Venäjä - silmäys ruplaan ja vähän muuhunkin Henri Malvet Oulu 28.02.2012 Luottamuksellinen
Venäjä: Mistä juteltiin viimeksi? Yksityiskulutus, vähittäismyynti romahtanut pakkasen puolelle BKT supistui vielä 2.0 prosentin vuosivauhtia Öljy maksoi alle 80,00 $, budjetti vuodelle 2011 tehtiin 75.00 $ mukaan Investoinnit olivat juuri ja juuri alkaneet kasvaa yli nollapisteen Pankkijärjestelmä sai vielä verensiirtoja keskuspankista 2
Kotimainen kulutus kasvussa Kesän 2010 kuivuus, tulipalot järkytti kuluttajia, luottamus kärsi ja inflaatio syövytti vähittäiskaupan kasvua. Toipuminen päässyt vauhtiin hyvin: Inflaatio saavuttanut huippunsa; pääpaino siirtynyt ruuasta Inflaatio koko vuodelle -12 noussee tasolle 7% Mm. energian hinnankorotuksia lykätty vaalien alla Yksityiskulutus kasvussa, investoinnit hitaammin Valtion investoinnit budjetin kautta kasvoivat 15% 2011 Öljy- ja kaasuteollisuuden investointeja painaa kova verotus Kiinteät investoinnit - kasvu piristyi, mutta edelleen matalat Haasteita edessäpäin: Verouudist ilman selvää tavoitetta tulossa Mitä WTO:n jäsenyys tarkoittaa käytännössä? Valtion budjetti 2011 alijäämäinen? Kahdet vaalit kasvattanee menoja, mutta korkea öljyn hinta auttanee budjetin tasapainoon mahdollisesti jo vuonna 2012
Rekkojen / muiden ajoneuvojen lukumäärät rajalla - Vaalimaan ja Nuijamaan tulliasemat, ajoneuvoja/kk
Venäjän WTO-jäsennys Neuvottelut kestäneet lähes 20 vuotta WTO:n ministerineuvosto hyväksyi Venäjän jäsenyyden joulukuussa 2011 Voimaantulo edellyttää sopimuksen ratifiointia Venäjän duumassa vuoden 2012 kesäkuun puoleenväliin mennessä Venäjästä tulee täysivaltainen jäsen 30 pv ratifioinnin jälkeen Jäsenyyspaketti sisältää myös siirtymäaikoja Tullien alennuksissa siirtymäajat pääosin 2 3 vuotta Pisimmillään 5-8 vuotta Venäjän tuontitullit laskee, mielenkiintoista joillekin Suomalaisille sektoreille Maitotuotteet 19,8 % => 14,9% Puu ja paperi 13,4 % => 8,0% Sähkölaitteet, IT 8,4%/5,4% => 6,2%/0,0% 5
Venäjän WTO-jäsennys Entä puutullit..? Raakapuun viennissä otetaan käyttöön kiintiöt havupuulle Myös tullit laskee, 25,0% => havupuulle 15,0 13,0% ja koivun osalta => 7,0% Kiintiöt n. 2-3 kertaa suuremmat kuin nykyinen tuonti Myös palvelualoilla myönnytyksiä Pankki- ja vakuutussektori, telekommunikaatio ja kuljetussektori Mitä tämä tarkoittaa Suomalaiselle elinkeinoelämälle numeroissa? Välitön vaikutus vähäinen, hyödyt alkavat tulla 2 3 vuoden kuluttua Maailmanpankki ja Suomen Pankki arvioivat vaikutuksen Suomen BKT:ennoin 200-300 meur/ vuosi; työpaikkoja syntynee 4.500 6.500 Saattaa näkyä myös jossain määrin myös Suomen tuonnissa Venäjältä (raakapuu) Positiivinen vaikutus transito-liikenteeseen, jopa 7,0 10,0% kasvua Venäjällä toimivat suomalaisyritykset hyötyvät Venäjän kasvavasta talousaktiviteetista; liikevaihdon lisäys arvioitu olevan n. 400 meur vuodessa Edistänee ylipäätään Venäjän liiketoimintaympäristön kohenemista 6
Sisäpoliittinen tilanne: same old tune..? Putinin puolue United Russia voitti joulukuun parlamenttivaalit Vaalivilppiä oli selkeästi nähtävissä Oppositiosta ei ollut taaskaan haastajaksi Presidentinvaalit maaliskuussa 2012..mutta Medvedevistä ei tullutkaan kilpailijaa Modernisaatioista eri näkemykset Molempien vaalien merkitys ulkomaalaisille yrityksille on vaikutus investointi-ilmapiiriin Venäjä edelleen alhaisilla tasoilla esim. World Bank Doingbusiness in indeksissä; korruptioindekseissä 7
