FI KOMISSAARIEHDOKKAIDEN KUULEMINEN EUROOPAN PARLAMENTISSA EHDOKKAAN VASTAUKSET PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN Siim KALLAS (hallinto, tilintarkastus, petostentorjunta) Osa A Yleiset kysymykset I. Henkilökohtaiset ja työkokemukseen liittyvät asiat 1. Minkä pätevyytenne ja työkokemuksenne osa-alueiden katsotte vaikuttaneen erityisesti nimitykseenne, ja mitä niistä pidätte erityisen merkittävinä tulevaa komission jäsenen roolia ajatellen? Viron pääministerinä sain kokemusta politiikkojen ajamisesta valtion tasolla aikana, jota leimasi taloudellisen, poliittisen ja hallinnollisen uudistuksen lujittaminen. Osallistuin myös hyvin intensiivisesti Euroopan unionin kanssa käytyjen liittymisneuvottelujen loppuunsaattamiseen ja NATOon liittymisen valmisteluihin. Ulkoministerinä vastasin turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvistä kysymyksistä. Toimin ulkoministerinä Viron hakiessa Euroopan unionin jäsenyyttä. Valtiovarainministerinä vastasin budjettimenettelystä, parlamentin poliittisen tuen saamisesta valtion talousarviolle sekä veropolitiikan puitteiden perinpohjaisesta uudistuksesta. Viron keskuspankin pääjohtajana vastasin itsenäistymisen jälkeen vuonna 1992 Viron uuden kansallisen valuutan luomisesta ja käyttöönotosta. Samoin olin kehittämässä finanssi- ja veropolitiikan puitteita talouden vakauden varmistamiseksi, mikä on johtanut Viron äskettäiseen liittymiseen Euroopan valuuttakurssimekanismiin (ERM II). Minut on valittu kansanedustajaksi Viron parlamenttiin kolme kertaa. Parlamentin jäsenenä olen saanut runsaasti kokemusta parlamentaarisista menettelyistä ja lainsäädännästä. Olen ollut komission jäsen 1. toukokuuta 2004 alkaen ja saanut tänä aikana jo alustavaa kokemusta komission sisäisistä menettelyistä ja sen yhteistyöstä parlamentin ja neuvoston kanssa sekä toimielinten välisestä yhteistyöstä yleensä. 1
Olen vakuuttunut siitä, että nämä tehtävät ja saavutukset kertovat voimakkaasta sitoutumisestani Euroopan yhdentymiseen ja eurooppalaisiin arvoihin. Ne ovat myös osoitus neuvottelutaidostani, uudistuksille ja vuoropuhelulle avoimesta asenteestani sekä vaalimastani kokonaisvaltaisesta poliittisesta lähestymistavasta ja selkeästä näkemyksestä siitä, miten Euroopan talous saataisiin taas kasvu-uralle. II. Riippumattomuus 2. Miten kuvailisitte velvollisuuttanne hoitaa tehtäviänne riippumattomasti ja miten aiotte konkreettisesti noudattaa tätä periaatetta? Hoidan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 213 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtävääni täysin riippumattomasti enkä pyydä tai ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. Tulen noudattamaan tätä sääntöä perustamalla kaikki päätökseni yleiseen eurooppalaiseen etuun sekä pidättymällä kaikista komission tai omaa riippumattomuuttani mahdollisesti heikentävistä toimista taikka tehtävieni kanssa yhteensopimattomista toimista. Tukeudun tarvittaessa asiantuntija-apuun, joka ei ole kytköksissä mihinkään hallitukseen tai elimeen. Mitä tulee riippumattomuuteeni kotimaani kansallisista eduista, huomautan, että siitä lähtien kun minut nimitettiin komissaariksi toukokuussa 2004, riippumattomuuteeni ei ole yritetty vaikuttaa. Pikemminkin uskon, että voin edistää laajempaa eurooppalaista etua hyödyntämällä yhteyksiä kotimaahani keskinäisen yhteisymmärryksen vahvistamiseksi toimialallani ja sen ulkopuolella. Komission vahvuuden yhtenä peruskivenä on se, että komissaarien tausta on olennainen osa heidän maailmankuvaansa, mutta se ei sokaise heitä muilta näkökannoilta. Tulen täysimääräisesti noudattamaan tätä periaatetta. 