JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO VARHAISKASVATUSPALVELUJEN ASIAKASRAATI Aika maanantai 1.12.2014 klo 18.00 20.00 Paikka Keltinmäen päiväkoti, Nääpikäntie 6, 40640 JYVÄSKYLÄ Läsnä Aalto Sanni Autere Katri Casati Laura Heino Jenni, poissa Jaakkola Tuija, poissa Jokela Laura Kainulainen Katri Karjalainen Saana Katko Soili Koivumaa Katja Kutvonen-Lappi Titta Lampinen Susanna, poissa López Elina Nokkala Terhi, poissa Malinen Maarit Naukkarinen Pia Polvi Päivi, poissa Reukauf Kati, poissa Riekkinen Jaana Riekkinen Susanna Salminen Jenni, poissa Salonmaa Tiina, poissa Sillanmäki Minttu, poissa Suhonen Katri, poissa Torstensson Milja Tuomisalo Tuire, poissa Turpela Mari Vuorinen Markus Väisänen Tanja, poissa Arnberg Heli, pj. Pajunen Tuija, siht. Manner Kirsi Muhonen Tarja Rinneaho-Junikka Leena Haapanen Anne 1. Keltinmäen päiväkodin esittely Päiväkodinjohtaja Tarja Muhonen esitteli uuden Keltinmäen päiväkodin. Rakennushanke alkoi vuonna 2012, varsinainen rakentaminen sujui suunnitellussa aikataulussa ja uusi päiväkoti aloitti toimintansa 4.8.2014. Taloon siirtyi koko Kotalammen päiväkodin toiminta, Keltinmäen koululla aiemmin toiminut esiopetusryhmä sekä perhepäivähoidon varahoito. Päiväkodissa toimii viisi päivähoitoryhmää ja kerho. Päiväkodin suunnitellussa on ollut lähtökohtana luonto- ja luonnonläheisyys, joka tulee esille talon värimaailmassa. Ulkoseinissä on kelopuun väri ja sisällä vihreä, sininen, koivu ja valkoinen. Kaikissa ryhmissä on esillä Antti Jokisen valokuvataidetta, jonka perusteella päiväkotia kutsutaan nimellä Taivasten talo. Myös ryhmät on nimetty samassa hengessä: Poutapirtti, Pilvenpiha, Satulaakso, Tuulentupa ja Tähtitarha. Väinönkatu 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Laskutusosoite: PL 181, 00026 Basware Verkkolaskun OVT-tunnus: 003701746664500 Puhelin: 014 266 3100 Vaihde: 014 266 0000 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (6) Päiväkodissa on ruokasali ja ainoastaan alle 3-vuotiaat ruokailevat omissa ryhmissään. Tiloissa on hyödynnetty paljon automatiikkaa (mm. ilmanvaihto ja valaistus) ja ergonomia on nykynormien mukainen. Talon valmistumisvaiheista nähtiin mielenkiintoinen diaesitys. 2. Edellisen kokouksen muistio http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawww structure/71683_asiakasraati_muistio_20141106.pdf Muistion kohtaan 5 tuli yksi kommentti kappaleeseen Eskarikirjat: Jyväskyläläisissä esiopetusryhmissä on käytössä lasten käytössä ipadit, joiden avulla voidaan toteuttaa toiminnallista pedagogiikkaa. Toivotaan käytettävän yleisnimitystä tabletti tietyn tuotemerkin sijaan. Asiakasraadin vetäjät totesivat, että jatkossa vastaaviin ilmaisuihin kiinnitetään huomiota. Tässä kyseisessä kohdassa tarkoitettiin laitteita, jotka ovat nyt käytössä esiopetuksen ehipsu hankkeessa. 