Venäjä: Onko rahasta pula vai ei..? Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin Venäjän kaupan barometrin mukaan (syksy 2011) rahoitus yhä pienempi ongelma Suomalaisille yrityksille venäjänkaupassa Vastaavat tutkimukset Venäjällä väittävät, että tilanne on päinvastoin Faktat: Venäjän keskuspankin kriisiluotot pankeille jo maksettu takaisin Kiristynyt likviditeetti näkynyt Mosprime-koron nousussa Lähde: World Economic Forum, Troika Dialog 8
Venäjän pankkisektori Paljon pankkeja konsolidointi tapahtumassa, mutta hitaasti Järjestelmä kovin keskitettyä 50 suurinta pankkia omistaa yli 80% taseesta Keskuspankin likviditeettiruiske 2008 2009 pelasti järjestelmän Tukitoimet vahvisti erityisesti valtion pankkeja Talletukset ovat taas kasvussa Pankit suhteellisen hyvin pääomitettuja Vertaa: Nordean tase 715 mrdeur Ongelmaluottojen määrä (NPL) laskussa: 5,1% luottosalkuista (yritykset) joulukuussa -11 Venäjän pankkisektorin yhteenlaskettu tase 1.1.2012 mrd % 5 suurinta 507,4 50,0 6-50 316,5 31,2 51-1001 191,3 18,8 Yhteensä 1 015 100,0
Lähde: SVKK / Venäjän kaupan barometri, syksy 2011 10
Korot nousussa.. Yritysluottojen kasvu hidastui joulukuussa, yksityisluottokanta sen sijaan lähti uuteen nousuun Yksityiskulutus kasvoi 6 7% -11 y/y Mosprime3 kk viitekorko noussut reippaasti kiristyneen ruplalikviditeetin ansiosta Keskuspankki höllentänyt otetta valuuttakorista => vapaammin kelluva Pankkien likviditeetti huonontunut? Markkinakorkojen odotetaan pysyvän korkealla 2012 aikana Historiallisesti tasot alle 5%:in erittäin matalia Mitä tämä tarkoittaa meille? Venäläiset tuojat tarvitsevat rahoitusta Ruplan merkitys kauppasopimuksissa kasvanee entisestään 7.5 7.0 6.5 6.0 5.5 5.0 4.5 4.0 3.5 01-Jan- 10 01-Apr- 10 01-Jul- 10 01-Oct- 10 01-Jan- 11 01-Apr- 11 01-Jul- 11 01-Oct- 11 01-Jan- 12 MOSPRIME 3M (Quote) (L) 11
Kriisinjälkeinen kulutus taas nousussa Kulutusluottojen kysyntä selvässä kasvussa Varsinkin joulukuussa luottojen määrä kasvoi Silloin myös maksettiin bonuksia, jotka pistettiin välittömästi kulutukseen Näillä näkymin trendi jatkuu Pankkien luottosalkut kasvaneet, niin myös pankkien taseet
Nordean ja Venäjän välinen maksuliikenne ruplissa Tuonti Venäjälle kasvoi rajusti varsinkin alkuvuodesta 2011 Heijastui myös Nordean maksuliikenteeseen: euroissa mitattuna ennätysmäärä Kasvu huomattavaa; määrä tuplaantunut joka toinen vuosi viimeisen kuuden vuoden ajan Vuositasolla laskettuna 2008 09 kriisistä ei merkkiäkään => ruplaa käytetään yhä enemmän kaikenlaisiin kaupallisiin tarkoituksiin 13
Rupla laskutus- ja maksuvaluuttana - monet syyt puhuvat ruplan käytön puolesta! Rupla-tilin käyttö helpottaa lähtevien/saapuvien maksujen käsittelyä Hyödyt venäläiselle ostajalle: eurojen ja dollareiden saatavuus venäläisille yrityksille hankaloitunut ruplamaksut ulkomaille halvemmat kuin valuuttamaksut ei valuutanvaihtokustannuksia tavallisesti kalliimpaa kuin Suomessa valuuttariski poistuu Hyödyt suomalaiselle viejälle: ruplan käyttö saattaa antaa kilpailuetuja! Ostaisitko enemmän minulta, jos saisit maksaa ruplissa? 14