3. Voitteko antaa Euroopan parlamentille yksityiskohtaisia tietoja viimeaikaisista ja nykyisistä taloudellisista ja poliittisista kytköksistänne ja toimistanne sekä muista sitoumuksista, jotka saattavat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Minulla ei ole eikä ole koskaan ollut liiketoimintaa, taloudellisia intressejä tai sitoumuksia, jotka voisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa. Annan tätä koskevan ilmoituksen ottaessani tehtäväni vastaan. Olen valmis julkistamaan kaikki nykyiset ja tulevat sitoumukseni. Olen ollut Viron reformipuolueen (joka on Liberal Internationalin jäsenpuolue) puheenjohtaja vuodesta 1994. Luovun tästä tehtävästä virallisesti uuden komission aloittaessa työskentelynsä, mutta olen jo komissiossa tehtäväni aloitettuani keskeyttänyt toimintani puolueessa ja Viron politiikassa. III. Euroopan unionin tulevaisuus 2
4. Nykyiset perussopimukset sitovat tietenkin komissiota ja sen jäseniä, kunnes sopimus Euroopan perustuslaista on saatu kokonaan ratifioiduksi. Koska sopimus perustuslaista kuitenkin on nyt hyväksytty, mihin toimiin komissio voi mielestänne ryhtyä jo ennen sopimuksen muodollista ratifiointia? Perustuslaki on syytä ratifioida mahdollisimman nopeasti. Tämä on mitä suurimmassa määrin yleisen eurooppalaisen edun mukaista. Komission tulisikin tehdä parhaansa tämän seikan ja yleensä Euroopan yhdentymiskehityksen selittämiseksi objektiivisesti Euroopan kansalaisille. Komission tulee kuitenkin huolellisesti välttää ennakoimasta uusia menettelyjä, joiden voitaisiin katsoa menevän useissa jäsenvaltioissa pidettävien kansanäänestysten tulosten edelle. Eurooppalaisten äänestäjien tuki perustuslakisopimukselle voi heikentyä, jos hallitusten ja Euroopan unionin toimielinten katsotaan pitävän tätä tukea itsestäänselvyytenä. Komission tulisi kuitenkin jo nyt jatkaa työtä sen Euroopan yhdentymisen vahvistamista koskevan poliittisen sitoumuksen pohjalta, jonka jäsenvaltiot ovat ilmaisseet aloilla, joilla on saavutettu edistystä. Näitä ovat mm. toimielinten välisen yhteistyön lisääminen ja johdonmukaisuuden lisääminen EU:n ulkosuhteissa. Komission tulee myös aloittaa valmistelut, joilla helpotetaan siirtymistä uusiin rakenteisiin ja sääntöihin perustuslakisopimuksen tullessa voimaan. 5. Lissabonin strategia on kymmenvuotisstrategia, jolla pyritään tekemään Euroopan unionista maailman dynaamisin, kilpailukykyisin ja kestävin talous vuoteen 2010 mennessä. Strategiaan sisältyvät kestävän kehityksen kolme pilaria: talous, sosiaaliasiat ja ympäristö. Toimikautenne päättyy juuri vuoteen 2010. Miten Te komission jäsenenä toimisitte vauhdittaaksenne Lissabonin tavoitteiden toteutumista, ja mitkä olisivat mielestänne tärkeimmät painopistealueet? Lissabonin tavoitteiden väliarviointi suoritetaan ensi vuonna. On kuitenkin jo nyt selvää, että asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Sen vuoksi meidän on suunnattava huomiomme uudelleen kaikkein tärkeimpiin seikkoihin, asetettava tavoitteemme paremmin tärkeysjärjestykseen ja keskityttävä entistä tarmokkaammin niiden