3. Alle kouluikäisten lasten ravitsemussuositusten toteuminen Varhaiskasvatuspalveluissa Kylän Kattauksen ruokapalvelun palvelupäällikkö Leena Rinneaho-Junikka ja palveluvastaava Anne Haapanen esittelivät lyhyesti Kylän Kattauksen toimintaa. Kylän Kattaus on Jyväskylän kaupungin sisäinen liikelaitos, joka tuottaa ruokapalveluja pääasiassa kaupunkikonsernin sisäisille asiakkaille päiväkoteihin, kouluihin sekä vanhus- ja vammaispalveluun sekä joihinkin yksityisiin yksiköihin. Päivittäinen aterioiden määrä on n. 24 000, pääasiassa lounaita. Päiväkoteihin toimitetaan aamu- ja välipalatarvikkeet, joissa nämä ateriat valmistetaan palvelukeittiöissä. Kylän Kattauksella on viisi keskuskeittiötä. Kylän Kattauksen edustajat esittelivat UUDET RAVITSEMUSSUOSITUKSET 2014 materiaaleja, jotka koskevat koko väestöä. Keväällä 2015 on tulossa lasten ravitsemussuositukset. Esitetyt materiaalit ovat tämän muistion liitteinä. Lasten ravitsemusasiat herättivät vilkkaan ja mielenkiintoisen keskustelun, jossa päiväkotihenkilöstön edustajana oli mukana lastentarhanopettaja Kirsi Manner. Kuinka lasten poissaoloilmoitukset otetaan huomioon ja kuinka ne vaikuttavat mm. ruuan hävikin määrään? Ne poissaoloilmoitukset, jotka on otettu vastaan päiväkodissa ennen kunkin päivän ruokatilauksen lähettämistä, vaikuttavat Kylän kattauksen toimittamien aterioiden määrään. Päivittäinen ruuan valmistus alkaa klo 7, joten aamupäivän aikana tulleet peruutukset eivät vaikuta. Ruuan hävikkiä seurataan keväällä ja syksyllä kaksi täyttä viikkoa, ja tulokset ovat oleet hyvät. Kunkin päiväkodin ja sen keittiön välisen hyvän ja tiiviin yhteistyön tuloksena tilausten oikea mitoittaminen onnistuu. Vähärasvaisissa ja rasvattomissa maitotaloustuotteissa (esim. jogurtit, rahkat ja viilit) on usein paljon sokeria, joten kuinka tämä huomioidaan? Käytetään maustamattomia jogurtteja ja rahkoja, joihin sekoitetaan päiväkodin keittiössä tuoreita marjoja ja hedelmiä. Hilloina käytetään marjasurvoksia. Jos listalla on marjajogurtti, se on itse valmistettu. Viilis on ainoa valmis tuote, jota käytetään. Sekoitetaanko joka paikassa kaikki saman ohjeen mukaan, vaikka jotkut lapsista olisivat kotona tottuneet syömään maustamattoman maitotuotteen sellaisenaan ja marjoja sen lisukkeena?
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (6) Periaatteessa reseptiikka on joka yksikössä sama, mutta päiväkodissa voidaan ottaa maustamaton tuote erilleen ja tarjota lapsille, mikäli se maistuu. Onko laskettu kuinka paljon lasten aamu- ja välipalat sisältävät sokeria? Reseptiikasta on laskettu makeat välipalat. Suosituksen mukaan aterian sisältämästä sokerista lisättyä sokeria tulee olla alle 10 %. Marjajogurtissa sokeria on 6 %. Onko laskettu kuinka paljon tuo prosenttiosuus on sokeripaloina? Tällaista laskentaa ei ole tehty, mutta kyllä sen voisi laskea. Kylän Kattauksen edustajat kertoivat, että vanhempi voi käydä maistamassa sokerin määrää tarjolla olevista aamu- ja välipaloista. Tästä oli kokemus eräällä raatilaisella ja maistamisen tuloksena sokeria oli omaan makuun jopa liian vähän. Voiko päiväkodissa toivoa, että lapsi ei syö sokeripitoisia ruokia ollenkaan? Kyllä voi toivoa, mutta täysin tiukka linja on pidettävä sitten myös kotona. Useimmiten lapsille eivät maistu marjat, joihin ei ole lisätty ollenkaan sokeria. Ravitsemusterapeutin mukaan pieni määrä sokeria marjoissa on parempi, kuin se, että lapsi ei syö marjoja ollenkaan. Jos lapsi ei syö ollenkaan marjoja, saattaa välipalat painottua pelkän leivän syömiseen. On myös tärkeää huomioida se, että välipalan jälkeen lapsi on vielä monta tuntia päivähoidossa ja