yhdistysten harraste-ja liikuntatoiminta kunnan matalankynnyksen starttiryhmät liikuntaneuvonta Liikunnan palveluketju mitä se tarkoittaa Liikunnan palveluketjulla edistetään kuntalaisten terveyttä liikunnan avulla kunnassa toimivien eri tahojen yhteistyöllä. Liikunnan lisäksi palveluketjun eri vaiheissa voidaan antaa myös muuta elämäntapaneuvontaa, esim. ravitsemuksesta. Toiminnan onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä kunnan terveys-, vapaa-aika- ja liikuntatoimen sekä yhdistysten välillä. Kunnan johdon sitoutuminen asiaan on tärkeää liikunnan palveluketjun rakentamisen ja pysyvyyden kannalta. Liikunnan palveluketjun kannalta tarvittavien toimenpiteiden kirjaaminen hyvinvointikertomukseen ja huomioiminen talousarviossa kertoo kunnan sitoutumisesta. omatoiminen liikunta Liikuntaneuvonta on avainasemassa liikunnan palveluketjussa. Liikuntaneuvontaan ohjautuu kuntalaisia mm. terveyskeskuksesta ja apteekista. Liikuntaneuvonta on henkilökohtainen prosessi, jonka tavoitteena on ohjata asiakas mahdollisimman tehokkaasti liikkumaan joko omatoimisesti tai liikunnan starttiryhmien kautta esim. yhdistysten vapaa-aikapalveluiden pariin. Liikuntaneuvonta ja liikunnan palveluketju on onnistunut, jos asiakas pystyy muuttamaan elintapojaan omaa terveyttään edistäviksi, lisäämällä liikuntaa ja esim. kiinnittämällä huomioita terveelliseen ruokavalioon. itseohjautuminen työterveys liikkujan apteekki muu ohjautuminen lääkärin vastaanotto*) *)= Diabeteshoitaja, sairaanhoitaja tms. voi toimia lähettävänä tahona, mutta tilanteen vaatiessa lääkärin konsultaation kautta. Näin liikunnan vasta-aiheet saadaan minimoitua esim. sydänfilmin kautta. 1
Liikkujan Apteekin rooli Reseptitiskillä verenpainelääkettä odotellessaan asiakkaan katse osuu pieneen esitteeseen. Esitteessä kysytään haluatko elämänlaatua? Haluatko lisätehoa lääkehoitoon? Farmaseutti palaa tiskille ja huomatessaan herätekortin asiakkaan kädessä on aika iskeä! Liikunta on muuten erittäin hyvä lääke myös korkeaan verenpaineeseen, sopii tämän sinun lääkkeesi kanssa hyvin yhteen ja tuo paremman hoitotasapainon. Keskustelu farmaseutin ja asiakkaan kanssa syvenee. Ajatuksia liikunnan aloittamisesta ja terveydestä vaihdetaan puolin ja toisin. TOIMINTA Ensimmäinen tärkeä keskustelu on käyty. Se johtaa harvoin suoraan toimintaan. Liikuntaa aiemmin harrastamaton harkitsee, pohtii, epäilee, kokeilee, repsahtaa ja kokeilee uudelleen. Liikunnan puheeksi otto on tärkeää ja apteekissa on siihen hyvä mahdollisuus. Materiaalit terveysliikunnasta, painonhallinnasta ja ravitsemuksesta kuuluvat Liikkujan Apteekin valikoimaan. Apteekkihenkilökunnan valmiuksia kertoa terveysliikunnasta pyritään jatkuvasti nostamaan. Liikunnalla on tutkimuksien mukaan merkittävä vaikutus sairauksien ennaltaehkäisyssä. Liikunta mm. alentaa verenpainetta, alentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä lisää jaksamista työssä ja vapaa-ajalla. Liikuntaneuvojalle terveyskeskuksesta Henkilö on tullut terveyskeskukseen. Verenpaine on noussut entisestään ja polvet ovat kipeytyneet. Lääkärin haastattelussa käy ilmi, että potilaan suvussa esiintyy tyypin 2 diabetesta. Lääkärin on tärkeää ottaa liikunta ja sen merkitys potilaan terveyteen puheeksi. Jos potilas kiinnostuu asiasta, lääkäri ohjaa hänet liikuntaneuvojalle (varaamalla ajan tai lähettämällä liikuntaneuvojalle viestin). Jos kiinnostusta asiaan ei potilaalla ole, voi potilas jäädä harkitsemaan asiaa ja siihen palataan tarvittaessa myöhemmin uudestaan. 