toteuttamiseen. Euroopan komission puheenjohtajaksi nimitetty José Manuel Barroso on jo korostanut tätä ensisijaista tavoitetta ja päättänyt henkilökohtaisesti johtaa komissaarien työryhmää, jonka tehtävänä on viedä tätä asiaa pikaisesti eteenpäin. Uskon, että meidän on myös löydettävä keino vahvistaa Euroopan parlamentin osallistumista ja luotettava sen tukeen taloudellisen uudistuksen säilyttämiseksi Euroopan keskeisenä tavoitteena. Ottamatta etukäteen kantaa siihen, mihin ratkaisuun komissio tässä asiassa päätyy, katson henkilökohtaisesti, että meidän on hyödynnettävä talouden elpymistä Lissabonin strategian toteutumisen vauhdittamiseksi. Mielestäni meidän olisi keskityttävä viiteen päätoimenpiteeseen Euroopan elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja kasvun palauttamiseksi. Ensinnäkin sisämarkkinat eivät ole vielä valmiit. Dynaamiset tekijät, kuten laajentuminen, tekninen kehitys ja kulutustottumusten muuttuminen, tekevät sisämarkkinoiden hoidosta ja vahvistamisesta jatkuvan haasteen. Meidän on pienennettävä yritysten 3
perustamiskustannuksia ja lievennettävä yritysten markkinoille tulon rajoituksia. Tämä merkitsee usein sääntelyn vapauttamista kansallisella tasolla, mitä seuraa yksinkertaisempi uudelleensääntely unionin tasolla. Toiseksi on lisättävä työmarkkinoiden joustavuutta. Tämä edellyttää suurempaa liikkuvuutta EU:n sisällä. Eräiden vanhojen jäsenvaltioiden työvoiman liikkuvuudelle asettamat rajoitukset ovat ristiriidassa sekä niiden omien että koko Euroopan pitkän aikavälin etujen kanssa. Lisäksi aktiivista ikääntymistä edistävän politiikan on täydennettävä sosiaali- ja työllisyysstrategiaa, jotta useimmissa Euroopan maissa tapahtuvaan demografiseen muutokseen voitaisiin vastata. Kolmanneksi sosiaalipolitiikkaa ei pitäisi yhdenmukaistaa EU:n tasolla. Laajentuminen ei johda sosiaaliseen polkumyyntiin. Se tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille. Tämä ei johdu ainoastaan sisämarkkinoiden laajentumisesta, vaan myös mahdollisuudesta järjestellä koko mantereen arvoketjut uudelleen, millä saadaan suurin mahdollinen hyöty uusien jäsenvaltioiden kilpailueduista. Nämä mahdollisuudet edellyttävät innovaatioita ja kilpailukykyä eivätkä protektionistisia reaktioita. Parasta sosiaalipolitiikkaahan on työpaikkojen luominen, mistä myös Lissabonin strategiassa on perimmältään kysymys. Sen olisikin oltava toiminnan painopisteenä. Neljänneksi tarvitsemme kasvua edistävän eurooppalaisen talouspolitiikan ohjausjärjestelmän. Pidän vakaus- ja kasvusopimusta onnistuneena. Se on välttämätön ja sitä on siten suojattava. Lopuksi kilpailukyvyn alalla on ollut havaittavissa epävarmuutta ja monesti tyhjää puhetta, kun on ollut kysymys tavoitteiden noudattamisesta. Todellisista toimista päättävät jäsenvaltioiden hallitukset, mutta kokemus on osoittanut, että valitettavasti liian usein tavoitteiden julistamista on pidetty itseisarvona ja selkeä strategia niiden saavuttamiseksi on puuttunut. Meidän on toimittava tiiviimmin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tuloksellisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Tähän päästään paitsi parantamalla yhteisön säädösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä esittämällä lainsäädännön tavoitteet entistä selkeämmin myös tiukan täytäntöönpanon avulla: jäsenvaltiota vastaan on nostettava kanne epäröimättä, jos se rikkoo lainsäädäntöä tai viivyttää sen voimaantuloa. 