tarvitsee energiaa iltapäivän touhuihin. Onko syytä puhua vain sokereista, vai tulisiko pitää huolta myös lasten proteiinin saannista? Proteiinimääriä ei lasketa vain aamu- ja välipaloista vaan koko kuuden viikon ruokalistasta. Se tiedetään, että proteiineja lapset saavat reilusti. Maidon merkitystä täytyy myös korostaa, sillä siitä lapset saavat runsaasti tarvitsemiaan ravintoaineita. Maito tulisi kuulua jokaiselle aterialle. Italiassa ei juoda maitoa kuin aamulla, joten perhe ei käytä joka aterialla maitoa. Voisiko myös Suomessa käyttää enemmän juustoa maidon sijasta? Jos juustoa syödään runsaasti korvaamaan maitoa, nousee suolan määrä liian suureksi. Vuorokauden suolamääräsuositus on 1 tl (5g). Eniten suomalaiset saavat suolaa leivästä, toisella sijalla ovat leikkeleet ja makkarat. Juustoissa on myös huonojen rasvojen osuus suuri. Omega 3:sta pitäisi saada enemmän. Miksi päiväkodeissa käytetään rasvatonta maitoa? Kuinka pitkä historia rasvattoman maidon käytöllä on, milloin suositus muuttunut kevytmaidosta rasvattomaan maitoon? Tarkkaa ajankohtaa muutokselle on vaikea muistaa, mutta perusteena ovat kulloinkin voimassa olevat valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Voiko Kylän Kattaus muokata ravitsemussuosituksia ja voisiko banaania ja hunajaa käyttää lasten ruokien makeutukseen? Kylän Kattauksen tulee noudattaa voimassa olevia ravitsemussuosituksia. Näitä ei voida käyttää yleisesti makeutukseen lasten allergioiden vuoksi. Yhden viikon aikana näyttäisi olevan kolme kertaa punaista lihaa, kerran nakkia ja kerran kalaa. Voisiko punaista lihaa olla harvemmin? Kaikki viikot kuuden viikon listalla eivät ole aivan samanlaisia, joten joka viikko ei ole makkaraa tarjolla ja myös punaisen lihan käyttö vaihtelee.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (6) Muistetaanko lapsille tarjota riittävästi vettä päivän mittaan, sillä lapset eivät aina itse tunnista janoa? Kokemusten perusteella käytännöt näyttävät vaihtelevan. Joissain yksiköissä vettä ei juurikaan tarjota hoitohenkilökunnan puolesta ja joissain lapsilla on omat vesipullot. Onko päiväkodeissa tarjolla rasvatonta piimää? Rasvaton piimä löytyy väihtoehtona maidolle. Onko päiväkodissa suositusten mukaisesti siemeniä ja pähkinöitä riittävästi tarjolla? Asiaa pohditaan, sillä pähkinät ovat myös allergisoivia, joten on harkittava mennäänkö edelleen turvallisuus edellä. Olisiko lisäaineiden vuoksi parempi käyttää kevytlevitteiden sijaan voita tai voisekoitteita? Voi ei ole tulossa käyttöön sen sisältämien kovien rasvojen vuoksi. Käytetäänkö ruuan valmistuksessa liemivalmisteita? Liemivalmisteita käytetään, mutta sellaisia, joissa ei ole natriumglutamaattia, lisäksi käytetään oikeita mausteita. Seurataanko ruuissa olevien lisäaineiden määriä? Ei ole järjestelmää, jolla lisäaineiden määriä voisi laskea, mutta lisäaineita ja säilöntäaineita sisältäviä einesruokia on poistettu listoilta viime vuosien aikana ratkaisevasti. Leivät leivotaan pääosin itse niissä päiväkotien keittiöissä, joissa se on mahdollista keittiön varustetason ja henkilöresurssin puitteissa. Leivän valmistuksessa hyödynnetään mm. puuron loput ja suolaa käytetään vain sen verran, että leivän rakenne pysyy koossa. Voisiko