Venäjän rupla - periaatteessa oikeaan suuntaan Kaikki aikaisemmat valuuttasäännöstelyt purettiin 1.7.2006 Ei pidä sekoittaa valuuttakontrolliin, eli keskuspankin raportointivaatimuksiin Muotoseikat eivät ole varsinaisia rajoituksia vain byrokratiaa Ruplasta on tullut salonkikelpoinen ja täysin vaihdettava Yhä enemmän käytössä liiketoiminnan perusvaluuttana Johdannaismarkkinoita jarruttava lainsäädäntö muutettu Viime vuodet taas protektionismia havaittavissa Johdannaissopimusten kohtelu vero-tai kirjanpito-lainsäädännössä Venäjällä edelleen epäselvää; ennakkotapauksista / markkinakäytännöstä ei saa tukea Markkinoiden kehitys Venäjällä heijastuu kuitenkin parantuvaan likviditeettiin ja laajentuvaan tuotetarjontaan myös Suomessa
Rupla on korivaluutta Otettiin käyttöön 1.1.2005; euron osuus ilmoitettiin kasvavan jopa 60 65%:iin Tällä hetkellä edelleen 0,45 EUR ja 0,55 USD Esimerkki: EUR/RUB-kurssi 39,4057. x 0,45 = 17.7325 USD/RUB-kurssi 29.9592 x 0,55 = 16.4778 Ruplakorin arvo: 34.2103 Venäjän keskuspankki ohjaa ruplan arvoa koriin nähden Valuuttaputkea kavennettu/levennetty sekä liikutettu ylös/alas aina vallitsevan ideologian mukaan (vahva/heikko rupla, inflaatiotorjunta)
Keskuspankki intervenoi mutta vähemmän kuin aikaisemmin 17
Uuden keskuspankkipolitiikan riskinä suurempia kurssiliikkeitä jatkossa 44 43 Heikompi rupla 42 41 Vahvempi rupla 40 39 38 37 Nordea forecast Updated 13Jan12 Currencies Spot 3M 30Jun12 31Dec12 31Dec13 EURRUB 38.84 36.60 34.50 29.00 30.00 USDRUB 29.02 30.50 30.00 29.00 30.00 EURUSD 1.34 1.20 1.15 1.00 1.00 08-Feb-10 08-May-10 08-Aug-10 08-Nov-10 08-Feb-11 08-May-11 08-Aug-11 08-Nov-11 EURRUB (Quote) (L)
Valuuttatermiini tavallisin suojauskeino kurssiriskejä vastaan 45.0 42.5 40.0 37.5 35.0 32.5 30.0 27.5 Aika Termiini 1 kk 39.00 3 kk 39.35 6 kk 39.87 9 kk 40.39 12 kk 40.90 01Mar10 17Dec10 04Oct11 21Jul12 08May13 23Feb14 EURRUB Forw ard Nordea Consensus
Valuuttatermiini - esimerkki Yritys on myynyt koneita Venäjälle 4.000.000 ruplan edestä Venäläinen vastapuoli maksaa 3 kk kuluttua Oletetaan että EUR/RUB valuuttakurssi on tänään esim. 39,50 jos rahat tulisivat tänään, suomalainen yrittäjä saisi 4.000.000 / 39,50 = 101.266 euroa Myyjä voi tehdä pankkinsa kanssa valuuttatermiinisopimuksen Pankki sitoutuu ostamaan ruplat kolmen kuukauden kuluttua termiinihintaan Käytetään 3 kk termiinikurssia 39,99 Kun rahat saapuvat kolmen kuukauden kuluttua, pankki maksaa myyjälle 4.000.000 / 39,99 = 100.025 euroa Suostumalla hieman huonompaan tulokseen myyjä varmistaa saavansa vähintään 100.025 euroa, vaikka ruplan kurssi olisi heikentynyt enemmän
Riskienhallinnan suunnittelu lähtee liikkeelle riskin tunnistamisesta Avainkysymykset Kuinka suuri osa liiketoiminnasta pohjautuu tuontiin tai vientiin ja mitkä valuutat ovat kyseessä? Mitkä ovat mahdollisuudet muuttaa myynti-/ ostohintaa? Mikä on kassavirtoihin liittyvä aikaväli? Minkälainen vaikutus epäsuotuisalla kurssiliikkeellä on liiketoiminnan käyttökatteeseen? Onko yhtiöllä valuuttamääräistä tasetta tai konsernin sisäisiä lainoja? Minkälainen on yhtiön kilpailuympäristö? Riskin määrittelyn perusteella suunnitellaan sopiva suojausstrategia 21