6. Miten aiotte parantaa komission julkista kuvaa? Ensinnäkin tulen tukemaan komissiota sellaisen ohjelman laatimisessa, joka on EU:n kansalaisten kannalta tärkeä ja merkityksellinen. Meidän on kyettävä selittämään, mitkä ovat tavoitteemme ja miten työskentelymme voi vaikuttaa myönteisesti kansalaisten elämään. Komission julkinen kuva paranee, jos sen nähdään toimivan aktiivisesti tärkeissä kysymyksissä, kuten talouden kilpailukyvyn parantaminen, Euroopan alueiden välisen solidaarisuuden edistäminen, kuluttajan oikeuksien ja ympäristön suojelu, byrokratian vähentäminen ja toimiminen tasapainottavana tekijänä maailmassa. Toiseksi komission on edistettävä realistisia odotuksia. On paremmin ymmärrettävä se, että komission toiminnasta voi olla myönteisiä vaikutuksia Euroopalle vain Euroopan parlamentin, neuvoston, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja Euroopan kansalaisten tuella. Vaikka komission tulisikin esittää epäröimättä ja selkeästi oma kantansa, viime kädessä sen imago ei voi olla sen myönteisempi kuin kaikkien toimielinten yhteinen julkisuuskuva. 4
Kolmanneksi komission on saavutettava tuloksia, jotka vastaavat sen asettamia tavoitteita. Tulen sen vuoksi tukemaan ponnisteluja nykyisten sitoumusten täytäntöönpanemiseksi ja suhtautumaan varovaisesti uusiin ehdotuksiin, jotka eivät koske aikaisemmin annettuja lupauksia tai ilmoituksia. Täytäntöönpanovajeen kasvu heikentäisi komission ulkoista kuvaa. Tähän liittyen petostentorjunnan sekä siihen liittyvien todellisten ja oletettujen puutteiden käsittelyn olisi jatkossakin oltava ensisijaisena tavoitteena. Neljänneksi meidän on yksinkertaisesti tiedotettava paremmin. José Manuel Barroso on alleviivannut tätä tarvetta nimittäessään viestinnästä vastaavan Margot Wallströmin komission varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Muiden komissaarien on toimittava Wallströmin kanssa yhteistyössä. Olen Viron ensimmäinen komissaari, ja tämän vuoksi katson velvollisuudekseni raportoida Viron kansalaisille Euroopan unioniin liittyvästä kehityksestä ja lisätä kansalaisten tietoa unionin tavoitteista ja toimista. Tunnettu poliitikko on aina edustamiensa ajatusten paras puolestapuhuja. Aionkin tämän vuoksi selvittää Eurooppaan liittyviä kysymyksiä kansalaisille kaikkialla Euroopassa. Liittymistä edeltävän kokemukseni perusteella pelkään pahoin, että komission näkyvyys on uusissa jäsenvaltioissa erittäin vähäinen. EU on kasvanut ja monimuotoistunut kielellisesti ja kulttuurisesti. Myös liittymisestä pidetyt kansanäänestykset ovat lisänneet tiedonhalua. Komission tehtävänä on huolehtia siitä, että jäsenvaltioille tarjotaan kaikki tarvittavat tiedot. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon etenkin 1. toukokuuta tapahtunut laajentuminen ja Euroopan parlamentin vaalien alhainen äänestysvilkkaus. Nykyisin yleisön tärkeimpänä tiedonlähteenä ovat viestimet, joiden tarjonta on toisinaan vääristynyttä ja konfliktinhakuista. Olisi poliittisesti lyhytnäköistä tukeutua ainoastaan tähän lähteeseen. Emme voi myöskään luottaa pelkästään siihen, että EU:n edustamat ajatukset leviävät kaukaisten satelliittien välityksellä Berlaymontin päämajasta. Minusta on selvää, että viestinnän ja tiedotuksen hajauttamista on lisättävä. EU:ta koskevan tiedon