheuttaa palvelutarvetta erityisesti vanhustenhuollossa ja erityisesti dementiahuollossa. Työikäisten määrä laskee ennusteen mukaan oleellisesti vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2005 työikäisiä (17 64 vuotiaita) oli 1566 ja ennusteiden mukaan vuonna 2015 työikäisiä on 1255 ja 2025 vuonna 1065. 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. Ei 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 2025 3.C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. Vastaus on: X kunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? Perusterveydenhuollossa lääkärissäkäynnit painottuvat 1-6 sekä 65-84 vuotiaisiin. Molemmissa ryhmissä vuosittainen käyntimäärä on 3 3,5 kertaa. Työikäisillä vastaavasti käyntimäärä vuodessa on hieman yli kaksi, joka vasta seudun keskiarvoa. 3.C.2 Sosiaalihuollossa? Päivähoidon tarpeen oletetaan ennusteen mukaan alenevan 4 %:lla vuoteen 2015 mennessä ja 6 % vuoteen 2025 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. Vanhusten hoidon tarve kasvaa verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen siten, että palvelutarve kasvaa vuoteen 2015 mennessä arviolta 20 % ja vuoteen 2025 mennessä 35 %.

10 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palvelutarpeen arvioidaan kasvavan tarkastelujaksolla noin 5 %. 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? Erikoissairaanhoidossa palvelutarve kasvaa vuoteen 2015 mennessä 5 %:lla ja vuoteen 2025 mennessä 10 %:lla. 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Ammatillisen peruskoulutuksen osalta voidaan ennustaa, että palvelutarve vähenee, koska ikäluokan 16-18 vuotiaiden osalta ikäluokka pienenee oleellisesti. Vuonna 2005 ikäluokassa oli 85 ja ennusteen mukaan 2025 vuonna määrä olisi 42 ja 2025 vuonna 40. Koulutuskysyntä tulee kasvamaan palveluammattien muun muassa terveydenhuollon, hoivapalveluiden ja matkailupalveluiden osalta. 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Lasten ja nuorten palveluissa palvelutarpeen kysyntä laskee voimakkaasti päivähoidon ja perus- ja lukiokoulutuksen osalta. Muu sivistystoimi? (liikunta, nuoriso, kulttuuri, työväenopisto, musiikkiopetus) palvelutarve? 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? Ei arviota Kunta- ja palvelurakenneuudistus 4.Talous / 1 Taloustietoja kunnasta vuosilta 2005-2009 (1000 euroa) TP-tiedot 2005: toimintakulut - 13 846 TP-tiedot 2005: toimintatuotot 2 393 TP-tiedot 2005: toimintakate - 11 452 TP-tiedot 2006: toimintakulut - 14 060 TP-tiedot 2006: toimintatuotot 2 053 TP-tiedot 2006: toimintakate - 12 006 TA 2007: toimintakulut - 14 500 TA 2007: toimintatuotot 1 970 TA 2007: toimintakate - 12 530

11 TS 2008: toimintakulut - 14 938 TS 2008: toimintatuotot 2 028 TS 2008: toimintakate - 12 910 TS 2009: toimintakulut - 15 386 TS 2009: toimintatuotot 2 089 TS 2009: toimintakate - 13 297 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero: 4 771 TP-tiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: 933 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: 723 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: 5 188 TP-tiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: 1 131 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: 742 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: 5 410 TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: 1 233 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: 734 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: 5 550 TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: 1 272 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: 750 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: 5 680 TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: 1 315 TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: 770 TP-tiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet 5 156

12 TP-tiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet 5 979 TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet 6 002 TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet 6 246 TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet 6 371 TP-tiedot 2005: vuosikate 323 TP-tiedot 2006: vuosikate 878 TA 2007: vuosikate 692 TS 2008: vuosikate 708 TS 2009: vuosikate 638 TP-tiedot 2005: poistot - 463 TP-tiedot 2006: poistot - 484 TA 2007: poistot - 460 TS 2008: poistot - 850 TS 2009: poistot - 850 TP-tiedot 2005: satunnaiset erät, netto - 24 TP-tiedot 2006: satunnaiset erät, netto - 27 TA 2007: satunnaiset erät, netto 940 TS 2008: satunnaiset erät, netto 0 TS 2009: satunnaiset erät, netto 0 TP-tiedot 2005: tilikauden tulos - 165 TP-tiedot 2006: tilikauden tulos 373 TA 2007: tilikauden tulos 1 173