Valuuttariskinhallinnan kolme pääpilaria Yhteenveto Riskienhallintapolitiikka luo kehikon riskienhallinnalle! 1. Tunnista riskit Missä valuutoissa ostetaan Missä valuutoissa myydään Mikä on näihin liittyvä horisontti (hinnasto, budjetointi ) Voidaanko kurssimuutoksia siirtää hintoihin? 2. Suunnittele suojausstrategia Millä horisontilla suojaudutaan? Mitensuuriosa varmistuneistaja ennustetuista kassavirroista suojataan? Mitä suojausinstrumentteja käytetään? 3. Toteuta Selkeän suunnitelman pohjalta suojausstrategiantoteuttaminenon helppoa Suojaukset voidaan tehdä e- Marketsilla tai puhelimitse 22
Korkomarkkinat kehittyneet viime vuosina Useita viitekorkoja ollut käytössä Mowibor, Mosibor, MICAR... Ainoa varteenotettava korko on Mosprime Euroopan Jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) luoma 2005 Mosprime-panelissamukana 13 isoa pankkia; 5 venäläistä ja 8 ulkomaalaisomistuksessa Noteerataan päivittäin Yliyönkorko sekä 1 6 kk Ei velvoita noteeraavia pankkeja käytännössä juuri mihinkään Yhä enemmän käytössä ruplan viitekorkona Luotonannossa, johdannaissopimuksissa jne.
Vuoden 2009 korkopiikki ylireaktio laskevaan öljyhintaan 150 125 Brent 3 kk Mosprime 30 25 Myös hyville yrityksille ruplalainat maksoivat yli 30% 2009 100 75 50 20 15 10 5 Valuutta-ja korkojohdannaiset kallistuivat niinikään Öljyn hinnan nousu helpotti tilannetta 25 28-Jan- 08 28-Jul- 08 28-Jan- 09 28-Jul- 09 28-Jan- 10 28-Jul- 10 28-Jan- 11 28-Jul- 11 0 28-Jan- 12 Dated Brent (Quote) (L) MOSPRIME 3M (Quote) (R)
Venäjällä toimivan yrityksen rahoitusriskejä - EUR/USD määräiset erät tyttären taseessa riski omalle pääomalle ruplan heiketessä Toimittaja Yritys Ulkoinen laina Sisäinen laina Osingot ja tulos Eurot Tytäryhtiö Venäjällä (OPO) Ulkoinen laina Ruplat Ruplat Eurot Asiakas
Venäläisen tytäryhtiön rahoittaminen Koron- ja valuutanvaihtosopimus - käännetään esim. pankista otettu euromääräinen laina rupla-määräiseksi Euro-laina jossa korko 3 kk Euribor vaihtuu kiinteäkorkoiseksi ruplalainaksi Yritys nostaa eurolainan Suomessa, ja antaa sen ruplissa tyttärelle sisäisellä lainasopimuksella Saadaan haluttaessa kiinteä ruplakorko jopa 5 vuodeksi Tällä hetkellä ruplaa 2-3 vuoden kiinteällä korolla n. 6,25 % Koron-ja valuutanvaihtosopimus on vaihtoehto valuuttalainalle ja erillisille valuuttatermiineille Sisäiset lainasaatavat pyritään yleensä suojaamaan 100%, koska lainasaatavan arvonmuutokset tulosvaikutteisia
Sisäinen luotto varteenotettava vaihtoehto korkomyllerryksessä RUBvaihtoehto EURvaihtoehto Pankit & MM/FXmarkkinat EURRUBsuojaus EUR-korko (viitekorko + emon marginaali) Yritys Oy Yritys Oy Suomi Venäjä Tytär RUB-korko (viitekorko + marg.) Pankki Tytär RUB-korko (viitekorko + marginaali Pankki Olettaen sisäisten lainojen korkojen vähennyskelpoisuus, tytäryhtiöiden kannalta järjestelyt eivät eroa toisistaan verojen ja osinkojen oletetaan olevan samat molemmissa vaihtoehdoissa 27
Venäjän rahoitusmarkkinat muutamia huomioitavia seikkoja Rahamarkkinat Mosprime-viitekorot nousseet (3 kk n. 7% molemmin puolin) Keskuspankki aikaisemmin lisännyt kiitettävästi likviditeettiä; vähenee helmikuusta alkaen, kun stabilisaatiorahastoa kasvatetaan => yli-yön korotkin taas ylös? Pankkien talletuskorot yrityksille nousseet viimeisten kuukausien aikana 6 8 kk talletuskorko yrityksille nyt 8 9% Luottokorot noussee myös kevään aikana Investoinnit laahanneet perässä, yksityiskulutus kuitenkin piristynyt Valuuttamarkkinat Keskuspankki siirtyy asteittain inflaatio-ja korkotavoitteeseen => volatiliteettikasvanee jatkossa (elo-syyskuu -11, syys-lokakuu-10: 8,0 9,0% heikentymisiä parin kuukauden sisällä) Nordea ennustaa vahvempaa ruplaa Heijastaa enemmän euron heikkoutta, kuin ruplan vahvuutta Consensus: ensin maltillinen vahvistuminen, sitten heikentyminen 2 v tähtäimellä Korkeammat korot heijastuvat myös korkeampiin suojauskustannuksiin 28