tarjoaminen palvelee myös Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden etua. Tiedotuksessa on vältettävä antamasta vaikutelmaa, että tiedotustoiminnan ainoana tavoitteena on myönteisen tuloksen saavuttaminen liittymisestä pidettävissä kansanäänestyksissä, minkä jälkeen tiedotus jää takaalalle. Tiedotukseen tehtyjen investointien olisi oltava pysyviä, pitkäaikaisia ja tavoitteellisia. Tiedotuspisteiden olisi palveltava tietoa hakevaa yleisöä. Niiden olisi oltava erittäin näkyviä sekä helposti käytettävissä ja löydettävissä olevia pisteitä. Kansalaisten olisi voitava astua sisään milloin vain, tulivatpa he sitten tarkoituksella tai sattumalta. Ei riitä, että dokumentaatiokeskuksia on ainoastaan yliopistojen kirjastoissa, sillä niitä, kuten myös Internet-sivuja, käyttävät ainoastaan asiasta kiinnostuneet asiantuntijat. IV. Demokraattinen vastuu Euroopan parlamentille 7. Miten katsotte olevanne vastuussa Euroopan parlamentille? Komissio on vastuussa Euroopan parlamentille. Tämä koskee erityisesti Euroopan unionin demokraattisen rakenteen vahvistamista. Euroopan parlamentti on ainoa suoraan valittu Euroopan unionin elin. Katson vastuuni Euroopan parlamentille merkitsevän demokratian mukaista vastuuta jäsenvaltioiden kansalaisille. 5
a) Oletteko pelkästään poliittiselta kannalta katsoen sitä mieltä, että asianomaisen komission jäsenehdokkaan olisi vedettävä ehdokkuutensa takaisin siinä tapauksessa, että parlamentin järjestämä kuuleminen johtaa kielteiseen lausuntoon? Jotta yhteistyö olisi hedelmällistä, kaikkien komissaarien tulee nauttia Euroopan parlamentin täyttä luottamusta. Ehdokkuuden takaisin vetämisestä päättää Euroopan komission puheenjohtaja. Jos kuuleminen johtaa kielteiseen lausuntoon, katsoisin kuitenkin asialliseksi, että komissaariehdokas luopuu ehdokkuudesta. On komission puheenjohtajan asia tehdä tarvittavat johtopäätökset, jos kuuleminen johtaa kielteiseen lausuntoon. b) Missä määrin katsotte olevanne vastuussa vastauksista, jotka yksikkönne laativat parlamentille sen vetoomusvaliokunnan tai muiden asiasta vastaavien valiokuntien esittämien pyyntöjen johdosta? Jos Teitä kehotetaan perustelemaan tai selittämään komission aiempia toimia tai laiminlyöntejä, missä määrin katsotte olevanne vastuuvelvollinen parlamentille? Komissaarina otan vastuun vastauksista, jotka yksikköni laativat vastuualueeseeni kuuluvilla aloilla. Euroopan parlamentin oikeus saada kirjallisia vastauksia on tärkeä osa komission demokraattista vastuuta, ja pidänkin erittäin tärkeänä, että parlamentti pidetään asianmukaisesti ajan tasalla. Komission on instituutiona varmistettava politiikkojensa jatkuvuus. Jos virkakaudellani havaitaan aikaisemmin tapahtuneita rikkomuksia, on minun vastuullani ilmoittaa niistä Euroopan parlamentille ja yleisölle sekä ryhtyä tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi. c) Millaisessa poliittisessa vastuussa katsotte olevanne parlamentille pääosastonne tai -osastojenne toiminnasta? Mihin toimiin aiotte ryhtyä varmistaaksenne, että pääosastoanne tai -osastojanne hallinnoidaan hyvin? Kysymys poliittisesta vastuusta on monimutkainen. Otan täyden poliittisen vastuun yksikköjeni laatimista aloitteista, jotka koskevat poliittiseen päätöksentekoon liittyviä ehdotuksia ja päätöksiä. Poliittinen ja hallinnollinen vastuu on kuitenkin erotettava toisistaan. Kotimaassani