päiväkodissa olla tarjolla enemmän kypsennettyjä kasviksia (porkkana, kukkakaali, parsakaali), jotka voisivat maistua lapsille paremmin kuin raakasalaatit? Toistaiseksi ei ole vielä kovin paljon tarjolla kypsennettyjä kasviksia ja syynä on monien päiväkotien rajalliset tarjoilutilat. Kasvikset tarjoillaan näin ollen pääasiassa salaatteina, raasteina ja tuorepaloina. Päiväkodissa harjoitellaan makuja ja opetellaan syömään kasviksia. Kun maistellaan yhdessä, lapset oppivat kyllä syömään kasviksia ja usein salaatit jopa loppuvat kesken. Lapset halutaan opettaa monipuoliseen ruokailuun. Ruuan riittävä määrä on tärkeä, mutta tärkeä on myös ruokailu kokonaisuutena ja iloisena asiana. Lapset oppivat kun aikuiset syövät lasten kanssa. Ruokaillessa havainnoidaan makuja, värejä ja miltä ruoka tuntuu. Monissa päiväkodeissa toteutetaan SAPERE ruokakasvatusmenetelmää. Mitä mieltä vanhemmat ovat siitä, että lapsia yritettäisin pitää kauemmin ruokapöydän ääressä, näin ruokailu ei olisi vain tilanne, jossa syödään pikaisesti ja viedään kiireellä astiat pois? Ruokailu pitäisi nähdä opetuksellisena tilanteena, joka toistuu moneen kertaan päivässä ja sen yhteydessä voi oppia monia asioita. Syömisen pitäisi olla mukava, positiivinen kokemus, tilanne, johon on mukava tulla, haistella ja maistella. Eräässä päiväkodissa on hyvät ruokailukäytännöt, isommat ruokailevat omissa pöydissään, joissa on mahdollisuus jutella toisten lasten kanssa ja viettää mukava ruokahetki. Pienemmät ruokailevat aikuisten kanssa, koska he tavitsevat ruokailussaan enemmän aikuisten apua.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (6) Miksi ruokalisäkkeenä on päiväkodissa pääsääntöisesti perunaa, kun saman ruuan kanssa esim. oppilaitoksissa on riisiä ja pastaa? Peruna on valikoitunut lisäkkeeksi siksi, että se maistuu lapsille paremmin kuin pasta ja se on tuotettu lähellä. Tästä on kuitenkin myös vastakkaisia kokemuksia, joillekin lapsille maistuisi riisi ja pasta paremmin. Käytetäänkö ohralisäkettä? Ohralisäkettä on kokeiltu, mutta lapset eivät siitä pitäneet. Voisiko Ksylitol-pastillit tulla Kylän Kattauksen kautta? Varhaiskasvatuspalvelujen linjauksen mukaisesti vanhemmat kustantavat lasten Ksylitolpastillit. Kaikille päivähoitolapsille kustannettavat Ksylitol-pastillit olisivat liian suuri menoerä kaupungille. Joissain päiväkodeissa vanhemmat tuovat lapsensa pastillit ja joissain kerätään vanhemmilta raha, jolla ostetaan pastillit. On myös kokemus siitä, että joukko vanhempia aktivoitui ja keräsi päiväkodille pastillit. Kuinka hoidetaan Keliakia ruokavalio? Keliakia, kuten muutkin erityisruokavaliot huomioidaan. Tavoitteena on, että ruoka on mahdollisimman paljon samanlaista tai ainakin samannäköistä kuin toisillakin lapsilla. Lapsen erityisruokavaliosta tarvitaan aina asiantuntijan todistus. Tuleeko Kylän Kattaukseen tai keittiöihin asiakaspalautteita asiakastyytyväisyydestä? Suoraa palautetta tulee joskus, mutta Kylän Kattaus tekee myös asiakastyytyväisyyskyselyjä, viimeksi tänä syksynä. Pääosin palaute on ollut hyvää. Erään raatilaisen kokemus asiakaskyselystä oli se, että siihen oli vaikea vastata, koska vanhemmalla ei ole kokemusta päiväkodin ruuasta tai ruokailusta. Vanhempien toivotaan