Pankkeja, josta Nordea ottaa riskiä Valtion omistamat pankit Sberbank, VTB Bank, Vnesheconombank, Gazprombank, Russian Agricultural Bank Valtion tytärpankkeja, yksityiset pankit (Bank of Moscow), AkBarsBank, Bank of Khanty-Mansiysk, Alfa Bank, MDM Bank, NomosBank, Bank Zenith, Promsvyazbank, Transcreditbank, (MoscowBank for Reconstruction and Development) Länsipankkien tytärpankit Nordea, UniCredit(Nordean clearingpankki maksuliikenteelle) RaiffeisenBank AustriaZAO, BNP Paribas, ZAO Citibank, Commertzbank(Eurasia), Credit Agricole, Credit Suisse 29
Mitä hyötyä tästä kaikesta on minulle..? Käyttämällä koko ruplaketjua voit säästää rahaa Myyntisaamisien konvertointi Venäjällä ja eurojen kotiuttaminen ei aina ole paras vaihtoehto Monet venäläiset pankíteivät ainoastaan käytä leveää haarukka osto/myyntikurssin välillä, mutta veloittavat myös erilaisia palkkioita Myös ruplamaksujen lähettäminen ulkomaille on yleensä halvempaa kuin kovan valuutan lähettäminen Valuuttakurssiriskin hallinnoiminen tulee yhä tärkeämmäksi Ruplasta on muutamassa vuodessa tullut täysin vaihdettava, normaali valuutta Rahoitusriskit (tässä tapauksessa valuuttariski) pitää aina huomioida kun tekee tarjouksia tai muuttaa laskutuksen ruplapohjaiseksi 30
Nordea Markets is the name of the Markets departments of Nordea Bank NorgeASA, Nordea Bank AB (publ), Nordea Bank Finland Plcand Nordea Bank Danmark A/S. The information provided herein is intended for background information only and for the sole use of the intended recipient. The views and other information provided herein are the current views of Nordea Markets as of the date of this document and are subject to change without notice. This notice is not an exhaustive description of the described product or the risks related to it, and it should not be relied on as such, nor is it a substitute for the judgement of the recipient. The information provided herein is not intended to constitute and does not constitute investment advice nor is the information intended as an offer or solicitation for the purchase or sale of any financial instrument. The information contained herein has no regard to the specific investment objectives, the financial situation or particular needs of any particular recipient. Relevant and specific professional advice should always be obtained before making any investment or credit decision. It is important to note that past performance is not indicative of future results. Nordea Markets is not and does not purport to be an adviser as to legal, taxation, accounting or regulatory matters in any jurisdiction. This document may not be reproduced, distributed or published for any purpose without the prior written consent from Nordea Markets. Yhteystiedot Vastaamme mielellään lisäkysymyksiin! Oulu: Jukka Kojola Nordea Markets 08 310 76 14 050-514 36 38 Jukka.kojola@nordea.com Helsinki: Teemu Merinen Nordea Markets 09 369 50 398 050-362 83 24 Teemu.merinen@nordea.com Henri Malvet Nordea Markets 09 369 50 150 040-524 27 03 henri.malvet@nordea.com 31