13 TS 2008: tilikauden tulos - 172 TS 2009: tilikauden tulos - 242 TP-tiedot 2005: lainakanta 7 473 TP-tiedot 2006: lainakanta 7 114 TA 2007: lainakanta TS 2008: lainakanta TS 2009: lainakanta TP-tiedot 2005: investoinnit, netto - 538 TP-tiedot 2006: investoinnit, netto - 908 TA 2007: investoinnit, netto - 1 305 TS 2008: investoinnit, netto - 873 TS 2009: investoinnit, netto - 198 TP-tiedot 2005: tuloveroprosentti, % 19 % TP-tiedot 2006: tuloveroprosentti, % 19% TA 2007: tuloveroprosentti, % 19 % TS 2008: tuloveroprosentti, % 19 % TS 2009: tuloveroprosentti, % 19 % 4. Talous / 2 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Terveydenhuoltopalveluiden rakenteiden muutoksilla odotetaan saavutettavan kustannussäästöjä. Kustannussäästöjä odotetaan myös palvelujen keskittämisellä muun muassa hallintopalvelujen osalta. Kunnalla oli kattamatonta alijäämää vuoden 2006 lopulla 63.000 euroa ja suunnitelmissa on saada alijäämä katettua vuonna 2007 muun muassa kunnan omaisuuden myynnistä saadulla myyntivoitolla. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi).

14 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 5. Muu yhteistoiminta / 1 Vastaus on: x kunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Kuhmoisten kunta on tehnyt seutuyhteistyötä Jämsän seudun kuntien kanssa useiden palvelujen osalta jo vuosia. Terveydenhuollon palveluista vastaa Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, II asteen koulutuspalveluista Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, seudullisesta elinkeinopolitiikasta Jämsek Oy, jätehuollosta Jämsän seudun jätehuolto Oy, kuntien ja kuntayhtymien atk-palveluista ja alueverkosta JamIt-Tieto Oy. Lisäksi seudun kunnilla on runsaasti sopimusperusteista yhteistyötä; kirjasto, erityisopetus, musiikkiopisto, maaseututoimi, velka- ja kuluttajaneuvonta, edunvalvonta jne. Lisäksi Kuhmoisten kunnalla on sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä muun muassa Padasjoen kunnan (ympäristösihteeri, kirjastoautopalvelut, maaseutuviranomaispalvelut) sekä Kuhmalahden ja Pälkäneen kuntien kanssa (aluearkkitehtitoiminta) Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? Kunnanviraston palveluja kehitetään asiakas- ja yhteispalvelupisteillä yhdessä Kelan, Työvoimahallinnon sekä muiden vastaavien toimijoiden kesken. Kunta- ja palvelurakenneuudistus 6. Tuottamistavat ja tehokkuus Vastaus on: x kunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne) Kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta haetaan seutuyhteistyöstä koulutuksen järjestämisessä. Myös erityisopetusta kehitetään seudullisesti. Oppilasennusteiden mukaiset päätökset toisen asteen koulutuksen järjestämisestä kunnassa aikataulutetaan vuonna 2008 sekä myös päätös liittymisestä verkostolukioon. Opetustoiminnan (lukio) osalta ostopalvelut yrityksiltä tulee lisääntymään.

15 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. Kaikilla hallinnonaloilla tehdään seutuyhteistyötä yli kuntarajojen erityisesti Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien kanssa. Hallinnon tukipalvelut keskitetään vuoden 2008 alusta lukien seudun kuntien ja kuntayhtymien omistamaan JamIT-Tieto Oy:n. Yhteispalvelupisteiden toimintaan valtionhallinnon kanssa lisätään. Kunta- ja palvelurakenneuudistus 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) Vastaus on: X kunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 7.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden kattavuus säilyy ennallaan 7.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden kattavuus säilyy ennallaan 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden kattavuus säilyy ennallaan 7.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden kattavuus säilyy ennallaan 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden kattavuus säilyy ennallaan. Hallinnon osalta neuvottelut Jämsän Seudun Koulutuskuntayhtymän fuusioimiseksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymään ovat kesken. Kts. myös kohta 6.1 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palvelujen kattavuus säilyy ennallaan. Jämsän, Jämsänkosken ja Kuhmoisten lukioita suunnitellaan yhdistettäväksi hallinnollisesti verkostolukioiksi. 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa?