2 KESKUSTELU Ensimmäisen liikuntakeskustelun merkitys on suuri, vaikka se ei johtaisikaan suoraan toimintaan. Liikuntaneuvojan sähköinen ajanvarauskirja helpottaa ajan varaamista. On toivottavaa, että ensimmäinen käynti saadaan varattua mahdollisimman nopeasti lääkärillä käynnin jälkeen. Ennen liikuntaneuvonnan aloitusta lääkäri arvioi potilaan terveydentilan ja huomioi mahdolliset liikunnan rajoitteet sekä vasta-aiheet. Tarvittaessa tarkastetaan esim. sydänfilmi. Lääkäri kirjaa huomionsa yhdessä sovittuun paikkaan niin, että tarvittavat tiedot ovat liikuntaneuvojan käytettävissä. Lääkäri tai
liikuntaneuvoja ohjaa lisäksi potilaan käymään laboratoriokokeissa ennen ensimmäistä liikuntaneuvojalla käyntiä tai heti sen jälkeen, jotta liikuntapalveluketjun vaikuttavuutta voidaan seurata. Ensimmäinen käynti liikuntaneuvojalla Useimmin asiakkaat eivät osaa kertoa liikuntaneuvontaan kohdistuvista ennakko-odotuksistaan. Useimmat tietävät, että heidän tulisi liikkua, syödä terveellisemmin ja pudottaa painoa. Näitä asioita ei liikuntaneuvojan kannata asiakkaalle kertoa ensimmäisenä. Ensimmäinen käynti liikuntaneuvojalla kestää keskimäärin 60 minuuttia, jonka aikana on tärkeää, että asiakas puhuu itse mahdollisimman paljon. Keskustelu asiakkaan pysyvistä elintapamuutoksista ei ole mahdollinen ennen, kuin neuvojan ja asiakkaan välille on kehittynyt luottamuksellinen keskusteluyhteys. Motivoiva haastattelu/ asiakkaan motivointi on tärkeä osa liikuntaneuvontaa. Oikean keskusteluyhteyden löytyminen on tärkeää ja siihen voi käyttää esimerkiksi alkuhaastattelukaavaketta. Alussa on hyvä kertoa mistä liikuntaneuvonnassa on kyse. Tärkeitä asioita tuoda ilmi: Liikuntaneuvonta on keskimäärin 12 kk kestävä jakso ja siinä sinä olet päähenkilö ja minä (liikuntaneuvoja) sivuroolissa. Minä haluan parhaimpani mukaan auttaa sinua juuri siinä minkä koet tärkeäksi. taneuvonnan asiakkaat ovat työelämässä ja hyvä aloitus voi olla esimerkiksi: nykyään maailmassa tuntuu kaikilla olevan kiire ja kun painetta lyödään työpaikan lisäksi monelta suunnalta, unohtuu usein itsestään huolehtiminen. Jokaisen olisi kuitenkin syytä välillä pysähtyä miettimään paljonko antaa aikaa itselleen ja hyvälle ololle. Liikuntaneuvonnassa on paljolti kyse tästä. Miten saisi itselleen virkeämmän olon, jaksaisi nauttia elämästä, liikkua ja syödä hyvin. Ei liikuntaneuvonnassa ole tarkoitus tehdä kenestäkään himoliikkujaa tai että joutuu kieltäytymään herkkuruuista ja saunaoluista. Nämä asiat on hyvä kertoa heti alussa tai niistä voi olla tehty pieni esite, joka annetaan asiakkaalle mukaan. Tämän jälkeen on eduksi, mitä harvemmin neuvoja käyttää sanaa liikuntaneuvonta. Asioista puhuttaessa me pohdimme, mitä me olemme tästä mieltä jne. Me onnistumme tai me epäonnistumme. Näin toteutuu lupaus, että asiakas