vastaavan, koska pienet lapset eivät pysty itse vastaamaan. Tarkoitus on, että ruokailu nousisi kotona puheenaiheeksi ja vanhemmat voisivat välittää lapsensa arviointia. Toisen raatilaisen kokemuksen mukaan lapsilta kannattaa kysellä säännöllisesti päivähoitoruokailusta. Jos kotona kysytään ja keskustellaan säännöllisesti, lapset oppivat kiinnittämään huomiota ruokailuun. Kuinka lapset voivat itse vaikuttaa omaan ruokailuunsa? Lapsella pitää olla oikeus sanoa mielipiteensä, mutta aikuisten tulee myös varmistaa, että kaikkea opitaan syömään. Eräässä päiväkodissa on toimittu jo 20 vuotta niin, että lapset voivat itse ottaa haluamansa annoksen ja kokemus on ollut hyvä. Nyt huomaa, että vanhemmilla on vääriä käsityksiä lasten päivähoidon ravitsemuksesta, kuinka voitaisiin välittää oikeaa tietoa vanhemmille? Vanhemmilla on mahdollisuus tutustua lapsen päivähoitopaikassa ruokaan ja ruokailuun. Asiakasraadin kehittämisidea on, että nettisivuilla ruokalistan yhteydessä voisi olla tietoiskuja ruokalistoista ja ruokailusta. Raatilaisten kommentteja illan aiheeseen: On hienoa, että joku miettii noin tarkasti mitä lapseni päivän mittaan syö. Kauppojen tarjonnasta päätellen voi olettaa, että kodeissa käytetään vielä paljon valmisruokia ja eineksiä. On kiva kuulla mitä on kerrottu, nämä asiat eivät ole auenneet vain ruokalistaa lukemalla.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (6) Hyvä, että ruokalista tehdään pitkällä syklillä ja että listalla on paljon vaihtelevia ruokalajeja, jolloin lapset saavat erilaisia kokemuksia poiketen lapsen oman kodin ruokailutottumuksista. Kylän Kattauksen edustajien kommentteja: Keskuskeittiön ja palvelukeittiöiden kesken pidetään säännöllisesti palavereja, joissa kerätään kokemuksia ja tehdään tarvittaessa muutoksia ruokalistoihin. Asiakasraadissa keskusteltuja asioita viedään eteenpäin ja mietitään mitä uudistuksia on toteutettavissa. Mitä Kylän Kattauksen edustajat haluaisivat muuttaa itse? o maitovalikoimaa lisättäisiin kevytmaidon suuntaan o jos olisi mahdollisuutta rahallisesti, satsattaisiin lisää raaka-aineisiin ja ruokalistojen monipuolistamiseen (mm. kotimaiset kauden marjat ja hedelmät) Kylänkattaus on siirtymässä luomuportaalle 1: hiutaleita yms. 4. Kevään asiakasraatien päivämäärät Tiistai 20.1. Keskiviikko 18.2. Torstai 19.3. Maanantai 20.4. 5. Muut asiat Asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin tulleet asiat ja viestit Ravitsemukseen liittyvät kysymykset käsiteltiin illan keskustelussa. Voisiko asiakasraati keskustella ja ottaa kantaa tarttuvia tauteja sairastavien lasten hoitoon tuomisesta. Asiasta ei ehditty keskustella, mutta päivähoitopaikoissa noudatetaan infektiosairauksien eristämisohjetta, joka on muistion liitteenä. Päivähoidon henkilöstön olisi hyvä miettiä, kuinka paljon on järkevää ja asianmukaista jakaa omia kokemuksiaan päivähoidosta tai omista lapsistaan vanhempien kanssa pidettävissä vasukeskusteluissa. Ideana on kuitenkin hoitolapsen perheen puheenvuoro. Perheelle ei saa tulla tunnetta, että jää vain kuuntelevaan rooliin vasukeskustelussa. Varhaiskasvatussuunnitelma oli asiakasraadin aiheena 6.11., ja tämä kommentti oli tullut se verran myöhässä, että ei ehtinyt illan käsittelyyn.