ministeri vastaa täysin ministeriönsä toiminnasta. Tämä merkitsee, että ministeri jakaa hallinnollisen vastuun kansliapäällikkönsä kanssa. Vaikka pidänkin tällaista selkeää vastuuketjua parempana, on todettava, että komissiossa noudatettava nykyinen järjestely on erilainen. Nykyisin yksittäiset komissaarit vastaavat määrittelemistään politiikoista eivätkä rahoitukseen tai hallintoon liittyvistä rutiinipäätöksistä, joista pääjohtajat ovat vastuussa. Pääjohtajilla on siten laaja hallinnollinen itsenäisyys, mikä merkitsee mm. sitä, että yksittäisillä komissaareilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa pääosastojensa henkilöstöasioihin. 6
Katson olennaisen tärkeäksi korostaa tätä seikkaa. Aion pitää säännöllisiä kokouksia yksikköjeni kanssa ollakseni jatkuvasti hyvin ajan tasalla niissä esiin tulevista kysymyksistä. Näissä kokouksissa ei käsitellä ainoastaan politiikkoihin liittyviä kysymyksiä, vaan myös hallinnollisia asioita. Aion keskustella perusteellisesti ja säännöllisesti yksiköiden työohjelmista, vuotuisista toimintakertomuksista, tarkastuskertomuksista sekä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksista. Lisäksi tilintarkastuksesta ja petostentorjunnasta vastaavana komissaarina toimiessani vastuualueeni on luonteeltaan monialainen ja menee päällekkäin muiden komissaarien toimialoihin liittyvien päätösten kanssa. Pyrin hyvien hallintokäytäntöjen täytäntöönpanoon koko komissiossa yhteistyössä muiden komissaarien kanssa. Selvitän tätä yksityiskohtaisemmin vastauksessani erityisalojen kysymyksiin. Haluan lopuksi korostaa, että kurinpitomenettelyt eivät ole paras korjauskeino koko henkilöstön tai kaikkien hallinnollisten ongelmien osalta. Pääministerinä kehotin erästä ministeriä eroamaan ja hyväksyin erään toisen ministerin eron. Molemmissa tapauksissa nousi esille kysymys poliittisesta vastuusta. Minun oli arvioitava kaikkia tapauksiin liittyviä seikkoja, mm. heidän vastuullaan olleiden yksiköiden tulevaa toimintakykyä, asianomaisten ministerien konkreettista toimintaa ja yhteyksiä kyseisiin tapahtumiin sekä heidän henkilökohtaisia ansioitaan ja ominaisuuksiaan. Tärkein kysymys on kuitenkin se, parantavatko henkilövaihdokset todella tilannetta vai päinvastoin. Voi olla koko EU:n edun mukaista sitoutua perusteellisesti muutosten toteuttamiseen ja pyrkiä siten parantamaan ongelmalliseksi osoittautunutta tilannetta pikemminkin kuin erottaa vastuuhenkilö ja aloittaa pitkällinen uusi nimitysmenettely. 8. Miten tärkeänä pidätte yhteistyötä toimielinten (komission ja parlamentin) välillä ja etenkin vastuualueeseenne liittyvien valiokuntien kanssa? Mikä on mielestänne tässä uudessa tilanteessa avoimuuden merkitys Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston välisessä lainsäädäntöprosessissa sekä yleisesti toimielinten välisissä suhteissa? Komissio on vastuussa Euroopan parlamentille, joka on ainoa suoraan vaaleilla valittu EU:n elin. Tulen noudattamaan työssäni 5. heinäkuuta 2000 allekirjoitettua Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevaa puitesopimusta. Puitesopimus on ollut olennainen osa poliittista yhteistyötä näiden kahden toimielimen välillä. On tärkeää, että sopimus pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Aion myös noudattaa täysimääräisesti asetusta 1049/2001, joka koskee asiakirjojen saatavuutta. Yksi osa