on prosessin pääosassa ja neuvoja elää mukana ihminen ihmiselle, ei liikuntaneuvoja asiakkaalle. Liikuntaneuvonnassa käytetään usein alkuhaastattelua, joka on dokumentoinnin kannalta järkevää tehdä kirjallisesti. Esimerkin alkuhaastattelulomake täytetään yleensä yhdessä (asiakas ja neuvoja). Täyttöön käytetään tarvittava aika, joskus lähes koko ensimmäinen käyntikerta. Etenkin uudelle liikuntaneuvojalle voi alkuhaastattelulomake olla turvallinen tapa lähestyä asiakasta ja herättää keskustelua. On tärkeää, että asiakas ei koe itseään looseriksi. Neuvoja näkee potilashistorian koneelta ja neuvojan tulee lukea lääkärin kirjoittama potilashistoria ennen kuin asiakas tulee ensimmäiselle käynnille. Keskustelun avaukseen vaikuttaa paljon se, selviääkö potilastiedoista onko asiakas esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä. Silloin ei kannata aloittaa keskustelua työkiireistä. Useimmat liikun- 3
ALKUHAASTATTELu LOMAKE 1.LIIKKUMINEN Jos 10 minuutin yhtäjaksoisesta liikkumisesta saa yhden pisteen. Kuinka monta pistettä keskimäärin saat liikkumalla kasaan viikossa. (esim. 2x 12 min = 2 pistettä tai 1x 20 min = 2 pistettä) Viikossa: 0 kk, 6kk, 12kk 2.TUPAKOINTI (Jos et tupakoi, siirry seuraavaan kysymykseen) A. Kuinka pian heräämisen jälkeen poltat ensimmäisen savukkeen B. Kuinka monta savuketta poltat päivässä 0kk alle 6 min, 6-30 min, 31-60 min alle 10, 11-20, 21-30, yli 30 6kk alle 6 min, 6-30 min, 31-60 min alle 10, 11-20, 21-30, yli 30 12kk alle 6 min, 6-30 min, 31-60 min alle 10, 11-20, 21-30, yli 30 3.ALKOHOLI 0 kk, 6kk, 12kk AUDIT pistettä 4.TOIMINTAKYKY A. Onko sinulla selkävaivoja tai muita tuki- ja liikuntaelinten pitkäaikaisia tai usein toistuvia vaivoja jos on niin mitä B. Arvioi päivittäistä toimintakykyäsi asteikolla 0= täysin toimintakyvytön, 10= toimintakyky parhaimmillaan 0 kk 0..1..2..3..4..5..6..7..8..9..10 6 kk 0..1..2..3..4..5..6..7..8..9..10 12 kk 0..1..2..3..4..5..6..7..8..9..10 C. Puristusvoima: 0 kk oikea käsi: kg, luokka vasen käsi: kg luokka 6 kk oikea käsi: kg, luokka vasen käsi: kg luokka 12 kk oikea käsi: kg, luokka vasen käsi: kg luokka 4
5.MUUTOSHALU (tulee ilmi keskustelussa) Arvioi asteikolla 0..-..10 halusi muuttaa tottumuksiasi, 0= en halua, 10= haluan ehdottomasti Liikunnan määrän suhteen Levon ja nukkumisen suhteen Ravitsemustottumuksien suhteen Tupakoinnin suhteen Alkoholin käytön suhteen 6. Kuinka vahvasti uskot, että pystyt terveytesi puolesta työskentelemään nykyisessä työssäsi kahden vuoden kuluttua asteikolla, 0= en usko lainkaan, 10= uskon vahvasti 0 kk 0..1..2..3..4..5..6..7..8..9..10 6 kk 0..1..2..3..4..5..6..7..8..9..10 12 kk 0..1..2..3..4..5..6..7..8..9..10 5
Alkuhaastattelulomakkeen täyttö tehdään yhdessä, mutta vastaukset ovat luonnollisesti asiakkaan vastauksia. Haastattelussa keskustellaan lisäksi seuraavista asioista, jotka ovat kokemuksen jälkeen kuitenkin jätetty strukturoidusta lomakkeesta pois istumisen määrä ravitsemus henkinen hyvinvointi asiakkaan muutoshalu (onko asiakkaalla ensisijaisesti oma halu muuttaa liikuntatottumuksia, alkoholin käyttötottumuksia, ravitsemustottumuksia, tupakointia tai unen määrää ja laatua) mitä