16 Palvelujen kattavuus säilyy ennallaan 7.8 Millä tavalla ikä- ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? Ei vaikutusta 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoiminta-alueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? Ei vaikutusta, Kuhmoinen on yksikielinen kunta Kunta- ja palvelurakenneuudistus 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille 2009-2013). Vastaus on: x kunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kuhmoisten kunta muodostaa yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon osalta vuoden 2009 alusta mahdollisesti yhdistyvien kuntien Jämsän ja Jämsänkosken kanssa. Tässä yhteydessä terveydenhuollon kuntayhtymä mahdollisesti tullaan purkamaan. Jämsä ja Jämsänkoski ottavat talouden suunnittelu- ja ohjausjärjestelmää tehostamiseksi käyttöön tilaaja-tuottaja malli vuoden 2009 alusta lukien. Jokilaakson sairaalan toiminnot ovat uudelleen arvioinnin kohteena. Tulevaisuudessa tuotettavat palvelut ja eräiden vuodeosastojen mahdollinen siirto perusterveydenhuoltoon ratkaistaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi seutukunnalla on säilytettävä lähihoitajakoulutus ja lisäksi järjestettävä seutukunnalla toimivassa koulutusyksikössä sairaanhoitajakoulutusta tai ainakin sen osioita. Muita käytössä olevia tai käyttöön otettavia keinoja ovat varahenkilöstön lisääminen, alueellisen sijaispankkitoiminnan perustaminen, työssä jaksamisen edistäminen sekä täydennyskoulutuksen turvaaminen seudullisella ja alueellisella yhteistyöllä. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Perusterveydenhuollon osalta Kuhmoisten kunta kuuluu yhteistoiminta-alueeseen Jämsän ja Jämsänkosken kanssa. Sosiaalitoimen palvelukokonaisuudesta yhteistoiminta-alueella tuotetaan

17 vanhusväestön palvelut (palveluasuminen, hoito- ja hoivalaitokset, kotihoito, geriatria (ml. dementiahoito), vanhusneuvola (ml. palveluohjaus). Perhepalvelukeskus (lastenneuvola, perheneuvonta) sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat osa nykyisen Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän toimintaa. Jämsä ja Jämsänkoski tavoittelevat uuden kaupungin perustamista vuoden 2009 alusta lukien. Nykyinen terveydenhuollon kuntayhtymä puretaan ja uusi perustettava kaupunki tulee yhdistämään samaan hallintoon koko sosiaali- ja terveystoimen Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi seutukunnalla on säilytettävä lähihoitajakoulutus ja lisäksi järjestettävä seutukunnalla toimivassa koulutusyksikössä sairaanhoitajakoulutusta tai ainakin sen osioita. Muita käytössä olevia tai käyttöön otettavia keinoja ovat varahenkilöstön lisääminen, alueellisen sijaispankkitoiminnan perustaminen, työssä jaksamisen edistäminen sekä täydennyskoulutuksen turvaaminen seudullisella ja alueellisella yhteistyöllä. 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kehitysvammaisten erityishuollon avopalvelut tuotetaan seudullisesti ja laitospalvelut maakunnallisesti. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi seutukunnalla on säilytettävä lähihoitajakoulutus ja lisäksi järjestettävä seutukunnalla toimivassa koulutusyksikössä sairaanhoitajakoulutusta tai ainakin sen osioita. Muita käytössä olevia tai käyttöön otettavia keinoja ovat varahenkilöstön lisääminen, alueellisen sijaispankkitoiminnan perustaminen, työssä jaksamisen edistäminen sekä täydennyskoulutuksen turvaaminen seudullisella ja alueellisella yhteistyöllä. 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Pääosan erikoissairaanhoidon palveluista tuottaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Ostopalvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä lisääntyvät jonkin verran. Jämsässä toimiva Jokilaakson sairaala jatkaa toimintaansa. Vuoden 2007 loppuun mennessä ratkaistaan: a) fuusioidaanko Jokilaakson sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin, b) yhtiöitetäänkö koko terveydenhuollon palvelujen ja Jokilaakson sairaalan toiminta palvelujen tuottamisen osalta yhtiöksi, jossa olisi myöskin yksityinen omistus mukana vai, c) jatkaako Jokilaakson sairaala uuden Jämsän kaupungin organisaatiossa osana yhdistynyttä sosiaali- ja terveystointa. Kaikissa vaihtoehdoissa vuodeosastotoimintaa supistetaan, sisätautien hoidon tarjontaa vähennetään, kirurgisissa palveluissa leikkausten jälkeistä hoitoaikaa lyhennetään, erikoistumista lisätään ja osasta nykyisiä palveluja luovutaan. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi seutukunnalla on säilytettävä lähihoitajakoulutus ja lisäksi järjestettävä seutukunnalla toimivassa koulutusyksikössä sairaanhoitajakoulutusta tai ainakin sen osioita. Muita käytössä olevia tai käyttöön otettavia keinoja ovat varahenkilöstön lisääminen,