tätä on velvollisuuteni noudattaa sääntöjä, joiden avulla taataan parlamentille oikeus tarkastella ja arvioida työtäni. Pyrin luomaan hyvät suhteet toimialaani liittyviin parlamentin valiokuntiin, jotta voimme yhdessä keskustella niiden ajankohtaisista menettelyistä ja tarpeista. Myös nykytekniikka tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää tietopalveluja ja saada reaaliaikaista tietoa. Sähköinen hallinto olisi toteutettava Euroopan tasolla. Tämä mahdollistaisi sen, että asiakirjat olisivat mahdollisimman monen saatavilla ja että usein monimutkaisten päätöksentekomenettelyjen etenemistä voitaisiin seurata vaihe vaiheelta. Aion vilpittömästi ja selkeästi ilmaista kantani toimialani onnistumisista ja epäonnistumisista. Toivon, että Euroopan parlamentti vastaa tähän tukemalla rakentavasti ehdotettuja korjaustoimenpiteitä. Toimielinten väliseen hyvään yhteistyöhön on sisällyttävä molemminpuolinen luottamus. Kunkin toimielimen työilmapiirin kannalta on myös olennaista ymmärtää, että avoimuus ei toimi automaatin tavoin. Erityisesti sisäisten 7
valmistelumenettelyjen aikana on noudatettava asianmukaista luottamuksellisuutta, eikä myöskään kaikkia sisäisiä keskusteluja voida julkistaa välittömästi. Koska minulla on tähän liittyvää kokemusta sekä toimeenpano- että lainsäädäntäpuolelta, olen varma, että voin luoda toimivat työsuhteet parlamenttiin. V. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen 9. Minkä konkreettisten toimenpiteiden katsotte olevan tarpeen, jotta varmistetaan, että sukupuolinäkökulma sisällytetään oman alanne toimintalinjoihin? Onko Teillä toimintastrategiaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista varten, ja mitä taloudellisia ja henkilöresursseja valtavirtaistamiseen mielestänne tarvitaan omalla toimialallanne? Varmistaaksemme, että sukupuolten välinen tasa-arvo on ehdoton painopistealue EU:ssa, on valvottava sen kehitystä säännöllisesti raportoiden ja tuloksia arvioiden. On myös ensiarvoisen tärkeää, että jäsenvaltiot ja komissio sitoutuvat ohjaamaan voimavaroja tukemaan tehokkaita naisten ja miesten tasa-arvoa edistäviä mekanismeja. Noudatan koko komissiolle annettuja ohjeita ja tulen varmistamaan, että sukupuolten välistä tasa-arvoa noudatetaan omalla vastuualueellani. Henkilöstön ja hallinnon pääosaston työntekijöistä puolet on naisia. Johtotehtävissä kuitenkin vain noin 20 prosenttia pääosaston yksikönpäälliköistä on naisia. Jotta naisten osuutta voitaisiin lisätä, rekrytointimenettelyissä pyritään varmistamaan miesten ja naisten yhtä suuri edustus valintalautakunnissa sekä kannustamaan naisia hakemaan johtotason tehtäviin. Ylimmän johdon osalta henkilöstön ja hallinnon pääosasto on kuitenkin selvä edelläkävijä: 50 prosenttia nimitetyistä johtajista on naisia, kun koko komission keskiarvo on 17 prosenttia. Tulen varmistamaan, että kaikkien toimialallani suunniteltujen toimien, politiikkojen tai ohjelmien yhteydessä arvioidaan niiden vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon. Kaikki politiikat laaditaan siten, että niissä otetaan huomioon tasa-arvonäkökulma. On tärkeää jatkaa sellaisten menetelmien ja välineiden kehittämistä, sukupuolta koskevat tilastot ja indikaattorit mukaan luettuna, joilla pannaan täytäntöön sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen (gender mainstreaming) budjetoinnin alalla. 8