liikuntaa asiakas haluaisi harrastaa ja kenen kanssa Muutoshalusta keskustellessa, on neuvojalla hyvä paikka keskustella asiakkaan tavoitteista ja toiveista. Tässä kohtaa voi keskustelua syventää: oletko joskus kokeillut (liikuntaa, painonpudotusta tms.) Myös epäonnistumista on hyvä keskustella. Mitä voisimme tehdä, jotta onnistuminen ei jäisi tällä kertaa kiinni tästä (asiakkaan kertomasta asiasta). Jos asiakas on motivoitunut muuttamaan ravintotottumuksia, ei hänelle kannata alkuun puhua tupakoinnin lopettamisesta. Liikuntaneuvojan tulee olla rehellinen ja johdatella keskustelu tarvittaessa oikeille urille. Jos asiakas kyselee ravintoasioissa pienistä yksityiskohdista, tulee neuvojan kertoa selkeästi hyvän ravitsemuksen pääperiaatteet, kuten tasainen ateriarytmi, kasvisten, hedelmien ja marjojen tärkeys. Perustelu on tärkeää. Liikuntaneuvonnan asiakkaat ovat liikkumisen suhteen hyvin eri lähtötasolla. Noin kolmannes Akseli-kuntien ja Naantalin liikuntaneuvonnan asiakkaista oli neuvonnan aloittaessa ns. nollaliikkujia. Heille ei kertynyt ainuttakaan vähintään 10 minuutin liikuntajaksoa, esim. kävelyä viikon aikana. Tästä syystä liikuntaneuvonnan alkuvaiheessa ei tavoitella terveysliikunnan suosituksia, vaan sen tavoitteet ovat yksilökohtaisia ja liikkeelle lähdetään pienin askelin. Ihminen voi suhtautua liikuntaan hyvin monella tavalla. Vähän liikkuvalle tulee korostaa pienten hyötyliikuntajaksojen merkitystä, esim. kävelyä kauppaan tai portaiden käyttöä. Keskustelu voi toisinaan päätyä asiakkaan haaveiluun. Liikuntaneuvojan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan kanssa puhutaan tavoitteiden asettamisesta. Jos tavoitteet eivät ole realistisia kannattaa liikuntaneuvojan ehdottaa esim. mitä, jos pyrit jatkossa syömään aamiaisen ja noudatat tasaista ateriarytmiä. Liikuntaneuvojan tulee varmistua, että asiakas ymmärtää mitä ateriarytmillä tarkoitetaan ja mitä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Kirjallisen materiaalin antaminen asiakkaan mukaan parantaa onnistumisen mahdollisuuksia. Tavoitteet tulee kirjata henkilön potilastietoihin esim. fys. lehdelle tai terveyskeskuksesta riippuen yhteisesti sovitulla tavalla. Jos henkilö on täysin liikkumaton, voi liikuntaneuvoja kysyä: miten uskot, voisitko yrittää kävellä joka päivä 10 20 minuuttia. Tavoitteet on hyvä kerrata vielä lopuksi ja varmistuttava, että asiakas kokee tavoitteet mahdollisiksi. Ensimmäiseen käyntiin liikuntaneuvojalla kuuluvat verenpaineen, painon, vyötärönympäryksen ja puristusvoiman mittaus. Pituus mitataan, jotta saadaan laskettua asiakkaan painoindeksi. Mittauksien lisäksi asiakas täyttää alkoholin käyttötottumuksia arvioivan audit-kyselyn. Audit-kysely ja mittaukset voidaan toteuttaa ensimmäisellä käyntikerralla joko heti alussa tai lopussa. Toinen liikuntaneuvoja voi kokea helpommaksi hoitaa mittaukset heti ja toinen taas kokee, että sen jälkeen on vaikea luoda keskusteluyhteyttä. 6