18 alueellisen sijaispankkitoiminnan perustaminen, työssä jaksamisen edistäminen sekä täydennyskoulutuksen turvaaminen seudullisella ja alueellisella yhteistyöllä 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä fuusioidaan Jyväskylän ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän kanssa. Tulevan Jyväskylän ammatillisen koulutuksen Jämsän toimintayksikön koulutustarjonta suunnitellaan ja kehitetään vastaamaan mahdollisimman hyvin seudun elinkeinoelämän tarpeita. Henkilöstö saatavuuden turvaamisessa Jämsän seudun kunnat takaavat korkeatasoiset vaihtoehtoiset asumis- ja muut kunnalliset palvelut. 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Peruskoulupalvelut säilyvät ennallaan. Nykyiset Jämsän, Jämsänkosken ja Kuhmoisten lukioiden osalta suunnitteilla lukioiden hallinnollinen yhdistyminen. Kuhmoisten kunta ostaa uudelta Jämsän kaupungilta musiikkiopisto- ja työväenopistopalvelut. 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Hallinnon tukipalvelut keskitetään vuoden 2008 alusta lukien seudun kuntien ja kuntayhtymien omistamaan JamIT-Tieto Oy:n. 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Vastaus on: jkunnan oma X yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Jämsä, Jämsänkoski Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? Kuhmoisten kunnanhallitus on käsitellyt kunta- ja palvelurakenneuudistusta kokouksissaan 25.9.2006 220 ja 15.1.2007 16. Jämsän seutukunta on työstänyt kunta- ja palvelurakenneuudistusta virallisesti lokakuusta 2005 lähtien (alueneuvottelukunta13.10.2005). Lakiehdotuksen valmistuttua syksyllä 2006 alueneuvottelukunta hyväksyi kokouksessaan 14.12.2006 työsuunnitelman lain edellyttämän toimeenpanosuunnitelman laatimiseksi, jonka kuntien hallitukset hyväksyivät. Työ organisoitiin siten, että hankkeelle asetettiin kuntien johtavista luottamushenkilöistä, kuntajohtajista ja henkilöstön

19 edustajista muodostettu ohjausryhmä ja valittiin konsultiksi Efeko Oy tekemään hankkeen käytännön työtä. Lisäksi ohjausryhmän tueksi muodostettiin toimialaryhmät kuntien ja kuntayhtymien toimialojen johtavista luottamushenkilöistä ja virkamiehistä. Ohjausryhmä ja toimialaryhmät työstivät hanketta helmikuun 2007 alusta kesäkuun 2007 puoleenväliin saakka. Kolme laajempaa seminaaria pidettiin työn edistyessä kuntien luottamushenkilöille ja työ oli valmis 21.6.2007. Ohjausryhmä piti viimeisen kokouksensa 26.6.2006, jossa sovittiin valtuustoille ja hallituksille tehtävästä jatkovalmistelusta. Kansalaisaloitteeseen perustuva kunnan oma selvitys on valmistunut 26.4.2007. Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun? Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. chaluan lähettää vastaukset <-- Edellinen Lähetä