Jos asiakas kertoo muutoshalunsa kohdistuvan ennen kaikkea liikunnan määrään, tulee tästä luonnollisesti keskustella ja asettaa tavoitteet liikkumiselle. Liikuntaneuvoja kertoo mahdollisuuksista liikunnan aloitukseen ja harrastamiseen asiakkaan taustasta riippuen. Mikäli asiakkaalla ei ole muutoshalua liikunnan suhteen, voi liikuntaneuvoja ehdottaa, että keskustellaanko tästä seuraavalla kerralla enemmän? Käynnin lopussa kysytään, kumpi asiakkaalle sopii paremmin. Tuletko käymään parin, kolmen viikon päästä vai halutko, että soitan sinulle. Jos päädytään soittoon, sovitaan sille aika ja merkitään se ajanvarauskirjaan. Vielä kertaus lopussa ja kannustus. Hienoa, uskon, että tästä tulee hyvä juttu. Kirjasin, että pyrit syömään aamiaisen joka päivä ja noudatat tasaista ruokarytmiä, voit vielä lukea kotona nämä esitteet. Niissä on selkeästi kerrottu perusasiat. Tämän lisäksi puhuimme päivittäisistä kävelyistä, joka päivä 10 20 minuuttia. Hyvä juttu, soitan sinulle kahden viikon päästä keskiviikkona klo 13.15 ja jutellaan silloin lisää miten olet pysynyt tavoitteessa. Uskon, että onnistut ja voit soittaa minulle aikaisemmin, jos tulee jotain kysymyksiä. Toinen kontakti Liikuntaneuvoja kontaktoi asiakasta 2 3 viikon päästä ensimmäisestä kontrollikäynnistä. Asiakkaan kanssa on ensimmäisen käynnin yhteydessä sovittu tapahtuuko kontaktointi puhelimitse vai kasvotusten. Suurin osa kontakteista toteutuu puhelimitse. Tiivis yhteydenpito on koettu asiakkaiden osalta pääsääntöisesti positiiviseksi. Tiiviissä kontaktoinnissa on tärkeää, että asiakas kokee yhteydenpidon olevan hänelle hyödyllistä ja tavoitteita tukevaa. Mikäli kontaktointi on vain kyselysarja tavoitteissa pysymisestä, tämä tuskin tukee motivoivaa vuorovaikutus- ta. Mitä sinulle kuuluu, on varmasti parempi aloitus kuin oletko pysynyt sovitussa. Tästä huolimatta tulee kontaktin aikana keskustella, onko asiakas toteuttanut itse asettamiaan tavoitteita. Neuvoja kirjaa potilasjärjestelmään tiedot tavoitteissa pysymisestä ja mahdolliset syyt tavoitteista jäämisestä (kipeytynyt selkä tms.) Kontaktointien luonne jatkossa vaihtelee paljon asiakkaan elämäntilanteesta ja tavoitteista riippuen. Tästä syystä liikuntaneuvonnan prosessinkuvaus on hyvin vaikeata. Kutsu kontrollikäynneille Kun liikuntaneuvonnan asiakkuus on kestänyt noin 5 kk, liikuntaneuvoja ohjeistaa asiakasta käymään 6 kuukauden laboratoriokokeissa. (Sama toistuu, kun asiakkuus on kestänyt noin 11 kuukautta 12 kuukauden labrat.) Liikuntaneuvoja tekee laboratoriolähetteen ja sopii asiakkaan kanssa ajan 6 kuukauden kontrollikäynnille. Kuuden kuukauden kontrollikäynti ei merkittävästi eroa 0 kk kontrollikäynnistä. Motivoiva vuorovaikutus, kannustus ja asiakkaan tukeminen ovat edelleen tärkeitä. Haastattelulomake uusitaan 6 kk ja 12 kk kontrollikäyntien yhteydessä. Keskustelu kontrollikäynnin yhteydessä riippuu paljon siitä, miten asiakas on onnistunut tavoitteissaan. Tilastojen mukaan lähes jokaisella liikkumisen määrä on lisääntynyt ja subjektiivinen toimintakyky on noussut. Nämä ovat luonnollisesti hyviä tartuntapintoja motivoivaan keskusteluun ja kannustukseen. Mikäli asiakas on valmis asettamaan itselleen lisätavoitteita, tulee näistä keskustella. Liikuntaneuvojan on syytä kuitenkin muistaa asiakkaan lähtötaso. Pienten muutosten pysyvyys on parempi, kuin liian isojen tavoitteiden kokeilu. 7